Haku

FINE-033416

Tulosta

Asianumero: FINE-033416 (2021)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 10.06.2021

Todennäköinen syy-yhteys veren kohonneen kolesterolitason hoitoon määrättyjen lääkkeiden käytön ja asiakkaalla ilmenneiden kohonneen verenpaineen ja veren paastosokeriarvon nousun, näön heikkenemisen ja kaksoiskuvien, iho-oireiden, mustelmien, niska-, selkä- ja raajakipujen, alavatsakipujen, refluksitaudin ja gynekomastian välillä. Tuliko oireet korvata lääkevahinkona?

Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 11.3.2020 mukaan A:lla (s. 1952) on ollut käytössä Atorvastatin- (atorvastatiini, lääkitys aloitettu vuonna 2010) ja Ezetrol- (etsetimibi, aloitettu vuonna 2016) lääkkeet veren kohonneen kolesterolitason hoitoon. A:lla on samanaikaisesti ollut käytössä muina lääkkeinä Ormox, Emconcor, Losartan, Amlodipin, ASA sekä tarvittaessa Paratabs ja Panacod. Vuosina 2015 - 2016 alkoivat monenlaiset vaivat. Verenpaine ja veren paastosokeriarvo nousivat. Lähinäkö alkoi heiketä ja lukiessa näkyi kaksoiskuvia. A:lle ilmaantui ihon kutinaa ja ihottumaa sekä mustelmia. Niskassa, käsissä, jaloissa ja selässä oli kovia kipuja. Kävelymatka oli lyhimmillään 5 metriä. Käsissä ja jaloissa oli yöllisiä haamukipuja. A kärsi myös kovista alavatsakivuista. Oireiden johdosta epäiltiin borrelioosia, jota ei kuitenkaan tutkimuksissa löydetty. Tämän jälkeen oletettiin, että oireet johtuvat vanhoista, vuosina 2003 ja 2004 tapahtuneista liikenneonnettomuuksista. Invalidisoivat oireet jatkuivat yli neljän vuoden ajan. Viimein sovittiin terveyskeskuslääkärin kanssa, että jätetään atorvastatiini kokeiluluonteisesti pois, koska oireet sopivat myös statiinin aiheuttamiksi. Kokeilu aloitettiin 14.2.2020 ja noin kolmen viikon kuluttua oireet olivat helpottaneet huomattavasti: niska- ja käsikipu helpottui noin 90 %, ihon kutina ja ihottuma hävisivät kokonaan, yölliset haamukivut helpottuivat noin 95 % ja jalkakipu noin 60 - 70 %. A katsoi, että oireistossa oli kyse lääkkeen haittavaikutuksesta ja haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksissään, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö totesi, että A oli saanut sydäninfarktin vuonna 2009 ja hänelle oli tehty ohitusleikkaus ja pallolaajennukset. Veren rasva-arvot olivat olleet pitkään koholla ja niiden alentamiseksi aloitettiin Lescol-lääkitys (fluvastatiini) vuonna 2005. Sivuvaikutusten vuoksi tämän lääkkeen käyttö lopetettiin. Simvastatiinia A alkoi käyttää vuonna 2007 ja tämä lääke vaihdettiin atorvastatiiniin 2010. Vaillinaisen tehon vuoksi lääkitykseen lisättiin Ezetrol. A oli ollut kahdessa eri autokolarissa, joissa molemmissa hän sai kaula- ja lannerangan ruhjeita. A oli ollut poissa työelämästä vuonna 2003 tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta alkaen. Hänellä oli ollut vuosien ajan runsaasti tukielinvaivoja koko kehon alueella, ja jatkuvia kipuja väsymysoireilun kanssa vuosikymmenien ajan. Verenpaine oli vaihdellut kotimittauksissa merkittävästi jo ennen atorvastatiinilääkityksen aloittamista. A:lla oli ollut pitkittynyttä iho-oireilua jo ainakin vuodesta 2010. Todettu lähinäön heikentyminen oli normaalia ja ikänäköön liittyvää. Yhtiö katsoi, etteivät A:n ilmoittamat moninaiset vaivat olleet todennäköisesti aiheutuneet Atorvastatin- ja Ezetrol-lääkkeiden käyttämisestä. Mainitut lääkkeet olivat hieman saattaneet lisätä lihas- tai jännevaivoja, mutta A:n moninaiset muut vaivat olivat yhtiön kannan mukaan lääkehoidosta riippumattomia ja useita niistä oli esiintynyt jo ennen lääkkeiden käytön aloittamista. A:n korvaushakemus hylättiin.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa.

A toteaa olleensa täysin terve ja oireeton vuoden 2003 tammikuuhun saakka. Tammikuussa 2003 A oli peräänajokolarissa. Hän sai niskaan whiplash-vamman ja niskakivut olivat kovat. Helmikuun 2004 alussa A oli uudestaan peräänajokolarissa, jossa retkahdus kohdistui selkään. Alaselässä todettiin välilevyrepeämä. Niskassa todettiin sittemmin välilevyn pullistuma, joka aiheutti kipua sormiin. Rannekanavat operoitiin ja harkittiin kaularangan operointia. Kivut kuitenkin hellittivät ja kirurgi totesi pullistuman kuivuneen kokoon, joten enemmistä toimenpiteistä luovuttiin. Jossain vaiheessa A:lla todettiin nokkosihottuma, joka hoidettiin kuntoon ihotautipoliklinikalla. Tämä ihottuma ei ole uusiutunut. Mustelmia A:lla ei ole ennen statiinilääkityksen aloittamista esiintynyt.

Statiinilääkitys aloitettiin vuonna 2005. Kyseessä oli fluvastatiinivalmiste Lescol, jonka käyttö jouduttiin lopettamaan pahojen sivuvaikutuksien vuoksi. Tilalle otettiin käyttöön simvastatiini vuonna 2007. Myös se jouduttiin vaihtamaan pahojen sivuvaikutuksien vuoksi. Atorvastatiini aloitettiin vuonna 2010. Vuonna 2005 A:lle alkoi tulla kipukramppeja yläselkään lapojen alle. Kiputilat eivät kuitenkaan olleet pitkäkestoisia (6 - 10 tuntia). Kipujen syyksi epäiltiin fasettioireita. A huomauttaa, että fasettioireet johtuvat nimenomaan lihaskrampeista, joita statiinien tiedetään aiheuttavan. Alaselän oireet alkoivat 2007. Oireet rajoittivat liikkumista ja pisin yhtäjaksoinen kävelymatka oli 200 - 400 metriä. Vähitellen kipu alkoi tuntua myös levossa ollessa. Pieni pistävä kipu tuntui ristiselässä vasemmalla puolella ja paheni aina kävellessä. Sydäntapahtumat tulivat loppuvuodesta 2009 ja loppuvuodesta 2011. Näillä ei kuitenkaan ole tekemistä lääkehaittojen kanssa. Vuosina 2014 - 2016 A osallistui kolesterolilääketutkimukseen, jonka aikana järjestettiin säännöllisesti perusteelliset ja tarkat lääkärintarkastukset ja laboratoriokokeet. Tutkimuksen aikana verenpaineet olivat erinomaisella tasolla ja veren paastosokeriarvo 5,4. Nyttemmin A on saanut tietää, että hänellä oli lääketutkimuksen aikana käytössään lumelääke, eikä lääkkeellä siis ollut hänen terveydentilaansa vaikutusta. Vuosina 2004 - 2016 A:lla ei ollut vastaavia oireita kuin korvattavaksi vaaditut lukuun ottamatta silloin tällöin esiintyneitä yläselkäkipuja ja vuonna 2007 alkanutta alaselkäkipua, joille ei tuolloin löytynyt selkeää syytä. A katsoo, että nämä oireet sopivat statiinien haittavaikutuksiksi.

Vuoden 2016 lopulla aloitettiin Ezetrol-lääkitys. Tämän jälkeen alkoivat vaivat: monenlaiset nivelkivut, lihaskivut eri puolilla, sietämättömät vatsakivut, mustelmat eri puolilla, paikkansa siirtävä kova kutina iholla ilman mitään iholla näkyvää oiretta, näön hämärtyminen, refluksitauti ja rintojen kasvu. A:lla epäiltiin borrelioosia ja nivelreumaa, mutta niitä ei todettu. Veren paastosokeriarvo nousi vuodesta 2017 alkaen tasolle 6,0, - 6,2. Tämä on jo diabeteksen esiaste. Myös verenpaine nousi tuolloin tasolle 158 - 175/78 - 85. Kivuille ei tutkimuksissa löydetty syytä eivätkä fysioterapeutin ohjeiden mukaisesti tehdyt kuntosaliharjoitukset auttaneet. Kipujen vuoksi kaikki liikkuminen oli erittäin vaikeaa ja kävelymatka oli lyhimmillään vain 5 metriä. Alkuvuodesta 2020 A oli jo siinä kunnossa, että alkoi harkita rollaattorin käyttöönottoa. Lääkärin vastaanotolla A esitti epäilyksen lääkkeen haittavaikutuksista ja Atorvastatin jätettiin pois. Oireet alkoivat pikkuhiljaa helpottaa ja kolmen kuukauden päästä A pystyi jo aloittamaan hyötyliikunnan. Veren paastosokeriarvo oli pudonnut lähes normaaliin. Ck-arvo mitattiin vasta, kun A oli ollut syömättä lääkettä pidemmän aikaa.

Toukokuussa 2020 tilanteen parannuttua lääkäri kehotti aloittamaan uuden kolesterolilääkkeen, jolla ei pitäisi olla näin pahoja haittavaikutuksia. Aloitettiin Rosuvastatin-lääkitys. Kahden viikon kuluttua iskivät sietämättömät yläselkä- ja hartiakivut. Yksittäiset lihakset kiristyivät ja kramppasivat ja krampin aikana alkoi hartioista tikkuilu, joka levisi sormenpäihin saakka. Niska kipeytyi ja pään liikkeet eivät onnistuneet. Kipua oli myös kaikissa nivelissä. A ei kyennyt nukkumaan ja oli aivan toimintakyvytön. A lopetti Rosuvastatin-lääkityksen ja kesäkuun 2020 lopulla myös Ezetrolin. Oireet helpottivat vähitellen ja heinäkuun 2020 lopulla A oli taas melko hyvässä kunnossa. Ezetrol aloitettiin uudelleen varovaisesti syyskuun 2020 alussa, minkä jälkeen alkoivat yläselän rintaan säteilevät kovat kivut. Lääkitys lopetettiin kipuoireiston vuoksi. Kipuoireisto jatkui kuitenkin edelleen ja palasi myös jalkoihin ja niveliin, samoin kuin kehon eri puolilla tuntuva kiusallinen kutina.

Kivuille ja oireille ei vuosien saatossa löytynyt mitään selvää syytä. Nyt kuitenkin on selvästi todettu, että kivut alkavat pian lääkityksen aloittamisen jälkeen ja helpottavat vähitellen pidemmän ajan kuluttua, kun lääkitys on lopetettu. A:n kaikki oireet ovat kyseisten lääkkeiden haittavaikutusluettelossa. Oireita ei A:n näkemyksen mukaan ole esiintynyt ennen statiinien ja Ezetrol-lääkkeen käytön aloitusta. A:lla myös käytössä olleella amlodipiinilla ja Ezetrolin vaikuttavalla aineella etsetimibillä tiedetään olevan Atorvastatinin kanssa yhteisvaikutuksia, jotka voivat suurentaa haittavaikutusten riskiä tai voimistaa haittavaikutuksia. A katsoo saaneensa Atorvastatin- ja Ezetrol-lääkkeiden pitkäaikaisesta käytöstä eräänlaisen kyllästymistilan ja siitä johtuvan lääkemyrkytyksen, mistä syystä A:n keho ei kestä näitä lääkkeitä enää ollenkaan. A vaatii oireiden korvaamista lääkevahinkona.

Vakuutuslautakunnalle tammikuussa 2021 toimittamassaan lisäselvityksessä A kertoo vielä, että hän on joulukuussa 2020 aloittanut uuden, Euvascor-nimisen lääkkeen käytön. Lääke sisältää samassa kapselissa atorvastatiinia ja verenpainelääkettä. Oireita ei ole tullut. A katsoo, että hänen oireensa ovat olleet aiemmin käytössä olleiden Atorvastatinin, Ezetrolin ja Amlodipinin yhteisvaikutusta. Nyt A viettää taas lähes oireetonta elämää ja pystyy liikkumaan kivuitta jo noin 200 metriä. Jalat ovat kylläkin edelleen voimattomat ja väsyvät, mutta se on luonnollista pitkän oireilun vuoksi. A katsoo, ettei lääkkeiden syy-yhteyttä oireisiin voi kiistää ja ne ovat selvitysten ja kokeilujen jälkeen kaikkein todennäköisin syy oireisiin. Maaliskuussa 2021 toimittamassaan lisäselvityksessä A kertoo oireiden palanneen tammikuussa 2021. A katsoo, että tämä selittää aukottoman yhteyden lääkkeen käytön ja oireiden välillä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan kielteisen kantansa.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 31.3.2004 - 18.9.2020.

Terveyskeskuksen sairauskertomusmerkinnän 12.5.2005 mukaan A on ollut mukana verenpainelääketutkimuksessa, jossa on seurattu kolesterolitasoa. A:n kokonaiskolesteroli on ollut 7:n luokkaa ja HDL-kolesteroli alle 1:n. Verenpainetaso on ollut 130/80. Suvussa on sydäntautia. A:lle on aloitettu kolesterolilääkkeeksi Lescol. Toisena asiana vastaanotolla on ollut selän ongelmat. A:lla on taustalla kaksi liikenneonnettomuutta. Fysiatri on epäillyt, että selässä on fasettilukko, ja suositellut A:lle fysioterapiaa. A:lle on tehty fysioterapialähete ja kirjoitettu kipulääkeresepti.

Merkinnän 10.4.2006 mukaan A on ollut fysiatrian poliklinikalla hoidossa oikean olkapään oireiden vuoksi ja hänelle on ehdotettu olkapäähän kortisonipiikkien sarjaa. Olkalisäkkeenalaiseen tilaan on pistetty kortisoni-puuduteseospistos. Pistos on uusittu 19.4.2006. Päivystyskäyntiä 2.5.2006 koskevan tekstin mukaan A on tullut keskustelemaan vuosia kestäneestä vaivasta, oikeaan käteen säteilevästä niskasärystä. Nyt särky on vetänyt etu- ja keskisormea turraksi. A:lla on hyvin pitkä tuki- ja liikuntaelimistösairastamishistoria. Oikeaa olkapäätä on harkittu leikattavaksi ja oikeaa rannekanavaa avattu kahdesti. Kipulääkkeistä on parhaiten toiminut Panacod, jonka reseptiä on jatkettu. A:sta on tehty lähete neurokirurgille niskan kuvantamista ja leikkausharkintaa varten.

Merkinnän 30.5.2007 mukaan A:lle on tehty laboratoriokokeita, joissa kaikki on muuten ollut kunnossa, mutta kolesteroli on ollut koholla (6,1 ja LDL 4,5). A on kertaalleen kokeillut Lescolia, josta on tullut ripulia, ja lopettanut lääkkeen. Kokeiluun on otettu Simvastatin.

Merkinnän 21.1.2009 mukaan A on tullut päivystysajalle kutinan ja käden turruuden vuoksi. Vasemman käden V ja IV sormet ovat olleet ajoittain turrat viikon ajan. Muita neurologisia oireita ei ole ollut. A:lla on ollut pitkään kaularankaongelmia ja oikeassa kädessä on aiemmin ollut vastaavia oireita. Toisena ongelmana on ollut kuukauden verran vaivannut kutina. Oireina on ollut yhtäkkiä alkavia, noin vartin kestäviä kutinajaksoja. Ihottumaa on ollut kyynärtaipeessa, polvitaipeessa ja vartalolla. Aiemmin vastaavia oireita ei ole ollut. A on kokenut olonsa hieman väsyneeksi. Ihottumaan on aloitettu hydrokortisonivoidekokeilu ja ohjelmoitu laboratoriokokeita. Käden oireita lääkäri on pitänyt kaularankaperäisinä.

Päivystyksen epikriisin 28.11.2009 mukaan A on tullut päivystykseen aamusta alkaen jatkuneen, rintakehällä ilmenneen polttavan tunteen takia. A:lla on todettu akuutti sydäninfarkti, jonka johdosta on yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikan epikriisin 9.12.2009 mukaan tehty 1.12.2009 kiireellinen ohitusleikkaus. A on kotiutettu 8.12.2009 ja tuolloin lääkityksenä on ollut Primaspan, Orloc, Lipitor ja kipulääkkeenä tarvittaessa Panacod ja Burana.

Terveyskeskuslääkärin puhelinkontaktia 31.3.2010 koskevan tekstin mukaan A:lla on ollut selkäongelmiin liittyviä alaraajakipuja ja -puutumista jatkuvasti ja A on epäillyt myös statiinin vaikutusta. CK-arvo on ollut normaali.

Merkinnän 21.5.2012 mukaan A:lla on todettu ruusuun sopivat löydökset ja hänelle on aloitettu suonensisäinen antibioottihoito (Zinacef). Merkinnän 22.5.2012 ruusun hoitoa on jatkettu Kefexinillä.

Merkinnän 2.1.2013 mukaan A on tullut vastaanotolle sydänkuntoutusta varten laadittavaa B-lausuntoa varten. A sairastaa verenpainetautia ja hänellä on todettu kohonneet veren kolesteroliarvot. Kolarin seurauksena rangassa on välilevyn repeämä, lanneselän pullistuma ja ajoittaisia fasettilukko-oireita. A:lla on sepelvaltimotauti ja kolmea vuotta aiemmin on tehty ohitusleikkaus. Joulukuussa 2012 on tehty kahden suonen pallolaajennus. A:lla on ollut ajoittaista rintakipua, mutta oirekuvassa on paljon myös rangasta peräisin olevaa kipua. A on kertonut, että näiden erottaminen toisistaan on melko vaikeaa. A on pystynyt kävelemään lähikauppaan muutaman sadan metrin matkan ja edellisenä päivänä hän on tehnyt lumitöitä pitäen pieniä taukoja. Lääkityksinä A:lla on ollut käytössä Primaspan, Emconcor, Losartan, Atorvastatin ja kipuun tarvittaessa Panacod. Vastaanotolla yleistila on ollut hyvä, sydämen rytmi tasainen ja sivuääniä ei ole kuultu. Kaulasuonten kuuntelussa ei ole todettu suhahduksia. Verenpaine on ollut 171/85 ja pulssi 59. Sydänkuntoutusta varten on laadittu B-lausunto. Tekstin mukaan A:n toimintakykyyn vaikuttavat sydäntilannetta enemmän vanhat rangan kipuoireet.

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 6.7.2016 mukaan A on keväällä 2016 hakeutunut kahteen otteeseen päivystykseen oikeaan jalkaan säteilevän alaselkäkivun vuoksi. Kipu on rajoittanut kävelymatkoja alle 50 metriin ja säteillyt ajoittain myös vasempaan jalkaan. Fysiatri on ohjannut A:n fysioterapiaan. A itse on epäillyt oireiden taustalla borrelioosia. Hän on löytänyt kesällä 2015 hiustensa seasta punkin, minkä jälkeen on ollut syksyllä niin kovia alavatsakipuja, että A on joutunut tilaamaan ambulanssiin. Talven aikana on ollut väsymystä ja yöhikoilua sekä vaeltavia nivelkipuja ja jonkin verran nivelten aamujäykkyyttä. Kliinisessä tutkimuksessa ei ole todettu niveltulehdukseen viittaavaa. A:lle on ohjelmoitu borreliavasta-aineiden tarkastaminen ja muita laboratoriokokeita.

Merkinnän 26.6.2018 mukaan A:lle on tehty sokerirasituskoe kohonneen paastosokeriarvon vuoksi. Kokeessa paastosokeri on ollut 5.9 ja kahden tunnin kohdalla 5.2. Diabetesta ei ole todettu.

Merkinnän 4.7.2019 mukaan A on tullut vastaanotolle kuutta päivää aiemmin kattopeltien laiton jälkeen alkaneen olkapään kivun takia. Hauisjänteen kiinnityskohdassa on todettu tunnusteluarkuutta. Yläraajan nosto etukautta ei ole juurikaan onnistunut ja sivunosto on onnistunut 10 - 20 astetta. Kierrot ovat olleet täysilaajuiset ja olkalisäke-solisluunivel aristamaton. Jänteen repeämään viittaavaa ei ole todettu.  Tilannetta on pidetty hauisjänteen tulehdukseen sopivana.

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 14.2.2020 mukaan A on tullut vastaanotolle raajakivun vuoksi. Kiputilanne on pahentunut ja kipuilua on ollut vähän joka puolella kehoa. Eniten oireita on ollut oikean lonkan ja reiden alueella. Vastaanotolla on todettu pientä kireyttä takareisissä ja oikean lonkan kipua sisäkierrossa. A on kokenut oireiston liittyvän hänellä käytössä olleeseen Atorvastatin-kolesterolilääkkeeseen, jonka osalta on päädytty tauotuskokeiluun. Merkinnän 4.3.2020 mukaan Atorvastatin on ollut tauolla 3 viikkoa, minkä jälkeen lihaskipu ja joka paikan kolotus ovat lähes hävinneet. A on pyytänyt CK-arvon kontrollointia ja hänelle on tehty laboratoriolähete.

Sairauskertomustekstin 1.6.2020 mukaan A:lla on ollut käytössä Rosuvastatin ja jälleen kipuja, jotka ovat lievittyneet, kun lääke on ollut neljän vuorokauden ajan tauolla. A:n kanssa on sovittu, että hän on nyt ilman statiineja. Ezetrol on ollut edelleen käytössä ja sitä on kehotettu jatkamaan. Tekstin 26.6.2020 mukaan A on lopettanut Ezetrolin käytön, koska hänellä on esiintynyt vielä kipukouristuksia hartioissa ja vasemmassa kädessä sekä olkapäässä. Kouristuksiin on liittynyt outoa tikkuilua. A on lopettanut Ezetrolin ja oireet ovat loppuneet viikon kuluessa. Tekstin 8.9.2020 mukaan lääkäri on arvioinut, etteivät statiinit sovi A:lle. Etsetimibin käyttöä on suositeltu jatkamaan. Tekstin 17.9.2020 mukaan A:lla ei ole kesällä 2020 ollut käytössä mitään kolesterolilääkettä, eikä samana aikana ole ilmennyt lainkaan nivel- tai lihaskipuja. Nyt Ezetrol on ollut käytössä edellisestä viikosta alkaen ja A:lle on ilmaantunut voimakas lapaluiden välinen kipu, joka ei ole ollut sydänperäistä. Lääkäri on arvioinut, etteivät statiinit tai etsetimibi sovi A:lle, koska niistä aiheutuu toistuvasti hankalia lihaskipuja. A:sta on tehty lähete yliopistollisen sairaalan kardiologian poliklinikalle.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n korvattaviksi vaatimat kohonnut verenpaine ja veren paastosokeriarvon nousu, näön heikkeneminen ja kaksoiskuvat, iho-oireiden, mustelmat, niska-, selkä- ja raajakivut, alavatsakivut, refluksitauti ja gynekomastia korvata kolesterolilääkkeiden aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lla on vuodesta 2005 alkaen ollut käytössä eri lääkkeitä veren kohonneen kolesterolitason hoitoon. Lääkkeiden käytön aikana A:lla on ollut tukirangan lihasten ja nivelten kipuja, vatsakipuja, mustelmia, kutinaa, näön hämärtymistä, refluksitautia ja rintojen kasvua. A on hakenut korvausta myös kohonneesta verenpaineesta ja kohonneista veren paastosokeriarvoista.

Vakuutuslautakunta toteaa A:n tukirangan lihasten ja nivelten kipujen osalta, että asiakirjoista ilmenee kivuille kilpailevia syitä eli liikenneonnettomuudet ja degeneratiiviset muutokset. Lisäksi oireita on ilmennyt eri lääkeluokkiin kuuluvien lääkkeiden käytön yhteydessä, mikä puhuu lääkkeen käytön ja oireiden välistä syy-yhteyttä vastaan. Muiden korvattavaksi vaadittujen oireiden osalta lautakunta toteaa, etteivät kohonnut verenpaine, veren kohonnut paastosokeriarvo, refluksitauti ja rintojen kasvu (gynekomastia) sovi lääkkeiden aiheuttamiksi, eikä näistä oireista ole esitetty lautakunnalle muutenkaan selvitystä. Vatsakivut eivät sovi lääkkeiden aiheuttamiksi eikä A:lla todettu ihottuma ole ollut tyypillisesti statiinien aiheuttamaa. Vakuutuslautakunta katsoo, että todennäköinen syy-yhteys lääkkeiden käytön ja A:n oireiden välillä jää selvittämättä. Vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on siten pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.


VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia