Tapahtumatiedot

Vakuutettu A:lle suoritettiin 12.1.2017 lonkkaproteesin korjausleikkaus, josta A:n näkemyksen mukaan aiheutui hänelle pysyvää haittaa sekä sairaseläkkeelle jääminen elokuussa 2018. A teki asiasta ilmoituksen potilasvakuutuskeskukseen, jonka antamasta päätöksestä A halusi valittaa potilasvahinkolautakuntaan asiamiehensä OTT B:n avustamana.

Oikeusturvaetua A:n potilasvahinkoa koskevaan riita-asiaan haettiin A:n oikeusturvavakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jonka mukaan tapauksessa on sinänsä kysymys vakuutusehtojen mukaan korvattavasta riita-asiasta, johon voidaan myöntää oikeusturvaetu sovellettavien vakuutusehtojen mukaisena. OTT B:n lisätiedustelun johdosta antamassaan tarkennuksessa vakuutusyhtiö viittaa vielä vakuutusehtojen kohtaan 6.2, jonka mukaan vakuutetun on käytettävä asiamiehenään asianajajaa, julkista oikeusavustajaa tai muuta sellaista lakimiestä, jolla on lain mukaan oikeus toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai avustajana. Näin ollen, koska OTT B:llä ei ole ehtokohdan edellyttämää oikeudenkäyntiavustajalautakunnan lupaa tai muuta kelpoisuutta, ei hänen edustamansa toimiston laskua ole mahdollista korvata A:n oikeusturvavakuutuksen perusteella.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

A vaatii valituksessaan, että hänen on mahdollista käyttää potilasvahinkolautakunnan käsittelyyn asiamiehenään OTT B:tä ja että vakuutusyhtiö näin ollen velvoitetaan suorittamaan korvaus B:n edustaman X Oy:n asian hoitamisesta aiheutuneesta laskusta siltä osin, kun kyse on B:n toimenpiteistä potilasvahinkolautakunnassa tapahtuvassa menettelyssä. Lisäksi A vaatii, että mikäli asia potilasvahinkolautakuntamenettelyn jälkeen on tarpeen saattaa käräjäoikeuteen, saa hän käyttää haluamaansa asiamiestä, joka on luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, asianajaja tai julkinen oikeusavustaja.

Ensinnä A toteaa, että vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 6.2 mukaan vakuutetun on käytettävä asiamiehenään lakimiestä. A:n valitsema asiamies OTT B on koulutukseltaan oikeustieteen tohtori sekä varatuomari. Näin ollen B:tä on pidettävä lakimiehenä ja hänellä on siten oikeus toimia A:n avustajana potilasvahinkolautakunnassa käsiteltävänä olevassa asiassa.

Valituksessaan A selventää, että myönnetty oikeusturvaetu on koskenut potilasvahinkoasiassa kahta oikeudellista menettelyä, joista toinen on potilasvahinkolautakunnassa tapahtuva menettely ja toinen on käräjäoikeudessa sekä mahdollisissa ylemmissä tuomioistuimissa tapahtuva menet­tely. A toteaa, että jo kustannussyistä luontevaa on, että asia käsitellään ensin potilasvahinkolautakunnassa. A huomauttaa myös, että käräjäoikeudessa potilasvakuutuskeskusta vastaan mahdollisesti vireille pantava oikeudenkäynti ei edellytä asian käsittelyä potilasvahinkolautakunnassa, mikä osaltaan vielä korostaa menettelyjen erillisyyttä. Näkemyksensä tueksi A viittaa muun muassa vakuutusyhtiön päätöksessä lausuttuun sekä siihen, ettei laissa ole asetettu mitään erityisiä kelpoisuusvaatimuksia potilasvahinkolautakunnassa käytettävälle asiamiehelle tai avustajalle.

Valituksessaan A viittaa myös voimassaolevaan oikeusturvavakuutuksen sopimusehdoista annettuun lakiin, jonka 3.1 §:n mukaan vakuutetulla on vakuutustapahtuman satuttua oikeus vapaasti valita avustajakseen tai asiamiehekseen kuka tahansa asianajaja tai muu lakimies. Säännöstä koskevien esitöiden mukaan lakimiehellä tarkoitetaan momentissa oikeustieteen kandidaatin tai sitä vastaavan ulko­maisen tutkinnon suorittanutta henkilöä. Edellä mainittu säännös ei täten aseta valittavalle avustajalle tai asiamiehelle mitään erityisedellytyksiä oikeustieteellisen tutkinnon lisäksi. Lisäksi säännöksessä todetaan, että sopimusehto, jolla rajoitetaan vakuutetulle 1 momentin mukaan kuuluvaa oikeutta, on mitätön.

Valituksessaan A katsoo edellä selostetulla perusteella olevansa oikeutettu antamaan toimeksi­annon valitsemalleen asianajajalle tai muulle lakimiehelle. Oikeustieteen tohtori B on aiemmin lausutuin tavoin kelpoinen toimimaan A asiamiehenä tai avustajana potilasvahinkolautakunnassa kysymyksessä olevassa asiassa. A toteaa myös, että vakuutusyhtiöllä ei ole näin ollen mahdollista rajoittaa A:n oikeutta käyttää oikeusturvavakuutuksen sopi­musehdoista annetun lain 3 §:n mukaista oikeuttaan antaa potilasvahinkolautakunnassa käsiteltävän asian toimeksianto valitsemalleen lakimiehelle. Näin ollen vakuutusyhtiön tulee suorittaa korvaus X Oy:n lasku B:n toimenpiteistä myönnetyn oikeusturvaedun mukaisesti. 

Valituksessaan A myös argumentoi myös nykyisen ns. lupalakimiesjärjestelmän ongelmallisuudesta lakimiesten elinkeinonvapauden harjoittamisen kannalta ja toteaa, että huolimatta tästä järjestelmästä, on lakimiehellä edelleen sen estämättä mahdollisuus toimia avustajana muun muassa hallintotuomioistuinasioissa sekä kaikissa muissa hallintolain mukaisissa asioissa.

Lopuksi A toteaa vielä, että mikäli asia tulee käsiteltäväksi käräjäoikeudessa, hän tulee valitsemaan OK 15:2 §:n asettaman kelpoisuusvaatimuksen mukaisen asiamiehen. Tällä hetkellä, kun asiaa käsitellään potilasvahinkolautakunnassa, on myös yhtiön kannalta taloudellisempaa, että A:n avustajana toimii paikallinen B, jonka palkkiotaso on alhaisempi kuin isommissa kaupungeissa toimivien asianajo- tai lakiasiantoimistojen palkkiotaso.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin.

Vastineessaan yhtiö toteaa, että oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohta 6.2 toimii nimenomaan vakuutettujen eduksi. Ehdolla pyritään siihen, että vakuutetut saavat ehtokohdan 1 mukaisesti kohtuullisilla kustannuksilla kokonaisvaltaista asioiden hoitoa prosessin alusta loppuun saakka. Tämä edellyttää, että ehtokohdassa 3 määriteltyä asiaa hoitaa yksi asiamies, joka perehtyy vakuutetun asiaan hyvin. Yhtiö toteaa, ettei sen tarkoituksena ole ohjata asiakasta valitsemaan tiettyä lakimiestä, vaan asiakkaalla on aina vapaus kääntyä asiassaan kenen tahansa lakimiehen puoleen.

Vastineen mukaan ehtokohdalla 6.2 suojataan myös vakuutetun varallisuutta. Oikeusturvavakuutuksesta korvataan vain vakuutetun välttämättömät kulut. Vakuutus ei siten korvaa päällekkäisiä asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja. Jos vakuutetun asiamies vaihtuu kesken riita- tai rikosprosessin, uuden asiamiehen lasku ei ole vakuutuksesta korvattava siltä osin kuin uusi asiamies käyttää aikaa tutustuakseen tapaukseen. Tällöin lasku jää osittain vakuutetun maksettavaksi. On siten vakuutetun etu, että hänen asiamiehensä kykenee hoitamaan juttua niin hallintolain alaisissa muutoksenhakuelimissä kuin oikeudenkäymiskaaren alaisissa oikeusasteissakin.

Vakuutusyhtiö haluaa vielä korostaa, että ehtokohta 6.2 ei kategorisesti sulje oikeusturvakorvauksen piiristä pois kaikkia lakimiehiä, jotka eivät ole asianajajia tai ns. luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia. Esim. vakuutuksenottajayhtiöön työsuhteessa oleva lakimies voi edustaa yhtiötään riita- ja rikosprosessissa ja yhtiön kulut korvataan tällöin vakuutusehtojen mukaisesti.

Vastineessa taustoitetaan vielä, että oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § säädettiin vuonna 2011, koska oikeudenkäynti-asiamiesten oikeudenkäyntitaidoissa ja prosessiosaamisessa oli havaittu puutteita. Ottaen huomioon edellä aiemmin kerrottu sekä oikeusturvavakuutuksen sopimusehdoista annetun lain ja OK 15.2§:n ajallinen seuraanto, vakuutusyhtiö katsoo, että ehtokohdan 6.2 sisältämän rajoituksen ristiriita lain kanssa on pitkälti näennäinen. Näin ollen yhtiö katsoo, että tapauksessa sillä on edellä mainitun vuoksi oikeus soveltaa kyseistä ehtokohtaa korvauspäätöksessään.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa tapauksessa on riitaa siitä tuleeko vakuutettu A:n valitseman asiamies OTT B:n laskuttamat potilasvahinkoa koskevan riita-asian hoidosta aiheutuneet kustannukset korvata A:n oikeusturvavakuutuksesta, vaikka B ei ole vakuutusehtoissa mainittu luvan saanut oikeudenkäyntiasiamies.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Oikeusturvavakuutuksen sopimusehdoista annetun lain (3.12.1993/1060) 3 §:n mukaan toimiluvan Suomessa saaneen vakuutuksenantajan myöntämän oikeusturvavakuutuksen vakuutetulla on vakuutustapahtuman satuttua oikeus antaa toimeksianto valitsemalleen asianajajalle tai muulle lakimiehelle. Vakuutusehdoissa on mainittava vakuutetulle tämän momentin mukaan kuuluvasta oikeudesta.

Sopimusehto, jolla rajoitetaan vakuutetulle 1 momentin mukaan kuuluvaa oikeutta, on mitätön.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

Ehtojen kohdan 3 mukaan vakuutettu voi käyttää vakuutusta Suomessa tai muissa Pohjoismaissa syntyneissä vakuutustapahtumissa, jotka voidaan välittömästi saattaa Suomessa käsiteltäväksi käräjäoikeudessa tai vastaavassa pohjoismaisessa tuomioistuimessa. Lisäksi edellytetään, että ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet Pohjoismaiden alueella.

Ehtojen kohdan 4 mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma riita- ja hakemus-asiassa on riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Ehtojen kohdan 6.2 mukaan vakuutetun on käytettävä asiamiehenään asianajajaa, julkista oikeusavustajaa tai muuta sellaista lakimiestä, jolla on lain mukaan oikeus toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai avustajana.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:lle on myönnetty oikeusturvaetu potilasvahinkoasiaa koskevaan riita-asiaan. Päätöksessä 9.9.2020 todetaan, että vakuutusyhtiö korvaa asian hoitamisesta aiheutuneet välttämättömät ja kohtuulliset oikeudenkäyntikulut oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukaisesti. Asiamiehen osalta päätöksessä todetaan, että mikäli asiakas valitsee asiamiehen muualta kuin asuin- tai oikeudenkäyntipaikkakunnalta, tulee vakuutusyhtiö vähentämään korvauksesta lakimiehen matkustamisesta aiheutuneet kustannukset. Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 6.2 mukaan vakuutetun on käytettävä asiamiehenään asianajajaa, julkista oikeusavustajaa tai muuta sellaista lakimiestä, jolla on lain mukaan oikeus toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai avustajana. Vakuutusyhtiö on edellä todetuin perustein katsonut, ettei A:n asiamiehekseen valitsemaan OTT, VT B:tä voida pitää ehtokohdassa 6.2 tarkoitettuna asiamiehenä, koska hän ei ole ehtokohdan edellyttämä luvan saanut oikeudenkäyntiasiamies.

Vakuutuslautakunta toteaa, että oikeusturvavakuutuksen sopimusehdoista annetun lain 3 §:ssä säädetään, että vakuutetulla on oikeus antaa toimeksianto valitsemalleen asianajajalle tai muulle lakimiehelle. Säännöksessä todetaan myös, että ehto, jolla rajoitetaan tätä vakuutetun valintaoikeutta, on mitätön.

Säännöksessä taikka sen esitöissä ei aseteta asiamiehelle näin ollen muita kelpoisuusvaatimuksia kuin oikeustieteellinen korkeakoulututkinto.

Lautakunta toteaa, että oikeusturvavakuutuksen sopimusehdoista annetun lain 3 §:llä on tarkoituksena taata vakuutetulle vapaus valita asiamies ilman, että ehdoissa määrätään asiamiehestä tarkemmin. Tätä vapautta on pidetty tärkeänä periaatteena oikeusturvavakuutuksissa. Säännöksessä on kuitenkin määrätty asiamiehen kelpoisuusvaatimuksista, jotka lain säätämisen aikaan ovat mahdollistaneet päämiehen edustamisen myös yleisisissä oikeusasteissa. Oikeudenkäymiskaaren muutoksen myötä ovat nämä kelpoisuusedellytykset yleisissä tuomioistuimissa muuttuneet niin kutsutun lupalakimiesjärjestelmän myötä.

Lautakunta toteaa kuitenkin, ettei oikeudenkäymiskaaren muuttaminen ja lupalakimiesjärjestelmän luominen poista sitä tosiasiaa, että oikeusturvavakuutuksen sopimusehtoja koskevassa erityislaissa on nimenomaisesti otettu kantaa vakuutetun oikeuteen valita asiamies. Laissa todetaan selkeästi, että sellaista sopimusehtoa on pidettävä mitättömänä, jolla rajoitetaan vakuutetun oikeutta valita asiamies, kunhan asiamies on joko asianajaja tai muu lakimies.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n valitsema asiamies OTT B on koulutukseltaan oikeustieteiden tohtori ja että hän on myös suorittanut tuomioistuinharjoittelun, jonka perusteella hänelle on myönnetty varatuomarin arvonimi. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan B:tä on siten pidettävä oikeusturvavakuutuksen sopimusehdoista annetun lain 3 §:n tarkoittamana muuna lakimiehenä. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee korvata OTT B:n asian hoitamisesta potilasvahinkolautakunnassa aiheutuneet kustannukset vakuutusehtojen mukaisesti, ehtojen kohdan 6.2 estämättä. Lautakunta toteaa kuitenkin, että mikäli A päättää jatkaa asian käsittelyä yleisessä alioikeudessa, on kysymys samasta riita-asiasta, jolloin A:n käytettävissä on vain yksi vakuutusmäärä sekä potilasvahinkolautakuntakäsittelystä aiheutuviin kustannuksiin ja tämän jälkeen saman potilasvahinkoasian hoidosta mahdollisesti syntyviin kustannuksiin. Tällöin asiamiehen vaihtamisesta aiheutuvat mahdolliset ylimääräiset kustannukset tulevat jäämään A:n vahingoksi.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa yhtiötä suorittamaan A:lle korvauksen OTT B:n suorittamista toimenpiteistä vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                       
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Karimäki
Korpiola
Rusanen