Tapahtumatiedot

Asiakas on nostanut tammikuussa 2018 pankista 123.000 euron suuruisen asuntoluoton 7 vuoden korkokatolla määräajaksi 30.1.2018–29.1.2025. Asiakas on maksanut pankille korkokatosta kertamaksuna 6.534,60 euroa tätä varten erikseen otetulla kulutusluotolla. 

Velkakirjan allekirjoituspäivä oli 26.1.2018 asiakkaan itsensä ensin tavoitteleman päivämäärän 24.1.2018 sijasta. Viivästyksen johdosta asiakkaan maksettavaksi tullut korkokattomaksu muuttui suuremmaksi, asiakas reklamoi asiasta pankille 15.3.2018 ja pankki hyvitti asiakasta 28.3.2018 565,80 eurolla.

Asiakas on tiedustellut pankilta korkokatosta tammikuussa 2019 ja erityisesti keväällä 2020 hän on tiedustellut pankilta korkokaton purkamisesta hänelle mahdollisesti maksettavasta hyvityksestä. Pankki on kertonut asiakkaalle hyvityksestä ja hyvityksen perusteista, minkä jälkeen asiakas on vaatinut korkokaton purkamista ja sen hyvittämistä asiakkaan itsensä maksaman summan suuruisena, tai ainakin korkeammasta summasta kuin pankki on hyvityksen määräksi ilmoittanut.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii ensisijaisesti korkokaton purkamista sen alkuperäisellä myyntihinnalla aiemman reklamaation seurauksena saatu hyvitys siitä vähentäen, yhteensä 5.968,80 euroa. Lisäksi asiakas vaatii korvattavaksi korkokattomaksua varten otetun kulutusluoton korkoja, yhteensä noin 80 euroa. Toissijaisesti asiakas vaatii korkokaton purkua päivän 8.1.2019 arvoon, sillä tuolloin hän ymmärsi tehneensä turhan ostoksen, mutta järkyttyi palautussumman vähäisyydestä. 

Asiakkaalle on annettu virheellistä tietoa asuntolainan korkokaton purkamisesta seuraavan hyvityksen määrästä. Lisäksi korkokattosopimuksen sopimusteksti ei ole yksiselitteinen ja velkakirja sisältää määrittelemättömiä termejä. 
Ensikertalaisena asiakkaalla ei ollut erityisen hyvää tuntemusta laina-asioista ja hän pyrkikin tutustumaan annettuun materiaaliin huolellisesti ja kysyi useita kertoja neuvoja. Jo korkokattoa otettaessa hintatasossa oli epäselvyyksiä, joista asiakas reklamoikin heti kauppojen jälkeen ja sai 565,80 euron hyvityksen. 

Melko pian asiakas alkoi paremmin ymmärtää, mihin oli rahansa laittanut, ja alkoi vakavasti harkita lainan takaisinmaksuun perustuvaa korkokaton purkua. Kysellessään palautettavaa summaa se olikin vain joitain satasia. Keväällä/kesällä 2020 asiakas alkoi kysellä, mistä näin alhainen hinta johtuu, ja selvisi, että uusi korkokatto maksaa enemmän. Asiakas sai kaipaamansa vastausviestin vasta kahden kuukauden kuluttua ja tuolle välille asettui 12 kk euriborin huippulukemat, jolloin asiakas olisi potentiaalisesti saanut toistaiseksi parhaan korvauksen puretusta korkokatosta.
 
Asiakas ei ole saanut haluamaansa selvitystä ”markkinahinnan” määräytymisestä, saati siitä mistä ”markkinahinnan” ja uuden korkokaton hinnan välinen ero syntyy. Vastaukset ovat olleet käytännössä vain suoria lainauksia sopimustekstistä ja niistä välittyy se, ettei virkailija itsekään tiedä, mitä termillä ”markkinahinta” sopimustekstissä tarkoitetaan. Sana markkinahinta viittaa ehdoissa suoraan sanaan ”korkokattomaksun” eikä markkinahinta näin kirjoitettuna tarkoita korkokaton vaan korkokattomaksun markkinahintaa. Korkokattomaksua maksavat pankille kuluttajat korkokaton ostohetkellä ja korkokattomaksun markkinahinta on täten uuden korkokaton ”päivän hinta”. Termien korkokatto ja korkokattomaksu välille tulee tehdä selkeä pesäero. Myös termi ”markkinahinta” on tässä yhteydessä selvästi harhaanjohtava. Muutoin asiaa tuskin olisi käsitelty FINEssä monta kertaa. Termin harhaanjohtavuudesta niin kuluttajille kuin pankkihenkilökunnallekin kertoo asiakkaan suorittama koe pankin chat-palstalla. 

Aina kesään 2020 saakka asiakas oli siinä uskossa, että pankki ottaa itse korkokattomaksua vastaan riskin korkojen nousun varalta, toimien vakuutusyhtiön tavoin. Esim. pankin verkkosivuilla todetaan: "Korkosuojan myöntää [pankki]". Tällaisessa tilanteessa korkokattomaksu on yksiselitteinen summa, eikä se sisällä mitään kiinteää palkkiota eikä tällöin myöskään palautettava summa voi olla mitään muuta kuin uuden vastaavan korkokaton hinta. Myös velkakirjan kohdassa "maksut ja palkkiot" korkokattomaksu kuuluu selvästikin kategoriaan "maksut", eikä sen ostamiseen liittyviä palkkioita ole eritelty. Korkokattomaksu ei siis asiakkaan näkökulmasta sisällä kiinteää palkkiota ja tällainen pankille maksettava palkkio tulisi olla asiakkaalle selkeästi eriteltynä summana. 

Korkokattomaksu on terminäkin rinnastettavissa esimerkiksi vakuutusmaksuun ja pankin kanssa on siis tehty vakuutuksenomainen sopimus korkojen nousun varalle. Korkokattosopimuksille on pankin ja asiakkaiden välillä markkinat, joilla korkokattomaksun suuruus määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan eikä johdannaismarkkinoilla. Johdannaiskaupankäynti asiakkaan lukuun on jo päätöksellä FINE-023710 (2020) todettu pätemättömäksi. Korkokattomaksulla tarkoitetaan siis pankin ja kuluttajan välistä hintaa tuotteelle ja uuden tietynsisältöisen korkokaton korkokattomaksu on tuotteen markkinahinta.

Pankin verkkosivuilla sanaa "korkokatto" käytetään myös välillä erisnimenä ja välillä yleisnimenä. Ero vaikuttaa äkkiseltään mitättömältä, mutta jos "Korkokatto" viittaa asiakkaan hankkimaan spesifiin tuotteeseen ja "korkokatto" yleisesti tuotteeseen, jolla lainan voi suojata korkojen nousun varalta, muuttuu monen lausunnon merkitys päälaelleen.

Ainoa korkokattoon liittyvä hinta, mikä asiakkaan on pankilta mahdollista lainaneuvotteluissa saada tietoonsa, on korkokattomaksun suuruus. Lainaneuvotteluissa asiakkaalle on jopa näytetty kuvaajia korkokattomaksun hinnankehityksestä muutaman vuoden aikajänteellä. Asiakkaalle jää tällaisessa tilanteessa selkeä kuva siitä, että korkokaton purkautuessa palautussumma on linjassa uuden "jäljellä olevan kaltaisen" korkokaton hinnan kanssa. Mistään pankin palkkioista tai johdannaisinstrumenteista ei ole mainittu sanallakaan.

Korkokattomaksun ja pankin tarjoaman palautussumman ero korostuu, kun asiakkaalle kesällä 2020 hyvitettävissä olleita summia verrataan asiakkaan saamiin tietoihin siitä, mitä samaan aikaan vastaava uusi korkokatto olisi maksanut. 

Hankitun korkokaton arvon käyttäytyminen poikkeaa oleellisesti kaikesta muusta kuluttaja-asiakkaan ennestään oppimasta. Tämän vuoksi on pankilta vastuutonta olla kertomatta korkokattomaksun muodostumisesta ja mahdollisen palautussumman määräytymisperusteista.

Pankin vastine

Asiakkaan vaatimukset ovat kokonaan perusteettomia. 

Kyse on siitä, onko asiakas ennen sitoutumistaan asuntoluottovelkakirjaansa liitännäiseen korkosuojaukseen saanut tästä tuotteesta sellaiset tiedot kuluttajansuojalain 2 luvun 6 § ja 7 § tarkoittamalla tavalla ja laajuudessa, että asiakkaan asuntoluottovelkakirjaan otettu korkosuojaus, ja siitä suoritettu maksu, sitovat häntä edelleen ja sellaisenaan.

Velkakirjaan liitännäisessä korkokatossa on kyse korkosuojauksesta, josta asiakas maksaa korkokattomaksuna sen tekohetken mukaisen markkinahinnan. Tämä vastaa sitä rahasummaa, joka on vastannut kulloinkin kyseisen, kokonaan uuden korkokattosuojauksen markkina-arvoa tai markkinahintaa niillä tiedoilla ja sinä ajankohtana kun (kokonaan uusi) korkosuojaus on tehty. Asiakas ostaa siis uuden tuotteen, jonka ostohetken hinnoittelussa on huomioitu juuri kyseisen lainan korkomäärittelyihin sisältyvä riski vielä tuolloin tuntemattomasta tulevaisuudesta korkosuojauksen kestoaikana. Tässä tapauksessa asiakas on siis ostanut tuotteen (korkokaton), jonka arvo ja hinta tekohetkellä on ollut tuon 6.543,60 euroa, mikä on siis vastannut juuri tämän kyseisen korkokaton markkina-arvoa tai markkinahintaa niillä tiedoilla ja sinä ajankohtana kuin korkosuojaus on tehty.

Kun olemassa oleva korkokattosuojaus halutaan ennen määräajan loppuun kulumista purkaa, palautetaan asiakkaalle juuri kyseisen korkokattosopimuksen purkuhetken mukainen markkinahinta, siis se summa, jonka arvoinen juuri kyseinen purkautuva korkokatto purkuhetkellä on. Tähän summaan vaikuttaa merkittävästi se, missä määrin jo aiemmin tekohetkellä määritetty korkoriski on sittemmin toteutunut tai jäänyt toteutumatta. 

Purkautuvasta ”vanhasta” korkokattosopimuksesta asiakkaalle palautettavan hyvityksen määrällä ja kokonaan uudesta, vastaavan kaltaisesta korkokatosta asiakkaalle maksettavaksi tulevan korkokattomaksun määrällä ei siis ole asiakkaan väittämää riippuvuussuhdetta - koska kyse ei ole muutenkaan (täysin) samoista tuotteista. Jo pelkästään tekoajankohtansa takia kyse ei olisi muutenkaan (täysin) samoista tuotteista. Pankki ei ole sitoutunut korkokattoa koskevissa ehdoissa hyvittämään asiakasta kokonaan uuden korkosuojatuotteen hinnan perusteella, tai minkään muunkaan korkosuojatuotteen arvon perusteella. Tällaista asiakaslupausta tai tietoa ei ole muutenkaan annettu.

Tämä ei myöskään jääne sopimusehtojen kokonaisuuden osalta epäselväksi tai tulkinnalliseksi, kun korkokatosta sovitaan velkakirjalla mainitulla erityisehdolla ja velkakirjan kohdassa ”Maksut ja palkkiot” todetaan juuri tästä kyseisestä (purettavasta) korkosuojauksesta jo veloitetun korkokattomaksun määrä. Väite siitä, että erityisehdoissa mainittu korkokattomaksu-sana viittaisi johonkin muuhun tai muun ajankohdan korkokattomaksuun, kuin asiakkaan jo aiemmin suorittamaan korkokattomaksuun, ei perustu sopimusehtoihin. 

Asiassa on riidatonta, mitä asiakkaan allekirjoittamassa velkakirjassa todetaan korkokattoisen luoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta. Lisäksi on pankin käsityksen mukaan riidatonta myös se, että asiakas on ollut jo ennen korkokattosuojaukseen sitoutumista tietoinen siitä korkokattosuojauksen yleisestä ominaisuudesta, että korkokattosuojauksesta perittävä korkokattomaksu hinnoitellaan joka päivä, joten päiväkohtaiset muutokset ovat mahdollisia. Velallisen maksettavaksi tulleen korkokattomaksun kohoaminen velkakirja-asiakirjojen allekirjoittamisen ja velan nostamisen pitkittymisen vuoksi on johtunut tästä jo ennakkoon tiedossa olleesta tuoteominaisuudesta. Pankki teki päätöksen hyvittää asiakasta tästä asiakkaan vahingoksi käyneestä muutoksesta asiakkaan aiemman reklamaation perusteella. Asiakkaalle ei voine olla entuudestaan tuntematon asia, että markkina-arvo vaikuttaa nytkin alkuperäisen suuruisesta korkokattomaksusta palautuvan hyvityksen määrään. 

Markkinahinnan muodostumiseen asiakkaalle ilmoitettuun arvoon on vaikuttanut ja se on perustunut asetettuun korkotasoon, maturiteettiin, aika-arvoon, nykyiseen korkotasoon, volatiliteettiin ja korkokäyrän muotoon. Asiakkaan korkokattomaksusta/korkokatosta palautettavan markkinahinnan osalta voidaan todeta yleisesti, että asiakkaan korkokattosopimuksen sopimisen ajankohtana vuonna 2018 on ennustettu, että korot tulisivat jatkossa nousemaan. Tämä on vaikuttanut korkokattosopimuksen markkina-arvoon nostavasti ainakin korkokattosopimusta tehtäessä. Korkokattosopimuksen tekemisen jälkeen toteutuneiden viitekorkojen käyttäytyminen on osoittautunut pääasiassa päinvastaiseksi ja tämänhetkiset ennusteet ilmentävät, että korot myös tulisivat pysymään matalina vielä pitkään.

Pankin käsityksen mukaan missään vaiheessa ei ole edes väitettykään, että asiakkaan korkokattosopimukselle laskettu palautus ei vastaisi tämän markkinahintaa ilmoitettuna (hypoteettisena) purkuajankohtana — asiakkaan velkakirjalaina ja siihen liitännäinen korkokatto ovat siis edelleen voimassa, eikä lainaa ole maksettu ennenaikaisesti takaisin. Voidaan yleisellä tasolla todeta, että vallitsevasta markkinatilanteesta ja ennusteesta johtuen korkokaton palautuksena asiakkaalle maksettava summa on ollut melko samantasoinen vuonna 2020, myös alkukeväällä.

Pankki toteaa, että asiakas on saanut korkokattosopimuksen tekemistä varten riittävät ja tarvittavat tiedot korkokatosta korkokattosopimuksen tekemistä varten. Korkokatto-sopimusta tehtäessä asiakkaalle on selvitetty asiakkaan ostaman korkokaton hinnoittelu ja myös korkokaton purkamisesta (mahdollisesti) maksettavan palautuksen perusteet. Sopimus korkosuojauksesta sitoo asiakasta sellaisenaan.

Pankki kiittää asiakasta tekemistään havainnoista asiakaspalvelu chat -viestien osalta, ja kiinnittää vastaisuutta ajatellen huomiota asiakkaalle ilmoitettujen väärien tietojen oikaisemiseen. Vuoden 2020 chat -keskustelut eivät kuitenkaan ole voineet vaikuttaa vuonna 2018 otettuun korkokattoon, tai ole muutenkaan selvitys korkokattosopimuksen tekemishetkellä vuonna 2018 annetuista tiedoista.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Velkakirja (26.1.2018)
- 12 kk euribor korko kuukausittain tammikuusta 2018 lähtien
- Asiakkaan pankin chat-palvelun välisiä keskusteluja
- Pankin vastaus (28.3.2018) 565,80 euron hyvityksestä asiakkaan reklamaatioon (28.3.2018)

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asian ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko asiakkaalle katsoa annetun luotosta ja korkokatosta neuvoteltaessa puutteellista tai harhaanjohtavaa tietoa korkokattomaksun palauttamisesta tilanteessa, jossa luotto maksetaan korkokattoaikana ennenaikaisesti takaisin, taikka voidaanko sopimusehtojen katsoa olevan tältä osin epäselviä.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Velkakirjan Velan korko -kohdan mukaan
[…]Vuotuinen korko on 0,680% -yksikköä yli 12 kuukauden euribor -koron. 30.01.2019 alkaen velan vuotuinen korko on 29.01.2025 saakka enintään 0,690 %.

Velkakirjassa Maksut ja palkkiot -kohdan mukaan:
Velallinen on velvollinen maksamaan pankille velan perustamiseen, nostoon, takaisinmaksuun ja muuhun hoitoon liittyvät maksut sekä maksun laiminlyönnistä tai muusta sopimusrikkomuksesta aiheutuvat maksut ja palkkiot, jotka ovat velkakirjan laatimispäivänä seuraavat: Korkokattomaksu 6 653,60 € […]

Velkakirjassa Erityisehdot -kohdan mukaan:
Viitekorkoa ei voi vaihtaa korkokaton voimassaoloaikana.
Mikäli korkokattoinen luotto maksetaan korkokattoaikana ennenaikaisesti takaisin, pankki palauttaa asiakkaalle luoton voimassa olevalle pääomalle ja jäljellä olevalle korkokattoajalle lasketun korkokattomaksun takaisinmaksuhetken mukaisen markkinahinnan enintään alkuperäisen korkokattomaksun suuruisena. Maksua ei palauteta sillä perusteella, että sovittu luotto jätetään osin nostamatta tai korkokatosta halutaan korkokattoaikana luopua. […]

Asian arviointi

Asiakas katsoo, että hänelle on annettu virheellistä tietoa asuntolainan korkokaton purkamisesta seuraavan hyvityksen määrän perusteista ja että korkokattoa koskeva sopimusteksti ei ole tältä osin ole yksiselitteinen. Pankki katsoo asiakkaan olleen ennen sopimukseen sitoutumista tietoinen korkokattosuojauksen ominaisuuksista ja ettei asia jää myöskään sopimusehtojen kokonaisuuden osalta epäselväksi tai tulkinnalliseksi.

Pankkilautakunta toteaa asian käsittelyn lautakunnassa tapahtuvan kirjallisesti ja ettei lautakunta voi kuulla todistajia tuomioistuimen tavoin. Näin ollen lautakunnan ratkaisusuositus asiassa voi perustua vain sen käytettävissä olevista asiakirjoista ilmeneviin tietoihin.

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella, ettei pankin voida katsoa antaneen lainaneuvottelutilanteessa asiakkaalle harhaanjohtavaa tai puutteellista tietoa korkokattomaksun palauttamisesta tilanteessa, jossa luotto maksetaan korkokattoaikana ennenaikaisesti takaisin. Edelleen lautakunta katsoo, ettei pankin tavan käyttää sopimusehdoissaan termejä korkokatto, korkokattomaksu ja markkinahinta voida pitää luotonhakijaa harhaanjohtavana tai sen johtavan ehtojen tulkinnanvaraisuuteen kyseessä olevassa asiassa. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, ettei pankki ole velvollinen suorittamaan asiakkaalle velkakirjaehtojen mukaista korkokattomaksun palautusta ylittävää hyvitystä.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo asiakkaan tapauksessa esittämät vaatimukset perusteettomiksi.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää           
Sihteeri Hidén 

Jäsenet:
Ahlroth
Atrila
Laine
Pulkkinen