Haku

FINE-033996

Tulosta

Asianumero: FINE-033996 (2021)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 19.04.2021

Lääkevahingon korvaaminen. Glaukooman hoitoon määrättyjen lääkkeiden aiheuttama pitkäkestoinen vapina ja iho-oireet. Asiakkaan aiempien vaivojen voimistuminen ja herkistyminen muille lääkkeille. Minkä haittaluokan mukainen pysyvä haitta lääkevahingon seurauksena oli aiheutunut?

Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 4.7.2017 mukaan A (s. 1953) sairastaa glaukoomaa, jonka hoitoon on ollut käytössä Azopt-silmätipat useiden vuosien ajan. Lääkkeen käytön aikana A huomasi käsissään lisääntyvää vapinaa, joka oli jatkuvaa ja hankalaa. Azopt vaihdettiin 26.4.2017 Simbrinzaan. Tämä lääke aiheutti ilmoituksen mukaan monia oireita, muun muassa unettomuutta, suun muutoksia ja kuivumista, iho-ongelmia, huimausta, silmäkipua ja silmän punoitusta. Simbrinza-lääkitys lopetettiin 21.6.2017, minkä jälkeen silmäoireet poistuivat, mutta hankala iho-oire jäi. Ihoa kirvelee jatkuvasti ja kun vaate osuu ihoon, tulee polttava tunne. Iho-ongelmat pahenevat illalla ja yöt ovat hankalia. A haki oireiden johdosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lla ilmenneet vapina ja huimaus sekä silmä- ja iho-oireet olivat todennäköisesti seurausta Azopt- ja Simbrinza-lääkkeiden käytöstä ja kyseessä oli siten korvattava lääkevahinko. Vakuutusyhtiö maksoi A:lle korvausta mm. kivusta ja särystä 1.200 euroa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) mukaan sekä pysyvästä haitasta haittaluokkaa 2 vastaavan korvauksen 4.324,80 euroa.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä hänelle maksetun pysyvän haitan korvauksen määrään ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. Lääkevahinko ilmenee pitkäkestoisena vapinana sekä vaikeana ihon kirvelynä ja kipuna. Lääkevahinko on aiheuttanut herkistymistä myös muille lääkkeille ja voimistaa entisiä vaivoja, kuten sydänoireita, huimausta ja puristavaa tunnetta päässä. Vahinko aiheuttaa myös sykkeen nousua. A katsoo, että maksettu pysyvän haitan korvaus on liian alhainen A:n vaikeisiin oireisiin nähden.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo vastineessaan, ettei A:lle lääkevahingosta aiheutunut toiminnallinen haitta ole muuttunut tai pahentunut siten, että pysyvän haitan korvausta olisi aihetta korottaa. A:lle lääkevahingosta aiheutunut pysyvä haitta vastaa haittaluokkaa 2, jota vastaava kertakorvaus on laskettu liikennevahinkolautakunnan suositusten mukaisesti. Yhtiö pitää myös tilapäisestä haitasta maksamaansa korvausta asianmukaisena ja riittävänä.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 13.3.2017 - 27.5.2020.

Silmätautien poliklinikan sairauskertomustekstin 26.4.2017 mukaan A:lla on todettu molemmissa silmissä glaukooma, johon on ollut lääkityksenä Xalcom molempiin silmiin ja Azopt oikeaan silmään. Oikean silmän lääkitystä on päätetty tehostaa, koska näkökenttään on tullut lisää puutosta vähilläkin silmänpaineilla. Azoptin tilalle on aloitettu oikeaan silmään Simbrinza ja Xalcomin käyttöä jatkettu molempiin silmiin. Tekstin 21.6.2017 mukaan A:lla on ollut iholla poltetta, kirvelyä ja kuumotusta. Oireita on ollut poskissa, käsissä ja jaloissa. A on epäillyt oireiden syyksi Simbrinza-lääkettä. Tekstin 28.7.2017 mukaan Simbrinzan tilalle on vaihdettu takaisin Azopt. A on kertonut kärsivänsä kovasta käsien vapinasta, jonka takia ei saa ruokaa lautaselle tai kahvia kaadettua kuppiin. A on epäillyt, että vapinan taustalla on silmänpainelääkitys.

Päivystyksen sairauskertomustekstin 26.7.2017 mukaan A on hakeutunut päivystykseen päänsäryn ja huimauksen takia. A on ottanut iho-oireisiinsa Histeciä, ja tämän lääkkeen käytön jälkeen A:lle on ilmaantunut huimausta ja päänsärkyä sekä heikkoa oloa. Kliinisessä tutkimuksessa ei ole todettu akuuttiin aivotapahtumaan viittaavaa. A on saanut päivystyspoliklinikalla kipulääkityksen. Oireiden on arvioitu olevan tensiotyyppistä päänsärkyä tai vaihtoehtoisesti Histecin haittavaikutusta. Päänsärky on Histecin yleinen haittavaikutus.

E-lääkärinlausunnon 17.8.2018 mukaan A:lla esiintyy edelleen ihon kirvelyä, jota on esiintynyt jo vuoden ajan. Iholla on tunne kuin se olisi palanut, mutta ei kutinaa. Mitään poikkeavaa, kuten punoitusta tai ihottumaa, A ei ole huomannut iholla. Oireisiin on saanut hetkellistä lievitystä Bepanthenia käyttämällä. Lisäksi tulee vapinaoiretta käsillä työskennellessä molempiin käsiin. Lepovapinaa ei esiinny ja Parkinsonin tauti on aiemmin poissuljettu. Vapina haittaa päivittäisiä toimia, varsinkin kodinhoitotoimia. Tavarat saattavat pudota ja syöminen on hankalaa. Huimausta ja silmien kuivuuden tunnetta esiintyy herkästi. Vastaanotolla ei levossa ole tullut vapinaoiretta esiin eikä raajoissa ole todettu jäykkyyttä tai muita neurologisia löydöksiä. Tasapaino on ollut vakaa. Iho on todettu siistiksi; ihottumia tai muuta poikkeavaa ei ole todettu. Silmät on todettu hieman punottaviksi.

Neurologian poliklinikan sairauskertomustekstin 11.12.2018 mukaan A on tullut vastaanotolle päänsäryn takia. A:lla on 4.11.2018 alkanut vasemmanpuoleinen pistävä päänsärky, joka on ollut melkein päivittäistä. Päänsärky on välillä tuntunut myös oikealla puolella. Päänsärkyyn ei ole liittynyt raajaoireita eikä autonomisia oireita. A on aamulla herätessään ollut yleensä hyvävointinen. Oireet ovat pahentuneet kun A on noussut ja liikkunut. Välillä on tullut myös huimausta ja voimakasta puristusta. Oireisto on helpottanut maate mennessä ja levossa. A:n kokeilemat Burana 600 mg ja Panadol 1 g eivät ole auttaneet oireisiin. Vastaanotolla on kliinisessä tutkimuksessa havaittu pään ja käsien vapinaa. Käsien vapina on korostunut peruskokeessa ja sormi-nenänpääkokeessa. A:lle on tehty aivojen tietokonekerroskuvaus, jossa on todettu sattumalöydöksenä oikealla otsalohkossa pieni meningeooma (hyvälaatuinen kasvain), jolla ei ole arvioitu olevan vaikutusta A:n oireisiin. Neurologin arvion mukaan A:lle on jäänyt lääkevahingon pysyvänä haittana essentiaalista vapinaa. A ei voi käyttää vapinaan Propral-lääkettä allergian takia ja hänelle on kerrottu primidonilääkityksestä (Mysoline) jota hän on jäänyt pohtimaan. Päänsärkyä on pidetty jännityspäänsärkynä ja A:lle on ehdotettu Klotriptyl Mite -kuuria.

Yleislääkärin tekstin 27.5.2020 mukaan A:n ihon kivut ja kirvely ovat jatkuneet edelleen. Kipuja tuntuu molemmissa raajoissa sekä vartalolla ja kylmä auttaa niihin. A:lla vaikuttaisi olevan myös hyperestesiaa (lisääntynyttä tuntoherkkyyttä). Myös monista muista lääkkeistä, jopa kalkki-D-vitamiinitableteista, tulee vastaavia oireita.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lle maksettua pysyvän haitan korvausta korottaa.  

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainsäädäntö

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a – 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) 2 momentin mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.

Asian arviointi

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että A:lla ilmenneet pitkäkestoinen vapina ja iho-oireet ovat aiheutuneet glaukooman hoitoon määrättyjen lääkkeiden käytöstä. Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle pysyvän haitan korvauksen haittaluokan 2 mukaisesti.   

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Vahinkoa kärsineen yksilölliset olosuhteet, kuten ammatti ja harrastukset, eivät vaikuta haitta-arvioon. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on glaukooman hoitoon määrättyjen Azopt- ja Simbrinza-lääkkeiden käytön aikana ilmennyt muun muassa ihon kirvelyä, poltetta ja kuumotusta sekä käsien vapinaa. Oireet ovat jatkuneet edelleen, vaikka lääkkeiden käyttö on lopetettu. Nämä oireet muodostavat vakuutusyhtiön kannan mukaan pysyvän haitan, joka vastaa haittaluokkaa 2.  

Pysyvän toiminnallisen haitan haittaluokan arvioinnissa käytetään vakiintuneen korvauskäytännön mukaan tapaturmavakuutuslainsäädännön nojalla annettua haittaluokitusta. Haittaluokitukseen viitataan myös liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa, joita sovelletaan soveltuvin osin lääkevahinkovakuutuksesta maksettavaa korvausta määritettäessä. A:n henkilövahingon ilmetessä on ollut voimassa valtioneuvoston työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta antama asetus 768/2015.

Haittaluokka-asetuksen 768/2015 haittaluokkataulukon yleistä toiminnanvajausta koskevan kohdan 15 mukaan kyseessä on lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 0 - 2, kun henkilö esimerkiksi joutuu välttämään tiettyjä aineita yliherkkyytensä vuoksi, joutuu käyttämään ruokajärjestystä sairauden hoitamiseksi ja sairaudesta ei aiheudu merkittävää haittaa tavanomaisessa elämässä, mutta sen aiheuttamat rajoitukset tulee muistaa erityistilanteissa. Kyseessä on lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 3 - 5 esimerkiksi kun sorminäppäryys on alentunut siten, että se vaikeuttaa napittamista ja kirjoittamista, tai kun sairauden hoito aiheuttaa vähäistä rasitusta henkilön tarvitessa esimerkiksi jatkuvasti lähes koko kehon ihoon voiteiden käyttöä tai ruokavalion noudattamista.

Vakuutuslautakunta toteaa, etteivät A:n käytössä olleet, glaukooman hoitoon määrätyt lääkkeet sovi aiheuttamaan pitkäkestoista vapinaa, joka jatkuu vielä lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen. A:n iho-oireet aiheuttavat epämukavuutta, mutta ne eivät vaadi säännöllisiä hoitotoimenpiteitä. A on valituksessaan kertonut, että lääkevahinko on aiheuttanut herkistymistä myös muille lääkkeille ja voimistanut entisiä vaivoja. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei sille ole tältä osin esitetty muuta selvitystä kuin A:n oma väite. Nämä seikat huomioon ottaen Vakuutuslautakunta pitää A:lle maksettua haittaluokan 2 mukaista pysyvää haittaa riittävänä eikä suosita asiassa lisäkorvausta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.  

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia