Tapahtumatiedot
Vuokra-asunnon lattiakaivosta on noussut 19.1.2018 viemärivettä ylös sillä seurauksella, että kosteusvaurioita aiheutui 2 eri asuntoon. Kiinteistövakuutusyhtiö korvasi asiakkaana olevan kiinteistöosakeyhtiön vahingon siten, että korvauksesta tehtiin viemäriputkeen ikään perustuva vähennys 20 %. Lähes vuoden kuluttua kiinteistöosakeyhtiö on osoittanut vuokralaisille 10.417,31 euron laskun. Vuokralaiset hakivat korvauksia vastuuvakuutuksestaan.
Vastuuvakuutusyhtiö on sekä korvauspäätöksessään 17.2.2020 että uudelleenkäsittelypäätöksessään 29.4.2020 katsonut, ettei vakuutetuille muodostunut korvausvastuuta aiheutuneesta vahingosta eikä vakuutusyhtiö näin ollen korvannut vahinkoa.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakkaana oleva kiinteistösakeyhtiö toteaa valituksessaan, että pari tuntia ennen vahinkoa vuokra-asunnon asukas oli havainnut, että vesi menee viemäriin normaalia hitaammin, eikä WC-istuinta voinut käyttää, koska se oli puolillaan vettä. Vettä oli noussut myös lattialle lattiakaivojen ympärille. Asukas oli soittanut sukulaiselleen, joka oli sanonut, että asia ei ole akuutti ja voi odottaa aamuun.
Asiakas toteaa vuokralaisen olevan vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa siitä, että hän ei ole selkeästä veden pinnan noususta huolimatta heti ilmoittanut tapauksesta asianmukaisesti esimerkiksi huollon päivystykseen tai taloyhtiön edustajalle. Yleisen elämänkokemuksen perusteella on ihan normaalia olettaa, että jos veden pinta nousee viemärissä, niin siitä tulee ilmoittaa heti esimerkiksi huollonpäivystykseen eikä jäädä odottamaan seuraavaan aamuun. Parissa tunnissa olisi hyvinkin voitu päivystyksestä ehtiä paikalle, ja jos ei olisi ehditty, niin ainakin asukas olisi tällöin tehnyt asianmukaisen ilmoituksen.
Lisäksi asiakas toteaa, ettei vakuutusyhtiön mainitsema tapaus FINE-011375 sovellu suoraan tähän tapaukseen.
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan seuraavaa:
Vuokralaisten ilmoitusvelvollisuudesta
Kiinteistöosakeyhtiö on katsonut vuokralaisten korvausvastuun asiassa perustuvan siihen, etteivät nämä ole lattiakaivon alla vettä havaittuaan asianmukaisesti ilmoittaneet asiasta kiinteistön huoltoyhtiölle tai taloyhtiön edustajalle. Kuten vakuutusyhtiö on jo uudelleenkäsittelypäätöksessään todennut, vuokralaiselle ei ole lainsäädännössä (huoneenvuokralaissa tai asunto-osakeyhtiölaissa) asetettu mitään erityistä velvollisuutta ilmoittaa asunto-osakeyhtiölle (tässä tapauksessa kiinteistöosakeyhtiölle) tai huoltoyhtiölle huoneiston vahingoittumisesta tai puutteellisuuksista.
Tältä osin vakuutusyhtiö viittaa vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen samankaltaisessa asiassa VKL 556/15. Mainitussa tapauksessa kyse oli siitä, että vuokra-asunnon varaajassa oli vuoto. Riidatonta tapauksessa oli myös, ettei vakuutettu ollut rikkonut lämminvesivaraajaa tai että laitteen huolto olisi ollut tämän vastuulla. Lautakunnan käsityksen mukaan vuokralaisen korvausvastuu olisikin voinut perustua ainoastaan siihen, että tämä oli laiminlyönyt ilmoittaa asunto-osakeyhtiölle lämminvesivaraajan vuodosta. Kuitenkin, koska vuokralaisella ei ollut mitään lakiin perustuvaa velvollisuutta ilmoittaa asunto-osakeyhtiölle varaajan vuodosta, eikä pelkkä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti ole vahingonkorvauslain mukaan korvattava vahinko, ei vuokralaisen katsottu menetelleen huolimattomasti jättäessään ilmoittamatta vuodosta asunto-osakeyhtiölle.
Kuten mainitussa tapauksessa, myös tässä asiassa on riidatonta, että vuokralaiset eivät ole aiheuttaneet pääviemärin tukosta, tai että mainitun viemärin huolto olisi ollut heidän vastuullaan. Vahinko on aiheutunut aamuyöllä 19.1.2018, kun vuokralaisten yläkerran naapuri on käynyt suihkussa, jolloin vesi on noussut vuokra-asunnon B 11 lattiakaivosta muualle asuntoon. Näin ollen tässäkin tapauksessa vuokralaisten korvausvastuu voisi perustua ainoastaan siihen, että nämä ovat laiminlyöneet ilmoittaa havainnoistaan kiinteistöosakeyhtiölle. Koska edellä todetulla tavalla vuokralaisella ei ole mitään lakiin perustuvaa ilmoitusvelvollisuutta kiinteistöosakeyhtiölle, ja kun pelkkä ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvattava vahinko, ei vakuutettujen korvausvastuuta voida vakuutusyhtiön käsityksen mukaan perustaa ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin.
Vuokralaisten menettelystä tässä tapauksessa
Sen lisäksi, että vuokralaisten korvausvastuuta ei edellä kuvatulla perusteella ylipäätään voida perustaa ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin, vakuutusyhtiö toteaa vuokralaisen vakuutusyhtiölle toimittamassaan selvityksessä kertoneen, että hän ja asuinkumppaninsa ovat myöhään vahinkoyötä edeltävänä iltana (kello 22 jälkeen) havainneet, että asunnon vessa on huuhdellut tavallista hitaammin. Vuokralainen on kuitenkin korostanut, että mitään tukosta vessassa ei ole ollut. Lisäksi hän on kertonut, että saunan lattiakaivon kannen alla on näkynyt vettä. Kiinteistöosakeyhtiö on lausuntopyynnössään väittänyt, ettei vessaa ole voinut käyttää, koska se oli puolillaan vettä. Lisäksi yhtiö on väittänyt, että vettä olisi myös noussut lattiakaivojen ympärille. Vakuutusyhtiön saaman selvityksen perusteella mainitut väitteet ovat liioittelevia ja paikkansapitämättömiä.
Vuokralaiset ovat havaintohetkellä, myöhään torstai-iltana, toimineet asiassa parhaaksi arvioimallaan tavalla. Koska mitään vahinkoa ei ole tuolloin vielä syntynyt, eikä veden pinnan taso myöskään ole noussut, eivät vakuutetut ole aavistaneet tilanteen kiireellisyyttä, vaan arvioineet riittäväksi tilanteen seuraamisen ja mahdollisen ilmoituksen tekemisen seuraavana aamuna. Vakuutusyhtiö katsoo näin ollen vakuutettujen toimineen tilanteessa niin huolellisesti, kuin maallikoilta (ilman erityistä taloteknistä osaamista) voidaan edellyttää, eikä heille näin ollen voida katsoa syntyvän korvausvastuuta vahingosta.
Syy-yhteydestä
Vakuutusyhtiö huomauttaa olleen täysin sattumanvaraista, että vuokralaiset ovat edes havainneet mitään tavanomaisesta poikkeavaa ennen vahingon aiheutumista. Sikäli kuin vuokralaiset eivät olisi olleet asunnossa vahinkoa edeltävänä iltana, taikka eivät vain olisi käyneet kylpyhuoneessa loppuillasta, olisi vahinko kiistämättä aiheutunut. Tällöin ei kuitenkaan käytäisi käsillä olevan kaltaista - puhtaasti jälkiviisauteen perustuvaa - keskustelua siitä, minkälaisia johtopäätöksiä vuokralaisten olisi havaintojensa pohjalta tullut vetää.
Edelleen vakuutusyhtiö huomauttaa, että vahinko on aiheutunut yöllä, mahdollisesti vain tunnin tai parin sisällä vakuutettujen tekemien havaintojen jälkeen (vahingon tarkkaa aikaa ei liene mahdollista selvittää). Näin ollen, siitä riippumatta, vaikka vuokralainen olisi arvioinut tilanteen toisin ja päättänyt ottaa välittömästi yhteyttä huoltoyhtiöön, voidaan pitää vähintäänkin todennäköisenä, ettei tilannetta olisi tullut kukaan huoltoyhtiön edustaja arvioimaan ennen aamua (ottaen huomioon, ettei tilanne vaikuttanut vielä tuossa vaiheessa erityisen kiireelliseltä). Vielä siitäkin huolimatta, että joku huoltoyhtiön edustaja olisi saatu välittömästi paikalle, on mahdollista, ettei mitään ennaltaehkäiseviä toimia olisi kuitenkaan ehditty tehdä ennen kuin naapuri on mennyt suihkuun.
Ottaen huomioon, mitä vakuutusyhtiö on edellä todennut vuokralaisten havaintojen sattumanvaraisuudesta sekä toisaalta huoltoyhtiön mahdollisuuksista estää vahingon syntyminen ilmoituksesta huolimatta, vakuutusyhtiö katsoo, ettei vakuutettujen menettely ole ollut syy-yhteydessä aiheutuneeseen vahinkoon. Kokonaisuutena vakuutusyhtiö katsoo, ettei vakuutetuilla ole korvausvastuuta pääviemärin tukkeutumisesta aiheutuneesta vahingosta.
Mikäli FINE kuitenkin kaikesta edellä todetusta huolimatta - vastoin vakuutusyhtiön vahvaa näkemystä - katsoisi vuokralaisen olevan korvausvastuussa vahingosta, varaa vakuutusyhtiö oikeuden lausua korvauksen lopullisesta määrästä (mm. vahingoittuneen omaisuuden käypä arvon huomioon ottaen).
Vakuutetun kuuleminen
FINE on varannut vakuutetulle mahdollisuuden lausua asiasta. Vakuutetulla ei ole ollut lisättävää asiassa.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 24 §:n mukaan vuokralaisen on viipymättä ilmoitettava vuokranantajalle huoneiston vahingoittumisesta tai sellaisesta puutteellisuudesta, jonka korjaamisesta vuokranantaja on vastuussa. Ilmoitus on tehtävä heti, jos korjaus on vahingon suurenemisen estämiseksi suoritettava viipymättä.
Vastuuvakuutus voimassa 1.7.2014 alkaen
400.4.1 Korvattavat vahingot
Vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka syntyy ja todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Ratkaisusuositus
Osapuolten kesken on erimielisyyttä siitä onko vuokralainen toiminut huolimattomasti, kun ei ollut saman tien ilmoittanut havainnoistaan muille tahoille koskien vuokra-asunnon vessan toimintaa ja lattiakaivoa.
Asiakirjaselvityksen perusteella vuokralaiset ovat vahinkoyötä edeltävänä iltana klo 22 jälkeen havainneet, että vuokra-asunnon vessa on huuhdellut tavanomaista hitaammin. Vessassa ei kuitenkaan ollut havaittavissa mitään tukosta. Lisäksi saunan lattiakaivon alla oli näkynyt vettä. Tuossa vaiheessa vuokralainen oli soittanut LVI-alaa tuntevalle tuttavalleen, joka oli arvioinut, ettei ole syytä vielä reagoida. Vahinkoilmoitustietojen mukaan vuokralainen oli kertonut vakuutusyhtiölle palomiesten herättäneen hänet yöllä, koska vuokra-asunnon saunan lattiakaivosta oli tulvinut vettä ylös. Vesi oli aiheuttanut laajalti vahinkoa ja sitä oli valunut myös alakerran toimistotiloihin. Vahinko on aiheutunut, kun yläkerran asukas oli käynyt suihkussa, jolloin lattiakaivo alkoi tulvimaan vuokra-asunnossa.
FINEn käsityksen mukaan vakuutettuna olevalla vuokralaisella ei ole tekemiensä havaintojen perusteella ollut mitään syytä epäillä tilanteen vaativan kiireellisiä toimenpiteitä saman tien. FINEn käsityksen mukaan kyseisessä tapauksessa riittävän huolellisena toimintana voidaan pitää tilanteen seuraamista ja mahdollisen ilmoituksen tekemistä vuokranantajalle ja tarvittaessa huoltoyhtiölle seuraavana päivänä, koska mitään vahinkoa ei ollut tiedossa eikä merkkejä vahingon syntymisestä varsinaisesti vielä ollut. Lisäksi FINE toteaa, että vaikka vuokralainen olisikin ilmoittanut havainnoistaan välittömästi esimerkiksi taloyhtiön edustajalle tai huoltoyhtiölle, ei sekään välttämättä olisi estänyt vahingon syntymistä. Kokonaisuutena arvioiden vakuutettu on menetellyt huolellisen vuokralaisen tavoin eikä hän ole toiminnallaan aiheuttanut syntynyttä vahinkoa. FINE pitää vakuutusyhtiön päätöstä oikeana.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Mustonen