Tapahtumatiedot
Asunto Oy A:n asunnossa A1 havaittiin 5.10.2019, että eteisen ja pesuhuoneen katosta on tullut vettä. Vahinkokartoituksen 8.10.2019 mukaan kosteusvaurion aiheuttajana on ollut huoneiston A 3 pesuhuoneen osittain tukossa oleva lattiakaivon viemäri. Raportin mukaan asukkaat kertoivat, että suihkussa ollessa vesi nousee pesuhuoneen lattialla melkein ovelle saakka ja ovat pitäneen pyyhkeitä estämässä veden pääsyn eteisen puolelle. WC-istuimen viemärin lähdön mansetissa oli kartoitushetkellä vettä, joka raportin mukaan viittasi siihen, että lattialla oleva vesi on päässyt viemärin epätiiviistä läpiviennistä rakenteisiin. Huoneistossa A 3 asui vahinkohetkellä vuokralainen B, joka teki 8.10.2019 asiasta puhelimitse vahinkoilmoituksen vastuuvakuutukseensa. Vakuutettu on ilmoittanut yhtiölle puhelimitse vahingon syyksi sen, että todennäköisesti putki tai viemäri vuotaa.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 20.12.2019. Yhtiö totesi, että kartoitusraportin mukaan vahinko on aiheutunut, kun pesuhuoneen lattiakaivon viemäri on ollut osittain tukossa, jolloin suihkuvesi on noussut pesuhuoneen lattialla lähes ovelle saakka. Raportin mukaan vesi on todennäköisesti päässyt WC-istuimen viemärin läpiviennistä rakenteisiin ja siitä edelleen alakerran asuntoon ja autotalliin. Yhtiö viittasi vakuutuksen ehtoihin, joiden kohdan 3.15 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu kosteudesta tai homesienestä, joka on seurausta rakennustavasta, suunnittelu-, asennus- tai rakennusvirheestä, rakennuksen tai rakenteen muusta ominaisuudesta tai muusta pysyvästä olosuhteesta. Yhtiö katsoi, että koska vahinko on selvitysten perusteella aiheutunut siitä, että vesi on päässyt rakenteisiin lattian muovimaton ja viemärin epätiiviistä liitoksesta, ei asiassa voida pitää selvitettynä vahingon aiheutuneen vakuutuksenottajan tai muun vakuutetun tuottamuksesta, eikä vakuutuksenottajalle ole syntynyt lakiin perustuvaa korvausvelvollisuutta vahingosta. Yhtiö totesi myös, että on totta, että vakuutetun olisi tullut ilmoittaa asunto-osakeyhtiölle havaitsemastaan viemärin tukkeutumisesta heti sen havaittuaan. Tämä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti ei kuitenkaan ole ollut syy vahingon syntymiseen, vaan vahinko on johtunut pesuhuoneen puutteellisesta vesieristyksestä.
As Oy A haki 17.1.2020 muutosta vakuutusyhtiön päätökseen. A katsoi, että vahinko on syntynyt sekä asukkaan huolimattomasta toiminnasta, että epätiiviistä viemärin läpiviennistä. Mikäli asukas olisi ilmoittanut lattiakaivon vetävän huonosti/ viemäritukoksesta, vahingot olisivat jääneet pieniksi, koska epätiivis läpivienti on vuotanut hyvin vähän. Asukas on kuitenkin antanut veden nousta kylpyhuoneen lattialle pidemmän aikaa ja näin aiheuttanut suuremman vahingon.
A katsoi, että vahingosta tulee korvata ainakin puolet asukkaan pitkään jatkuneen huolimattomuuden takia. A vetosi myös vakuutuslautakunnan lausuntoon VKL 260/14.
Vakuutusyhtiö katsoi muutoksenhakuun annetussa vastauksessaan 21.1.2020 edelleen, että vaikka vakuutettu on laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa taloyhtiölle havaitsemastaan viemäritukoksesta, ei tämä kuitenkaan ole ollut vahingon syy. Vahinko on johtunut muovimaton ja viemärin epätiiviistä liitoksesta. Vaikka asukas olisi ilmoittanut asianmukaisesti taloyhtiölle tukoksesta, olisi vahinko kuitenkin syntynyt myös normaalin käytön myötä; märkätiloissa vettä on lattialla aina jonkin verran, kun siellä käydään suihkussa. Yhtiö totesi lisäksi, että lattiakaivon tukkeen poistamisen yhteydessä ei edes todennäköisesti olisi todettu läpiviennin virheellisyyttä, vaan edelleen suihkuvedet jossain määrin olisivat päässeet rakenteisiin. Vahinkoa ei olisi aiheutunut, jos läpivienti olisi ollut tiivis, eikä asiassa aiemmin annettua päätöstä ollut perusteita muuttaa.
11.3.2020 A haki uudelleen muutosta yhtiön päätökseen ja viittasi kuivausyrityksen tekemään selvitykseen vahingon aiheutumisesta sekä selvitykseen viemäreiden tilasta. 10.3.2020 päivitetyn kosteuskartoitusraportin mukaan purku-, kuivaus- ja korjaus töiden aikana ilmennyt, että asunnon A 3 pesuhuoneesta on todennäköisesti karannut vettä kynnyksen yli eteiseen muutamia kertoja. Raportissa todetaan, että suihkua käytettäessä vesi on noussut lattialle ja jostakin syystä vettä on päässyt kynnyksen yli ja osa vesistä on valunut alakertaan läpivientien kautta. Raportin mukaan suurin osa vaurioista on syntynyt veden pääsystä kynnyksen yli. Tutkimuksissa on todettu, että lattiassa kaadot ovat hyvät ja purkutöiden alussa on testattu viemäri, joka toimi moitteettomasti (putkiliikkeen ilmoitus) eli normaalissa suihkun käytössä ei vesi nouse WC-istuimelle / kynnykselle saakka. Edelleen 10.3.2020 täydennetyn raportin mukaan on ilmennyt, että vakuutuksenottajan lapset ovat olleet suihkussa ja ymmärtämättömyyttään tukkineet pyyhkeellä tms. lattiakaivon ja siitä syystä vesi noussut kynnyksen yli.
Muutoksenhakuun 26.3.2020 antamassaan vastauksessa vakuutusyhtiö totesi, että uudelleenkäsittelypyynnön liitteenä oli kosteuskartoitusraportti, jota ei ollut aiemmin toimitettu. Kartoitusraportissa tapahtumankuvaus poikkesi aiemmasta. Tästä syystä yhtiö oli ollut uudelleen yhteydessä vakuutuksenottajaan, ja kävi ilmi, että vahinko on saattanut tapahtua, kuten kartoituksessa on todettu. Lapset ovat olleet suihkussa ja ilmeisesti ymmärtämättömyyttään tukkineet lattiakaivon pyyhkeellä tms. ja vesi on päässyt nousemaan kynnyksen yli. Vettä on päässyt rakenteisiin epätiiviistä WC-istuimen läpiviennistä. Mahdollista on, että tämän lisäksi vettä on noussut kynnyksen yli myös huoneiston puolelle aiheuttaen vahinkoa. Yhtiö totesi, että vakuutusehtojen kohdan 3.12 mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka aiheutuu siitä, että suihku- tai kylpyveden pääsy lattiakaivoon on estynyt. Vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa, joka on seurausta puutteellisesta rakenteesta, ja siltä osin vakuutuksenottajakaan ei ole vastuussa vahingosta. Puutteellisen rakenteen aiheuttamasta vauriosta vastaa taloyhtiö.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa FINEn ratkaisusuositusta. A toteaa, että A3 vuokralainen on myöntänyt aiheuttaneensa omalla huolimattomuudella huomattavan vesivahingon vajaan 7 kk asumisen jälkeen huoneistoihin A3 ja A1. Valituksessa A vetoaa vuokralaisen törkeään huolimattomuuteen veden käsittelyssä ja vaatii korjauskulujen täysimääräistä korvaamista taloyhtiölle. Törkeä huolimattomuus tulee A:n mukaan mm. sen takia, että vedet ovat vuotaneet useita kertoja yli kynnyksen ja vaurioittaneet eteisen ja olohuoneenkin lattiapintoja betonin purkukuntoon saakka. Veden kulutuskin on ollut 7 kk aikana kohtuuttoman suuri. Huomattavista veden tulvimisista ei kuitenkaan ole ilmoitettu osakkeenomistajille, huoltoliikkeelle eikä isännöitsijälle. Kiinteistössä on suoritettu v.2017 huoneistojen kosteuskartoitus ja silloin huoneisto A3 on todettu kuivaksi eikä rakenteissa ole mitään vauriota. 2018 on suoritettu kiinteistön viemäriverkoston sukitus. Sukituksessa mm. WC-istuimet vaihdettiin eikä silloinkaan huomattu eikä ilmoitettu mitään poikkeavaa wc-istuimen viemärin ja lattiamaton epätiiviistä Iiitoksesta. Viemäristä ja sen toimivuudesta on Ivi-teknikon ja lvi-liikkeen lausunto. Kosteuskartoituksen ja sukituksen jälkeen huoneisto on ollut tyhjillään, kunnes maaliskuun puolessa välissä 2019 siihen muutti vuokralaiseksi vakuutettu perheineen. Vuokrasopimuksessa on käyty läpi vuokralaisen kanssa vuokralaisen velvollisuudet huoneiston hoito- ja kunnossapitovastuun kannalta.
Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa ja viittaa vastuuvakuutuksen vakuutusehtoihin sekä yleisiin sopimusehtoihin. Yhtiö toteaa, että vakuutettu on ilmoittanut vahingosta puhelimitse 8.10.2019 ja kysyttäessä vahingon syytä, hän on kertonut, että todennäköisesti putki tai viemäri vuotaa. Vahinkokartoituksen raportin mukaan vahinkoja on todettu vakuutetun asunnossa A3, alakerran asunnossa A1 ja näiden asuntojen välisissä rakenteissa. Raportissa vahingon syystä on todettu, että WC-istuimen viemärin lähdön mansetissa on ollut vettä, joka viittaa siihen että vesi on päässyt viemärin läpiviennistä rakenteisiin. Näiden tietojen perusteella korvaus on evätty vastuuvakuutuksesta sillä perusteella, ettei vakuutettu ole lain mukaan vastuussa vahingosta, joka aiheutuu vedeneristyksen puutteellisuudesta. Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että saamansa tiedon mukaan korvaus on evätty tämän vahingon syyn perusteella myös vakuutetun huoneiston kiinteän sisustuksen turvasta sekä kiinteistövakuutuksesta. 10.3.2020 päivätyn lisäraportin mukaan purku-, kuivaus- ja korjaustöiden aikana on ilmennyt, että asunnon A 3 pesuhuoneesta on todennäköisesti karannut vettä kynnyksen yli eteiseen muutamia kertoja. Raportissa kerrotaan, että lapset ovat olleet
suihkussa ja ymmärtämättömyyttään tukkineet pyyhkeellä tms. lattiakaivon ja vesi on noussut kynnyksen yli. Edelleen raportin mukaan lattian kaadot on hyvät ja purkutöiden alussa on testattu viemäri, joka toimi moitteettomasti eli normaalissa suihkun käytössä vesi ei nouse WC-istuimelle / kynnykselle saakka. Suurin kosteus/ vesimäärä, eristetilassa oli ollut eteisen lattiassa. Kynnyksen yli tullut vesi on valunut valusaumojen kautta eristetilaan sekä alakerran asuntoon.
Myöhemmin raporttia on päivitetty vielä siten, että siitä on poistettu lapsia koskeva kohta korvaten se selvityksellä: Suihkua käytettäessä vesi noussut lattialle sekä jostain syystä vettä päässyt kynnyksen yli, osa
vesistä valunut alakertaan läpivientien kautta, mutta suurin osa vaurioista syntynyt
veden pääsystä kynnyksen yli.
Yhtiö toteaa olleensa puhelimitse yhteydessä vakuutettuun 25.3.2020, jolloin häneltä on kysytty uudelleen selvitystä vahinkotapahtumasta, koska vahingon syy on raportissa osittain muuttunut. Vakuutettu kertoi tuolloin, että hänen kaksi lastaan olivat käyneet yksitellen suihkussa, ja vakuutettu oli huomannut näiden lopetettua veden tulleen kynnyksen yli eteisen puolelle. Vakuutetun mukaan eteisessä ei ollut valoja päällä, joten sen takia hän oli huomannut vasta suihkuttelujen jälkeen veden tulleen kynnyksen yli. Vakuutettu kertoi, ettei ollut heti samana päivänä ilmoittanut taloyhtiölle, vaan seuraavana aamuna huoltomiehet olivat tulleet ovelle ja kertoneet, että asunnosta valuu vettä alakertaan.
Yhtiö toteaa, että vahinkotapahtumasta on esitetty useampi erilainen selitys; vakuutetun kaksi erilaista kertomusta, raporttien erilaiset syyt vahingolle sekä vahinkoa kärsineen kertomukset. Kaikki nämä huomioon ottaen yhtiö katsoo näytetyksi, että vesivahinko on aiheutunut kahdesta syystä; vesi on päässyt rakenteisiin ja alakertaan läpivientien kautta sekä kylpyhuoneen kynnyksen yli. Siltä osin kuin kyse on ensin mainitusta syystä, ei vakuutettu ole korvausvelvollinen aiheutuneesta vahingosta. Pesuhuoneen vedeneristyksen tulee olla sellainen, ettei vesi pääse läpäisemään sitä. Koska vakuutettu ei ole korvausvelvollinen vahingosta tältä osin, ei vahinko ole myöskään vastuuvakuutuksesta korvattava. Siltä osin kuin kyse on veden pääsystä kynnyksen yli, on tapahtuman kulku jäänyt vakuutusyhtiölle toimitettujen selvitysten perusteella hieman epäselväksi. Olennaista vastuuvakuutuksen osalta on kuitenkin se, että veden pääsyn lattiakaivoon on täytynyt ollut estynyt, koska viemäri on tutkittaessa toiminut moitteettomasti. Näin ollen tältä osin asiaan soveltuu vastuuvakuutuksen rajoitusehto 3.12, eikä vahinko tämänkään syyn osalta ole vastuuvakuutuksesta korvattava. Lopuksi yhtiö huomauttaa vielä, että siltä osin kuin kyse on asunnon A3 kiinteälle sisustukselle aiheutuneesta vahingosta, on vahinko toisen rajoitusehdon perusteella vastuuvakuutuksen korvauspiirin ulkopuolella. Koska vahinko on rajoitusehdon piirissä, yhtiö ei ota kantaa vakuutetun tuottamukseen tai sen asteeseen tältä osin. Edellä kerrotuilla perusteilla yhtiö pitää päätöstään asianmukaisena ja katsoo, ettei sitä tule suosittaa muutettavaksi.
Vakuutetun kuuleminen
FINE on varannut vakuutetulle mahdollisuuden lausua asiasta. Vakuutetulla ei ole ollut lisättävää asiassa.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Asunto-osakeyhtiölain (22.12.2009/1599) 4 luvun 3 §:n mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat. Osakkeenomistajan on hoidettava osakehuoneistoansa huolellisesti ja toteutettava kunnossapitotyönsä siten, että yhtiön vastuulla olevat kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osat eivät rikkoudu. Osakkeenomistaja ei kuitenkaan ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu tilojen käyttämisestä niiden käyttötarkoituksen mukaisesti.
Vastuuvakuutuksen ehtojen (voimassa 19.3.2019 lähtien) kohdan 2.1 mukaan Vakuutuksesta korvataan vakuutetun toiselle aiheuttama, vakuutuksen voimassaoloaikana todettu äkillinen ja ennalta arvaamaton henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevanoikeuden mukaan korvausvastuussa
Ehtojen kohdan 3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa;
(…)
12) joka aiheutuu siitä, että suihku- tai kylpyveden pääsy lattiakaivoon on estynyt
13) joka aiheutuu vakuutetun ja hänen perheensä asuntona käytetyn osakehuoneiston, vuokra-asunnon tai vuokratun omakotitalon kiinteälle sisustukselle. Asuinhuoneiston kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 4 luvun 2-3 pykälien mukaista osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevaa omaisuutta sekä huoneistossa tehtyjä sisustus- ja parannustöitä.
15) joka aiheutuu kosteudesta tai homesienestä, joka on seurausta rakennustavasta, suunnittelu-, asennus- tai rakennusvirheestä, rakennuksen tai rakenteen muusta ominaisuudesta tai muusta pysyvästä olosuhteesta (…)
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko Asunto Oy A:ssa 5.10.2019 ilmennyt vesivahinko korvata vakuutettu B:n vastuuvakuutuksesta.
Vahingon korvattavuus vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on menetellyt vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla ja on siten voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta. Korvausvastuun syntyminen edellyttää vakuutetun tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Lisäksi vahingon tulee olla syy-yhteydessä huolimattomaan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että vahingon tulee olla toiminnan ennakoitavissa oleva seuraus. Näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä kuuluu korvausta vaativalle taholle.
Pelkästään se, että jokin vakuutetun toiminta on johtanut vahinkoon, ei vielä tarkoita sitä, että hänelle olisi syntynyt voimassa olevan oikeuden mukainen vahingonkorvausvastuu tuon toimintansa seurauksesta. Jos vahingonkorvausvastuuta ei ole, ei luonnollisesti myöskään vastuuvakuutuksesta voi saada korvausta aiheutuneiden vahinkojen peittämiseksi.
Tapaukseen sovellettavien vastuuvakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun toiselle aiheuttama, vakuutuksen voimassaoloaikana todettu äkillinen ja ennalta arvaamaton henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevanoikeuden mukaan korvausvastuussa. Vakuutuksesta ei kuitenkaan rajoitusehtojen mukaan korvata vahinkoa joka aiheutuu siitä, että suihku- tai kylpyveden pääsy lattiakaivoon on estynyt eikä vahinkoa, joka aiheutuu vakuutetun ja hänen perheensä asuntona käytetyn osakehuoneiston, vuokra-asunnon tai vuokratun omakotitalon kiinteälle sisustukselle. Vastuuvakuutuksesta ei korvata myöskään vahinkoa joka aiheutuu kosteudesta tai homesienestä, joka on seurausta rakennustavasta, suunnittelu-, asennus- tai rakennusvirheestä, rakennuksen tai rakenteen muusta ominaisuudesta tai muusta pysyvästä olosuhteesta.
FINEn käyttöön toimitetun vahinkokartoitusraportin mukaan As Oy A:n huoneiston A 1 katosta on 5.10.2019 vuotanut vettä. Kartoituksessa on todettu, että kosteusvaurion aiheuttajana on huoneiston A 3 pesuhuoneen osittain tukossa oleva lattiakaivon viemäri. Asukkaat kertoivat, että suihkussa ollessa vesi nousee pesuhuoneen lattialla melkein ovelle saakka ja ovat pitäneen pyyhkeitä estämässä veden pääsyn eteisen puolelle. WC-istuimen viemärin lähdön mansetissa on ollut vettä, joka raportin mukaan viittasi siihen, että lattialla oleva vesi pääsee viemärin läpiviennistä rakenteisiin. Myöhemmin 10.3.2020 päivätyn kosteuskartoituksen ja sen liitteen mukaan purku-, kuivaus- ja korjaus töiden aikana ilmennyt, että asunnon A 3 pesuhuoneesta on todennäköisesti karannut vettä kynnyksen yli eteiseen muutamia kertoja. Raportin mukaan lapset ovat olleet suihkussa ja ymmärtämättömyyttään tukkineet pyyhkeellä tai muulla sellaisella lattiakaivon ja vesi noussut kynnyksen yli. Raporttia on päivitetty uudelleen vahingon syyn osalta ja päivitetyn raportin mukaan suihkua käytettäessä vesi oli noussut lattialle sekä jostakin syystä vettä päässyt kynnyksen yli. Osa vesistä oli valunut alakertaan läpivientien kautta, mutta suurin osa vaurioista syntynyt veden pääsystä kynnyksen yli.
Raportin mukaan kaadot kylpyhuoneen lattiassa on todettu hyviksi ja purkutöiden alussa testattu viemäri on toiminut moitteettomasti. Normaalissa suihkun käytössä vesi ei siten nouse WC-istuimelle eikä kynnykselle saakka. Vakuutettu on 25.3.2020 puhelimitse kertonut vakuutusyhtiölle, että hänen kaksi lastaan olivat käyneet yksitellen suihkussa, ja vakuutettu oli huomannut näiden lopetettua veden tulleen kynnyksen yli eteisen puolelle.
Ottaen huomioon asiakirjaselvityksessä esiintyvät toisistaan osin poikkeavat vahinkokuvaukset, FINE katsoo asiassa jäävän osoittamatta mistä kosteusvahinko on pääasiassa johtunut.
FINE viittaa edellä kerrottuun ja toteaa, että kartoitusraporteissa veden pääsyn rakenteisiin on ainakin osittain todettu johtuneen WC-istuimen viemärin
läpiviennin puutteellisesta tiiviydestä. Raportin mukaan mansetissa on ollut vettä ja lattiamaton nosto on ollut epätiivis. FINE toteaa, että märkätiloissa läpivientien tiivistysten tulee olla sellaiset, että vettä ei pääse rakenteisiin, vaikka lattiakaivo olisikin tukossa. Jos tiivistykset olisivat olleet kunnossa, vahinkoa ei noilta osin olisi tapahtunut. Vaikka vakuutettu B olisikin laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuuden, ei hän ole ollut vastuussa viemärin läpiviennin tiiveydestä, eikä hän siten ole vastuussa puutteellisesta tiivistyksistä aiheutuneesta vuotovahingosta. Näin ollen myöskään vakuutusyhtiöllä ei ole vastuuvakuutuksen perusteella korvausvastuuta noilta osin.
10.3.2020 päivitetyssä raportissa ja sen liitteessä vahingon on katsottu johtuneen myös siitä, että asunnon A 3 pesuhuoneesta on todennäköisesti karannut vettä kynnyksen yli eteiseen muutamia kertoja. Raportin mukaan lapset ovat olleet suihkussa ja ymmärtämättömyyttään tukkineet pyyhkeellä tai jollain muulla vastaavalla lattiakaivon ja vesi noussut kynnyksen yli. Edelleen päivitetyn raportin mukaan suihkua käytettäessä vesi on noussut lattialle ja jostakin syystä vettä on päässyt myös kynnyksen yli ja osa vesistä valunut alakertaan läpivientien kautta. Lattian kaadot on vahingon jälkeen todettu asianmukaisiksi ja viemäri on testatessa toiminut moitteettomasti.
Vastuuvakuutuksen rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu siitä, että suihku- tai kylpyveden pääsy lattiakaivoon on estynyt. Koska viemärissä ei ollut esitetyn selvityksen perusteella havaittu kosteuskartoituksen ja vahingon syyn selvittämisen aikana tukosta ja kylpyhuoneen lattian kaadot johtivat suihkuveden viemäriin, on veden pääsy kynnyksen yli FINEn näkemyksen mukaan todennäköisesti aiheutunut tekstiilin tai muun esineen peittäessä lattiakaivon kannen siten, että suihkuveden pääsy lattiakaivoon oli estynyt. Näin ollen siltä osin kuin vuotovahinko on aiheutunut siitä, että jokin esine oli estänyt suihkuveden pääsyn lattiakaivoon, ei vakuutusyhtiöllä ole korvausvelvollisuutta vastuuvakuutuksesta rajoitusehdon perusteella.
Asiassa on vaadittu korvausta myös asunnon A 3 pinnoitteiden korjauskuluista. Tältä osin FINE toteaa, että vastuuvakuutuksesta ei vakuutuksen ehtojen mukaan korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuutetun asuntona käytetyn vuokra-asunnon kiinteälle sisustukselle. Asuinhuoneiston kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan vastuuvakuutuksen ehtojen mukaan asunto-osakeyhtiölain mukaista osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevaa omaisuutta, sekä huoneistossa tehtyjä sisustus- ja parannustöitä. Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat. Huoneistoon asennetut pinnoitteet, kuten tapetit, parketit ja kaakelit sekä esimerkiksi asuntoon asennetut kaapistot kuuluvat siten osakkaan kunnossapitovastuulle. FINE katsoo, että edellä mainituilla perusteilla käsiteltävänä olevassa tapauksessa huoneiston A 3 pinnoitteiden osalta kyse on vastuuvakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitetulle asuinhuoneiston kiinteälle sisustukselle aiheutuneesta vahingosta. Vakuutetun vuokra-asunnon lattiapinnoitteille ja muille kiinteille sisutusteille aiheutuneet vahingot eivät siten kuulu vastuuvakuutuksen korvauksen piiriin.
Edellä esitetyillä perusteilla FINE pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä kokonaisuudessaan vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Hyytiäinen