Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 1.4.2019 mukaan A:lle (s. 1980) määrättiin 22.5.2015 Serenase-lääkitys skitsoaffektiivisen häiriön hoitoon. A käytti lääkettä 4.2.2016 saakka. Lääkkeen käytön seurauksena A:n vasen silmä ei pysy auki. Silmä nykii ja menee kiinni ilman, että A pystyy hallitsemaan sitä. Elokuvien katselu ja lukeminen ovat vaikeutuneet ja sosiaalisissa tilanteissa ongelma aiheuttaa inhimillistä haittaa. Toiset ihmiset ovat huomautelleet asiasta A:lle, joten siitä aiheutuu häpeää. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. 

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään, ettei oireilu ollut todennäköisesti seurausta Serenase-lääkkeen käytöstä. A valitti päätöksestä Vakuutuslautakuntaan, joka antoi 16.12.2019 asiassa ratkaisusuosituksen asianumerolla FINE-024146. Lautakunta katsoi, että A:n oireilu oli todennäköisesti aiheutunut neuroleptilääkityksestä, ja suositti vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaisesti. 

Vakuutusyhtiö maksoi A:lle korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 600 euroa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) mukaan. Yhtiö katsoi, ettei vahingosta ollut jäänyt pysyvää haittaa. 

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen pysyvän haitan osalta ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että lääkevahingosta on aiheutunut hänelle pysyvä haitta. Serenase-lääkkeen yleinen haittavaikutus on dystonia. Blefarospasmi on paikallinen dystonia, jossa silmiä ympäröivien lihasten liikatoiminta aiheuttaa silmien pakonomaista räpyttelyä tai silmien täydellisen sulkeutumisen. 

Silmät räpyttävät ja menevät kiinni vastoin A:n tahtoa, eikä A saa niitä heti auki. Kostutustipat eivät auta. Haitasta on aiheutunut vaikeuksia A:n elämään. Autolla ajo on kielletty ja kortti otettiin pois. Pyörällä ajokin on ongelma silmien takia. Silmien tilanne vaikeuttaa television katselua ja lukeminen ei onnistu. A:n lähipiiri ihmettelee, miksi A räpyttelee silmiään. A katsoo, ettei häntä tutkineen silmälääkärin lausunto ole oikeudenmukainen. Vakuutusyhtiön päätöstä tulee oikaista ja A:lle maksaa pysyvän haitan korvaus. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo vastineessaan, ettei A:lle ole aiheutunut lääkevahingon seurauksena sellaista toiminnallista haittaa, joka oikeuttaisi pysyvän haitan korvaukseen. 

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 6.5.2015 - 2.10.2020. 

Selvitysten mukaan A:lla on ollut runsasta päihteiden käyttöä ja psykoosioireita vuodesta 2011 alkaen. Mielenterveystoimiston puhelinkontaktimerkinnän 22.5.2015 mukaan A:lle on määrätty muun lääkityksen oheen Serenase ja Opamox tarvittaessa. Merkinnän 28.5.2015 mukaan A on kertonut vastaanotolla, ettei hänellä ole ollut Serenasen aloituksen jälkeen kuuloharhoja, mutta hän on mahdollisesti kokenut liikehäiriöitä. Merkinnän 18.11.2015 mukaan A:n psyykkinen vointi on huonontunut ja harhat lisääntyneet. Serenasen annostusta on nostettu. 

Psykiatrin tekstin 2.10.2018 mukaan A:lla on vuosina 2015 - 2016 ollut käytössä Serenase ja Levomepromazin, jotka ovat aiheuttaneet silmäluomien nykimistä. Lääkkeet on lopetettu, mutta silmäluomien nykiminen on jatkuvaa. A:ta on suositettu silmälääkärin arvioon sen selvittämiseksi, miten luomien nykiminen vaikuttaa ajokykyyn. 

Silmälääkärin lausunnon 8.6.2020 mukaan A on tullut vastaanotolle silmäluomien oireistosta johtuvan pysyvän haitan arvioon. A on kertonut käyttäneensä Serenasea noin 1,5 vuoden ajan ja ollut käyttämättä lääkettä noin vuodesta 2016 - 2017 alkaen, mutta silmäoire ei ole poistunut. Ajokortin suhteen on arvio tarpeen, koska A kokee, ettei edes uskaltaisi lähteä ajamaan. Polkupyörällä ajaessaan A on ollut törmätä toiseen pyöräilijään. Kaukolaseja A käyttää vain ajoittain. Lasit menevät herkästi huuruun, minkä takia A ei niitä useammin käytä. A kokee TV:n katsomisen vaikeaksi, koska hänen on hankala keskittyä. Ulkona kulkeminen pelottaa, koska A haluaa panna silmät kiinni. Silmissä ei ole mitään tuntemuksia, oireita tai vaivoja, vaan A kokee pelkästään, etteivät silmät pysy auki. Vasen silmä on subjektiivisesti vähän huonompi kuin oikea. Tilanne on ollut samanlainen noin kolmen vuoden ajan. Vastaanotolla 18.5.2020 ei tutkimuksen aikana ole havaittu luomien nykinää, silmien räpyttelyä tai silmävärvettä. Vasemmalta on poistettu silmänpintaa hankaava ripsi. Tutkimuksessa on todettu viitettä kuivasilmäisyydestä, joka silmälääkärin arvion mukaan saattaisi aiheuttaa tunteen siitä, että silmiä pitää räpytellä. A:ta on kehotettu hankkimaan kokeiluun Thaeloz duo -kostutusvalmiste. Puhelinkeskustelussa 5.6.2020 A on kertonut silmälääkärille, ettei kostutusvalmisteista ja silmänpintaa hanganneen ripsen poistosta ole ollut apua. Silmälääkäri on katsonut, ettei kykene arvioimaan, onko A:n oireistossa kyse Serenasen aiheuttamasta, pysyväksi jääneestä ekstrapyramidaalityyppisestä sivuvaikutuksesta. A on ohjattu kääntymään tältä osin aiemmin hoitaneiden tahojen puoleen. 

Psykiatrin tekstin 14.8.2020 mukaan psykiatri on arvioinut, että Serenase on mahdollisesti alkuun aiheuttanut A:lle jonkinlaisia vaikutuksia silmälihaksiin ja tästä on aiheutunut epämukavuutta. Kun oireiluun on kiinnitetty huomiota, se on vain pahentunut. A:n oire ei ole jatkuva räpyttely, vaan A sulkee silmät vähän väliä. Välillä keskustelun aikana A:n puhuessa pitkiä lauseita silmät pysyvät auki. Mahdollisesti on kehittynyt pakko-oire, kun A on alkanut kiinnittää huomiota silmiin. Oireeseen on käytössää Rivatril-lääke. 

Neurologin tekstin 21.8.2020 mukaan A on tullut tutkittavaksi Serenase-lääkkeestä tulleen silmien alueen dystoniaoireen vuoksi. A on kertonut kokevansa, että silmissä on pakonomainen sulkemistarve: ensin pitää sulkea vasen silmä ja sitten molemmat silmät. Rivatril on auttanut, mutta se ei vie oiretta kokonaan pois. Kliinisen neurologisen tutkimuksen löydökset ovat olleet poikkeavat. Vastaanotolla A on pitänyt silmiä kiinni, räpsytellyt ja kokenut pakonomaista silmien sulkemistarvetta. Oiretta on ollut molemmissa silmissä, mutta A on kokenut, että oire alkaa yleensä vasemmalta. Silmienräpyttelyoireen tarkempaa selvittelyä varten on suositeltu pään alueen magneettitutkimusta keskushermostoperäisten syiden poissulkemiseksi. Tekstin 2.10.2020 mukaan magneettitutkimuksen tutkimuslöydös on ollut normaali. Silmien liikehäiriö on edelleen jatkunut ja siitä on haittaa päivittäisessä elämässä. Syksyn 2020 aikana oire on A:n mukaan jonkin verran lievittynyt, mutta ei kokonaan poistunut. Väsyneenä oire korostuu. Diagnoosiksi on merkitty blefarospasmi eli luomikouristus. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko A:lle aiheutunut Serenase-lääkkeen käytöstä lääkevahinkovakuutuksesta korvattavaa pysyvää haittaa. 

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat 

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…) 

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a - 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) 2 momentin mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.

Asian arviointi

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut. Pysyvän haitan korvauksen arvioinnissa käytetään vakiintuneesti tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa haittaluokitusta sekä liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita, joihin myös lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa viitataan.

A:n lääkevahingon ilmetessä on ollut voimassa valtioneuvoston asetus 768/2015 työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta. Asetuksen haittaluokkataulukon aivohermoja koskevan kohdan 5.5 mukaan keskivaikea riippuluomi ja/tai silmän liikevajaus molemmissa silmissä vastaa haittaluokkaa 3. 

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lla on diagnosoitu luomikouristus eli blefarospasmi. Kyseessä on paikallinen dystonia, jossa silmiä ympäröivien lihasten liikatoiminta aiheuttaa silmien pakonomaista räpyttelyä tai silmien täydellisen sulkeutumisen. Vakuutuslautakunta toteaa, että luomikouristus sopii olemaan psyykenlääkkeen aiheuttama pysyvä pakko-oire. A on oireilun vuoksi ajokiellossa eikä hän uskalla myöskään ajaa polkupyörällä. Lisäksi oireilu hankaloittaa television katselua ja lukemista. Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lla kuvattu luomikouristus on molemminpuolinen ja keskivaikea. Siitä jäävä pysyvä haitta vastaa lautakunnan näkemyksen mukaan haittaluokituksen kohdassa 5.5 tarkoitettua keskivaikeaa riippuluomea tai silmän liikevajausta molemmissa silmissä ja haittaluokkaa 3. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle pysyvän haitan korvauksen tämän mukaisesti.  

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle haittaluokan 3 mukaisen pysyvän haitan korvauksen. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

puheenjohtaja Norio
sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila