Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan organisaatio S:n työntekijä A oli osana työtehtäviään toiminut erään suomalaisen osakeyhtiön ulkomaisen tytäryhtiön hallituksen jäsenenä. Kyseinen tytäryhtiö oli haettu konkurssiin 9.9.2015 ja päätös konkurssin lopettamisesta oli tehty 22.8.2017.

Paikallinen veroviranomainen oli määrännyt 18.10.2018 antamillaan päätöksillä ja valituksen jälkeen 21.3.2019 jälkeen antamillaan täytäntöönpanokelpoisilla päätöksillä A:n maksettavaksi tytäryhtiön maksamattomia arvonlisäveroja ja palkkojen ennakonpidätyksiä. Veroviranomaisen päätökset olivat perustuneet säännöksiin, joiden mukaan osakeyhtiön hallituksen jäsenet vastasivat yhteisvastuullisesti yhtiön veroveloista, jos yhtiöön kohdistettu ulosottomenettely oli osoittautunut tuloksettomaksi ja hallituksen jäsen oli jättänyt määräajassa tekemättä konkurssihakemuksen tai hakemuksen velkajärjestelyn aloittamisesta eikä esittänyt selvitystä, jonka perusteella kyseinen laiminlyönti oli tapahtunut hänen syyttään. Asiaa koskeneen virka-apupyynnön johdosta Suomen verohallinto oli lähettänyt A:lle 26.8.2019 päivätyn 164 828,27 euron määräisen maksukehotuksen.

Vakuutuksenottaja S oli hakenut 1.11.2018 päivätyllä vahinkoilmoituksella korvausta A:n maksettavaksi määrätystä summasta A:n hyväksi voimassa olleesta hallinnon vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö hylkäsi S:n korvaushakemuksen päätöksellä 29.11.2019 vedoten siihen, että veroviranomaisen päätösten perusteella A oli määrätty hallituksen jäsenenä henkilökohtaiseen vastuuseen yrityksen maksamatta jääneistä veroista. Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutuksesta korvattiin se vahingonkorvaus, jonka vakuutettu oli velvollinen maksamaan. Verot eivät olleet vahingonkorvausta. Vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle oli myös rajoitettu verot, veronlisäykset, veronkorotukset ja muut sen kaltaisen seuraamukset. S:n vedottua siihen, että kyse oli ollut hallituksen jäsenen henkilökohtaisesta vastuusta, vakuutusyhtiö ei muuttanut kantaansa sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 15.1.2020 antamassaan päätöksessä.

Asiakkaan valitus

S on pyytänyt ratkaisusuositusta A:lta vaaditun summan korvaamisesta työntekijöidensä suojaksi ottamastaan hallituksen jäsenen vastuuvakuutuksesta. Vakuutus oli otettu siinä tarkoituksessa, että se suojasi työntekijää, joka työtehtäviensä vuoksi oli nimetty S:n sijoituskohteena olleen yhtiön hallitukseen.

S on vedonnut siihen, että Suomen osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsenen oli korvattava vahinko, jonka hän oli tehtävässään huolellisuusvelvoitteen vastaisesti toimimalla tai osakeyhtiölakia rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle. Hallituksen jäsenen toimittua huolimattomasti esimerkiksi jättämällä valvomatta, että verot oli maksettu, hänelle seurasi vahingonkorvausvelvollisuus. Tästä oli nytkin kyse. Vaikka taustalla olivat yhtiön maksamattomat verot, oli vastuu hallituksen jäsenen kannalta vahingonkorvausvastuuta. Tästä syystä vastuuvakuutuksen tuli korvata A:n aiheuttama vahingonkorvausperusteinen vahinko. S:n mukaan suomalaisessa oikeuskäytännössä on vahvistettu osakeyhtiölain mukaisen hallituksen jäsenen vastuun olevan vahingonkorvausluonteista, vaikka kyse oli yhtiön maksamattomista veroluonteisista maksuista. Kyseisen tytäryhtiön kotivaltion lainsäädännön mukainen hallituksen jäsenen vastuu yhtiön veroveloista oli hyvin samantyyppinen.

S on lisäkirjelmässä 2.11.2020 toistanut kantansa, että kyse oli hallituksen jäsenen osakeyhtiölain mukaisesta vahingonkorvausvastuusta. A oli määrätty hallituksen jäsenenä henkilökohtaiseen vastuuseen yrityksen maksamatta jääneistä veroista. Tämä ei merkinnyt sitä, että verot olisi määrätty hänelle verovelvollisena, vaan hänet oli velvoitettu hallituksen jäsenyyden perusteella korvausvastuuseen yhtiölle määrätyistä veroista, joita yhtiö ei ollut kyennyt maksamaan.

Lisäkirjelmässä 27.11.2020 S on vedonnut siihen, ettei puheena olevia veroja ollut määrätty A:n vaan yhtiön maksettavaksi. A ei ollut joutunut niistä vastuuseen siksi, että hän olisi ollut verovelvollinen, vaan siksi, että vastuu perustui hänen yhtiöoikeudelliseen asemaansa yhtiön hallituksen jäsenenä. Kyse ei siten ollut vakuutetun veroista. Sitä vastoin A oli hallituksen jäsenyytensä perusteella määrätty korvausvastuuseen yhtiölle määrätyistä veroista. Vakuutussopimus oli otettu nimenomaisesti hallituksen jäsenyyden vuoksi mahdollisesti syntyvän korvausvastuun kattamiseksi.

Veroviranomaisen päätös 18.10.2018 osoitti, että yhtiö ei ollut kyennyt selviytymään työntekijöidensä tuloveroveloista ja että hallitus oli tuomioistuimen päätöksellä velvoitettu korvausvastuuseen kyseisistä yhtiön veroveloista. Päätöksen maininta siitä, että hallituksen jäsenet vastasivat yhteisvastuullisesti koko omaisuudellaan yhtiön veloista verovelat mukaan lukien, ei merkinnyt yksiselitteisesti sitä, että hallituksen jäsenen vastuu oli luonteeltaan verovastuuta. S on kiistänyt, että kyse olisi A:lle verotusmenettelyssä määrätyistä veroista. Kyse oli vastuusta, joka on määrätty A:lle paikallisen lainsäädännön perusteella yhtiön verosta siksi, että A:n oli hyvistä pyrkimyksistään huolimatta katsottu menetelleen huolimattomasti ja laiminlyöneen voimassa olleiden konkurssisäännösten mukaisen 14 vuorokauden määräajan yhtiön hakemisesta konkurssiin. A oli siten määrätty vahingonkorvausvastuuseen verottajalle aiheutuneesta vahingosta. S:n mielestä A:lle hänen asemansa vuoksi määrätty maksuvelvollisuus tuli siten korvata vakuutuksesta.

A:lle määrätyn korvausvastuun luonne oli paikallisen oikeuden mukaan jossain määrin tulkinnanvarainen. S on vedonnut asiasta hankkimaansa oikeudelliseen 2.3.2020 päivättyyn lausuntoon, josta ilmeni, että vastuun voitiin perustellusti katsoa olevan vahingonkorvausvastuuta kolmannen velasta. Lausunnosta ilmeni myös, ettei vastuu ollut vakuutusyhtiön väittämin tavoin yksiselitteisesti vakuutuksen piiriin kuulumatonta verovastuuta tai muuta sellaista vastuuta, joka vakuutusehtojen perusteella ei kuulunut korvattavien vastuiden piiriin. Tällaisessa tilanteessa vakuutusta, joka oli otettu turvaamaan hallituksen jäsenen toimintaa vieraassa oikeuskulttuurissa, ja sen vakuutusehtoja tuli soveltaa vakuutetun eduksi. Myös korkeimman oikeuden ratkaisuissa, muun muassa julkaistussa ratkaisussa KKO 1996:35 on katsottu hallituksen jäsenen vastuu vahingonkorvausluonteiseksi, vaikka alun perin kyse on ollut verosaatavista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön on lausunut, että vakuutuksesta korvattiin vakuutusehtojen mukaisesti taloudellinen vahinko, jonka vakuutettu oli aiheuttanut toimiessaan vakuutuksenottajan tai muun erikseen nimetyn yhteisön hallinnossa ja josta vakuutettu oli voimassa olevan oikeuden mukaan henkilökohtaisesti korvausvastuussa. Vakuutettuina olivat S:n hallintoelinten jäsenet, toimihenkilöt ja muut edustajat kohdeyritysten hallintoelimissä toimiessaan. Korvaus kattoi vakuutetun pääluvun mukaisen vastuun. Jos muut hallituksen jäsenet todistettavasti todettiin varattomiksi, korvaus oli yhteisvastuun mukainen. Vakuutuksesta ei korvattu vahinkoa, joka korvattiin kohdeyrityksen omasta johdon vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön mukaan toimitusjohtajan ja hallituksen vakuutuksesta voitiin suorittaa korvausta vain siinä laajuudessa, kuin vakuutussopimukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa oli määritelty. S:n vakuutussopimukseen sovellettujen vakuutusehtojen kohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta korvattiin se vahingonkorvaus, jonka vakuutettu oli velvollinen maksamaan. Rajoitusehdon 3.3.10 mukaan vakuutuksesta ei korvattu sakkoa, rangaistuksen luontoista vahingonkorvausta, veroa, veronlisäystä, veronkorotusta tai muuta sen kaltaista seuraamusta.

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että asiakirjojen perusteella A oli määrätty hallituksen jäsenenä henkilökohtaiseen vastuuseen yrityksen maksamatta jääneistä veroista. Maksettavaksi oli määrätty yrityksen maksamattomia veroja. Mitään vahinkoa ei siis ollut aiheutunut, vaan kyse oli maksamattomista veroista. Se, että kyse oli henkilökohtaisesta vastuusta, ei muuttanut maksun perustetta. Lisäksi kyse oli verojen maksamiseen liittyneistä kuluista, joita ei vakuutuksen perusteella muutoinkaan korvattu.

Lisävastineessa 12.11.2020 vakuutusyhtiö on toistanut aiemmin lausumansa ja vedonnut siihen, että 18.10.2018 annetun päätöksen perusteella kyse oli ollut henkilökohtaisesta vastuusta maksaa yrityksen verot. Päätöksen sivulla 2 todettiin ”Selvitystilassa oleva rajavastuuyhtiö [X] on jättänyt suorittamatta mm. fyysisten henkilöiden tuloverovelat kuukausilta: huhtikuu, toukokuu, kesäkuu, heinäkuu, elokuu, syyskuu, lokakuu, marraskuu vuodelta 2013, edellä mainittujen velkojen viivästyskorot sekä edellä mainittujen velkojen perimiseen liittyvät toimeenpanokulut”.

Saman päätöksen sivun 3 lopussa todettiin, että ”Edellä mainittu huomioon ottaen noudatettiin Verojärjestyksen artiklan 116 § 1 määräystä, jonka mukaan hallituksen jäsenet vastaavat solidaarisesti koko omaisuudellaan rajavastuuyhtiön veloista. Noudatettiin myös Verojärjestyksen artiklan 116 § 2 määräystä, jonka mukaan hallituksen jäsenet vastaavat koko omaisuudellaan sellaisista rajavastuuyhtiön veroveloista, joiden maksupäivä on ohitettu sinä aikana, kun asianomaiset ovat toimineet hallituksen jäseninä, sekä artiklassa 52 mainituista veloista, jotka ovat syntyneet asianomaisten toimiessa hallituksen jäseninä.”

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko erään ulkomaisen yhtiön hallituksen jäsenenä toimineelle vakuutuksenottaja S:n työntekijä A:lle paikallisen lainsäädännön nojalla määrätyssä vastuussa kyseisen yhtiön maksamatta jääneistä veroista kyse vastuuvakuutuksesta korvattavasta taloudellisesta vahingosta vai vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajatusta verosta tai muusta sen kaltaisesta seuraamuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asiaan sovellettavien 1.1.2016 lukien voimassa olleiden toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 1, Vakuutuksen tarkoitus, mukaan [vakuutusyhtiö] sitoutuu näiden ehtojen sekä Yleisten sopimusehtojen (YL) mukaisesti
- korvaamaan kohdassa 3.1 mainitut vahingot sekä ehdoissa erikseen mainitut kustannukset.

Vakuutusehtojen kohdan 2.1, Vakuutetut, mukaan vakuutettuja ovat vakuutuksenottajan laillisesti valitut hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja, tämän varamies ja yhtiökokouksen puheenjohtaja.

Vakuutusehtojen kohdan 2.2, Vakuutuksen voimassaoloalue, mukaan vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa voimassa olevan oikeuden mukaan käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

Vakuutusehtojen kohdan 3.1 Korvattavat vahingot, mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko,
- jonka vakuutettu on aiheuttanut toimiessaan vakuutuksenottajan hallintoelimen jäsenenä ja
- josta vakuutettu on osakeyhtiölain tai muun yrityksen hallintoelinten vastuuta koskevan erityislain mukaan korvausvastuussa.

Vakuutusehtojen rajoitusten kohdan 3.3.10 mukaan vakuutuksesta ei korvata sakkoa, rangaistuksen luontoista vahingonkorvausta, veroa, veronlisäystä, veronkorotusta tai muuta sen kaltaista seuraamusta.

Vakuutusehtojen kohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta korvataan se vahingonkorvaus, jonka vakuutettu on velvollinen maksamaan. Vahingonkorvauksen määrä lasketaan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti.

Asian arviointi

Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutukseen sovellettavien vakioehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun vakuutuksenottajan hallintoelimen jäsenenä aiheuttama vahinko, josta vakuutettu on osakeyhtiölain tai muun yrityksen hallintoelinten vastuuta koskevan erityislain mukaan korvausvastuussa. Vakuutusehtojen kohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta korvataan se vahingonkorvaus, jonka vakuutettu on velvollinen maksamaan. Vahingonkorvauksen määrä lasketaan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti.

Asiakirjojen mukaan A oli 9.2.2010 kutsuttu kysymyksessä olevan ulkomaisen rajavastuuyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi, mikä julkistettiin notariaattiasiakirjassa. Tämä merkintä A:n tehtävistä poistettiin vasta vuonna 2018. A:n hallituskauden aikana rajavastuuyhtiö oli jättänyt maksamatta vuosina 2013 ja 2014 syntyneitä, maksettavaksi erääntyneitä luonnollisia henkilöitä koskeneita tuloveroja sekä arvonlisäveroja ja maksujen laiminlyöntien johdosta syntyneitä viivästyskorkoja ja maksuja tuloksettomista ulosottoyrityksistä.

Rajavastuuyhtiön kotimaan verolakien mukaan rajavastuuyhtiön hallituksen jäsenet vastasivat henkilökohtaisesti sellaisista rajavastuuyhtiön veroveloista, joiden maksupäivä oli ohitettu sinä aikana, kun asianomainen oli toiminut hallituksen jäsenenä, sekä veroveloista, jotka olivat syntyneet asianomaisen toimiessa hallituksen jäsenenä. He vastasivat sanottujen lakien mukaan myös verojen viivästyskoroista sekä ulosottokustannuksista. Vastuu edellytti kuitenkin, että yhtiöön kohdistettu ulosottomenettely oli osoittautunut tuloksettomaksi ja että hallituksen jäsen oli jättänyt määräajassa tekemättä konkurssihakemuksen tai hakemuksen konkurssia estävän velkajärjestelyn aloittamisesta.

Rajavastuuyhtiön kotimaan veroviranomainen oli päätöksissään 18.10.2018 katsonut, että yhtiön hallituksen jäsenen olisi lain mukaan tullut yhtiön ylivelkaisuuden vuoksi jättää konkurssihakemus kahden viikon kuluessa joulukuun 31. päivästä 2012. Konkurssihakemus oli jätetty vasta 9.9.2015. Sen vuoksi ja kun A ei ollut näyttänyt, että mainittu laiminlyönti oli tapahtunut ilman hänen omaa syytään, asianomainen veroviranomainen oli päätöksillään 18.10.2018 velvoittanut A:n henkilökohtaisesti, osaksi yhdessä eräiden muiden hallituksen jäsenten kanssa, suorittamaan kysymyksessä olevat verot, viivästyskorot ja ulosottokustannukset.

Osapuolet ovat olleet eri mieltä siitä, onko kyseisen A:han kohdistetun saamisvaatimuksen katsottava oikeudelliselta luonteeltaan perustuvan vastuuvakuutuksen kattamaan A:n vahingonkorvausvelvollisuuteen, vai onko kyse vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajatusta sakosta, rangaistuksen luontoisesta vahingonkorvauksesta, verosta, veronlisäyksestä, veronkorotuksesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutusehtojen kohdassa 3.3.10 tarkoitetusta seuraamuksesta. Vakuutusyhtiön mielestä kysymyksessä on verovastuu. Hakijan mielestä kysymyksessä on vahingonkorvaus.

On selvää, että liiketoiminnan jatkaminen maksukyvyttömyys- tai ylivelkaisuustilanteessa, mistä rajavastuuyhtiön kohdalla näyttää olleen kysymys, on omiaan aiheuttamaan sellaista vahinkoa sekä yhtiölle itselleen että velkojille, jonka korvaamiseen soveltuvat yleiset tai erityiset vahingonkorvausoikeudelliset normit ja periaatteet. Tällaista vahinkoa voivat olla esimerkiksi sellaiset velat, viivästyskorot ja ulosottokulut, joita ei olisi lainkaan syntynyt, jos yhtiö olisi oikea-aikaisesti asetettu konkurssiin tai velkajärjestelymenettelyyn. Tässä asiassa ei ole ollut kysymys A:n tavallisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta rajavastuuyhtiötä tai muita tahoja kohtaan, vaan vastuusta toisen velasta eli yhtiön itsensä maksettaviksi määrätyistä veroista, viivästyskoroista ja ulosottokuluista.

Sen puolesta, ettei kysymys ole yksityisoikeudellisesta vahingonkorvausvastuusta, puhuvat lautakunnan mielestä erinäiset seikat. Ensiksikin on huomattava, että hallituksen jäsenten kysymyksessä olevasta vastuusta säädetään verolaissa, jossa säännellään verotukseen kuuluvia vastuita ja muita verotukseen kuuluvia kysymyksiä. Vastuusta ei myöskään ole päätetty yleisessä tuomioistuimessa, vaan päätökset on tehnyt hallintoviranomainen, asianomainen verojohtaja. Olennaista on myös havaita, että verojohtajan ratkaisut eivät ole perustuneet vahingonkorvausoikeuden normeihin tai periaatteisiin, sillä ne eivät ole perustuneet siihen, että veronsaajalle olisi A:n laiminlyönnin johdosta syntynyt jotain sellaista vahinkoa, jolta olisi vältytty, jos konkurssihakemus olisi lain edellyttämässä määräajassa tehty ja toiminta samalla lopetettu. Ratkaisut on perustettu vain siihen, että veroja on A:n hallituskaudella syntynyt ja niitä on sanotulla kaudella jätetty maksamatta.

Asiaa kokonaisuutena arvioiden Vakuutuslautakunta on päätynyt siihen, että sekä verojen pääoman että viivästyskorkojen ja ulosottokulujen osalta on kysymys sellaisesta vastuusta toiselle maksuunpannuista veroista, jota vakuutusehtojen rajoitusehdossa 3.3.10 tarkoitetaan.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sjögren