Tapahtumatiedot

Asiakkaan 25.5.2020 puhelimitse tekemän vahinkoilmoituksen vahinkokuvaukseen on merkitty seuraavaa: ”Minkki tai muu näätäeläin rakennuksen alapojassa aiheuttanut vahinkoa, hajua asunnossa.” Samana päivänä vakuutusyhtiö on lähettänyt asiakkaalle sähköpostiviestin, jossa se ilmoittaa vastaanottaneensa vahinkoilmoituksen. Viestissä todetaan seuraavaa: ”Jos ilmenee, että villieläin on päässyt sisälle asuintiloihin, pyydän ottamaan valokuvia vaurioista ja lähettämään ne tähän samaan sähköpostiosoitteeseen vahinkonumeron mainiten. Yläpohja ja alapohja eivät ole asuintiloja.”

Vakuutusyhtiö on 12.6.2020 korvauspäätöksessään katsonut, ettei asiassa ole esitetty näyttöä siitä, että minkki olisi tunkeutunut sisälle asuintiloihin.  14.9.2020 päivätyssä ratkaisussa vakuutusyhtiö toteaa, että asiassa on arvioitavana ensisijaisesti se, riittääkö esitetty näyttö sen osoittamiseksi, että kyseessä on minkin tai muun villieläimen asuintiloihin tunkeutumisesta aiheutunut vahinko.

Näyttötaakka korvattavan vakuutustapahtuman aiheutumisesta on vakiintuneen käytännön, lainsäädännön ja vakuutusehtojen mukaan korvausta hakevalla (ks. esim. FINE-012708). Asiakkaan tulisi pystyä riittävällä todennäköisyydellä osoittamaan, että villieläimet ovat tunkeutuneet sisälle asuintiloihin ja aiheuttaneet siellä muuta kuin hajuhaittaa, sillä ehtojen mukaan hajuhaittaa ei korvata. Objektiivisesti asiaa arvioiden näyttöä ei ollut riittävästi esitetty.

Arvioitavana olevassa vakuutusehdossa puhutaan tunkeutumisesta sisälle asuintiloihin. Asiakkaan viittaamassa tapauksessa (VKL 124/15) on ollut arvioitavana villieläimen tunkeutuminen asuinhuoneistoon. Tapaukset eivät sanamuodoiltaan vastaa toisiaan. Viitatun tapauksen perusteluissa on todettu, että sanamuoto asuinhuoneisto soveltuu huonosti kun puhutaan omakotitalosta. Tässä tapauksessa arvioitavana oleva sisälle asuintiloihin kuvaa paremmin ehdon tarkoitusta eli nimenomaan sisällä olevia asumiseen tarkoitettuja tiloja. Tällöin merkitystä ei ole sillä, onko kyseessä kerros-, rivi- vai omakotitalo, sillä kyse on tiloista, joita käytetään asumiseen.

Vakuutusyhtiön tulkinnan mukaan rakennuksen alapohjaa ei voi yleiskielen mukaisen tai minkään muunkaan määritelmän mukaan perustellusti katsoa asuintilaksi. Rakennuksen alapohja ei sovellu asumiseen, eikä kyseessä ole missään määrin tila, joka soveltuisi asuintilaksi. Ratkaisussa esitetyn tulkinnan mukaan vakuutusehdon määritelmä ’sisälle asuintiloihin’ kuvaa sanaparina nimenomaan sisällä olevia asuintiloja, eikä tätä voi ymmärtää siten, että se kattaisi myös alapohjaan tunkeutumisen. Vakuutusyhtiön tulkinnan mukaan rakennuksen alapohja ei kuulu vakuutusehdon sanamuodon mukaan asuintiloihin eikä alapohjaan tapahtunutta villieläimen tunkeutumista ja siitä aiheutunutta vahinkoa siten korvata vakuutuksesta.

Näytön arvioinnin osalta vakuutusyhtiön ratkaisussa todetaan, mitkä selvitykset ovat olleet ratkaisua tehtäessä käytettävissä. Käytettävissä ei ollut yhtäkään todistajanlausuntoa, joihin asiakas on viitannut. Asiakkaan toimittamista valokuvista ei ole havaittavissa jätöksiä sisätiloissa, eikä kuvista myöskään näy muita jälkiä villieläimen tekemistä vahingoista sisätiloissa. Kuvista näkyy maassa makaava minkki ja se, että minkki on ollut eristevilloissa ja alapohjassa. Kuvat osoittavat lähinnä sen, että minkit ovat olleet alapohjassa, mutta ei sisätiloissa. Myöskään asiakkaan toimittama videotallenne ei osoita vaurioita sisätiloissa. Kuvien ja videoiden pohjalta tarkasteltuna ei näyttö villieläimen olosta sisällä asuintiloissa tule toteennäytetyksi.

Vahingosta ensivaiheessa kerrottu ei myöskään tue sitä, että villieläimen merkkejä olisi ollut sisätiloissa, sillä alkuvaiheessa on kerrottu, että eläimet ovat todennäköisesti olleet alapohjassa ja että vahinkona on syntynyt lähinnä hajuhaittaa. Pelkkä asiakkaan oma näkemys siitä, että kartoitusraportti ja raportissa olleet paikalla olleiden henkilöiden kertomukset ovat virheellisiä, ei riitä osoitukseksi niiden virheellisyydestä. Lopputuloksena ratkaisussa todetaan, ettei 12.6.2020 annetun korvauspäätöksen muuttamiselle ole perusteita. Kun näyttöä arvioidaan kokonaisuutena, villieläimen tunkeutumisesta sisälle asuintiloihin ei ole osoitettu riittää näyttöä.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas vaatii, että vahinko korvataan kokonaisuudessaan. Hän ilmoittaa, ettei hän ole hakenut korvausta hajuhaitoista. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö jättää huomioimatta hänen toimittamaansa aineistoa ja jättää toimittamatta osan materiaalista FINEen. Hän katsoo vahingon tarkastuskertomuksen olevan virheellinen ja kritisoi vakuutusyhtiön menettelyä vahingon hoidon useissa vaiheissa.

Asiakas on lähettänyt 22.11.2020 sähköpostiviestin FINEn toimistoon. Hän on ilmoittanut, että viestin liitteenä oleviin, vakuutusyhtiön 12.6.2020 ja 14.9.2020 antamiin ratkaisuihin ja niiden sisältöön tehtyjä kommentteja voidaan käyttää heidän yhteenvetonaan tapahtuneesta.

Asiakas kertoo, että hän oli soittanut asiakaspalveluun 25.5.2020, ja hänelle oli hänen muistamansa mukaan kerrottu, ettei mahdollisen minkin tuhoja korvata vakuutuksesta. Asiakkaan jättämän soittopyynnön johdosta hänelle oli soitettu samana päivänä. Puhelinkeskustelussa oli kerrottu, että vakuutus korvaa vahingot, jos minkki on tunkeutunut sisätiloihin ja hajottanut siellä paikkoja.  Aluksi yhtiö oli siis evännyt korvauksen väittäen, ettei vakuutus korvaa villieläintuhoja.

Toukokuussa minkistä ei ollut varmoja havaintoja, vaan vain haju. Takkahuoneesta oli yritetty poistaa epämiellyttävää hajua otsonoimalla tilaa päivien ajan, mikä olikin auttanut väliaikaisesti. Myöhemmin oli selvinnyt, että minkillä olikin pesä saunamökin nurkassa ja pesässä kaksi poikasta.

Asiakas oli saanut vakuutusyhtiön asiakaspalvelusta luvan aloittaa korjaustoimet osittain ennen vahinkotarkastajan tuloa, koska vakuutusyhtiö oli viivytellyt vahinkotarkastajan paikalle lähettämistä. Osa lattiaa oli tästä syystä ollut auki tarkastajan tullessa paikalle.

Se, että minkki on tehnyt pesän alapohjaan, tarkoittaa, että minkin on pitänyt tunkeutua sinne jotenkin. Rossipohjan betoniosat ja tuuletusaukkojen verkot ovat kauttaaltaan ehjät. Minkille/minkeille ei ole jäänyt muita reittejä kuin tunkeutua sinne sisäkautta (savupiippu tuuletus käytössä, ovi). Onkalot villoissa ja reiät höyrynsulussa sekä puuosissa näkyvät jätökset ja syönnökset osoittavat tunkeutumisreitin selvästi. Myös valokuvien tuhot osoittavat tämän.

Saunarakennus oli kauttaaltaan saastunut minkin jätöksistä. Valokuvien lisäksi tätä todistavat se, että sisätilojen seiniä, listoja yms. oli pestävä alapohjan uusimisen jälkeen kloriitilla useita kertoja ja tilaa otsonoitava päiviä, että jätöksien jäljet saatiin pois. Lattia, koolaukset sekä eristeet oli uusittava kokonaan johtuen syönnöksistä ja jätöksistä, jota minkki ja sen poikaset olivat jättäneet jälkeensä. Valokuvista näkyy muun muassa raatojen osia lattialla ja tummuneita sisäseiniä pesän päältä, jotka todistavat sisätilojen vahingoista.

Alkukeväästä vallinneen koronatilanteen takia mökki oli vähällä käytöllä. Minkistä ei ollut muuta kuin muutama silminnäkijähavainto ulkoa, hajuhaittaa ja syönnöksiä siellä täällä. Näitä keväällä yritettiinkin ”hoitaa” otsonoimalla tilaa. Tässä vaiheessa emolla tuskin oli vielä poikasia.

Kun lattia oli purettu kokonaan ja tilaa pesty kloriitilla ja otsonoitu päiviä, minkki ja sen poikaset sekä niiden tuhot paljastuivat kauttaaltaan. Tässä vaiheessa myös varmistui, että minkin on täytynyt päästä alapohjaan sisäkautta, kun alapohjan ulkorakenteet olivat täysin ehjät. Korjaustoimien laajuus kertoo myös, että korjattavana on ollut muutakin kuin hajuhaittaa ja otsonoimalla nämä eivät yrityksistä huolimatta tulleet kuntoon.

Asiakas ilmoittaa, että hän on toimittanut vakuutusyhtiölle kuvia vahingosta ja kertonut otsonointi- ja desinfiointitarpeesta sisätiloissa. Ulosteista ja syönnöksistä hän ei ollut alkukeväästä ottanut kuvia, kun hän oli luullut asialla olleen jonkun jyrsijän tai tulleen kenkien mukana sisälle.

Asiakas on kirjoittamissaan selvityksissä  lisäksi kritisoinut muun muassa sitä, ettei vakuutusyhtiö ole ottanut huomioon hänen ilmoittamiensa todistajien näkemyksiä. Mökin yhteisomistajat ovat kiinteistö- ja talotekniikan ammattilaisia (DI) ja heidän yhteystietonsa ovat olleet vakuutusyhtiön käytössä samoin kuin heidän lausuntonsa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa 14.9.2020 sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään antamaansa päätökseen ja tehtyyn vahinkotarkastukseen. Vakuutusyhtiö toteaa, että asiakkaan toimittaman videon tallennus ei ollut yhtiössä onnistunut, eikä yhtiö sen vuoksi voi sitä toimittaa FINElle. 14.9.2020 ratkaisussa on otettu kantaa kuvien ja videotallenteen merkitykseen.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on korvauspäätösten lisäksi ollut asiakkaan ja vakuutusyhtiön välistä sähköpostikirjeenvaihtoa, useita valokuvia ja 9.6.2020 tehdystä vahinkotarkastuksesta laadittu raportti.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Keskeinen asiassa ratkaistava kysymys on se, onko rakennuksen alapohjassa olleen ja sinne pesän tehneen minkin osoitettu tunkeutuneen sisälle asuintiloihin.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2019 alkaen) mukaan vakuutustapahtumalla tarkoitetaan sellaista sattumanvaraista tapahtumaa, jonka perusteella vakuutuksesta maksetaan korvausta. Vakuutustapahtumat, joita vakuutuksesta ei korvata, on kerrottu vakuutustapahtumiin liittyvissä rajoituksissa.

Kohdan 3.2 (Vakuutusturvan sisältö ja korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan Perus Kotivakuutus korvaa kohdissa 3.4.1 – 3.4.15 kerrotuista tapahtumista aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

• Kohta 3.4.13 Villieläimen tunkeutuminen asuintiloihin.
  Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut villieläimen tunkeutumisesta sisälle asuintiloihin.

Kohdan 4 (Vakuustapahtumiin liittyvät yleiset rajoitukset) mukaan rajoitukset koskevat kaikkia vakuutusturvan tasoja.

• […]
• Kohta 4.8 Homehtumisen, sienettymisen, hajun, kosteuden tai kondenssiveden aiheuttama vahinko.
  Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimelle omaisuudelle homehtumisesta, sienettymisestä, hajusta, kosteudesta tai kondenssivedestä.
• […]
• Kohta 4.15 Lemmikkieläimen tai kotieläimen aiheuttama vahinko.
  Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka lemmikki- tai kotieläin on aiheuttanut puremalla, raapimalla, repimällä tai muulla käyttäytymisellään.
• […]
• Kohta 4.16 Muiden eläinten aiheuttamat vahingot.
  Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka mikrobit, hyönteiset, tuhoeläimet, linnut, lepakot, jäniseläimet tai jyrsijät ovat aiheuttaneet.

Vakuutussopimukseen sisältyvien yleisten sopimusehtojen kohdan 11.1 (Korvauksen hakijan velvollisuudet, VSL 32 §, 69 § ja 72 §)

• 1. kappaleen mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko sattunut vakuutustapahtuma, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on maksettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan omalla kustannuksellaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.
   
• Ehtokohdan 2. kappaleen mukaan vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset. […]
   
• Ehtokohdan 3. kappaleen mukaan vakuutetun tulee mahdollisuuksiensa mukaan osallistua vahingon selvittelyyn sekä myötävaikuttaa vahingon todellisen syyn ja aiheuttajan saamiseen selville. […]
   
• Ehtokohdan 4. kappaleen mukaan vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus tarkastaa vaurioitunut omaisuus ennen kuin sitä ryhdytään korjaamaan tai hävittämään.

Asian arviointi

Osapuolten kesken ei ole kiistaa siitä, että minkki on vakuutusehdoissa tarkoitettu villieläin ja että rakennuksen alapohjassa oli ollut yksi tai useita minkkejä, jotka olivat aiheuttaneet alapohjarakenteissa vahinkoa. Kiistaa ei ole myöskään siitä, että minkit olivat aiheuttaneet rakennuksessa hajuhaittaa. Asiakas on ilmoittanut, ettei hän hae korvausta hajun aiheuttamien vahinkojen korjaamisesta. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, mitä tarkoitetaan asuintiloilla, samoin kuin siitä, ovatko minkit tässä tapauksessa tunkeutuneet sisälle asuintiloihin.

Vakuutuslautakunta toteaa, että lähtökohtaisesti korvausta hakevalla vakuutuksenottajalla on velvollisuus osoittaa, että vahinko on ollut seurausta vakuutuksen korvauspiiriin määritellystä vakuutustapahtumasta. Jotta kysymyksessä olisi vakuutuksesta korvattava villieläinvahinko, asiakkaan tulisi tässä tapauksessa osoittaa, että minkki tai minkit olivat tunkeutuneet sisälle asuintiloihin.

Mitä tarkoitetaan asuintiloilla?

Vakuutusehtojen mukaan villieläinvahinko korvataan, jos sen on aiheuttanut sisälle asuintiloihin tunkeutunut villieläin. Asiakas on katsonut, että rakennuksen alapohjarakenne kuuluu asuintiloihin. Vakuutusyhtiö on puolestaan katsonut, ettei alapohja kuulu asuintiloihin, koska se ei ole asumiseen käytettävä tila.

Asiakas on viitannut Vakuutuslautakunnan ratkaisuun VKL 124/15 (2015), jossa Vakuutuslautakunta on hänen käsityksensä mukaan tulkinnut yläpohjan kuuluvaksi asuintilaan. Asiakas on perustellut ratkaisulla näkemystään siitä, että tässäkin tapauksessa minkkien on katsottava tunkeutuneen sisälle asuintiloihin ja että rakennuksen ala- ja yläpohjarakenteet kuuluvat asuinhuoneistoon.

Asiakas on kertonut, että eräissä keskusteluista asiantuntijoiden kanssa oli katsottu, että eräs toinen vakuutusyhtiö olisi korvannut minkkien aiheuttaman vahingon nyt tarkasteltavana olevaa vastaavassa tilanteessa. Keskusteluissa esitettyjen näkemysten mukaan kiinteistön rakenteet eristeineen ja muun muassa seinät ja lattia ovat asuintiloja. Näin ollen, jos minkki on tehnyt pesänsä kiinteistön lattiarakenteisiin, niitä hajottaen, voidaan katsoa minkin päässeen kiinteistön asuintiloihin.

Asiakas on viitannut myös Suomen rakentamismääräyskokoelmaan, jossa todetaan, että asuintilana ei pidetä esimerkiksi eteistä tai kylpyhuonetta. Nämä tilat ovat kuitenkin asuintilan osia. Mökkien kohdalla ei edes puhuta asuintiloista. Kun kyse on mökistä, kotivakuutuksella vakuutetaan koko rakennus.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asuintiloja on määritelty muun muassa ympäristöministeriön asetuksessa asuin-, majoitus- ja työtiloista (1008/2017) sekä ympäristöministeriön 26.3.2018 päivätyssä ohjeessa rakennusten esteettömyydestä. Asuinhuoneella tarkoitetaan huonetilaa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu jatkuvaan asumiskäyttöön. Asuinhuoneena ei pidetä eteistä, käytävää tai kylpyhuonetta tai näihin verrattavaa huonetilaa. Keittiö on asuinhuone, joka on ensisijaisesti ruoanvalmistusta ja ruokailua varten. Asuinhuoneisto käsittää yhden tai useampia asuinhuoneita ja se on varustettu keittiöllä, keittokomerolla tai keittiötilalla. Keittiön lisäksi asuinhuoneita ovat muun muassa makuuhuone ja olohuone. Asuinrakennuksessa asumista palvelevana välttämättömänä tilana pidetään asunnon yhtä wc- ja pesutilaa sekä yhtä asuntokohtaista ulkotilaa kuten parveketta tai terassia, silloin kun sellainen liittyy asuntoon.

Voimassa olevaan lainsäädäntöön ja viranomaisen sen pohjalta antamiin ohjeisiin viitaten Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusehtojen tarkoittamien asuintilojen voidaan katsoa käsittävän kaikki asuinkäytössä olevat tilat riippumatta siitä, ovatko ne huonetiloja, asuinhuoneita tai välttämättöminä pidettäviä asumista palvelevia tiloja. Arviointiin ei vaikuta se, onko kyse osakehuoneistosta tai vakituisena asuntona käytetystä omakotitalosta taikka vapaa-ajan asunnosta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kukin vakuutuskorvausta koskeva asia tulee arvioida ja ratkaista vahinkoajankohtana voimassa olleen vakuutussopimuksen ehtojen mukaisesti. Tässä tapauksessa korvattavuus edellyttää, että villieläin tunkeutuu sisälle asuintiloihin. Asiakkaan viittaamassa toisessa tapauksessa oli kysymys siitä, oliko villieläimen katsottava tunkeutuneen asuinhuoneistoon omakotitalossa. Viitatussa tapauksessa lautakunta piti tulkinnanvaraisena ja epäselvänä sitä, kuuluuko rakennuksen yläpohja asuinhuoneistoon. Tässä tapauksessa vastaavaa tulkintaongelmaa ei synny, kun kyse on siitä, onko villieläimen osoitettu tunkeutuneen sisälle asuintiloihin.

Vakuutuslautakunta katsoo, että rakennuksen alapohja ei kuulu vakuutusehtojen tarkoittamiin asuintiloihin. Pelkästään sisällä alapohjassa olevan minkin ei sen vuoksi voida katsoa tunkeutuneen sisälle asuintiloihin. Tässä tapauksessa asiakkaan tulee siis näyttää toteen väitteensä siitä, että minkki tai minkit olivat tunkeutuneet myös alapohjasta tai muualta sisälle asuintiloihin. 

Oliko minkki tai minkkejä tunkeutunut sisälle asuintiloihin?

Asiassa on jäänyt epäselväksi se, mistä ja milloin minkki on mennyt rakennuksen alapohjaan. Asiakas on pitänyt mahdollisena, että minkki on mennyt alapohjaan takan tai savupiipun kautta tai tunkeutunut sisälle avoinna olleesta ovesta. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiakkaan kertomus tai olettamus esimerkiksi siitä, miten minkki on mennyt alapohjaan, ole osoituksena siitä, että minkki on tunkeutunut sisälle asuintiloihin ja sieltä mennyt alapohjarakenteeseen.  Epäselväksi on jäänyt myös se, mistä kohdasta asuintiloja ja miten minkki olisi päässyt sisältä asuintiloista rakennuksen alapohjaan.

Vahinkoilmoitukseen on 25.5.2020 merkitty, että minkki tai muu näätäeläin oli aiheuttanut vahinkoa rakennuksen alapohjassa ja että asunnossa oli hajua. Asiakas on sähköpostilla 12.6.2020 kommentoinut vakuutusyhtiön hänelle lähettämää korvauspäätöstä muun muassa näin: ”Minkki ja sen poikaset sekä niiden tuhot paljastuivat, kun lattia oli saatu purettua kokonaisuudessaan.” Lisäksi asiakas on 14.9.2020 vakuutusyhtiölle lähettämässään toisessa sähköpostissa maininnut seuraavaa: ”Ensimmäisen yhteydenoton aikaan minkillä ei ollut vielä poikasia, ja tuhoja ei näkynyt.”

FINElle toimittamassaan selvityksessä asiakas on 22.11.2020 toistanut sen, että toukokuussa minkistä ei ollut varmoja havaintoja, vaan vain haju. Takkahuoneesta oli yritetty poistaa epämiellyttävää hajua otsonoimalla tilaa päivien ajan. Myöhemmin oli selvinnyt, että minkillä olikin pesä saunamökin nurkassa ja pesässä kaksi poikasta. Asiakas on myös kertonut, että hajuhaittaa ei pystytty poistamaan otsonoimalla tilaa, vaan tila oli remontoitava kauttaaltaan.

Asiakas on pyytänyt vakuutusyhtiöltä näkemystä siitä, mistä takkahuoneen tuhot olivat tulleet ja kuinka minkki ja poikaset olivat menneet alapohjaan. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain ja vakuutussopimuksen ehtojen mukaan korvauksen hakijalla on velvollisuus esittää riittävä näyttö siitä, että vakuutusehtojen tarkoittama vakuutustapahtuma on sattunut. Vakuutusyhtiöllä ei ole vakuutussopimukseen perustuvaa velvollisuutta tässä tapauksessa osoittaa sitä, miten minkki oli mennyt alapohjaan ja mistä takkahuoneen tuhot olivat tulleet. Nämä seikat sisältyvät korvauksen hakijan näyttövelvollisuuteen.

Vakuutusyhtiö on vahinkoilmoituksen saatuaan pyytänyt asiakasta valokuvaamalla toimittamaan selvitystä vahingoista, jos ilmenee, että minkki on sisällä asuintiloissa aiheuttanut vahinkoa. Asiakas on kertonut, ettei hän ollut ottanut valokuvia, koska hän oli arvellut jälkien olleen jonkun jyrsijän tai tulleen kenkien mukana sisälle.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakirjoihin sisältyvistä valokuvista ei selviä, että takkahuoneessa tai muualla sisällä asuintiloissa olisi valokuvattaessa ollut siivoamista vaatineita villieläimen jätöksiä. Alapohjassa havaitut eläinten jätökset tai muut vahingot alapohjarakenteessa eivät osoita sitä, että minkkien jätöksiä, puremajälkiä tai ruuantähteitä tai muita vaurioita, on ollut myös sisällä asuintiloissa. Asiakkaan itse antamien selvitysten mukaan minkkien tuhot olivat paljastuneet vasta, kun lattia oli saatu purettua kokonaisuudessaan. Edellä esitetyillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo jääneen osoittamatta, että minkki tai minkit olisivat tunkeutuneet sisälle asuintiloihin.

Muita näkökohtia

Asiakas on vaatimustensa tueksi esittänyt käsityksiään toisten henkilöiden menettelystä ja mielipiteistä asiasta. Tämän osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että käsittely lautakunnassa perustuu kirjallisiin selvityksiin, valokuviin ja puhelutallenteisiin sekä mahdollisiin videotallenteisiin tai vastaaviin digitaalisesti toimitettuihin selvityksiin. Asiakkaan kertomusten lisäksi asiakirjoihin ei sisälly kirjallista selvitystä muiden henkilöiden lausumista asioista ja mielipiteistä tai selvityksistä. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta ei voi kirjallisessa menettelyssään arvioida kyseisten seikkojen merkitystä vakuutustapahtuman ja vahinkojen sattumisen perusteina.

Asiakas on katsonut, että vakuutusyhtiö on ensimmäisessä puhelinkeskustelussa evännyt korvauksen epäasiallisesti, kun hänelle oli kerrottu, ettei villieläinten aiheuttamia vahinkoja korvata. Seuraavassa puhelinkeskustelussa oli sitten sanottu, että minkin aiheuttamat vahingot tietyin edellytyksin korvataan. Tämän osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 9 §:n 2. momentin ja vakuutussopimuksen yleisten sopimusehtojen 5.1 kohdan 3. kappaleen mukaan vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen tulevasta korvauksesta annetut tiedot eivät sido vakuutusyhtiötä. Perusteluna on se, etteivät kaikki asiaan vaikuttavat seikat välttämättä tule esille tässä vaiheessa. Vasta korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö ottaa kantaa vahingon korvattavuuteen, kuten se on tehnyt 12.6.2020 lähettämässään viestissä.

Vakuutuslautakunnan ohjesäännön 6 §:n 2 momentin mukaan lautakunta antaa ratkaisusuosituksia muun muassa vakuutetun lautakunnalle esittämistä vakuutussuhteeseen liittyvistä, lain ja vakuutusehtojen tulkintaa ja soveltamista koskevista erimielisyyksistä. Vakuutuslautakunnan toimivaltaan ei sen sijaan kuulu puhtaasti vakuutusyhtiöiden korvauskäsittelyn tai asiakaspalvelun menettelytapoja koskevien valitusten tutkiminen. Tämän vuoksi lautakunta ei lausu asiassa enemmälti asiakkaan valituksesta siltä osin kuin se koskee vakuutusyhtiön menettelyä korvausasian käsittelyssä. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että minkki tai useat minkit olisivat tunkeutuneet vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla sisälle asuintiloihin. Kyse ei tämän vuoksi oli vakuutuksesta korvattavasta villieläinvahingosta.  Vakuutusehtojen mukaan hajuhaitasta aiheutuneet vahingot eivät myöskään kuulu vakuutusehtojen korvauspiiriin.

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita korvauksen maksamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho