Tapahtumatiedot
Asiakas on merkinnyt 18.7.2016 palveluntarjoajan välittämän luxemburgilaisen alarahaston osuuksia. Rahasto maksaa vuotuista osinkoa osuudenomistajille. Tuottoa ei ole maksettu asiakkaalle, vaan se on sijoitettu takaisin rahastoon, jolloin asiakkaan omistamien osuuksien määrä on kasvanut.
Asiakkaan osuudet ovat tuottaneet seuraavasti:
12.10.2016 10,97 euroa
4.10.2017 10,92 euroa
8.10.2018 11,69 euroa
24.9.2019 8,69 euroa
Yhteensä 42,27 euroa
Asiakkaan valitus
Asiakas on valituksessaan kertonut, että kyseessä oleva rahasto on ns. tuottorahasto (dist) ja sitä myös markkinoidaan palveluntarjoajan verkkoalustalla suomalaisille kuluttaja-asiakkaille suomen kielellä tuottorahastona.
Asiakas on huomannut 9.5.2020 palveluntarjoajan verkkoalustan kassavirta- ym. laskelmista sattumalta, että asiakkaan salkun käteistililtä on tehty edellä mainittuja rahaston tuottoja vastaavat veloitukset välittömästi samana ajankohtana, kun rahasto on jakanut tuottoa. Asiakas on samana päivänä lähettänyt asiasta tiedustelun palveluntarjoajalle.
Asiakas ja palveluntarjoaja eivät ole nimenomaisesti sopineet rahastojen tuottojen uudelleensijoittamisesta. Palveluntarjoaja ei ole osoittanut asiakkaan allekirjoittaneen tai muuten hyväksyneen sellaista sopimusta, jonka liitteenä ovat ehdot, joissa uudelleensijoituksesta on mainittu.
Vaikka asiassa katsottaisiin ehtojen olevan sovellettavissa, riittäväksi sopimiseksi asiasta ei voida katsoa väitetyllä tavalla sitä, että palveluntarjoaja on ilmoittanut asiasta vakiosopimusehdoissaan. Elinkeinonharjoittajan on erityisesti huomautettava asiakkaalleen ankarasta tai yllättävästä vakioehdosta, mitä palveluntarjoaja ei ole tehnyt. Merkitystä ei ole sillä, mikä on muiden maiden markkinakäytäntö. Lisäksi palvelintarjoajan menettely sopimusta solmittaessa on ollut kunnianvastaista ja arvotonta, sillä täysin yllätyksellinen, ankara ja markkinakäytännöstä poikkeava ehto on piilotettu vakioehtoihin. Sopimusehto on tämän vuoksi pätemätön ja se ei tule sopimuksen osana sovellettavaksi. Vakioehdon sisältö on lisäksi epätarkka eikä sitä voida soveltaa senkään vuoksi.
Edes riittävän huolellisesti toimivan kuluttajan ei voida edellyttää havaitsevan palveluntarjoajan toimintaa yksinomaan erilaisten raporttien tai tiliotteiden perusteella erityisesti, kun kyseessä olevat kertasummat ovat pieniä ja tiliotteilla on lukuisia miinusmerkkisiä veloituksia (mm. ostoja ja ennakonpidätyksiä). Uudelleensijoittamista koskevia tilitapahtumia ei ole millään tavalla korostettu ja asiakas on huomannut ne sattumalta.
Asiakkaan vaatimukset ja saatavat eivät ole miltään osin vanhentuneet ja niistä on reklamoitu ajoissa, sikäli kun reklamointivelvollisuus on voitu ylipäänsä asettaa. Asiakas on reklamoinut asiassa välittömästi havaittuaan palveluntarjoajan tosiasiallisen toiminnan ja reklamointi on tältä osin ollut asianmukainen. Asiassa ei ole olemassa sellaista reklamointivelvollisuutta, jonka laiminlyönnillä asiakas olisi tullut sidotuksi uudelleensijoittamista koskeviin vakiosopimusehtoihin. Ajan kulumista, nimenomaista tai konkludenttista hyväksymistä taikka passiivisuutta ei myöskään sen paremmin voida pitää asiassa perusteena, jonka nojalla uudelleensijoittamista koskeva ehto tulisi osaksi sopimusta.
Palveluntarjoaja on FINEn menettelyn aikana väittänyt, että uudelleensijoittaminen on tapahtunut rahastotasolla. Palveluntarjoajan väite on tältä osin totuudenvastainen ja väärä. Kyseinen rahasto on ns. tuottorahasto ja sitä myös markkinoidaan tuottorahastona.
Asiakas on esittänyt seuraavat vaatimukset:
1) Tuottojen uudelleensijoittamista koskeva vakiosopimusehto ei tule asiakkaan ja palveluntarjoajan välisen sopimuksen osana sovellettavaksi.
2) Palveluntarjoajan vahvistetaan jäljempänä kuvatulla menettelyllään rikkoneen osapuolten välistä sopimusta ja/tai toimineen yleisen markkinakäytännön (kauppatavan) vastaisesti.
3) Palveluntarjoajan katsotaan aiheuttaneen tuottamuksellisella tai tahallisella toiminnallaan asiakkaalle 42,27 euron suuruisen vahingon. Toissijaisesti vahingon määränä on pidettävä FINEn asianmukaiseksi arvioimaa määrää.
4) Palveluntarjoaja on velvollinen korvaamaan vahingon kokonaisuudessaan asiakkaalle korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 16.7.2020 lähtien (30 päivää vaatimuksen esittämisestä sähköisen kaupankäyntialustan viestillä 16.6.2020). Toissijaisesti em. viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun asiakkaan vaatimus on saatettu FINEn toimesta palveluntarjoajan tietoon. Kolmassijaisesti korkolain mukaista viivästyskorkoa tai muuta vastaavaa korkoa vaaditaan lautakunnan asianmukaiseksi katsomasta ajankohdasta lukien.
Palveluntarjoajan vastine
Palveluntarjoaja on vastineessaan todennut, että sen arvopaperinvälityspalvelujen tarjoaminen perustuu palveluntarjoajan ja asiakkaan välisen palvelusopimuksen ehtoihin, joihin asiakkaan on ollut mahdollista tutustua ennen sopimuksen solmimista ja myös milloin tahansa sopimussuhteen aikana.
Asiakas on solminut palveluntarjoajan kanssa palvelusopimuksen sähköisesti vuonna 2014. Asiakas on tunnistautunut omilla pankkitunnuksillaan 11.9.20214. Pankkitunnuksilla tunnistamisen kautta asiakas on sähköisellä allekirjoituksella vahvistanut lukeneensa ja hyväksyvänsä ehdot, minkä jälkeen asiakkuus on ollut mahdollista avata. Säilytystili-/tilisopimus ja sopimusehdot ovat olleet normaalikäytännön mukaisesti asiakkaan nähtävillä, tulostettavissa ja tallennettavissa sekä ennen sopimuksen tekemistä, sopimuksentekohetkellä että jälkeenpäin milloin tahansa kulloinkin tehtyine muutoksineen. Sopimuksen mukaan siihen sovelletaan muun muassa kulloinkin voimassaolevia säilytystili-/tilisopimuksen yleisiä ehtoja.
Verkkopohjaisessa järjestelmässä oma-aloitteisesti ja itsenäisesti toimivalta asiakkaalta voidaan yleisen markkinakäytännön mukaisesti edellyttää erityistä huolellisuutta ja selonottovelvollisuutta. Asiakkaan velvoite tutustua palveluehtoihin ei väisty sillä perusteella, että hän olettaa tarjottavan palvelun olevan kaikilta osin vallitsevan markkinakäytännön mukaista tai tavanomaista. Lisäksi pelkästään se seikka, että jokin osa palvelusta ei vastaa sitä, mitä muut palveluntarjoajat Suomessa tarjoavat, ei suoraan merkitse sitä, että ehto olisi yllättävä ja/tai ankara.
Palvelusopimuksen yleisten ehtojen mukaan "Rahasto-osuuksien osalta Yhtiö sijoittaa tuotonjaon uudelleen uusiin rahasto-osuuksiin tai tietyissä tapauksissa vastaanottaa osingon käteisenä." Tämän palvelun tarkoituksena on tehokkuuden kautta tuottaa asiakkaille etua. Asiakas voi esimerkiksi saada uudelleensijoitettua rahaston vuosittain jakamat pienet tuotot (esim. noin 10 euroa per vuosi), joka ei muuten välttämättä olisi mahdollista palveluntarjoajalla pelkän tuoton osalta yksistään, koska rahastoissa on vähintään 15 euron vähimmäissijoitussumma per sijoituskerta. Sopimusehto ei ole hyvän tavan vastainen eikä myöskään asiakkaan kannalta kohtuuton.
Kyseessä olevan rahaston tuotonjako on kuitenkin tehty rahastotasolla suoraan rahastoon takaisin eli palveluntarjoaja ei ole tehnyt uudelleensijoitusta.
Solmiessaan palvelusopimusta palveluntarjoajan kanssa asiakkaiden oletetaan tutustuvan myös erinäisiin tärkeisiin sijoittamista koskeviin tietoasiakirjoihin, jotka löytyvät palveluntarjoajan verkkosivuilta. Tietoa rahoitusvälineiden ominaisuuksista ja riskeistä -asiakirjassa ohjeistetaan muun muassa, että asiakkaan on huolellisesti tutustuttava palveluntarjoajan yleisiin ehtoihin koskien kaupankäyntiä rahoitusvälineillä ja soveltuvissa tapauksissa tarjousesitteen tietoihin sekä muuhun kyseistä rahoitusvälinettä, sen ominaisuuksia ja riskejä, koskeviin tietoihin. Ennen sijoituspäätöstä asiakkaan tulee siis itse tutustua sijoituksen kohteena olevan rahoitusvälineen yksityiskohtaisiin tietoihin tarvittavassa laajuudessa.
Rahastoesitteestä ilmenee, että rahasto jakaa (dist)-osuuksien tuoton ensisijaisesti sijoittamalla tuoton uudelleen samoihin rahasto-osuuksiin, elleivät osuudenomistajat ole kirjallisesti pyytäneet, että osingot maksetaan heille.
Asiakkaan tiliotteella on kuitenkin näkynyt veroraportoinnillista syistä rahastosta osuuksina jaetun tuoton arvo, jotta palveluntarjoajan järjestelmä kykenee raportoimaan Suomen verottajalle asiakkaan pääomatuloverotuksen alaisen tuotonjaon.
Jatkossa palveluntarjoajan asiakkaat tulevat kyseessä olevan rahaston osalta saamaan tuotonjaon rahana tililleen, koska palveluntarjoaja on nyt tehnyt kirjallisen pyynnön rahastolle tuotonjaon maksamisesta osuudenomistajille rahana.
Asiakkaalle ei ole aiheutunut välitöntä vahinkoa tuotonjaon automaattisesta uudeelleensijoittamisesta, koska uudelleensijoitus on tehty tuotteen ominaisuutena rahastotasolla rahastoesitteessä tiedotetun tuotonjakopolitiikan mukaisesti ja näin ollen asiakkaan omistamien osuuksien määrä on kasvanut vastaavasti.
Asiakkaiden velvollisuutena on seurata säännöllisesti sijoituksiinsa liittyviä raportteja ja reklamoida havaitsemistaan virheistä, puutteista tai epäkohdista viipymättä. Silti yksikään toinen asiakas ei ole reklamoinut tuottojen uudelleensijoittamisesta ainakaan kuuteen vuoteen. Asiakkaan tuotua asian esille palveluntarjoaja on lisännyt tietoa asiasta palveluntarjoajan verkkopalvelun suomalaisille sivuille ja alkanut korostaa ehtokohtaa uusille asiakkaille.
Asiakas ei ole näyttänyt hänelle aiheutuneen välittömiä sijoitustappioita asiaan liittyen ja hänellä on ollut mahdollisuus milloin vain palkkiovapaasti myydä rahasto-osuuksiaan. Tuottojen uudelleensijoittaminen on tehty sopimusehtojen mukaisesti. Lisäksi asiakkaan reklamaatio on ainakin osittain vanhentunut.
Selvitykset
Palveluntarjoajan järjestelmästä otetun kuvankaappauksen mukaan asiakas on hyväksynyt ennakkotiedot ja sopimusehdot pankkitunnuksillaan 11.9.2014.
Rahastoyhtiö on ilmoittanut palveluntarjoajalle 2016–2019 sijoittaneensa palveluntarjoajalle maksetut osingot uudelleen alarahastoon.
Lisäksi lautakunnalle on toimitettu rahastoyhtiön rahastoesite, säilytystili-/tilisopimus ehtoineen sekä Tietoa rahoitusvälineiden ominaisuuksista ja riskeistä -asiakirja.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiakkaan ja palveluntarjoajan välisen erimielisyyden ratkaisemiseksi lautakunnan on ensin arvioitava onko osingon uudelleensijoittanut rahastoyhtiö vai palveluntarjoaja ja onko asiakkaalle annettu riittävät tiedot uudelleensijoituksesta.
Mikäli asiakkaalle ei ole annettu riittäviä tietoja uudelleensijoituksesta, lautakunnan on arvioitava onko asiakkaan vaatimus vanhentunut tai onko asiakkaalle asetettu reklamaatioaika umpeutunut. Mikäli palveluntarjoaja on korvausvelvollinen, lautakunnan on arvioitava aiheutuneen vahingon määrä.
Lautakunnan on lisäksi arvioitava tuleeko uudelleensijoitusta koskeva sijoituspalvelusopimuksen ehto sovellettavaksi jatkossa.
Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot
Rahasto-osuuksien merkinnän hetkellä voimassa olleen sijoituspalvelulain (747/2012) 10 luvun 5 §:n mukaan:
”Sijoituspalveluyrityksen on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle sijoituspalvelua tai oheispalvelua koskevan sopimuksen ehdot sekä riittävät tiedot sijoituspalveluyrityksestä ja tarjottavasta palvelusta. Ehdot ja tiedot on annettava hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä tai ennen kuin palvelua annetaan asiakkaalle, jos se on varhaisempi ajankohta.
Sijoituspalveluyrityksen on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelun tai oheispalvelun antamista riittävät tiedot:
1)sijoituspalveluyrityksestä ja sen tarjoamasta palvelusta;
2)palvelun kohteena olevien rahoitusvälinelajien luonteesta ja niihin liittyvistä riskeistä;
3)sijoitusstrategioista, jos niitä on ehdotettu, ja niiden riskeistä;
4)siitä, missä toimeksiantoja toteutetaan;
5)asiakasvarojen säilyttämisestä sekä siihen liittyvistä riskeistä erityisesti tilanteissa, joissa asiakasvaroja säilytetään kolmannen osapuolen hallussa taikka arvopaperitileistä annetun lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla arvopaperitilillä tai arvo-osuustileistä annetun lain 5a §:ssä tarkoitetulla omaisuudenhoitotilillä;
6)palveluun liittyvistä kuluista ja palkkioista.”
Asiakkaan sijoituspalvelusopimukseen sovellettavan kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n 1 momentin (1072/2000) mukaan:
”Jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.”
Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 33 §:n (228/1929) mukaan:
”Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.”
Palveluntarjoajan säilytystili-/tilisopimuksen yleisten ehtojen mukaan:
”Rahasto-osuuksien osalta Yhtiö sijoittaa tuotonjaon uudelleen uusiin rahasto-osuuksiin tai tietyissä tapauksissa vastaanottaa osingon käteisenä.”
Rahastoesitteen sivulla 225 todetaan rahaston osingonjakopolitiikasta seuraavaa:
”No dividends paid
(acc) This Share Class does not pay dividends. Earned income is retained in the NAV.
Dividends paid
All other types of Share Class can pay dividends. Dividends may vary and are not guaranteed.
In the case of (dist) Share Classes, dividends will automatically be reinvested in the same Share Class unless Shareholders have requested in writing that dividends be paid to them.”
Asian arviointi
Tuoton uudelleensijoitus
Kyseessä on luxemburgilaisen rahaston alarahaston maksaman osingon uudelleensijoittamisesta takaisin rahastoon. Palveluntarjoajan mukaan rahastoyhtiö on itse sijoittanut tuoton takaisin rahastoon. Asiakkaan mukaan palveluntarjoajan väite on virheellinen, koska kyseessä on tuottorahasto.
Rahastoesitteen mukaan (dist)-osakeluokan osingot sijoitetaan automaattisesti samaan osakeluokkaan, elleivät osakkeenomistajat ole kirjallisesti pyytäneet osinkojen maksua heille. Palveluntarjoajan toimittamien rahastoyhtiön ilmoitusten mukaan osingot on sijoitettu takaisin rahastoon.
Sijoituslautakunta katsoo, että rahastoyhtiö on sijoittanut osingot takaisin rahastoon eikä kyse ole siten palveluntarjoajan uudelleensijoitusta koskevan sopimusehdon soveltamisesta. Lautakunnan on siten arvioitava onko asiakkaalle annettu riittävät tiedot rahastosta.
Tiedonantovelvollisuus rahastosta
Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalveluyrityksen on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle riittävät tiedot tarjottavasta palvelusta, mukaan lukien riittävät tiedot palvelun kohteena olevien rahoitusvälinelajien luonteesta ja niihin liittyvistä riskeistä.
Asiakas on kertonut olettaneensa, että tuottorahaston osingot maksetaan hänelle. Palveluntarjoajan mukaan asiakkaan tulee ennen sijoituspäätöstä itse tutustua sijoituksen kohteena olevan rahoitusvälineen yksityiskohtaisiin tietoihin tarvittavassa laajuudessa.
Rahastoesitteessä on todettu osinkojen uudelleensijoittamisesta edellä mainitulla tavalla. Asiassa ei ole esitetty, että asiakkaalle olisi annettu muuta markkinointiaineistoa, jossa olisi todettu tuottojen maksamisesta toisin kuin rahastoesitteessä on mainittu. Sijoituslautakunta katsoo siten, että palveluntarjoaja on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa rahaston osalta.
Koska uudelleensijoitus on tapahtunut rahaston ehtojen mukaisesti ja palveluntarjoaja on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa tältä osin, lautakunta katsoo, että palveluntarjoaja ei ole korvausvastuussa asiakkaalle mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta.
Sopimusehdon soveltamatta jättäminen
Asiakas on vaatinut, että sijoituspalvelusopimuksen tuottojen uudelleensijoittamista koskeva vakiosopimusehto ei tule asiakkaan ja palveluntarjoajan välisen sopimuksen osana sovellettavaksi. Sijoituspalvelusopimuksessa todetaan, että palveluntarjoaja sijoittaa rahastojen tuoton uudelleen uusiin rahasto-osuuksiin tai tietyissä tapauksissa vastaanottaa osingon käteisenä. Palveluntarjoajan mukaan tämän palvelun tarkoituksena on tehokkuuden kautta tuottaa asiakkaille etua, koska asiakas voi esimerkiksi saada uudelleensijoitettua rahaston vuosittain jakamat pienet tuotot vähimmäissijoitussumman estämättä.
Sijoituspalvelusopimuksen uudelleensijoitusehdolla ei ole merkitystä asiakkaan vahingonkorvausvaatimuksen osalta, koska uudelleensijoitus on tapahtunut rahastotasolla rahaston ehtojen mukaisesti. Lautakunnan on kuitenkin arvioitava tuleeko sijoituspalvelusopimuksen uudelleensijoitusta koskeva ehto sovellettavaksi muuten asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä.
Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sellaiset sopimuksen ankarat ja yllättävät ehdot, joista vastapuoli ei ole ollut tietoinen, eivät tule sitoviksi. Asiaa on arvioitava suomalaisen markkinatavan näkökulmasta, koska kyse on Suomessa tarjotusta sijoituspalvelusta. Sijoituslautakunta katsoo, että sijoituspalvelusopimuksen uudelleensijoitusta koskeva ehto ei ole tavanomainen Suomessa eikä sitä ole erityisesti korostettu, joten se voi olla suomalaiselle sijoittajalle yllättävä.
Sopimusehdon jättäminen soveltamatta edellyttää yllättävyyden lisäksi sen ankaruutta. Ankaruutta arvioitaessa on otettava huomioon se, että ehtokohdan perusteella varat sijoitetaan takaisin asiakkaan aikaisemmin valitsemaan sijoituskohteeseen ja asiakkaalla on ollut mahdollisuus nostaa varoja kuluitta rahastoista saaden siten itselleen sen tuotot. Lautakunta katsoo, että ehtokohta ei ole ankara eikä siten tule siten tällä perusteella jättää soveltamatta.
Kuluttajansuojalain mukaan sopimusehto voidaan jättää huomioon ottamatta, jos se on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Lisäksi varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain mukaan oikeustointa ei saateta voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
Sijoituslautakunta katsoo ottaen huomioon edellä todetut seikat, että sopimusehto ei ole kohtuuton eikä sen soveltaminen johda kohtuuttomuuteen. Edelleen lautakunta katsoo, että sopimusehtoon vetoaminen ei ole kunnian vastaista eikä arvotonta.
Sijoituslautakunta katsoo, että uudelleensijoittamista koskevaa sopimusehtoa sovelletaan jatkossa asiakkaan sopimukseen.
Lopputulos
Sijoituslautakunta ei suosita korvausta.
Sijoituslautakunta oli yksimielinen.
SIJOITUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Heino
Jäsenet:
Kajala
Ovaska
Räty-Ivanov
Tapanila