Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A oli 29.7.2019 loukkaantunut vakavasti As Oy M:n salaojatyömaalla, kun hän oli tarkkailemassa työmaan edistymistä isännöitsijän ominaisuudessa. Loukkaantuminen aiheutui, kun kaivetun salaojan kohdalla sijainnut pihamuuri pääsi kaatumaan A:n päälle. 

A haki korvausta kärsimästään henkilövahingosta As Oy M:n toiminnan vastuuvakuutuksesta. 

Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen, jonka mukaan vahinko ei ole As Oy:n vastuuvakuutuksesta korvattava, koska As Oy:n ei voida katsoa olevan korvausvastuussa tapahtuneesta.  

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja hän pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

A toteaa, että kiinteistön omistaja on vastuussa rakennuksen turvallisuudesta ja nyt tuossa turvallisuudessa on tapahtunut laiminlyönti. Näin ollen muurin kaatumisesta aiheutunut henkilövahinko tulee korvata samalla perusteella kuin esimerkiksi kiinteistön vastuulla oleva liukastumisonnettomuus. 

Lisäkirjelmässään A selventää vielä, että As Oy:n on katsottava laiminlyöneen rakenteiden turvatarkastuksen rakennusta vastaanotettaessa ja sitä ylläpidettäessä. A:n katsoo, että muurin puutteellinen rakenne olisi tullut esille tällaisessa tarkastuksessa. 

Lopuksi A viittaa rakennustyön turvallisuudesta annetun asetuksen 3 §:ään, jonka mukaan rakennushankkeessa on rakennuttajan, suunnittelijan, työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muille työn vaikutuspiirissa oleville henkilöille. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja aiemmissa päätöksissään lausutun kantansa sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin.

Vakuutusyhtiö viittaa myös 28.8.2019 päivättyyn tarkastuskertomukseen, jonka mukaan pääasiallista määräysvaltaa kyseessä olevalla salaojatyömaalla käytti urakoitsijana toiminut T Oy. Näin ollen yhtiö toteaa, että vastuu työmaan turvallisuudesta on ollut T Oy:llä eikä As Oy M siten ole vastuussa mahdollisen työturvallisuuslaiminlyönnin aiheuttamasta vahingosta.

Edellä todetuin perustein vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että asiassa annettu korvauspäätös on edelleen lain ja vakuutusehtojen mukainen.  

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuksenottajana olevalla As Oy M:llä ei ollut asiassa kommentoitavaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko muurin kaatuminen A:n päälle johtunut vakuutuksenottajana ja salaojaurakan tilaajana olevan As Oy M:n tuottamuksesta tai laiminlyönnistä ja tulisiko aiheutunut vahinko korvata näin ollen sen vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työnantajana pidetään myös sitä, joka antaa tehtävän sellaiselle itsenäiselle yrittäjälle, joka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet on rinnastettava työntekijään.

Mitä 1 momentissa on sanottu työnantajasta, koskee vastaavasti valtiota, kuntaa ja muuta julkista yhteisöä tai laitosta, kun vahinko on aiheutunut sellaisen julkisyhteisön työntekijän taikka yhteisöön virka- tai siihen verrattavassa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.

Jos se, joka viranomaisen määräyksestä, luottamustoimeen valittuna tai toisen pyynnöstä suorittaa laissa määrättyä tai työsuhteeseen verrattavissa olosuhteissa tiettyä tehtävää olematta itsenäinen yrittäjä, tehtävää suorittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa vahinkoa, on se, jonka lukuun tehtävä suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Jos oppilaitoksen oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä tai hoitolaitoksessa hoidettavana oleva vastaavasti hoitoon liittyvässä työssä, on niin ikään se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon

Työturvallisuuslain 51 §:n mukaan yhteisellä työpaikalla tulee pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen huolehtia:
1) työpaikalla toimivien työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien toimintojen yhteensovittamisesta;
2) työpaikan liikenteen ja liikkumisen järjestelyistä;
3) työpaikan yleisestä turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä;
4) muusta työpaikan yleissuunnittelusta; ja
5) työolosuhteiden ja työympäristön yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä.

Työturvallisuuslain 52 §:n mukaan yhteisellä rakennustyömaalla on pääurakoitsijan asemassa olevan työnantajan tai, jos sellaista ei ole, rakennushanketta johtavan tai valvovan rakennuttajan tai muun henkilön huolehdittava 51 §:ssä tarkoitetuista velvoitteista sekä siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muillekaan työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 2.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistajana toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,
joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi 

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Oikeuskäytännössä on katsottu, että kiinteistön omistajalla tai toiminnan harjoittajalla on korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että kiinteistön alueella voidaan liikkua turvallisesti. Henkilövahinkojen kohdalla tuottamusarviointi ohjautuu yleensä kysymykseen siitä, millaiset turvallisuusvaatimukset tiettyyn tilanteeseen voidaan liittää joko olemassa olevan yksityiskohtaisen normiston perusteella tai muutoin kohtuuttoman riskin välttämiseksi.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa vahinkokärsinyt A on vaatinut As Oy M:ltä sekä T Oy:ltä korvauksia hänelle aiheutuneesta henkilövahingosta. A:n näkemyksen mukaan As Oy M:n osalta vastuun on katsottava perustuvan siihen, että se on laiminlyönyt rakennuksen turvatarkastuksen rakennusta vastaanotettaessa ja näin ollen muurin puutteellinen perustus on jäänyt huomioimatta.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan taloyhtiössä on vahinkohetkellä 29.7.2019 ollut meneillään salaojien asennusurakka, jonka urakoitsijana toimi T Oy. Ennen vahinkotapahtumaa salaojaputkisto oli kaivettu talon ympärille ja seuraavaksi vuorossa oli salaojapurkulinjan kaivaminen tukimuuriseinän viereltä tontilla valmiina olevaan liitoskaivoon. Selvityksen mukaan muuriseinä lähti kaatumaan ilman, että kukaan olisi koskenut siihen tai muutoinkaan vaikuttanut asiaan. Muuri kaatui osittain A:n päälle seurauksin, että A loukkaantui vakavasti. Aluehallintoviraston tarkastuskertomuksessa 28.8.2019 todetaan, että muurin kaatuminen on aiheutunut sitä tukevan maa-aineksen poistamisen vuoksi. Muuriseinän kaatumisen jälkeen ilmeni myös, ettei kyseinen seinä ollut mitenkään kiinni talon paalutuksessa, vaan seinä oli muurattu lähes maan pintaan valetun kapean anturan päälle ja seinää piti maa-aineksen lisäksi pystyssä ainoastaan sen talonpuoleisen päädyn noin 100mm pitkät naulat. Tarkastuskertomuksessa todetaan kuitenkin, että vaikka tapaturmassa kaatunut tukimuuri olisikin rakennettu rakennuskuvien mukaan, olisi urakoitsijan tullut varmistua rakenteiden tuennasta ja pystyssä pysymisestä.

Vakuutuslautakunta viittaa käytettävissään olevaan selvitykseen ja toteaa, ettei selvityksestä ilmene, miten T Oy olisi varautunut tai pyrkinyt ehkäisemään nyt käsillä olevan kaltaisen tapaturman sattumisen sen jälkeen, kun maa-aines oli poistettu kaatuneen seinän viereltä. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan yksinomaan sitä, ettei seinän perustusten esitetty puutteellisuus ilmennyt rakennuspiirustuksista, voida pitää sellaisena seikkana, joka itsessään poistaisi T Oy:n vastuun seinän kaatumisen aiheuttamasta vahingosta. Vakuutuslautakunta katsoo, että rakennuspiirustuksista huolimatta T Oy:n olisi tullut varmistua kaatuneen seinän asianmukaisesta tuennasta etenkin sitä tukevan maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näin ollen lautakunta katsoo, että T Oy on laiminlyönnillään aiheuttanut A:n henkilövahingon. Arvioitavaksi jää näin ollen se, vastaako urakan tilannut As Oy M osaltaan T Oy:n laiminlyönnistä aiheutuneesta vahingosta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslaista ilmenevän pääsäännön mukaan deliktivastuutilanteissa vahingosta vastaa sen aiheuttaja, ellei kysymys ole vahingonkorvauslain 3 luvun mukaisesta niin kutsutusta isännänvastuusta. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että vaikka kiinteistönomistaja vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan ei vastaa muun täytäntöönpanoapulaisensa kuin työntekijän tai tähän rinnastettavassa asemassa olevan itsenäisen yrittäjän aiheuttamasta vahingosta, kiinteistönomistaja vastaa ns. korostuneen huolellisuusvelvollisuuden alueelle kuuluvissa tapauksissa kunnossapidon toteutuksesta myös silloin, kun konkreettinen toteutus on annettu toisen tehtäväksi. Periaate ilmenee esimerkiksi Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuista KKO 1928 II 360 ja KKO 1983 II 109. 

Edellä mainituissa ratkaisussa on ollut kysymys lähinnä sellaisista kiinteistönomistajalle kuuluvista korostuneen huolellisuusvelvollisuuden alaisista toimenpiteistä, joista kiinteistönomistaja olisi voinut huolehtia itse, mutta päättänyt siirtää ne kolmannelle toimijalle, kuten esimerkiksi huoltoyhtiölle tai siivousliikkeelle. Tällaisia toimintavelvoitteita ovat muun muassa velvollisuus huolehtia kiinteistön alueen liukkaudentorjunnasta ja muusta vastaavasta turvallisesta kulkemisesta. Ominaista velvollisuudelle on myös se, että näissä toimissa on kysymys jatkuvasta velvollisuudesta, jonka hoitamisella on tarkoitus suojata kiinteistöllä jokapäiväisesti ja satunnaisesti liikkuvien henkilöiden turvallisuutta. 

Nyt käsillä olevassa tapauksessa As Oy M on antanut urakoitsijana toimineelle T Oy:lle hoidettavaksi kiinteistöllä suoritettavan salaojaurakan. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan kysymyksessä on sellainen toimenpide, jonka hoitamiseen As Oy ei edes olisi voinut itsenäisesti ryhtyä, koska sen toteuttaminen vaatii sellaista erityisosaamista ja ammattitaitoa, johon on vaadittu itsenäisellä urakoitsijalla olevaa asiantuntemusta. Lisäksi salaojaurakassa on kysymys yksittäisen huoltotoimenpiteen suorittamisesta eikä siis sellaisen jatkuvan velvollisuuden täyttämisestä kuin edellä mainituissa KKO:n ennakkoratkaisujen taustalla olevissa tilanteissa. Merkitystä vastuuperusteen arvioinnoissa voidaan antaa myös sille, että nyt käsillä olevassa tapauksessa ei niin ikään ole ollut kysymys laajemman kiinteistöllä liikkuvan joukon turvallisuudesta huolehtimisesta. Näin ollen nyt käsillä olevassa tapauksessa on lautakunnan näkemyksen mukaan kysymys sellaisesta vahinkotilanteesta, joka ei olennaisilta osin vastaa korkeimman oikeuden käytännössä esillä olleiden tapauksen kaltaista vahinkotilannetta. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan ratkaisuista ilmenevä periaate ei siten sovellu nyt käsillä olevaan tapaukseen eikä As Oy M:n voida katsoa olevan vastuussa itsenäisen urakoitsijan aiheuttamasta vahingosta.

Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa vielä, että tapauksessa ei myöskään ole väitetty, että As Oy M olisi ennen urakan aloittamista toimittanut urakoitsijalle puutteellisia asiakirjoja kiinteistöllä sijanneiden rakenteiden perustuksista tai niiden asianmukaisuudesta, vaan piirustukset on pyydetty ennen urakan aloittamista rakennusvalvontaviranomaiselta. Lautakunta toteaa, että selvittämättä jää niin ikään se, että As Oy M olisi laiminlyönyt huolehtia rakenteiden turvatarkastuksesta rakennusta vastaanotettaessa. 

Selostamillaan perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, ettei As Oy:n toiminnassa ei ole ollut sellaista tuottamusta tai laiminlyöntiä, jonka perusteella sen voitaisiin katsoa olevan vahingonkorvausvelvollinen aiheutuneesta vahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita sitä muutettavaksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

puheenjohtaja Norros
sihteeri Hanén

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Korpiola
Rusanen