Haku

FINE-033602

Tulosta

Asianumero: FINE-033602 (2021)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 16.12.2021

Lääkevahingon korvaaminen. Doximycin-lääkkeen käytöstä aiheutunut kallonsisäinen paineen nousu (IIH). Työkyvyttömyys. Ansionmenetys. Työkyvyttömyyttä aiheuttanut aiempi selkäsairaus. Pysyvä haitta. Kuntoutus. Oliko vahingonkärsineellä oikeus vaatimaansa korvaukseen ansionmenetyksestä? Tuliko pysyvän haitan haittaluokkaa korottaa?

Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 12.12.2018 mukaan A:lle (s. 1992) määrättiin 23.8.2018 Doximycin 100 mg -lääke selkärangan tulehduksen hoitoon. Kun A oli käyttänyt lääkettä määräyksen mukaan noin kuukauden ajan, hänellä alkoivat kovat päänsäryt. A:lla oli myös näkö- ja kuulohäiriöitä. A hakeutui keskussairaalan päivystykseen 22.9.2018 ja hänet otettiin osastolle lääketiputukseen (Färkkilän tippa) 12 tunniksi. Lääke ei poistanut kipua mutta helpotti niin, että A pystyi seisomaan. A kotiutui, mutta kipu palasi voimakkaana ja A alkoi myös oksennella. Neurologisella osastolla A:n tilaa pidettiin jännityspäänsärystä johtuvana. A sinnitteli kotona, mutta päänsärky ja näköhäiriöt jatkuivat vaikeina. A meni 9.10.2018 optikolle ja silmänpohjakuvissa havaittiin poikkeavuus. Seuraavana päivänä A hakeutui silmätautien erikoislääkärin vastaanotolle. Lääkäri totesi, että kyseessä oli erittäin todennäköisesti Doximycinin laukaisema kallonsisäinen paineen nousu (IIH). A lopetti lääkkeen käytön. Jatkotutkimuksissa diagnoosi vahvistui. A:lle määrättiin Diamox-lääkitys. Nykytilassa päänsärky on helpottanut, mutta A:lla on edelleen näkö- ja kuulohäiriöitä, huimausta, pahoinvointia ja voimakasta väsymystä. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että kyseessä oli korvattava lääkevahinko. Yhtiö maksoi A:lle korvausta vahingosta aiheutuneista sairaanhoito- ja muista kuluista, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta. Pysyvän haitan korvaus maksettiin haittaluokan 6 mukaisesti. Ansionmenetyksestä korvausta ei suoritettu. Yhtiö totesi antamissaan korvauspäätöksissä, ettei A ollut vahingon tapahtuessa ansiotyössä. A oli yhtiön kannan mukaan työkyvytön maalarin työhönsä perussairautensa eli selkävaivan vuoksi.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ansionmenetyksen osalta ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että vakuutusyhtiö on arvioinut aivopaineen nousun aiheuttaman työkyvyttömyyden väärin. Sen aiheuttamat oireet eivät ole verrattavissa ja rinnasteisia selkäkivun kanssa. IIH:n vaikutus työllistymiseen sekä uudelleenkoulutukseen aiheuttaa merkittävimmät rajoitukset ja A on vasta 28-vuotias. A:lla on vaikeaan aivovammaan rinnastettavat pysyvät, etenevät oireet, eli muun muassa väsymys, pysyvät näkökenttäpuutokset, jatkuva kova päänsärky, papillaturvotus, kuulo- ja näköhäiriöt, huimaus, nesteen kertyminen elimistöön aivopaineen nousun vuoksi ja mielialaongelmat. Lisäksi A:lla on liitännäissairauksia lääkevahinkoon liittyen ja lääkehoidon sivuvaikutuksia.

A vaatii ansionmenetystä lokakuusta 2018 lähtien ja myös tulevaisuudessa. Automaalarin ansio on 2.500–3.500 euroa kuukaudessa. A:lla on erityisosaamisena kuviomaalaus, joka nostaa ansioita. A vaatii lisäksi pysyvän haitan haittaluokan korottamista ja kuntoutuksen korvaamista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää maksamiaan haittakorvauksia riittävänä ja katsoo, ettei niitä tule korottaa. Ansionmenetyksen osalta yhtiö toistaa kantansa, jonka mukaan A on ollut jo ennen lääkevahinkoa työkyvytön selkäsairauden ja sen aiheuttamien oireiden takia. Näin ollen lääkevahingon johdosta ei ole aiheutunut korvattavaa ansionmenetystä.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 22.12.2017–23.9.2019.

Fysiatrian poliklinikan sairauskertomustekstin 17.4.2018 esitietojen mukaan A on tullut tutkittavaksi hankalan alaselkä- ja alaraajaoireiston vuoksi. A on ollut fysiatrian poliklinikalla hoidossa vuoden 2017 loppupuolella. Lisäksi hoitoa on annettu kirurgian ja gynekologian poliklinikalla ja kipupoliklinikalle on tehty paperikonsultaatio. Lisäksi A on ollut seurannassa psykiatrian poliklinikalla, jonka viimeisessä arviossa on todettu, ettei masentuneisuutta selvästi enää ole. A:lla on hankala selkäoireisto, johon liittyy säteilyoire vasemmalle. Syyskuussa 2016 on todettu vasenta S1-hermojuurta puristava välilevyn pullistuma, joka on leikattu. Kivut ovat olleet leikkauksen jälkeen kolme kuukautta poissa, minkä jälkeen tilanne on palautunut siten, että kipusäteily on tullut oikeaan alaraajaan. Kuvissa on todettu selvät kulumamuutokset ja viimeisessä kuvassa hieman välilevyn pullistumaa oikealle suuntautuvana, mutta ei kuitenkaan selkeästi hermopinnettä aiheuttavana. Leikkaushoitoja ei ole nähty aiheelliseksi. Kuntoutuksella on pyritty etenemään, mutta tilanteessa ei juurikaan ole päästy eteenpäin. Lääkitystä on säädetty asteittain ja A:lla on ajankohtaisesti ollut käytössä Gabrion annoksella 600 mg x 2 x 3 sekä Duloxetine 60 mg:n vuorokausiannokselta. Duloxetine on oltu vaihtamassa haittavaikutusten vuoksi Venlafaxiniin. Lisäksi A:lla on ollut käytössä iltaisin tarvittaessa Norflex tai Sirdalud ja Ketipinor. Selän ja oikean alaraajan oireilu on tuntunut vain lisääntyvän, minkä lisäksi A on nyt kuvannut myös voimakasta kipua rintarangan keskivaiheilla lapaluiden välissä ja sormissa molemmin puolin kyynärluunpuoleista puutumista. Yläraajoissa ei ole ollut toimintaheikkouksia eikä pysyviä toimintaheikkouksia myöskään alaraajoissa, mutta ajoittain oikealla raaja on tuntunut hieman pettävän. Kipu on säteillyt vahvasti S1-hermojuuren kulkua noudattaen oikealle. Ammatillisesti A:lla on automaalarin koulutus, mutta hän on tehnyt monenlaisia muita töitä, jotka kaikki ovat ruumiillisesti raskaita. Sairauspäivärahakausi on täyttynyt ja kuntoutustukea on haettu kesäkuun 2018 loppuun. Ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmia ei ole tehty eikä laitoskuntoutusta ole toteutettu.

Vastaanotolla 17.4.2018 A:n perusliikkuminen, pukeutuminen ja riisuutuminen on ollut varovaista ja jonkin verran kivuliasta. Selkärangan liikkuvuus taivutuksissa on ollut olematon kivusta johtuen ja lievä eteentaivutus on aiheuttanut voimakkaan kipusäteilyn oikeaan alaraajaan. Tunnustellen selässä kaksi alinta väliä ovat aristaneet voimakkaasti ja tunnusteluarkuutta on todettu myös rintarangan keskivaiheella. L5- ja S1-hermojuurten puristusta tutkittaessa käytettävässä suoran alaraajan nostotestissä (SLR) on oikealla tullut kiristys vastaan 50 asteessa ja vasemmallakin 70 asteessa. Rintarangan alueella kiertoliike on aiheuttanut kipua keskivaiheelle. A:lle on ohjelmoitu rintarangan ja lannerangan kuvantamistutkimukset ja varattu aika fysioterapeutille kuntoutuksen edistämiseksi. Lääkitykseen ei ole tehty muutoksia. Jatkon osalta on pohdittu mahdollista trileptaalilääkityskokeilua, S1-hermojuurisalpausta ja kipuryhmiä.

Puhelinkontaktia 14.5.2018 koskevan merkinnän mukaan rintarangan magneettikuvauksessa ei ole todettu poikkeavaa nikamatasolla 6/7 todettua pientä iän mukaista kulumamuutosta lukuun ottamatta. Tämän muutoksen ei ole katsottu selittävän A:n oireita. Kontrollikäyntiä 27.6.2018 koskevan tekstin mukaan A:n tilanne on ollut edelleen hankala eikä siinä ole juurikaan päästy eteenpäin. Lääkityksenä on ollut edelleen käytössä Gabrion 900 mg x 3, Duloxetine 60 mg, yöksi Ketipinor ja tarvittaessa Burana tai Norflex. Alaraajoissa säteilyoiretta on nyt esiintynyt enemmän vasemmallakin. Työeläkelaitos on tehnyt päätöksen ammatillisen kuntoutuksen osalta, mutta A ei ole kyennyt aloittamaan kuntoutusta voimakkaiden kipujen vuoksi. Kuntoutustukihakemus on hylätty ja A on ollut työttömänä työnhakijana. Mahakipujen, ylenmääräisen väsymyksen ja pienen lämpöilyn vuoksi on ollut menossa myös sisätautien poliklinikan tutkimuksia. Lannerangan magneettitutkimuksessa on todettu kahdessa alimmassa välilevyssä selkeä kulumamuutos ja alimmassa välissä myös selkeät tuoreen kulumamuutoksen merkit päätelevyllä. Alimmassa välissä ollut pullistuma on kutistunut pois, eikä hermoja painavia muutoksia ole todettu. Fysiatri on arvioinut, että löydökset selittävät A:n oirekuvaa. Gabrionin annosta on vielä katsottu voitavan nostaa asteittain yhdellä tabletilla iltaan, aamuun ja päivään. Yöunta parantamaan on ohjeistettu voitavan ottaa tarvittaessa myös kaksi tai kolme Ketipinoria. A:n on arvioitu tarvitsevan intensiivistä fysioterapeutin seurantaa ja kivunhoidon suunnittelua. TENS-hoitoa on päätetty kokeilla ja pohdittu selkäydinstimulaattorin mahdollisuutta myöhemmin. Fysiatri on arvioinut, ettei A ole työkykyinen, ja kirjoittanut sairauslomaa vuoden 2018 loppuun saakka. A on toivonut myös kirurgin arviota leikkaushoidon mahdollisuudesta, mistä johtuen on tehty selkäortopedille konsultaatiopyyntö.

Kirurgian poliklinikan tekstin 7.8.2018 mukaan A on tullut fysiatrin lähetteellä selän luudutusharkintaan. Lannerangan magneettikuvissa on nähty presakraalivälissä voimakas turvotus, joka on selvästi lisääntynyt lokakuussa 2016 välilevynpullistuman vuoksi tehdyn leikkauksen jälkeen. Turvotuksen on arvioitu todennäköisimmin liittyvän tavanomaiseen presakraalivälin rappeumaan, mutta on pidetty mahdollisena, että kyseessä olisi nikama- ja välilevytulehdus (spondylodiskiitti). A:lle on ohjelmoitu presakraalivälin bakteeriviljely. Samassa yhteydessä on päätetty tehdä välilevyn puudutus ja katsoa, mikä vaikutus sillä on A:n kipuun. Luudutusleikkausta ei ole pidetty ensisijaisena vaihtoehtona A:n ylipainon ja mahdollisen toimenpiteen laajuuden vuoksi.

Kipupoliklinikan tekstin 13.8.2018 mukaan A on tullut vastaanotolle moniulotteisen kiputilanteen vuoksi. Selkäkipujen lisäksi ongelmana on ollut virtsaamisvaikeus ja -kipu sekä ajoittainen verivirtsaisuus, endometrioositilanne, idiopaattisesti puuttuva sappirakko ja satunnainen IV-V sormien puutuminen levossa. Pahimpana ongelmana A on pitänyt jatkuvaa alaselkäsärkyä ja sen aiheuttamaa selän kankeutta ja yhtäkkisiä sähköiskumaisia kipuja reisiin. Lisäksi A:lla on ollut lämpöilyä. Fysioterapia on A:n mukaan pahentanut selkäkipuja. Vastaanotolla on todettu selän eteentaivutusliikkeessä jäykkyyttä ja selän venytysarkuutta. Iholla ei ole kuitenkaan todettu herkistymistä tai tuntomuutoksia. Herkistymistä tai tuntomuutoksia ei ole todettu myöskään alaraajoissa. Refleksit ja alaraajojen voimat ovat olleet hyvät. A:lle on aloitettu kokeiluun Trileptal-lääke ja kehotettu kokeilemaan ketiapiinin (Ketipinor) säännöllisempää käyttöä. Tulevaisuuden osalta on arvioitu, että endometrioosikipujen vuoksi olisi syytä etsiä lääkekombinaatio, jossa ovat mukana ehkäisypillerit.

Kirurgian päivystyksen tekstin 21.8.2018 mukaan A on tullut päivystykseen vaikean selkäkivun vuoksi. Esitietojen mukaan näytteenotto presakraalivälistä on epäonnistunut. Välilevyyn on injisoitu lidokaiinia, minkä jälkeen selkä on ollut parin tunnin ajan kivuton, mutta kipu on sitten tullut entistä pahempana takaisin. Kivun vuoksi virtsaaminenkin on ollut hankalaa. Päivystyksessä A on ollut erittäin kivulias ja näyttänyt kipupaikaksi alaselän ja oikean pakaran. Kipu ei niinkään ole säteillyt pidemmälle jalkaan. Jalkojen voimat ovat olleet hyvät ja symmetriset, tunto kauttaaltaan normaali eikä ratsupaikka-anestesiaa ole todettu. Tunnustellen on todettu alhaalla lannerangassa ja oikealla pakarassa erittäin voimakas aristus. Kipusäteilyä on tullut myös vatsan puolelle. A on otettu kirurgian vuodeosastolle kivun hoitoon. Loppuarvion 23.8.2018 mukaan A:lle on aloitettu 3 kuukauden doksisykliinikuuri nikama- ja välilevytulehdusepäilyn vuoksi.

Neurologian poliklinikan tekstin 23.9.2018 mukaan A on tullut arvioon päänsäryn vuoksi. Hänellä on reilun viikon ajan ja reilut neljä vuorokautta yhtäjaksoisesti ollut päänsärkyä (VAS 8) ja hän on myös oksentanut päänsäryn vuoksi. Lisäksi on ilmennyt valonarkuutta. Kipu on ollut enemmän vasenvoittoista ja jatkuvaa ja rasitus on pahentanut sitä. Pään tietokonekerroskuvauksessa ei ole todettu kallonsisäistä syytä päänsärylle. A on otettu osastolle Färkkilän tippaan ja päänsärky on lähtenyt helpottamaan. Niskan jäykkyyttä ei ole todettu, mutta niska-hartiaseudussa on todettu varsin voimakkaat lihasjännitykset. Oireet huomioiden päänsäryn on arvioitu sopivan migreenin ja jännityspäänsäryn yhdistelmäksi. A on kotiutettu illalla 23.9.2018 päänsäryn helpotettua selvästi.

Yksityisen silmälääkärin sairauskertomustekstin 10.10.2018 mukaan A on tullut vastaanotolle optikon ohjaamana, koska näköhermon nystyissä on silmänpohjavalokuvissa havaittu turvotusta. A:lla on ollut kuukauden ajan päänsärkyä ja sen yhteydessä myös huimausta ja oksentelua. Lääkäri on arvioinut näköhermonystyjen turvotuksen ja A:n oirekuvan perusteella, että kyseessä on kallonsisäisen paineen nousu (pseudotumor cerebri eli IIH), jonka on laukaissut A:lla käytössä ollut doksisykliinilääkitys. A:sta on tehty kiireellinen lähete silmätautien poliklinikalle ja doksisykliinilääkitys on lopetettu.

Silmätautien poliklinikan tekstin 10.10.2018 mukaan A:lla on todettu kallonsisäisen paineen nousuun sopivat tutkimuslöydökset. A:lle on ohjelmoitu aivo-selkäydinnesteen avauspaineen mittaus. Kirurgille on tehty konsultaatiopyyntö siltä osin, onko doksisykliinin tilalle tarpeen aloittaa toinen antibiootti. Lisäksi on tehty kiireellinen pyyntö pään ja silmäkuoppien magneettitutkimuksesta. Selkäydinpunktion jälkeen on määrätty aloitettavaksi Diamox-lääkitys. Tekstin 22.10.2018 mukaan A:lle 19.10.2018 tehdyssä pään magneettitutkimuksessa on todettu kallonsisäisen paineen nousuun sopivat löydökset, mutta ei muuta erityistä. Tekstin 25.10.2018 mukaan antibioottihoitoa ei ole katsottu tarpeelliseksi aloittaa uudelleen. A:n selkäkipu on pahentunut doksisykliinin lopettamisen jälkeen. Selkäydinpunktiota ei ole tehty mahdollisen tulehdustilanteen vuoksi, mutta IIH-diagnoosia on pidetty oireiden, kliinisten löydösten ja magneettitutkimuksen perusteella ilmeisenä. Lääkehoito on aloitettu.

Silmätautien poliklinikan kontrollikäyntiä 8.11.2018 koskevan tekstin mukaan A on kahden viikon ajan käyttänyt Diamoxia. Päänsärky ja kaksoiskuvat ovat helpottaneet. Haittavaikutuksena on ilmennyt lievää tikustelua jaloissa ja käsissä. Vastaanotolla on todettu Goldmannin näkökenttätutkimuksessa, että sokeat pisteet ovat molemmin puolin selvästi pienentyneet. Näköhermonystyjen turvotus on molemmin puolin vähentynyt. Diamoxin annosta on nostettu. Kontrollikäynnillä 18.12.2018 on edelleen todettu näköhermonystyjen turvotuksen selvästi vähentyneen. Goldmannin näkökentissä oikealla ja vasemmalla sokean pisteen on todettu pienentyneen lähtötilanteeseen ja kuukautta aiemmin tehtyyn tutkimukseen verrattuna. Vasemmalla on todettu näkökentän kaventuminen kauttaaltaan.

Silmätautien erikoislääkärin lausunnon 23.9.2019 mukaan A:lle on tehty silmäpoliklinikalla tutkimukset 18.9.2019. Goldmannin näkökentissä on molemmin puolin todettu suurentuneet sokeat pisteet. Keskeiset kentät ovat olleet hiukan kaventuneet. Oikealla äärikenttä on todettu normaaliksi, vasemmalla äärikenttä on jäänyt ylhäältä ja nasaalisesti kapeammaksi. Ylhäältä kenttä on ulottunut 30 asteeseen ja nasaalisesti 35 asteeseen. Suurentuneiden sokeiden pisteiden vuoksi keskeisessä näkökentässä on alenemaa, mitä vastaava haittaluokka on 4. A:lla on edelleen menossa lääkitys. Seuranta silmäpoliklinikalla ja neurologialla jatkuu.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys A:lle doksisykliinistä aiheutuneen kallonsisäisen paineen nousun (IIH) johdosta maksettavista korvauksista eli ansionmenetyksestä ja pysyvästä haitasta.

A on lautakunnalle osoittamassaan valituksessa vaatinut korvausta kuntoutuksesta. Vakuutuslautakunnan toiminnassa noudatettavan finanssialan sopimuspohjaisen asiakasorganisaation (FINE) ohjesäännön 10 §:n mukaan lautakunta voi jättää riita-asian käsittelemättä, jos asiakas ei ole ensin pyrkinyt selvittämään asiaa suoraan palveluntarjoajan kanssa. Vakuutuslautakunnalle esitetystä selvityksestä ei käy ilmi, että A olisi hakenut vakuutusyhtiöltä korvausta kuntoutuksesta. Lautakunta jättää asian tältä osin käsittelemättä ja kehottaa A:ta kääntymään ensisijaisesti vakuutusyhtiön puoleen.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…)

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingonkärsineellä on oikeus korvaukseen
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 a §:n (16.6.2004/509) mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt vahinkotapahtumasta huolimatta on saanut tai olisi voinut saada taikka jonka hänen arvioidaan vastaisuudessa saavan ottaen huomioon hänen työkykynsä, koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, mahdollisuutensa uudelleen kouluttautumiseen, ikänsä, asumisolosuhteensa ja näihin verrattavat muut seikat.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) 2 momentin mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.

Valtioneuvoston työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta antaman asetuksen 768/2015 haittaluokkataulukon silmiä ja näkökykyä koskevan kohdan 8 mukaan yhden silmän absoluuttinen iso skotooma (sokea piste) keskeisen 30 asteen sisällä vastaa haittaluokkaa 2–3 ja molempien silmien tai binokulaarisen kentän absoluuttinen iso skotooma keskeisen 30 asteen alueella haittaluokkaa 4–8.

Asian arviointi

1. Ansionmenetys

A on vaatinut, että hänelle korvataan lokakuusta 2018 alkaen toistaiseksi ansionmenetys automaalarin keskimäärisen ansiotason mukaan.

Lääkevahinkovakuutuksesta maksettavalla vahingonkorvauksella pyritään saattamaan vahingonkärsinyt siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ollut ilman lääkevahinkoa. Tätä kutsutaan täyden korvauksen periaatteeksi. Kyse on vertailusta todellisen tapahtumainkulun (missä taloudellisessa asemassa vahingonkärsinyt on vahingon tapahduttua) ja hypoteettisen tapahtumainkulun (mikä vahingonkärsineen taloudellinen asema olisi, jos vahinkoa ei olisi sattunut) välillä. Kysymys on aina esitetyn selvityksen perusteella suoritettavasta tapauskohtaisesta arviosta, koska ei voida varmasti tietää, millainen tilanne olisi ilman vahinkoa ollut.

Vahingonkorvauslain mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi saanut, jollei vahinkotapahtumaa olisi sattunut. Yleensä arvioinnin lähtökohtana on se ansiotulo, jota vahinkoa kärsinyt on välittömästi ennen vahinkotapahtumaa saanut. Tästä arvioidusta menetyksestä vähennetään ne tulot, jotka vahingonkärsinyt saa vahingosta huolimatta. Näitä tuloja ovat varsinaisten tulojen lisäksi esimerkiksi työkyvyttömyysajalta saadut lakisääteiset toimeentuloetuudet. Näyttötaakka ansionmenetyksen syntymisestä ja sen määrästä on korvausta vaativalla.

Vakuutuslautakunnan käyttöön on toimitettu A:n sairauskertomustekstejä vuodelta 2018. Näiden lisäksi on toimitettu silmätautien erikoislääkärin laatima, 23.9.2019 päivätty lausunto pysyvästä haitasta. Lautakunnalle esitetyn selvityksen nojalla A on ennen lääkevahingon sattumista ollut pitkään työkyvytön selkäoireiden vuoksi. Sairauspäivärahan enimmäisaika on kulunut loppuun ja A:lle on suositeltu kuntoutustukea vuoden 2018 loppuun saakka. Lautakunnalle ei ole esitetty selvitystä A:n työkyvystä ja hänen eri sairauksiensa vaikutuksesta siihen vuoden 2018 jälkeen.

Vakuutuslautakunta katsoo esitetyn selvityksen perusteella, ettei A:lle ole osoitettu aiheutuneen lääkevahingon seurauksena ansionmenetystä vuonna 2018. A:lla ei olisi ollut työtuloja ilman lääkevahinkoa, koska hän oli työkyvytön selkäsairautensa vuoksi. Työkyvyttömyyttä ja ansionmenetystä vuoden 2018 jälkeen ei ole lautakunnan käytössä olevilla selvityksillä mahdollista arvioida. Vakuutuslautakunta ei nyt käytettävissään olevilla selvityksillä suosita korvausta ansionmenetyksestä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutustoiminnassa tulee noudattaa hyvää vakuutustapaa. Finanssiala ry:n korvaustoiminnan periaatteissa, joita voidaan pitää ilmauksena hyvän vakuutustavan mukaisesta menettelystä korvaustoiminnassa, todetaan, että vakuutusyhtiön tulee vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antaa asiakkaalle tietoja korvauksen hakumenettelystä ja mm. siitä, mitä asiakirjoja ja tietoja vakuutusyhtiölle on korvausmenettelyä varten toimitettava. Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö ottaa ansionmenetyksen 1.1.2019 alkaen uuteen käsittelyyn ja hankkii käsittelyä varten käyttöönsä tarvittavat selvitykset sekä A:n aiempien sairauksien että IIH:n tilasta edellä mainitusta ajankohdasta alkaen. Mikäli A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen vielä uudenkin käsittelyn jälkeen, asian voi saattaa uudelleen Vakuutuslautakunnan käsiteltäväksi.

2. Pysyvä haitta

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.

Pysyvän toiminnallisen haitan haittaluokan arvioinnissa käytetään vakiintuneen korvauskäytännön mukaan tapaturmavakuutuslainsäädännön nojalla annettua haittaluokitusta. Haittaluokitukseen viitataan myös liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa, joita sovelletaan soveltuvin osin lääkevahinkovakuutuksesta maksettavaa korvausta määritettäessä. A:n oireiden ilmetessä on ollut voimassa valtioneuvoston asetus 768/2015.

Silmätautien erikoislääkärin lausunnon 23.9.2019 mukaan A:lle on tehty silmäpoliklinikalla tutkimukset 18.9.2019. Goldmannin näkökentissä on molemmin puolin todettu suurentuneet sokeat pisteet. Keskeiset kentät ovat olleet hiukan kaventuneet. Oikealla äärikenttä on todettu normaaliksi, vasemmalla äärikenttä on jäänyt ylhäältä ja nasaalisesti kapeammaksi. Ylhäältä kenttä on ulottunut 30 asteeseen ja nasaalisesti 35 asteeseen. Vakuutuslautakunnalle ei ole toimitettu muuta selvitystä A:lle lääkevahingon seurauksena jääneistä jälkiseurauksista.

Vakuutuslautakunta katsoo nyt käytettävissään olevan, niukan lääketieteellisen selvityksen perusteella, että A:lle maksettu, haittaluokkaa 6 vastaava pysyvän haitan korvaus on asianmukainen. Lautakunta ei suosita lisäkorvausta myöskään pysyvän haitan osalta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa lisäkorvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia