Tapahtumatiedot
Vakuutettu A:lle (s. 1969) aiheutui 23.3.2015 lentopallopelissä aiheutuneen tapaturman seurauksena oikean käden etusormen ns. mallet finger -murtuma. Epäonnistuneiden leikkaushoitojen jälkeen tehtiin 6.9.2016 sormen kärkijäsenen amputaatio. A haki yksityistapaturmavakuutuksesta korvausta pysyvästä haitasta.
Vakuutusyhtiö antoi 11.4.2016 ja 29.4.2019 korvauspäätökset, joissa katsoi, ettei A:lle ollut jäänyt tapaturmasta vakuutusehtojen mukaista, korvattavaa pysyvää haittaa. Kyseessä oli etusormen kärkijäsenen amputaatio ja keskijäsenen etäisen osan yliherkkyys, mikä ei haittaluokka-asetuksen 1649/2009 mukaan yllä alimman korvattavan haitan eli haittaluokan 1 tasolle.
Asiaa käsiteltiin A:n valituksen perusteella Vakuutuslautakunnassa asianumerolla FINE-020574. Lautakunta katsoi ratkaisusuosituksessaan 30.10.2019, että A:n sormen tuolloinen tila vastasi tilakuvauksen 23.1.2019 perusteella etusormen kärki- ja keskijäsenten menetystä ja haittaluokkaa 1, mutta haitan ei vielä voitu katsoa muodostuneen pysyväksi. Lautakunta suositti, että vakuutusyhtiö selvittää A:n oikeuden vakuutusehtojen mukaiseen ohimenevän haitan korvaukseen ja käsittelee asian pysyvän haitan osalta uudelleen, kun käteen suunniteltu karaisuterapia on toteutunut.
Vakuutusyhtiö maksoi A:lle 14.1.2020 haittaluokan 1 mukaisen ohimenevän haitan korvauksen ajalta 6.9.2016–26.11.2019. Yhtiö maksoi 24.2.2020 ohimenevän haitan korvausta haittaluokan 1 mukaan vielä ajalta 27.11.2019–23.2.2020 sekä pysyvän haitan korvauksen haittaluokan 1 mukaan.
Saatuaan tiedoksi Vakuutuslautakunnan asiassa hankkiman asiantuntijalausunnon vakuutusyhtiö on 21.7.2022 maksanut A:lle lisäkorvausta ohimenevästä ja pysyvästä haitasta siten, että kokonaiskorvaus vastaa haittaluokkaa 2.
Asiakkaan valitus
A pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta pysyvän haitan haittaluokan osalta. Edellisen käsittelyn jälkeen A kävi 10 kertaa fysioterapiassa, minkä lisäksi hän on ollut käsikirurgin ja neurologin tutkittavana. Sormen amputaation johdosta koko käden tila on pahentunut ja toiminnallinen haitta aiheuttaa vaikeuksia jokapäiväisissä tilanteissa. Peukalon käyttö etusormen korvaajana ei jatkuvasti onnistu. Vääränlaiset otteet sormilla pinsettiotteen puuttuessa ovat tuoneet peukaloon lukkotilanteet, jolloin koko käden käyttö estyy. Käden kömpelyys on lisääntynyt, samoin kuin päänsäryt ja koko käden säryt. A vaatii, että haittakorvaus korotetaan haittaluokan 3 tasolle. Haitan arvioinnissa tulee huomioida hermovaurio ja CRPS 2.
Asia on ollut käsittelyssä Potilasvahinkolautakunnassa, jossa haitan on katsottu vastaavan haittaluokkaa 3.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö katsoo vastineessaan, että A:lle jäänyt pysyvä haitta tulee arvioida haittaluokituksen kohdan 1.1 mukaisesti ja se vastaa etusormen kärki- ja keskijäsenen menetystä ja haittaluokkaa 1. CRPS:n kriteerit eivät A:n kohdalla täyty eikä A:lla muutenkaan kuvata sellaisia löydöksiä, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että hänen kiputilansa on tavanomaista suurempi. Yhtiö pitää maksamaansa haittakorvausta asianmukaisena.
Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon johdosta vakuutusyhtiö on 21.7.2022 käsitellyt asian uudelleen ja maksanut A:n haittakorvaukset haittaluokan 2 mukaan.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 22.6.2015–20.10.2020. Lisäksi lautakunnan käytössä on käsikirurgian erikoislääkäri Pasi Paavilaisen Potilasvahinkolautakunnalle 10.2.2020 antama asiantuntijalausunto.
Ortopedin vastaanottokäyntiä koskevan tekstin 22.6.2015 mukaan A:lla on oikean käden II sormessa ns. mallet finger. Vamma on sattunut 23.3.2015 lentopallopelissä ja se on hoidettu lastalla. Röntgenkuvissa on todettu mallet irtokappaleen kera ja aika iso osa nivelpinnasta murtumassa mukana. Nyt sormi on pysynyt suorana kärkinivelestä. Röntgenkuvassa 20.5.2015 murtumarako on edelleen ollut auki. Vammaa on pyritty hoitamaan konservatiivisesti, mutta lastan pois jättämisen jälkeen aktiivinen ojennus on mennyt huonommaksi ja keskinivelessä on ilmennyt yliojentumista. Ortopedi on arvioinut, ettei vamma hoidu konservatiivisesti ja suositellut leikkaustoimenpidettä. E-lausunnon 1.9.2015 mukaan murtuma on kiinnitetty vaijerilla.
Vastaanottokäyntiä 14.3.2016 koskevan sairauskertomustekstin mukaan kiinnitysvaijeri on jouduttu poistamaan tulehdusongelman vuoksi 21.10.2015. Nyt kontrollissa sormen liike on jäänyt ojennusvajaaksi noin 10 astetta ja keskinivel on yliojentunut. Sormen kärjestä on puuttunut voima. Sormen kärkinivel on roikkunut alas noin 10 astetta, taivutusvoima on ollut kunnossa ja ojennuksesta on puuttunut voima. Kärkinivelessä ja myös ylempänä kädessä on tuntunut kipua. Ortopedi on arvioinut, että kärkinivelen jäykistys voisi parantaa toimintaa. Jäykistys on tehty 10.5.2016. Vastaanottokäyntiä 22.8.2016 koskevan tekstin mukaan röntgenkuvassa on todettu, ettei luutumista ole tapahtunut. Tilanteessa on päädytty sormen amputaatioon kärkinivelen tasolta. Sairauskertomustekstin 19.10.2016 mukaan amputaatio on tehty 6.9.2016. Kontrollikäynnillä 19.10.2016 sormen tynkä on ollut siisti, kämmenselän puolella haavapinnalla on ollut erittelyä. Sormen kärki on ollut herkkä kosketukselle. Tekstin 14.11.2016 mukaan haava on edelleen eritellyt.
Työterveyslääkärin E-lausunnon 23.1.2019 mukaan A ei ole saanut kuntoutusta amputaation jälkeen. Sormen toimintakyky on kivun vuoksi huono: hyödynnettävissä olevaa pinsettiotetta ei ole ollenkaan. Sormi estää koko käden käyttöä monella tavalla kivulloisuutensa vuoksi. Sormen tynkä on siisti, iho ehjä, vitaali ja elinvoimainen ja kosmeettinen tulos kelvollinen. Sormessa on sietämätön allodynia ja hyperestesia ja kevyt hipaisu saa kasvot irveeseen. Sormen kärkenä toimiva keskijäsenen kärki pehmytkudoksineen on tarkastellen hyvännäköinen, mutta kovempi kuorma tai paine provosoi samaa hermokivun tyyppistä intensiivistä kipua kuin kämmenselän puolen sively. Sormella ei voi painaa painikkeita, ottaa pinsettiotetta, yliherkkyyden vuoksi kättä ei voi työntää taskuun tai vaikkapa siivotessa sellaisiin rakoihin, joissa sormeen kohdistuu mekaanista kuormitusta, painetta tai hankausta. Sormen tila estää muidenkin sormien toimintakyvyn hyödyntämisen, joten haittaluokka asettuu nykymuodossa olennaisesti haittaluokkaa 1 suuremmaksi niin, että lähinnä kyseeseen tulee haittaluokka 2 tai 3. Sormen karaisuterapia on tekemättä ja sen potentiaali on ilmeinen. Parhaassa tapauksessa sormi on asteittain karaistavissa selvästi käyttökelpoisemmaksi kuin nyt.
Fysioterapiapalautteen 26.11.2019 mukaan A:lla on oikeassa kädessä 2. ja 3. sormen välillä useiden asteiden lämpötilaero. Lisäksi sormessa on ollut turvotusta, mikä fysioterapeutin mukaan viittaa myös neurologisiin vammoihin. Oikean käden pinsettiote ei onnistu vamman takia. Oikea käsi on kömpelö ja koko oikean yläraajan motorinen toiminta on häiriintynyt.
Neurologin E-lausunnon 20.1.2020 esitietojen mukaan A:n oikean käden etusormen toimintakyky on jäänyt huonoksi. Tyngän päähän on jäänyt hankala hyperestesia tai dysestesia, minkä vuoksi A ei pysty pinsettiotteeseen. Etusormea ei juuri voi käyttää hienomotorisesti kosketusherkkyyden ja kivun vuoksi. Sormella ei voi painaa painikkeella, pitää otteessa tai tunnustella. Sormi tuntuu olevan enemmän haittana kuin hyötynä käden toiminnoissa. Leposärkyä ei ole. Fysioterapeutti on sormien lämpötilaerojen ja turvotuksen perusteella epäillyt CRPS:ää. Sittemmin A on havainnut myös vaikeutta oikean käden peukalon toiminnassa etenkin työpäivän jälkeen. A on arvellut, että peukalon ergonomia on muuttunut ja kuormitus lisääntynyt etusormen toimimattomuuden. Vastaanotolla A on tuonut esiin myös niskan jännityksen ja ajoittaisen päänsäryn. Vastaanotolla on todettu, että amputaatiotyngän pää on kosketusherkkä ja siinä on dysestesiaa (tuntohäiriötä). Lämpötilaeroa, turvotusta tai värieroa ei ole todettu. Puristusvoimat ovat hyvät. Neurologin arvion mukaan A:lle on kehittynyt arkea haittaava kiputila amputaatiotynkään. A on ohjattu yliopistollisen sairaalan kipuklinikalle sopivan karaisuterapiamuodon valintaan.
Käsikirurgian erikoislääkäri Pasi Paavilainen on katsonut Potilasvahinkolautakunnalle 10.2.2020 antamassaan asiantuntijalausunnossa, että A:lle on jäänyt sormen osan amputaation jälkitilasta haittaluokkaa 4 vastaava pysyvä haitta. Haitta muodostuu sormijäsenen menettämisestä (haittaluokka 1) ja CRPS II -kiputilasta (haittaluokka 3, allodynia ja hyperalgesia).
Asiantuntijalausunto
Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon dosentti, LKT, fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolaiselta, jolla on kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyydet.
Pohjolainen käy lausunnossaan läpi A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ja toteaa, että A:lla on käytettävissä olevien sairauskertomusten, hoitopalautteiden ja lausuntojen mukaan dominantin käden etusormen neuropaattinen kipu eli hermovauriokipu. Neuropaattinen kipu tarkoittaa kiputilaa, jonka syynä on vaurio tai tauti tuntoaistimuksia välittävässä hermojärjestelmässä. Neuropaattisen kiputilan edellytykset täyttyvät, koska A:lla on kivun neuroanatomisesti looginen sijainti erityisesti sormityngän kärkiosassa ja tuntoaistin poikkeavaan toimintaan sopivat statuslöydökset. Sormen hermovaurion ovat aiheuttaneet sormeen tehdyt kirurgiset toimenpiteet ja mahdollisesti niitä seurannut sormen infektio. Leikkauksen jälkeisessä vaikeassa, pitkittyneessä kivussa on yleensä kyse neuropaattisesta kivusta, jota kehittyy noin 15 %:Ile potilaista (Kalso E. Miksi kipu pitkittyy ja voiko sitä ehkäistä? Suomen Lääkärilehti 2018;73:1119-24). Leikkaus voi laukaista myös neuralgisen amyotrofian eli paikallisen immuunivälitteisen hermovaurion, joka esiintyy lähinnä yläraajojen hermoissa (Van Eijk, Groothuis JT, Van Alfen N. Neuralgic amyotrophy: An update on diagnosis, pathophysiology, and treatment. Muscle Nerve 2016;53:337-50). A:n oireisto on laajentunut myös peukaloon ja yläraajaan, jonka mahdollisiksi mekanismeiksi on esitetty selkäydintasolla tapahtuvaa herkistymistä (sentraalinen sensitisaatio), endogeenisen kipukontrollin puutteita ja aivokuoritason muutoksia. Etusormen lämpötilaeron ovat todennäköisesti aiheuttaneet sympaattisen hermoston toimintaan liittyvät muutokset.
CRPS-oireyhtymän kansainväliset ns. Budapest-kriteerit ovat:
1. Jatkuva kipu, joka on suhteeton mahdolliseen edeltävään tapahtumaan tai tapaturmaan nähden
2. Anamneesissa ainakin yksi oire kolmessa alaryhmässä (kliiniset diagnostiset kriteerit) tai yksi kaikissa neljässä alaryhmässä (tutkimustyön diagnostiset kriteerit):
a. Sensoriset oireet: hyperestesia tai allodynia
b. Vasomotoriset oireet: lämpötilan asymmetria, ihonvärin vaihtelu tai asymmetria
c. Hikoiluvaihtelua, hikoilun asymmetria tai turvotus
d. Motorisia tai troofisia muutoksia: Iiikerajoitus, voiman heikkous, vapina, dystonia tai troofiset muutokset (karvoituksen, kynsien tai ihon muuntumista)
3. Tutkimushetkellä nähtävissä ainakin yksi diagnostinen statuslöydös kahdessa tai useammassa alaryhmässä:
a. Sensoriset löydökset: hyperalgesia (terävälle) tai allodynia (kevyelle kosketukselle, painallukselle tai nivelen liikkeelle)
b. Vasomotoriset löydökset: lämpötilan asymmetria, ihonvärin vaihtelu tai asymmetria
c. Turvotus, hikoiluvaihtelu tai hikoilun asymmetria
d. Motoriset tai troofiset muutokset: liikerajoitus, voiman heikkous, vapina, dystonia tai troofiset muutokset (karvoituksen, kynsien tai ihon muuntumista)
4. Ei mitään muuta diagnostista selitystä oireille ja löydöksille.
Pohjolainen katsoo, että A:lla ei ole käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella kriteerit täyttävää CRPS II -oireyhtymää.
Pohjolainen katsoo, että A:lle on jäänyt tapaturman 23.3.2015 seurauksena pysyvä haitta, joka vastaa haittaluokkaa kaksi (2). Arvio perustuu haittaluokka-asetuksen 1649/2009 kohtaan Yläraajat kokonaisuutena, lievä toiminnanvajaus. Oireista ja löydöksistä on otettu huomioon dominantin oikean käden etusormen kärkijäsenen amputaatio, tunnon herkistyminen (allodynia ja dysestesia), kipu, etusormen lämpötilamuutos, pinsetti- ja puristusotteen sekä näppäryyden alentuminen. Edellä kuvattu haitta on kuvattu ensimmäisen kerran 23.1.2019 päivätyssä E-lääkärinlausunnossa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, minkä haittaluokan mukainen pysyvä haitta A:lle on jäänyt tapaturman 23.3.2015 seurauksena.
Sovellettavat vakuutusehdot ja säännökset
Vakuutuskaudella 17.10.2014 ̶ 16.10.2015 sattuneisiin tapaturmiin sovelletaan 1.7.2014 alkaen voimassa olleita vakuutusehtoja.
Yksityistapaturmavakuutuksen ehtojen kohdan 1 (Tapaturman määritelmä) mukaan vakuutuksen perusteella korvattava tapaturma on äkillinen ja odottamaton tapahtuma, jonka yhteydessä syntyvä ulkoinen isku-, törmäys- tai lämpövoima tai kemiallisten aineiden koostumus aiheuttaa ruumiinvamman, jota voidaan pitää myös lääketieteellisin perustein ulkoisen tapahtuman aiheuttamana. (…)
Ehtojen kohdan 2.3 (Haittakorvaus) mukaan haitalla tarkoitetaan tapaturman seurauksena syntyneen vamman aiheuttamaa, lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa. Haitta-astetta arvioitaessa huomioidaan ainoastaan vamman laatu. Yksilölliset olosuhteet, esimerkiksi harrastus tai ammatti, eivät vaikuta haitta-asteen arviointiin. Vammat on ryhmitelty sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokkataulukossa vaikeusasteen perusteella haittaluokkiin 1 ̶ 20. Yksi haittaluokka vastaa viiden (5) prosentin lääketieteellistä haitta-astetta ja seuraavat aina viisi (5) prosenttiyksikköä enemmän. Alle yhden (1) haittaluokan haitasta ei makseta korvausta. (…) Haitasta suoritetaan korvausta vain, jos se on ilmennyt kolmen vuoden kuluessa vamman syntymisestä.
Ehtojen kohdan 2.3.1 (Tapaturman aiheuttama ohimenevä haitta) mukaan ohimenevän haitan korvausta maksetaan, jos tapaturman sattumisesta on kulunut yksi vuosi eikä vamma ole parantunut eikä sen aiheuttama haitta-aste ole vielä muodostunut pysyväksi. Ohimenevän haitan korvauksen laskuperusteina käytetään tapaturmavakuutuksessa olevaa pysyvän haitan vakuutusmäärää, vammasta aiheutuvaa lääketieteellistä haitta-astetta sekä lääkärin määrittelemää ohimenevän haitan aikaa suhteutettuna vuositasolle (xx pv/360). Maksettava korvaus määritellylle ajanjaksolle on kymmenen prosenttia edellä mainittujen tekijöiden tulosta.
Ehtojen kohdan 2.3.2 (Tapaturman aiheuttama pysyvä haitta) mukaan pysyvän haitan kertakorvaus maksetaan, kun vamman aiheuttama lääketieteellinen haitta-aste todetaan pysyväksi. Tapaturman aiheuttama pysyvä haitta määritellään aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua tapaturmasta. Määrityksessä käytetään sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokitusta. Korvaus on vammaan sopivaa haittaluokkaa vastaava prosenttiluku vakuutukseen valitusta, tapaturmahetkellä voimassa olleesta pysyvän haitan vakuutusmäärästä. (…)
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1649/2009 haittaluokkataulukon kohdan 1.3 (Yläraajat kokonaisuutena) mukaan näitä arvioperusteita käytetään, jollei yksityiskohtaisiin vammanimikkeisiin vertaamalla voida päästä haittaa kuvaavaan tulokseen. Arviointi koskee yhdestä yläraajasta aiheutuvaa haittaa. Kyseessä on yläraajan lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 0 ̶ 3, kun karkea voima on vähän alentunut, näppäryys vähän alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa ja ommella, ja liikkuvuus vähän rajoittunut. Kyseessä on keskivaikea toiminnanvajaus ja haittaluokka 4 ̶ 8, kun voima on melkoisesti alentunut (vaikea pidellä lujasti työkalua tai nostaa noin 10 kilon painoista esinettä), näppäryys huomattavasti alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin syödä ja kammata, ja liikkuvuus paljon rajoittunut.
Haittaluokkataulukon kohdan 1.4 (Yläraajan monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä, CRPS) mukaan CRPS:n aiheuttama haitta arvioidaan kokonaisuutena eikä sitä voida yhdistää tai laskea yhteen muun yläraajasta aiheutuvan vammakohtaisen haitan kanssa. Yläraajan lopulliseksi haittaluokaksi valitaan joko edellä mainitun nimikkeen – yläraaja kokonaisuutena – tai nimikkeen – CRPS – osoittama haittaluokka. Erittäin vaikeissa tilanteissa voidaan poikkeuksellisesti soveltaa myös yleisen toiminnanvajauksen määrittelyä. Haitan arviointi CRPS-luokituksen perusteella edellä mainittuja perusteita käyttäen edellyttää IASP:n vaatimukset (International Association for the Study of Pain) täyttävää diagnoosia, objektiivisia löydöksiä ja syy-seuraussuhteen olemassaoloa. Kyseessä on lievä CRPS ja haittaluokka 0–3, kun tuntoherkkyys ja arkuus haittaavat normaalia päivittäistä toimintaa, raajan kuormituksesta ja käytöstä aiheutuu helposti kivun paheneminen, kivuliaan raajan käyttö on normaalia hitaampaa ja kömpelömpää ja raajan lihasvoima ja -kestävyys ovat heikentyneet.
Asian arviointi
Yksityistapaturmavakuutuksesta korvattavalla haitalla tarkoitetaan yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Haittaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu. Vakuutetun yksilölliset olosuhteet, kuten esimerkiksi ammatti tai harrastukset, eivät vaikuta haitan arviointiin. Haittaluokka arvioidaan vakuutusehtojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokituksen perusteella. A:n tapaturman sattuessa on ollut voimassa sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokka-asetus 1649/2009.
Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lle on tapaturman 23.3.2015 seurauksena aiheutunut oikean käden etusormen ns. mallet finger -murtuma, jonka seurauksena sormi on jouduttu amputoimaan kärkinivelen tasolta. E-lausunnon 23.1.2019 mukaan sormen keskijäsenen ongelmana on sietämätön allodynia (tila, jossa normaalisti kivuttomat ärsykkeet aiheuttavat kipua) ja hyperestesia (lisääntynyt tuntoherkkyys). Kipuongelman vaikeuttaa käden käyttöä monin tavoin. Neurologin laatiman E-lausunnon 20.1.2020 mukaan amputaatiotynkä on kosketusherkkä ja siinä on todettu dysestesiaa (tuntohäiriö). Tuntopuutoksia ei ole. Vastaanotolla 20.1.2020 ei ole todettu lämpötilaeroja.
A on katsonut valituksessaan, että hänellä on CRPS II -kipuoireyhtymä, ja haitta tulee arvioida tämän mukaisesti. Vakuutuslautakunta viittaa kipua koskevaan voimassa olevaan, 22.8.2017 julkaistuun Käypä hoito -suositukseen. Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (complex regional pain syndrome, CRPS), on raajan pitkäaikainen paikallinen kipuoireisto, jolle ovat ominaisia tunnon ja motoriikan muutokset sekä autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuus. Vaikeaan CRPS:ään liittyy myös troofisia muutoksia, kuten osteoporoosia, ihon, kynsien ja karvoituksen muutoksia ja nivelkapselien jäykistymistä. CRPS I on alueellinen kipuoireyhtymä, johon ei liity hermovauriota. CRPS II:een liittyy hermovaurio.
CRPS:n kliiniset diagnostiset kriteerit ovat
1. Jatkuva kipu, joka on suhteeton mahdolliseen edeltävään laukaisevaan syyhyn nähden
2. Esitiedoissa ainakin yksi oire kolmessa alaryhmässä:
a. sensoriset oireet: hyperestesia (lisääntynyt tuntoherkkyys), allodynia (tila, jossa normaalisti kivuttomat ärsykkeet aiheuttavat kipua) tai molemmat
b. vasomotoriset oireet: ihonlämpötilan asymmetria, ihonvärin vaihtelu tai asymmetria
c. hienerityksen muutokset tai turvotus: hikoilun vaihtelua, hikoilun asymmetria tai turvotus
d. motorisia tai troofisia muutoksia: liikerajoitus, motorinen toimintahäiriö (voiman heikkous, vapina, dystonia) tai troofiset muutokset (karvoitus, kynnet, iho)
3. Tutkimushetkellä nähtävissä ainakin yksi diagnostinen statuslöydös kahdessa tai useammassa alaryhmässä:
a. tuntopoikkeavuus: hyperalgesia (herkistynyt kivuntunto, terävälle) tai allodynia (kevyelle kosketukselle, painallukselle tai nivelen liikkeelle) tai molemmat
b. verenkierron muutokset: lämpötilan asymmetria, ihonvärin vaihtelu tai asymmetria
c. hikoilumuutos tai turvotus: turvotus, hikoiluvaihtelu tai hikoilun asymmetria
d. motoriset tai troofiset muutokset: liikerajoitus, motoriikan häiriö (voiman heikkous, vapina, dystonia) tai troofiset muutokset (karvoitus, kynnet, iho)
4. Ei mitään muuta diagnostista selitystä oireille ja löydöksille.
Vakuutuslautakunta katsoo A:ta koskevien lääkärinlausuntojen ja hankkimansa asiantuntijalausunnon perusteella, ettei A:n oikean etusormen kiputila täytä CRPS-oireyhtymän diagnostisia kriteerejä. A:ta hoitanut fysioterapeutti on epäillyt CRPS:ää, mutta lautakunnalle toimitetuissa lääkärinlausunnoissa ei ole kuvattu CRPS-oireyhtymän kriteerit täyttäviä kliinisen tutkimuksen löydöksiä. Lääkärinlausunnoissa kuvataan tuntopoikkeavuus, mutta ei verenkierron muutoksia, hikoilumuutoksia tai turvotusta eikä motorisia tai troofisia muutoksia. A:lla ei lautakunnalle esitettyjen asiakirjojen perusteella ole myöskään diagnosoitu CRPS:ää. A:lle jääneen pysyvän haitan arvioinnissa ei siten voida soveltaa haittaluokka-asetukseen CRPS-oireyhtymää koskevaa kohtaa. Vakuutuslautakunta katsoo, että arvio tulee tehdä luokituksen yleistä toiminnanvajavuutta koskevan kohdan perusteella.
Lautakunnan käytössä olevien tilakuvausten perusteella etusormen amputaatiotyngän kipu ja tuntohäiriöt aiheuttavat pinsettiotteen menetyksen, eikä etusormea voi käyttää hienomotorisiin toimintoihin. Oikean käden puristusvoimat on kuitenkin kuvattu hyviksi. Lautakunta katsoo, että A:lle jäänyt pysyvä haitta vastaa haittaluokituksessa tarkoitettua yläraajan lievää toiminnanvajausta. Ottaen huomioon kuvattu toiminnanvajaus ja lautakunnan hankkima asiantuntijalausunto Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n pysyvä haitta vastaa haittaluokkaa 2. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena eikä suosita lisäkorvausta maksettavaksi.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Laine
Jäsenet
Koskiniemi
Kummoinen
Niklander
Rahijärvi