Haku

FINE-032898

Tulosta

Asianumero: FINE-032898 (2021)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 26.03.2021

Lakipykälät: 57, 59

Myrskyvahinko. Korvauksen määrä. Rakennuksen rakenneosan tekninen arvo. Rakennuksen uudisarvo ja nykyarvo. Tuliko rivitalon vesikaton korjauskustannukset korvata uudisarvon vai nykyarvon mukaisesti? Rikastumiskielto.

Tapahtumatiedot

Taloyhtiön rivitalorakennuksen (rakennusvuosi 1982) vesikaton huopaa oli irronnut 22.2.2020 kovalla tuulella noin 30 m² alueelta.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 27.2.2020 mukaan omaisuusvakuutuksesta korvataan nykyarvoperusteella vesikaton korjaus vahinkoa edeltävään tasoon. RT-kortin perusteella kumibitumikermikatteen keskimääräinen tekninen käyttöikä on 30 vuotta normaalissa rasituksessa. Vesikaton ollessa 21 vuotta vanha teknisenä nykyarvona korvataan 30 % vahingon korjauskustannuksista. Korvauksesta vähennetään 600 euron omavastuu. 

Oikaisupyynnöissään vakuutusyhtiölle taloyhtiö vetosi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksiin, joiden mukaan rakennusta tulee tarkastella kokonaisuutena. Vakuutusyhtiö ei ole väittänytkään, että kyseessä oleva asuttu rakennus olisi nykyarvokohde. 

Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään. Sen mukaan taloyhtiön vetoamat ratkaisusuositukset ovat perustuneet nyt kyseessä olevista vakuutusehdoista poikkeavien ehtojen soveltamiseen. Vakuutusyhtiö on eri mieltä tulkinnasta, jonka mukaan käytössä olevan asuinrakennuksen voitaisiin lähtökohtaisesti katsoa olevan nykyarvoltaan yli 50 %. Korvauspäätöksellään 6.8.2020 vakuutusyhtiö maksoi korvauksen katon korjauskuluista 70 %:n ikävähennyksellä ja 600 euron omavastuulla vähennettynä.

Asiaa käsiteltiin vielä vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä. Taloyhtiö vetosi valituksessaan siihen, että katon osalta maksettavaa korvausta ei voida arvioida muuten kuin pitämällä kattoa osana koko rakennusta. Katto ei ole omana vakuutuskohteenaan, joten sen nykyarvoon ei voida Vakuutuslautakunnan käytännön mukaan vedota. Vakuutusyhtiön tulisi osoittaa, että koko rakennus olisi nykyarvon mukaan korvattava. Vakuutusyhtiö ei muuttanut päätöstään. Se katsoi, että taloyhtiön vetoamat Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukset eivät sovellu nyt kyseessä olevaan tapaukseen. Ratkaisusuosituksista ilmenee, että ne ovat perustuneet kulloinkin kyseessä olevien vakuutusehtojen tulkintaan. 

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö pyytää Vakuutuslautakuntaa lausumaan siitä, onko vakuutusyhtiön päätös nykyarvovähennyksestä vakuutusehtojen mukainen. Taloyhtiön mielestä tämänkään vakuutusyhtiön vakuutusehdoissa ei tuoda esille sitä, että jotakin tiettyä rakennuksen rakenneosaa saisi arvioida erikseen.  

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää taloyhtiön vaatimukset. Vakuutettu rakennus on rivitalo, joka on rakennettu vuonna 1982. Rakennuksen parvekkeet ovat rakennettu vuonna 1990 ja ne on lasitettu. Katon pinnoite on uusittu vuonna 1999. Vakuutusehtojen mukaan aiheutuneen omaisuusvahingon määrä on tässä tapauksessa vaurioituneen katon korjauskustannukset. Vahingon määrää käytetään apuna, kun lasketaan vakuutuksesta maksettavan korvauksen määrää. Ehtojen mukaan vahingon määrä ei siis aina ole sama summa kuin vakuutuskorvauksen määrä.

Korvauksen määrä on vahingon määrästä laskettuna joko nykyarvo tai uudisarvo. Korvattavan vahingon sattuessa asiakas on aina oikeutettu vähintään nykyarvokorvaukseen. Nykyarvolla tarkoitetaan vaurioituneen omaisuuden kanssa vastaavanlaista omaisuutta. Nykyarvon laskennassa otetaan huomioon omaisuuden ikä ja käytön myötä aiheutunut kuluminen. Vanhaa omaisuutta ei siis korvata uuden hinnalla, vaan asiakas saa korvauksen siitä todellisesta vahingosta, joka hänelle on tapahtunut.

Tässä tapauksessa vaurioituneen omaisuuden eli katon nykyhinta on ollut alle puolet uuden vastaavan hinnasta. Nykyarvon on laskettu olevan 30 % uudisarvosta. Vakuutusyhtiö on tämän vuoksi maksanut asiakkaalle vakuutuskorvauksena 30 % vahingon määrästä. Lisäkorvauksen maksamiselle ei ole perusteita. 

Vakuutusyhtiön mukaan korvauksen hakija on tietyissä tilanteissa vakuutusehtojen mukaan oikeutettu nykyarvokorvauksen lisäksi myös uudisarvokorvaukseen. Uudisarvokorvauksessa asiakkaalle korvataan uutta vastaavaa omaisuutta vastaava korvaus. Uudisarvokorvaus on vakuutusyhtiön mukaan siis käytännössä asiakkaalle maksettavaa ylikompensaatiota, koska asiakas saa korvauksena enemmän kuin vahingossa vaurioituneen omaisuuden arvon. Vakuutuksissa on niin sanottu rikastumiskielto, jonka mukaan asiakas ei saisi vahingon takia päästä parempaan asemaan kuin missä hän oli ennen vahinkoa. Uudisarvokorvaustapauksissa asiakas kuitenkin saa vanhan omaisuuden tilalle uuden vastaavan, eli hän hyötyy vahingosta. Huolimatta uudisarvokorvauksen ja rikastumiskiellon välisestä ristiriidasta, uudisarvokorvaus on vakiintunut osaksi monen vakuutusyhtiön ehtoja. Vakuutusyhtiö kuitenkin huomauttaa, että uudisarvokorvaus on poikkeus siitä pääsäännöstä, että vakuutuksesta korvataan vakuutetulle aiheutunut välitön esinevahinko. Vakuutettu saa kuitenkin korvattavan vahingon sattuessa aina vähintään nykyarvokorvauksen, eli hänelle aiheutunut tosiasiallinen vahinko korvataan.

Taloyhtiön vetoamien Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusten osalta vakuutusyhtiö huomauttaa, että ratkaisusuosituksissa sovelletut vakuutusehdot ovat poikenneet nyt kyseessä olevista ehdoista. Aiemmissa ratkaisusuosituksissa sovelletuissa ehdoissa on puhuttu joko ”rakennuksen tai esineen” taikka ”kohteen” arvosta. Siltä osin kuin kyse on ollut vakuutusyhtiön ehtoja koskevasta ratkaisusuosituksesta, lautakunta näyttää arvioineen kylpyhuoneiden arvoa, ei koko rakennuksen arvoa. Kannanotto siitä, että asuinkäytössä olleen ja kunnossa pidetyn asuinrakennuksen nykyhinta on pääsääntöisesti vähintään 50 %, pätee vain tilanteissa, joissa ehtojen mukaan arvioidaan koko rakennuksen nykyarvoa tai nykyhintaa. 

Tähän tapaukseen sovellettavissa omaisuusvakuutusehdoissa käytetään termiä ”omaisuus”, kun viitataan uudisarvokorvauksen maksamisen edellytyksiin. Kohdan 10 mukaan uudisarvokorvauksen yksi edellytys on se, että ”omaisuuden nykyarvo on vähintään puolet uuden vastaavan hinnasta”. Ehdoissa ei siis puhuta ”kohteesta”, ”vakuutuskohteesta” tai ”rakennuksesta”, jotka kaikki termit viittaisivat vakuutettuun rakennukseen. Ehdoissa puhutaan nimenomaan siitä, että vaurioituneen omaisuuden nykyarvon on oltava vähintään puolet uuden vastaavan hinnasta, jotta vakuutettu on oikeutettu uudisarvokorvaukseen.

Tässä tapauksessa vahingoittuneen omaisuuden nykyarvo on alle puolet uuden vastaavan hinnasta, joten taloyhtiö on oikeutettu nykyarvokorvaukseen. Todellinen aiheutunut vahinko tulee vakuutusyhtiön mukaan tällöinkin korvatuksi. Nykyarvokorvauksen maksaminen on rikastumiskiellon periaate huomioiden vakuutusehtojen mukainen, oikeudenmukainen ja kohtuullinen ratkaisu. On rikastumiskiellon periaatteen vastaista, jos vakuutetulle maksettaisiin uudisarvokorvaus esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakkaalla on vanha ja käytössä kulunut rakennus, josta on remontoitu esim. julkisivu ja sisäpinnat, mutta itse vahinko kohdistuu vanhaan kuluneeseen kattoon. Tällöinhän asiakas saisi vanhan katon tilalle uuden vakuutusyhtiön kustannuksella vain siksi, että nykyarvoprosentin määrittämiseen käytettäisiin koko vakuutuskohdetta eikä vaurioitunutta omaisuutta. Vakuutusyhtiö katsoo, että katon korvaaminen uudisarvon mukaisesti on myös tässä tapauksessa sekä vakuutusehtojen että rikastumiskiellon vastaista, koska uudisarvokorvauksen myötä asiakas saisi vanhan katon tilalle uuden vakuutusyhtiön kustannuksella vain siksi, että nykyarvoprosentin määrittämiseen käytetään koko vakuutuskohdetta, eikä vaurioitunutta omaisuutta. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko rivitalon katon vaurioituminen myrskyvahingossa korvattava nykyarvon vai uudisarvon mukaisesti. Toissijaisesti kysymys on korvattavan vahingon määrästä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 57 §:n (Ylivakuutus) mukaan omaisuus tai etuus on ylivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden tai etuuden oikeaa arvoa suurempi.

Vakuutuksenantaja ei ole velvollinen korvaamaan ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta enempää kuin vahingon peittämiseksi tarvittavan määrän. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu vakuutuksenantajan tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus on suoritettava vakuutusmäärän mukaisena, paitsi milloin vakuutuksenottajan tahallisesti antamat väärät tai puutteelliset tiedot olivat vaikuttaneet arvioon.

Vakuutussopimuslain 59 §:n (Monivakuutus) mukaan jos usea vakuutuksenantaja on myöntänyt samalle etuudelle vakuutuksen saman vahingon varalta, on jokainen heistä vakuutetulle vastuussa niin kuin olisi yksin myöntänyt vakuutuksen. Mikäli etuus vakuutukset yhteenlaskettuina on ylivakuutettu, vakuutetulla ei kuitenkaan ole oikeutta saada korvausta eri vakuutuksista yhteensä enempää kuin vahingon määrä, ellei 57 §:n 2 momentista muuta johdu.

Vakuutusehtojen 28.11.2019 (Asuinrakennusten ehdot) kohdan 4.1 (Vakuutettava omaisuus) mukaan 4.1 vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty omaisuus. Omiksi vakuutuskohteikseen tulee merkitä, ellei jäljempänä toisin mainita:
· rakennus
· koneet, työkalut ja kalusto
· piirustukset, mallit, muotit sekä arkistot ja muut tallenteet
· varmistettujen tiedostojen ja ohjelmien palautuskustannukset
· rahat, arvopaperit, taide- ja arvoesineet
· vaihto-omaisuus
· rakenteilla oleva rakennus ja asennettavana oleva kone tai laite
· tuotantoeläimet
· metsä
· muu omaisuus.
[…]

Ehtokohdassa 4.2 (Vakuutuksen kohde) todetaan seuraavaa: 

Vakuutuskirjassa mainittu asuinrakennus tai sen yhteydessä oleva varastorakennus tai katos. Kun kohde on vakuutettu pinta-alan perusteella, pinta-alana käytetään kokonaisalaa. Kokonaisala lasketaan rakennuksen ulkomittojen mukaan kuitenkin siten, että alle 160 cm korkeita tiloja ei oteta huomioon. Rakennuksissa, joissa on enemmän kuin yksi kerros, rakennuksen kokonaisala saadaan laskemalla kerrosten alat yhteen. Katoksen pinta-ala lasketaan vastaavasti ulkopintojen mukaan. Seinän puuttuessa ulkopintana käytetään kantavan rungon ulkopintaa. Autokatoksen ja varaston tai muun vastaavan yhdistelmässä pinta-alaan lasketaan niiden yhteispinta-ala.

Asuinrakennuksen vakuutukseen sisältyy ilman eri mainintaa
· rakennukseen kiinteästi kiinnitetty valomainos, markiisi, parvekelasi, lautasantenni jne., jonka vakuutuksenottaja omistaa
· tontilla olevat vakuutuksenottajan omistamat kiinteät tavanomaiset rakenteet sekä tontin välittömässä läheisyydessä yhteisellä alueella olevat
vastaavat rakenteet siitä osuudesta, kun vakuutuksenottaja niitä omistaa.
· tonttiin rajoittuvat, yhtiön omistamat ja asukkaiden käytössä olevat laiturit, soutuveneet ja alle 8 hv perämoottorit palo- ja rikosvahinkojen osalta
· sellaiset asumiseen liittyvät erilliset talous- ja huoltorakennukset, katokset, 
· autotallit tai varastot, joiden pinta-ala (tai yhteisomistustilanteessa vakuutuksenottajan omistaman osuuden pinta-ala) on enintään 300 m2. Tällaisia rakennuksia sisältyy automaattisesti kuitenkin enintään varsinaisten vakuutettujen asuinrakennusten kokonaisalaa vastaava määrä. Rakennukset, joissa on lämpökeskus, kokoontumistila kuten kerhohuone tai sauna, on vakuutettava aina omana kohteenaan.
· vakuutuksenottajan omistama, vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen toimintaa palveleva LVIS- ja konetekniikka rakennuksessa ja tontilla sekä liittymäjohdot yleiseen liittymään saakka
· vakuutuksenottajan omistamat, kiinteistön hoitoon käytettävät ei liikennevakuuttamiskelpoiset työkoneet, kiinteistön käyttöä ja hoitoa palveleva muu irtain omaisuus sekä vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen lämmittämiseen tarkoitetut polttoaineet
· vakuutuksenottajan omistama, rakennuksen asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitettu kalusto.

[…]

Ehtokohdan 6.1 (Vakuutusarvokäsitteet) alakohdan Vakuutusmäärä mukaan vakuutusmäärällä tarkoitetaan vakuutuksen kohteelle vakuutuskirjaan merkittyä rahamäärää. Vakuutusmäärä on enimmäiskorvausmäärä vahinkotapahtumaa kohti.

Alakohdan Täysarvo mukaan täysarvolla tarkoitetaan ratkaisua, jossa rahamääräisen arvon sijaan vakuutus perustuu pinta-alaan tai muuhun tunnuslukuun.

Ehtokohdan 10 (Vahingon arviointia ja korvaamista koskevat säännöt) alakohdan Korvaamisessa käytettävät käsitteet mukaan omaisuuden arvon ja vahingon määrän laskemisen perusteena ovat vakuutusmäärä, uudisarvo, käypä arvo, nykyarvo ja jäännösarvo.

- Vakuutusmäärällä tarkoitetaan vakuutuksen kohteelle vakuutuskirjaan merkittyä rahamäärää. Vakuutusmäärä on enimmäiskorvausmäärä vahinkotapahtumaa kohti.
- Uudisarvolla tarkoitetaan uuden vastaavan omaisuudenhankkimisesta aiheutuvia kustannuksia.
- Käyvällä arvona tarkoitetaan sitä rahamäärää, jonka omaisuudesta olisi saanut myytäessä se normaalilla kaupalla.
- Nykyarvolla tarkoitetaan samanlaisen tai käyttöominaisuudeltaan vastaavan omaisuuden arvoa. Tällöin otetaan huomioon omaisuuden arvon aleneminen iän, käytön tai käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan syyn johdosta. Omaisuuden nykyarvo on enintään sen käyvän arvon suuruinen.
- Jäännösarvolla tarkoitetaan sitä arvoa, joka omaisuudella on heti vahingon jälkeen.

Alakohdan ”Vahingon määrän laskeminen” mukaan vahingon sattuessa vahingon määrä lasketaan ja omaisuuden arvo määritetään vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaan.

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset. 

Jos omaisuuden korjaaminen ei ole mahdollista, ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista tai omaisuutta ei muusta syystä korjata, vahingon määrä on laskennallisia korjauskustannuksia vastaava rahamäärä, kuitenkin enintään omaisuuden nykyarvo vähennettynä jäännösarvolla.

Kun vahingon johdosta syntyy korjattavan ja säästyneen rakenteen välille väri-ja muita vastaavia ulkonäköeroja, vahingon määrään ei lasketa säästyneen osan korjauskustannuksia. Korjattavan lattia-, seinä- tai kattopinnan osalta korvattava vahinko lasketaan enintään kyseisen huonetilan alalle. Kun tilojen välillä on leveydeltään alle 2,0 m aukko, korvaus rajataan aukon kohdalle, vaikka lattiamateriaali jatkuisi yhtenevänä toiseen tilaan. Myös märkätilan vedeneristys korvataan vain sen huonetilan osalta, johon vahinko on kohdistunut.

[…]

Rakennuksen vahingon määrää laskettaessa korjaustyö arvioidaan toteutettavaksi nykyaikaisilla rakennusosilla, Suomessa yleisesti kaupan olevilla rakennusmateriaaleilla ja teollisilla työmenetelmillä.

Rakennusten, esineiden tai kokoelmien vahingon määrää laskettaessa ei oteta huomioon entisöinnin aiheuttamia lisäkustannuksia, ellei siitä ole
mainintaa vakuutuskirjassa.

Korvattavuuden edellytyksenä on entisöinnin toteuttaminen.

Piirustuksia, malleja, muotteja, tietoa ja tiedostoja kohdanneessa vahingossa korvattavuuden edellytyksenä on niiden uudelleen hankkiminen tai palauttaminen.

Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon verotuksesta annetut säännökset.

Korvauksen maksamista kahdessa vaiheessa koskevan alakohdan 1 (Nykyarvon mukainen korvaus) mukaan kun vakuutusmäärä on vähintään nykyarvon suuruinen, korvaus on vahingon määrä nykyarvon mukaan vähennettynä omavastuulla.

Alakohdan 2 (Korvaus uudelleen hankkimisen tai korjaamisen jälkeen) mukaan kun omaisuuden nykyarvo on vähintään puolet uuden vastaavan arvosta ja
· vahingoittunut irtain omaisuus korjataan tai tilalle hankitaan uutta samanlaatuista omaisuutta kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta tai
· vahingoittunut rakennus korjataan tai rakennetaan uudelleen samalle paikalle kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta lisäkorvauksena maksetaan vahingon määrä nykyarvon mukaisella korvauksella vähennettynä.
[…]

Asian arviointi

Esillä olevassa tapauksessa on riidatonta, että rivitalon katon vaurioituminen on vakuutuksesta korvattava vahinko. Vakuutusyhtiö on katsonut, että vahinko on nykyarvon mukaisesti korvattava. Sen mukaan vakuutuksesta korvataan katon 30 %:n nykyarvoa vastaava osuus vahingon määrästä (vesikaton korjauskulut), koska RT-kortin perusteella kumibitumikermikatteen keskimääräinen käyttöikä on 30 vuotta tavanomaisessa rasituksessa ja kohteen vesikatto on ollut 21 vuotta vanha. Taloyhtiö on puolestaan katsonut, että korvauksen laskemisen perusteena oleva rakennuksen nykyarvo tulisi katteen arvon sijaan määrittää koko rakennuksen iän ja kunnon perusteella. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön viitaten taloyhtiö katsoo, että asuttua rivitaloa ei voida pitää nykyarvokohteena, jonka nykyarvoprosentti olisi alle 50 %. Taloyhtiö vaatii, että katon korjauskulut tämän perusteella korvataan ilman vähennysten tekemistä. 

Asiassa on ensin arvioitava, onko katolle aiheutuneen vahingon korvattavuuteen vaikuttava nykyarvo määritettävä koko rivitalorakennuksen vai vaurioituneen katteen iän, käyttökelpoisuuden ja muiden ehtokohdassa 10 mainittujen ominaisuuksien perusteella.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun vakuutusyhteenvedon 12.2.2020 mukaan kyseessä oleva rivitalo on vakuutettuna laajan tason omaisuusvakuutuksella (täysarvo). Vakuutusehtojen kohdasta 4.1 ilmenee, että nyt kyseessä olevan omaisuusvakuutuksen kohteena voi olla rakennus tai toisaalta ehtokohdassa lähemmin määriteltyjä irtaimia esineitä tai esineryhmiä. Rivitalo on rakennus ja kumibitumikermikate rakennuksen kiinteä ainesosa. 

Vakuutusehtojen kohdassa 10 on korvauksen laskemista koskevia määräyksiä, joissa vaurioituneesta vakuutuksen kohteesta käytetään ajoittain nimitystä ”omaisuus” ja ajoittain nimitystä ”rakennus”. Ehtokohdan mukaan uudisarvolla tarkoitetaan uuden vastaavan omaisuuden hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia. Nykyarvolla tarkoitetaan omaisuuden arvoa, jossa otetaan huomioon arvon aleneminen iän, käytön tai käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan syyn johdosta. Ehtokohdan 10 alakohdan ”Korvauksen maksaminen kahdessa vaiheessa” kohdasta 1 (Nykyarvon mukainen korvaus) ilmenee, että kun vakuutusmäärä on vähintään nykyarvon suuruinen, korvaus on vahingon määrä nykyarvon mukaan vähennettynä omavastuulla. Ottaen huomioon, että vakuutusyhteenvedon mukaan rakennus on vakuutettu täydestä arvostaan, jolloin vakuutuksessa ei ole eritystä vakuutusmäärää, korvaus on tässä tapauksessa ensi vaiheessa maksettava nykyarvon mukaisesti. 

Alakohdan ”Korvauksen maksaminen kahdessa vaiheessa” kohdassa 2 (Korvaus uudelleen hankkimisen tai korjaamisen jälkeen) on kuvattu tilanteet, joissa korvaus maksetaan korjauskulujen tai vaurioituneen omaisuuden uudelleen hankkimisen perusteella. Alakohdan mukaan lisäkorvauksen maksaminen edellyttää, että omaisuuden nykyarvo on vähintään puolet uuden vastaavan arvosta. Mainitussa kohdassa lisäkorvauksen maksaminen edellytykset on jaoteltu kahteen eri luettelomerkillä erotettuun alakohtaan sen mukaisesti, onko kyse yhtäältä ollut tilanteesta, joissa vahingoittunut irtain omaisuus korjataan tai sen tilalle hankitaan uutta samanlaatuista omaisuutta, vai toisaalta tilanteesta, jossa vahingoittunut rakennus korjataan tai rakennetaan uudelleen samalle paikalle kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta (kursivoinnit tässä). 

Yleisten sopimusoikeudellisten tulkintaperiaatteiden mukaan vakuutusehtoja on sovellettava ja tulkittava kokonaisuutena. Tässä tapauksessa vaurioitunut rivitalon kate on edellä todetulla tavalla rakennukseen kiinteästi asennettu ainesosa. Ehtokodan 10 uudelleen hankkimista ja korjaamista koskevan alakohdan sanamuoto viittaa siihen, että ehtokohdassa tarkoitetulla ”omaisuudella” on tarkoitettu viitata joko vahingon kohteena olevaan irtaimeen omaisuuteen tai rakennukseen. Tämän perusteella vakuutusehtoja voidaan perustellusti tulkita siten, että kun vahinko on kohdistunut rakennukseen, oikeus uudisarvon mukaiseen korvaukseen määritetään koko rakennuksen, eikä sen sijaan jonkin rakennuksen osan nykyarvon perusteella. Vakuutusehdoissa ei ole muitakaan määräyksiä, joista ilmenisi, että vakuutusyhtiö käsittelisi rivitalon katon kaltaisia rakennuksen rakenneosia samalla tavoin erikseen arvioitavina kokonaisuuksina kuin ehtokohdassa 7.1 mainittua rakennuksen toimintaa palvelevaa LVIS- ja konetekniikkaa, jonka vahinkojen osalta vakuutusehdoissa on erikseen määritellyt ikävähennykset. Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että rivitalon katon vaurioitumisesta maksettavan korvauksen perusteena olevat uudisarvo ja nykyarvo on kumibitumikermikatteen iän ja muiden ominaisuuksien sijaan määritettävä koko rivitalorakennuksen arvon määrittämiseen vaikuttavien perusteiden pohjalta. 

Taloyhtiö on vaatinut, että korjauskulut korvataan ilman nykyarvoon perustuvaa vähennystä sen perusteella, että vaurioitunutta rakennusta on arvioitava kokonaisuutena ja kyse on asutusta rivitalosta. Koska vakuutusyhtiö ei ole väittänyt, että rakennuksen nykyarvo olisi laskenut alle puoleen sen uudisarvosta, lautakunta katsoo, että katon korjauskuluista tulee maksaa ehtokohdassa 7.1 tarkoitetun uudisarvon mukainen korvaus, josta vakuutusyhtiö voi vähentää omavastuun ja aiemmin korjauskuluista maksamansa korvauksen.

Vakuutusyhtiö on vielä tuonut esille, että uudisarvon mukaisen korvauksen maksaminen katon vaurioitumisen johdosta johtaa vakuutusyhtiön käsityksen mukaan tässä tapauksessa ”vakuutuksia koskevan rikastumiskiellon” vastaiseen lopputulokseen. 

Rikastumiskieltoa koskevan vakuutusyhtiön väitteen osalta lautakunta toteaa, että vahingonkorvausoikeudessa esinevahinkojen korvaaminen perustuu muun ohessa vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:ään, jonka mukaisesti korvataan esineen korjauskulut tai tuhoutuneen esineen arvo sekä muut vahingosta aiheutuneet kulut. Vapaaehtoisessa vakuutuksessa omaisuusvahinkojen korvaamista ja korvauksen määrän laskemista koskevat säännökset ovat puolestaan lähtökohtaisesti vakuutuksenantajien vapaasti määriteltävissä. Rakennusten vahinkojen korvaaminen vapaaehtoisesta vakuutuksesta toteutuneiden korjauskulujen tai koko rakennuksen jälleenhankintakustannusten perusteella johtaa käytännössä usein vahingonkorvauslain mukaisesti määräytyvää vahinkoa, toisin sanoen tuhoutuneen esineen vahinkohetkistä arvoa tai tämän arvon pohjalta laskettavia korjauskuluja suurempaan korvaukseen. Sitä, että omaisuusvahinko korvataan vakuutusyhtiön itsensä laatimien vakuutusehtojen mukaisesti uudishinnan perusteella, ei voida ainakaan vakuutusyhtiön korvausvastuuta rajaavassa merkityksessä pitää vahingonkorvausoikeudellisen rikastumiskiellon vastaisena. 

Vakuutusoikeudellisessa oikeuskirjallisuudessa käsitelty rikastumiskielto on puolestaan omaisuusvakuutusten osalta liitetty lähinnä vakuutussopimuslain ylivakuutusta ja monivakuutusta koskeviin säännöksien (lain 57 ja 59 §:t) soveltamiseen. Näiden mukaan ylivakuutus tai monivakuutus ei lähtökohtaisesti voi johtaa siihen, että vakuutettu saa vahingon peittämiseksi tarvittavaa määrää tai vahingon määrää suuremman korvauksen. 

Nyt kyseessä oleva rivitalo on vakuutettu täysarvovakuutuksella, toisin sanoen rahamääräisen arvon sijaan vakuutuksenottajan ilmoittaman pinta-alan tai muun tunnusluvun perusteella. Tässä tapauksessa kyse ei ole ylivakuutuksesta, eikä liioin monivakuutuksesta, vaan siitä, että vakuutusyhtiön itsensä laatimien vakuutusehtojen mukaan vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut vahinko muodostuu korvattavaksi uudishinnan mukaan, jos ehdoissa määritellyn omaisuuden, tässä tapauksessa rakennuksen, nykyarvo on vähintään 50 % uuden vastaavan omaisuuden arvosta. Tästä seuraa, että vahingon peittämiseksi tarvittava määrä on sovellettavien vakuutusehtojen mukaan uudisarvon mukainen korvaus esinevahingosta. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan sitä, että vahinko on vakuusehtojen mukaisesti uudisarvon perusteella korvattava, ei näistä syistä voida pitää”vakuutuksiin liittyvän rikastumiskiellon” vastaisena. Koska kyse on vakuutusehtojen mukaisesti korvattavan myrskyvahingon aiheuttamien vaurioiden korvaamisesta, taloyhtiön ei myöskään voida lautakunnan mielestä luonnehtia saavan uutta kattoa vanhan tilalle ”vakuutusyhtiön kustannuksella”. Näistä syistä vakuutusyhtiön rikastumiskieltoa koskeva väite jää asian arvioinnissa vaille merkitystä. 

Lopputulos

Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon ilman nykyarvoon perustuvan vähennyksen tekemistä. Korvauksesta voidaan vähentää vakuutusehtojen mukainen omavastuu ja aiemmin korjauskuluista maksettu korvaus. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

puheenjohtaja Bygglin
sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vuori
Vyyryläinen
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia