Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A oli 29.7.2019 loukkaantunut vakavasti As Oy M:n salaoja-työmaalla ollessaan tarkkailemassa työmaan edistymistä isännöitsijän omi-naisuudessa. Loukkaantuminen aiheutui, kun kaivetun salaojan kohdalla sijainnut pihamuuri pääsi kaatumaan A:n päälle. Urakoitsijana työmaalla toimi T Oy.

A haki korvausta kärsimästään henkilövahingosta T Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta. 

Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen, jonka mukaan vahinko ei ole T Oy:n vastuuvakuutuksesta korvattava, koska T Oy:n ei voida katsoa olevan korvausvastuussa tapahtuneesta.  

Yhtiö toteaa päätöksessään, että kiinteistönomistaja vastaa kiinteistön vastuulla olevien rakennelmien ja alueiden asianmukaisesta ja lain edellyttämästä kunnossapidosta. Kiinteistönomistaja voi siirtää itselleen kuuluvan kunnossapito- tai urakkatyön esimerkiksi ulkopuoliselle urakoitsijalle. Tällöin työturvallisuusvelvoitteista vastaa yleensä urakkaa suorittava itsenäinen urakoitsija. Vakuutusyhtiö viittaa aluehallintoviraston selvitykseen tapauksesta, jonka mukaan T Oy:n laiminlyönnit työturvallisuudesta huolehtimiseksi ovat olleet vähäisiä. Niin ikään poliisilaitoksen tutkinnan päätöksen mukaan kyseessä on ollut täysin ennakoimaton puutteellisuus ja epäkohta eikä asiassa siten ole katsottu tarpeelliseksi aloittaa tutkintaa. Päätöksen mukaan T Oy:llä on ollut käytettävissään myös tarvittavat rakennuspiirustukset ja työ on tehty urakkasuunnitelman sekä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo kysymyksessä olevan täysin ennakoimaton tapaturma, josta T Oy ei ole voimassa olevan oikeuden mukaan vastuussa.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja hän pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

A toteaa, että hänelle sattunut henkilövahinko tulee korvata urakoitsijan vastuuvakuutuksesta. Vahingon syntymiseen vaikutti olennaisesti se, että urakoitsija ei ollut havainnut sitä, että pihamuurin kiinnitys ei ollut asianmukainen ja muuri pääsi kaatumaan A:n päälle.

Lisäkirjelmässään A selventää vielä, että työmaata ei ollut rajattu mitenkään, jolloin sinne olisi voinut päästä kuka tahansa ulkopuolinen. Jo tätä on pidettävä merkittävänä turvallisuuspuutteena. A:n mukaan myöskään sillä ei T Oy:n vastuun arvioimisen kannalta voida katsoa olevan merkitystä, ettei muurin riskirakenteista ollut saatavissa tietoa rakennuspiirustuksista. A katsoo, että urakoitsijan olisi ammattitaitonsa puolesta tullut selvittää muurin perustusten asianmukaisuus. Muurin ollessa niin puutteellisesti kiinnitettynä ei voida pitää mitenkään yllättävänä, että nyt sattui käsillä olevan kaltainen vahinko. 

Lopuksi A viittaa rakennustyön turvallisuudesta annetun asetuksen 3 §:än, 
jonka mukaan rakennushankkeessa on rakennuttajan, suunnittelijan, työn-antajan ja itsenäisen työnsuorittajan yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muille työn vaikutuspiirissa oleville henkilöille.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja aiemmissa päätöksissään lausutun kantansa perusteluineen sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin.

Vastineessaan yhtiö toteaa lisäksi, että vahinkohetkellä A toimi urakoitsijan toimeksiantajan As Oy M:n isännöitsijänä, jolloin hän ei ollut sellainen ulkopuolinen henkilö, jonka pääsy työmaalle olisi tullut estää. Urakoitsijalla ei myöskään ollut viranomaisilta saatujen tietojen perusteella aihetta epäillä, että suoritettava työvaihe olisi ollut sillä tavalla vaarallinen, että A:n pääsy työmaalle olisi tullut estää. Vakuutusyhtiö toteaa olevan riidatonta, että A:n henkilövahinko on aiheutunut tukimuuriseinän perustusten puutteellisuudesta. T Oy ei kuitenkaan vastaa siitä, että perustukset eivät ole olleet asianmukaiset, koska ne ovat poikenneet viranomaisilta saaduista lähtötiedoista. Urakoitsija ei myöskään voi joutua vahingonkorvausvastuuseen yksinomaan sillä perusteella, ettei se ole havainnut perustusten puutteellisuutta.

Edellä todetuin perustein vakuutusyhtiö katsoo, ettei T Oy:n ole näytetty rikkoneen työturvallisuus- tai muita velvoitteitaan tai muutoinkaan toimineen millään tavoin huolimattomasti urakan suorittamisen yhteydessä. Muurin kaatuminen on ollut yllättävä ja ennalta-arvaamaton tapaturma. Näin ollen korvausta ei voida suorittaa T Oy:n vastuuvakuutuksen perusteella.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuksenottaja T Oy selventää ensin kokemuksensa salaojaremonttien toteutuksessa. Samoin T Oy käy läpi urakasta sopimisen sekä itse urakan alkuvaiheet.

Kirjelmän mukaan urakkaa varten urakoitsija on tilannut kaupungin sähköisestä palvelusta talojen rakennuspiirustukset sekä putkikuvat. Kuvista ilmeni, että asiamukaisen kannatinpalkiston oli tarkoitus jatkua myös kaatuneen seinän alla, mutta vasta kaatumisen jälkeen ilmeni, ettei seinä ollutkaan mitenkään kiinni paaluissa. Rakennekuvissa ei ollut mainintaa, miten kaatunut seinä oli ollut tarkoitus tukea sivuavaan talon- tai autotallin seinään.

Lopuksi vakuutuksenottaja toteaa vielä, että sen näkemyksen mukaan syy seinän kaatumiselle on ollut se, ettei seinän perustus saanut tukea paaluista ylös-alas -suunnassa. Tuentaa ei myöskään osattu piirustuksien perusteella kyseenalaistaa. Siihen olisiko puutteellinen tuenta havaittu, mikäli asiaa olisi selvitetty, ei vakuutuksenottaja osaa jälkikäteen arvioida. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko muurin kaatuminen A:n päälle johtunut vakuutuksenottajana olevan urakoitsijan tuottamuksesta tai laiminlyönnistä ja tulisiko aiheutunut vahinko korvata näin ollen sen vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Työturvallisuuslain 51 §:n mukaan yhteisellä työpaikalla tulee pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen huolehtia:
1) työpaikalla toimivien työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien toimintojen yhteensovittamisesta;
2) työpaikan liikenteen ja liikkumisen järjestelyistä;
3) työpaikan yleisestä turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä;
4) muusta työpaikan yleissuunnittelusta; ja
5) työolosuhteiden ja työympäristön yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä.

Työturvallisuuslain 52 §:n mukaan yhteisellä rakennustyömaalla on pääurakoitsijan asemassa olevan työnantajan tai, jos sellaista ei ole, rakennushanketta johtavan tai valvovan rakennuttajan tai muun henkilön huolehdittava 51 §:ssä tarkoitetuista velvoitteista sekä siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muillekaan työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, kun
- vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta
- vahinko on todettu vakuutuskauden aikana ja
- vahinko koskee voimassaoloalueella siihen kuuluvissa maissa voissa olevan oikeuden mukaan käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

Asian arviointi

Yrityksen toiminnan vastuuvakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun vahinko todetaan vakuutuskauden aikana ja vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta.

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Oikeuskäytännössä on katsottu, että toiminnanharjoittajalla on korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että alueella, jossa suoritetaan rakennustöitä, voidaan liikkua turvallisesti tarpeen vaatiessa. Tällä tarkoitetaan sitä, että toiminnanharjoittajan on kyettävänä esittämään selvitys toimintansa asianmukaisuudesta vahingon tapahtumisen jälkeen. Henkilövahinkojen kohdalla tuottamusarviointi ohjautuu yleensä kysymykseen siitä, millaiset turvallisuusvaatimukset tiettyyn tilanteeseen voidaan liittää joko olemassa olevan yksityiskohtaisen normiston perusteella tai muutoin kohtuuttoman riskin välttämiseksi.

Työturvallisuuslain 51 §:n mukaan työpaikalla tulee pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen huolehtia työolosuhteiden ja työympäristön yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa vahinkokärsinyt A on vaatinut As Oy M:ltä sekä T Oy:ltä korvauksia hänelle aiheutuneesta henkilövahingosta. A:n näkemyksen mukaan T Oy:n osalta vastuun on katsottava perustuvan erityisesti siihen, että se on laiminlyönyt huolehtia työmaa-alueen asianmukaisesta eristämisestä ja siihen, ettei se ollut ennen maa-aineksen poistamista varmistunut pihamuurin asianmukaisesta tuennasta. 

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan taloyhtiössä on vahinkohetkellä 29.7.2019 ollut meneillään salaojien asennusurakka, jonka urakoitsijana toimi T Oy. Ennen vahinkotapahtumaa salaojaputkisto oli kaivettu talon ympärille ja seuraavaksi vuorossa oli salaojapurkulinjan kaivaminen tukimuuriseinän viereltä tontilla valmiina olevaan liitoskaivoon. Selvityksen mukaan muuriseinä lähti kaatumaan ilman, että kukaan olisi koskenut siihen tai muutoinkaan vaikuttanut asiaan. Muuri kaatui osittain A:n päälle seurauksin, että A loukkaantui vakavasti. Aluehallintoviraston tarkastuskertomuksessa 28.8.2019 todetaan, että muurin kaatuminen on aiheutunut sitä tukevan maa-aineksen poistamisen vuoksi. Muuriseinän kaatumisen jälkeen ilmeni myös, ettei kyseinen seinä ollut mitenkään kiinni talon paalutuksessa, vaan seinä oli muurattu lähes maan pintaan valetun kapean anturan päälle ja seinää piti maa-aineksen lisäksi pystyssä ainoastaan sen talonpuoleisen päädyn noin 100mm pitkät naulat. Tarkastuskertomuksessa todetaan kuitenkin, että vaikka tapaturmassa kaatunut tukimuuri olisikin rakennettu rakennuskuvien mukaan, olisi urakoitsijan tullut varmistua rakenteiden tuennasta ja pystyssä pysymisestä. Kannanotossaan T Oy on esittänyt, ettei asiassa pysty jälkikäteen arvioimaan, olisiko seinän puutteellisen perustuksien selvittäminen etukäteen estänyt vahingon syntymisen.

Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että asiassa voidaan arvioida T Oy:n mahdollista vahingonkorvausvastuuta sen estämättä, että työsuojeluviranomainen ja poliisiviranomainen ovat katsoneet T Oy:n laiminlyönnin vähäisyys huomioiden, ettei asiassa ole tarvetta käynnistää rikosperusteista esitutkintaa.

Näkemyksensä tueksi lautakunta viitaa erityisesti edellä mainittuun aluehallintoviraston tarkastuskertomukseen, jonka mukaan olisi urakoitsijan tullut varmistua rakenteiden tuennasta siinäkin tilanteessa, että seinä olisi alun perin rakennettu rakennekuvien mukaan.

Edellä olevan perusteella lautakunta katsoo, että vakuutuksenottaja on vastuussa A:lle aiheutuneesta henkilövahingosta.

Lopputulos

Edellä todetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:lle aiheutuneen henkilövahingon T Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta vakuutusehtojen mukaisesti. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

puheenjohtaja Norros
sihteeri Hanén

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Korpiola
Rusanen