Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan asiakas oli 2.6.2020 havainnut jäiden nostaneen jäät saaressa olevalle rantasaunalle saakka ja terassi oli painunut kasaan. Vahinkotarkastuksessa oli todettu, että löylyhuoneen lattiavalu oli halkeillut. Jää oli siirtänyt lattiavalun alla olevaa kiveä niin, että se oli kohonnut noin 3 cm ja halkaissut valun.

Vahingon kartoitusraportin mukaan kyseinen saunarakennus oli rakennettu kallion ja irtokivien päälle 1930-luvulla, ja sen terassi oli korjattu noin 10 vuotta ennen vahinkoajankohtaa. Rakennuksen edessä on iso järven selkä. Jäät olivat kasanneet maa-ainekset rannalle kasaan ja siirtäneet ison kiven, joka oli hajottanut portaat. Terassi oli liikkunut kauttaaltaan, ja sen etureunaa oli noussut ylöspäin.

Vakuutusyhtiö on ensimmäisessä korvauspäätöksessään vedonnut vakuutusehtojen myrsky- ja raevahinkoja koskevassa ehtokohdassa olevaan rajoitusehtoon (22.1.10.2), jonka mukaan aallokosta, jään tai lumen painosta ja liikkumisesta aiheutunutta vahinkoa ei korvata.

Asiakas katsoi, että korvauspäätöksen perustelu oli virheellinen, ja vaati, että asia tulee ratkaista poikkeuksellisia tulvia koskevan ehdon 22.1.11 perusteella.

Toisessa korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö on katsonut, ettei kyse ollut ehtojen 22.1.11 tarkoittaman poikkeuksellisen tulvan aiheuttamasta vahingosta. Järven vedenkorkeuden esiintymistoistuvuus kevättalvella 2020 ei ole ollut tasoa kerran 50 vuodessa tai harvemmin, mikä on poikkeuksellisena tulvana korvattavan vakuutustapahtuman edellytys. Vakuutusyhtiö ei pitänyt vahinkoa vakuutuksesta korvattavan tapahtuman aiheuttamana.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää lautakuntaa arvioimaan vakuutusyhtiön kielteisen korvausratkaisun oikeudenmukaisuuden. Hän katsoo, että vakuutusyhtiön tulee maksaa korvaus vahingosta, koska se syntyi mittaushistorian korkeimman talvitulvan nostaman jään voimasta. Asiakas vaatii yhteensä 9.821,12 euron korvausta materiaalikustannuksista, omasta työstä ja matkakustannuksista.

Vahinkopaikkaa lähellä olevan havaintoaseman mittaustulosten mukaan ajanjaksolla 20.2. – 13.4.2020 kyseisen järven vedenkorkeus oli ollut mittaushistorian korkeimmalla tasolla.  Asiakkaan mielestä koko mittaushistorian korkein talvitulva on ollut poikkeuksellinen tulva. Vahinkopaikan edessä on talvisin kaksi kilometriä pitkä jäälaatta, joka oli työntänyt kiviä rantasaunan alle. Tapahtumaan on voinut vaikuttaa lisäksi maalis-huhtikuun lämpötilojen noususta johtuva jään lämpölaajeneminen.

Termin ”vesistötulva” määrittelyä ei löydy ympäristökeskuksen tulvasanastosta. Maallikolle jää hämärän peittoon se, minkä saatavilla olevien lähteiden mukaan termi ”vesistötulva” voisi tarkoittaa vain ja ainoastaan yhtä kalenterivuoden suurinta vedenkorkeutta. Ympäristökeskuksen tulvasanaston mukaan poikkeuksellisen tulvan määritelmä voi vaihdella, mutta tyypillisesti poikkeuksellisuus tarkoittaa vesistötulvaa, jonka todennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Asiakas katsoo, että määrittely vaihtelee myös vesistöalan ammattilaisten kesken.

Edes vakuutusehdoissa ei sanota, että käytetty termi ”vesistötulva” koskisi tässä yhteydessä vain kunkin kalenterivuoden yhtä suurinta vedenkorkeutta. Ehdon pitäisi löytyä vakuutusehdoista, koska vakuutuksenottajan ei ole mahdollista muuten saada tietoonsa näinkin kätkettyä tulkintaa.

Yleisesti saatavilla olevista lähteistä, kuten internetistä tai asiakkaan käytössä olevasta Nykysuomen sanakirjasta ei ole löytynyt kielteistä korvausratkaisua tukevia termien ”vesistötulva” tai ”poikkeuksellinen tulva” määritelmiä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei sillä ole aihetta muuttaa korvauspäätöstä, ja pyytää, että Vakuutuslautakunta antaa yhtiön kannan mukaisen ratkaisusuosituksen. Perusteluina kielteiselle korvauspäätökselle vakuutusyhtiö esittää seuraavan.

Saunarakennus on ollut vakuutettuna peruskotivakuutuksella, josta korvataan ehdoissa erikseen mainitut tapahtumat. Kiistanalaisessa vahinkotapahtumassa ei ole ollut kyse vakuutusehdoissa korvattavaksi määritellystä tapahtumasta. Lisäksi vakuutuksesta on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle vahingot, jotka ovat aiheutuneet aallokosta, jään tai lumen painosta ja liikkumisesta.

Selvitysten perusteella vahingot ovat olleet seurausta järven jäiden työntymisestä rantaan. Mitään muuta yksittäistä syytä vahingolle ei ole osoitettavissa. Suomen ilmasto-olosuhteissa vesistön jäätyminen ja jäiden liikkuminen on yleensä jokatalvinen ja – keväinen ilmiö.

Suomen Ympäristökeskus SYKEstä saadun lausunnon mukaan lähellä vahinkopaikkaa olevan mittauspisteen mukainen vedenpinnan korkeus oli helmi-huhtikuun 2020 aikana ollut korkeimmillaan 2.3.2020 tasolla 81,96 m (NN korkeusjärjestelmässä). Analyysin perusteella SYKE toteaa, että vedenkorkeus 81,96 m (NN) toistuu useammin kuin kerran kahdessa vuodessa vuoden 1973 jälkeisellä ajanjaksolla.

SYKEn lausunnon perusteella kyse on ollut vedenpinnan normaalin tason vaihtelusta, joten vahingon osalta ei ole kyse ehtojen tarkoittamasta poikkeuksellisesta vesistötulvasta. Vesistötulva katsotaan poikkeukselliseksi silloin, kun sen esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut Suomen ympäristökeskus SYKEn 10.9.2020 päivätty lausunto ja 4.6.2020 tehdystä vahinkokartoituksesta laadittu raportti, sekä kaaviot vedenpinnan korkeusmittauksista ja valokuvia vahingoittuneesta rakennuksesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Keskeinen ratkaistava kysymys koskee sitä, onko jäiden liikkumisen saunarakennukselle aiheuttama vahinko ollut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva, poikkeuksellisen vesistötulvan seurauksena syntynyt tulvavahinko.

Kiistaa on erityisesti siitä, mitä poikkeuksellisella vesistötulvalla ja poikkeuksellisella veden pinnan nousulla tarkoitetaan ja minkä kriteerien mukaan poikkeuksellisuutta tulee arvioida.

Lisäksi asiassa on kysymys siitä, voiko vakuutusyhtiö evätä korvauksen vetoamalla myrsky- tai raevahinkoja koskevassa ehtokohdassa olevaan jäiden liikkumista koskevaan rajoitusehtoon.

Sovellettavat vakuutusehdot

Peruskotivakuutuksen ehtojen kohdan 22.1.10.1 (myrsky tai rakeet) mukaan

• vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut, kun myrsky tai rakeet ovat rikkoneet rakennusta tai rakennusta ja siinä olevaa irtaimistoa.
• Ulkopuoliselle seinänpäällykselle tai ikkunalle, ovelle, antennilaitteelle tai piha-alueella oleville kiinteille tavanomaisille rakenteille aiheutunut vahinko korvataan vain, jos sen on aiheuttanut myrskyn kaatama puu tai myrskyn irrottama muu esine.
• Myrskyllä tarkoitetaan myrskytuulta, kun Ilmatieteenlaitos on mitannut puuskatuulen nopeudeksi vähintään 21 m/s.

Ehtojen kohdan 22.1.10.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata

• aallokosta, jään tai lumen painosta ja liikkumisesta aiheutunutta vahinkoa
• laiturille aiheutunutta myrskyvahinkoa.

Ehtojen kohdan 22.1.11.1 (Poikkeuksellinen tulva) mukaan vakuutuksesta korvataan myös äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama välitön ja suoranainen esinevahinko, jonka syynä on

• rankkasadetulva
• vesistötulva
• merivesitulva
• tai eri tulvatyyppien yhdistelmä siten, että vesi tunkeutuu rakennukseen tai sen rakenteisiin suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.

Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen.

Vesistötulvalla tarkoitetaan joen, järven, ojan tai puron vedenpinnan poikkeuksellista nousua, joka johtuu myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista.

Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista merenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksista Tanskan salmissa.

Tulvavahinkona korvataan myös poikkeuksellisen vesistö- ja merivesitulvan seurauksena jään liikkumisesta aiheutuneet vahingot.

Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Poikkeuksellisena veden pinnan tai meren pinnan nousuna pidetään veden korkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin.

Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.

Asian arviointi

Asiakirjoista ilmenee, että asiakkaan kotivakuutussopimus on ns. perinteiseen tapaan kirjoitettu esinevakuutus, jossa korvattavat vahingot on määritelty erillisissä ehtokohdissa, joihin kuhunkin sisältyy tiettyjä rajoitusehtoja. Ehtokohdassa 22.1.10 määritellään myrskyn tai rakeiden aiheuttamien vahinkojen korvattavuus. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvattavuus määräytyy ehtojen kohdassa 22.1.11. Molemmissa ehtokohdissa määritellään muun ohessa jäiden liikkumisesta aiheutuneiden vahinkojen korvattavuus. Vakuutusehdoissa ei ole sellaista ehtokohtaa, jonka mukaan arvioitaisiin jäiden liikkumista muissa kuin myrsky- tai raevahingoissa sekä tulvavahingoissa.

Vakuutusyhtiö on ensin evännyt korvauksen sillä perusteella, että korvauksen ulkopuolelle on myrsky- ja raevahinkoja koskevaan ehtoon sisältyvän rajoitusehdon (22.1.10.2) mukaan rajattu aallokon, jään tai lumen painon ja liikkumisen aiheuttamat vahingot. Toisessa korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö katsonut, ettei kyse ole ollut poikkeuksellisen vesistötulvan aiheuttamasta vahingosta. Vastineessaan vakuutusyhtiö on viitannut Vakuutuslautakunnan ratkaisuun (VKL 486/14), jossa lautakunta oli katsonut, ettei jäiden liikkuminen talvella ole Suomen ilmasto-olosuhteissa ennalta arvaamaton tapahtuma.

Myrsky tai rakeet, ehtokohta 22.1.10

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiakas ole asian missään vaiheessa katsonut saunalle aiheutuneiden vahinkojen olleen seurausta vakuutusehtojen tässä kohdassa korvattavaksi määritellystä myrskyn tai rakeiden aiheuttamasta tapahtumasta.

Ehtoja kokonaisuutena tarkastellen lautakunta toteaa, että vakuutusehtojen alakohta 22.1.10.2 on vakuutusyhtiön laatima rajoitusehto, jota ei voida tulkita laajemmin, kuin mihin sen sijainti vakuutusehdoissa antaa aihetta. Rajoitusehdon sijainnin perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että rajoitusehto rajaa vakuutuksen korvauspiiriä ainoastaan niissä vahingoissa, jotka ovat aiheutuneet ehtokohdassa mainittujen syiden eli myrskyn ja rakeiden vuoksi. Rajoitusehtoa ei voida soveltaa niin laajasti, että vakuutusyhtiö voisi sen perusteella evätä korvauksen muista kuin myrskyn tai rakeiden aiheuttamista jäiden liikkumisvahingoista. Arvioinnissa on lisäksi otettu huomioon se, että poikkeuksellisia tulvia koskevassa ehtokohdassa on erikseen määritelty, millaisia jäiden liikkumisesta aiheutuneita tulvavahinkoja vakuutuksesta korvataan.

Esittämillään perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi tässä tapauksessa evätä korvausta vetoamalla Myrsky tai rakeet
–ehtokohdassa olevaan rajoitusehtoon.

Poikkeuksellinen tulva, ehtokohta 22.1.11

Osapuolten kesken ei ole kiistaa siitä, että vahinko on ollut seurausta jään liikkumisesta. Asiakas on vaatinut vahinkoa korvattavaksi sillä perusteella, että kyseisen järven vedenpinnan korkeus oli maaliskuussa 2020 ja koko ajanjaksolla 20.2. – 13.4.2020 ollut sellaisella tasolla, ettei tuota korkeampaa tasoa ollut mitattu minään aikaisempana mittausvuonna koko mittaushistorian aikana.

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvausta vaativalla vakuutuksenottajalla on näyttövelvollisuus siitä, että vahingon on aiheuttanut vakuutusehdoissa korvattavaksi määritelty vakuutustapahtuma.  Jotta rakennuksen vahinkoa voidaan tässä tapauksessa pitää vakuutuksesta korvattavana, asiakkaan tulee osoittaa, että jäiden liikkuminen on ollut seurausta poikkeuksellisesta vesistötulvasta. Jotta kyse olisi ehtojen tarkoittamasta poikkeuksellisesta vesistötulvasta, järven vedenpinnan on tullut nousta tasolle, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai sitä harvemmin. Korvattavuus edellyttää myös sitä, että vedenpinnan poikkeuksellisen nousun, eli ehtojen määrittelemän vesistötulvan, on aiheuttanut joku seuraavista tekijöistä: myrskytuuli, poikkeukselliset sateet, lumen sulaminen tai jää- tai hyydepadot. Lisäksi edellytetään, ettei vedenpinnan nousu ole johtunut vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta.

Suomen Ympäristökeskus SYKEn 14.9.2020 päivätyn lausunnon mukaan tapahtumapaikalta noin 5 kilometrin päässä linnuntietä mitaten on vedenkorkeuden mittauspiste. Helmi-huhtikuun 2020 aikana tehtyjen mittausten mukaan vedenpinta oli ollut korkeimmillaan 2.3.2020 tasolla 81,96 m (NN korkeusjärjestelmässä). Myöhemmin kevään 2020 aikana vedenkorkeus oli ollut mainittua korkeammalla tasolla useita kertoja, viimeksi 29.5.2020. Ympäristökeskuksen ilmoituksen mukaan järven vedenkorkeus oli ollut tasolla, joka toistuu selvästi useammin kuin kerran 50 vuodessa.

Asiakas on viitannut siihen, ettei vesistötulvalla ole esimerkiksi Suomen Ympäristökeskus SYKEn käytössä alalla yhteisesti käytettyä ja yhteisesti sovittua määritelmää. Asiakas on katsonut, ettei ole perusteita tarkastella vedenpinnan korkeutta yksinomaan vuositasolla, vaan riittävänä on pidettävä sitä, että tarkastelua voidaan tehdä myös kuukausitasolla. Maaliskuussa 2020 vedenpinnan taso on ollut korkeammalla kuin minkään muun vuoden maaliskuussa mittaushistorian aikana kyseisellä mittausasemalla.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutusehdoista saa tukea asiakkaan näkemykselle siitä, että vedenpinnan nousun poikkeuksellisuutta tulisi tarkastella eri vuodenaikojen mukaan. Lainsäädännössä (Laki tulvariskien hallinnasta 620/2010 ja lain soveltamisasetus 659/2010 sekä lakia koskeva hallituksen esitys HE 30/2010) vesistötulvilla tarkoitetaan vesistöjen, kuten jokien ja järvien, vedenpinnan noususta aiheutuvia tulvia, ja tulvariskejä arvioidaan tulvan vuotuisen todennäköisyyden mukaan.

Asiakirjoihin sisältyvistä kaaviokuvista näkyy, että maaliskuussa 2020 vesi oli ollut korkeammalla tasolla kuin mikä oli ollut aiempina vuosina maaliskuussa mitattu vedenkorkeuksien keskimääräinen taso. Helmikuun ja huhtikuun 2020 aikana vedenkorkeus oli ollut tasolla, jonka toistuvuus on kaavion mukaan alle 10 vuotta.

Vedenkorkeuksista esitetyt kaaviot ja Suomen Ympäristökeskus SYKEn lausunto huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että järven vedenpinta on noussut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla tasolle, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin.

Kotivakuutuksen ehdoissa vesistötulvaksi katsotaan mm. järven vedenpinnan poikkeuksellinen nousu. Vedenpinnan nousua pidetään poikkeuksellisena, jos sen esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin.  Tulvavahingon korvaaminen edellyttää ehtojen mukaan myös sitä, että vedenpinta on noussut poikkeukselliselle tasolle muusta syystä kuin vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta johtuen. Asiakas on arvellut, että tapahtumaan on voinut vaikuttaa maalis-huhtikuun lämpötilojen noususta johtuva jään lämpölaajeneminen. Asiakirjoihin ei kuitenkaan sisälly selvitystä siitä, mikä muu tekijä tai mitkä muut tekijät kuin järven vedenpinnan tason normaali vaihtelu on aiheuttanut jäiden liikkumisen.

Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että jäiden liikkumisen olisi aiheuttanut vakuutusehtojen tarkoittama poikkeuksellinen vesistötulva. Vakuutusehtojen kohdan 22.1.11 mukaan kyseinen vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön ehtokohdan 22.1.11 perusteella tekemä korvausratkaisu on vakuutusehtojen mukainen. Lautakunta ei suosita korvauksen maksamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho