Tapahtumatiedot
Vahinkoilmoituksen mukaan rotta oli syönyt puhki kerrostalon erään huoneiston kylpyhuoneen lattiakaivon, josta oli 15.7.2020 valunut vettä alakerran asuntoon yläkerran asukkaan kylvyn aikana.
Tarkastuskertomuksen mukaan rotta oli tehnyt reiän muovirakenteisen lattiakaivon kylkeen ja syönyt kaivon hajulukon. Asukkaan kertoman mukaan rotta oli syönyt keittiön viemärin puhki muutaman kerran aikaisemminkin.
Vakuutusyhtiö oli 21.7.2020 korvauspäätöksellään evännyt korvauksen, koska vakuutusturva ei korvaa puutteellisesta vedeneristyksestä aiheutuvaa vahinkoa eikä tuhoeläinten aiheuttamia vahinkoja.
Asiakkaan valitus
Taloyhtiö katsoo, että vahinko tulisi korvata AR-turvasta, ja että kyse on enemmänkin vuotovahingosta kuin luonnonilmiöturvan rajoitusehdossa tarkoitetusta hyönteisten tai tuhoeläinten aiheuttamasta vahingosta. Kyseinen vuotovahinko oli kiistatta aiheutunut LVI-tekniikan rikkoutumisesta, minkä seurauksena vettä oli päässyt rakenteisiin. Tämä LVI-tekniikan rikkoutuminen oli tapahtunut jopa tavanomaista harvinaisemmalla tavalla, kuin mihin vuotovahingoissa on totuttu. Rikkoutuminen on ollut seurausta jyrsijän toiminnasta. Taloyhtiön mielestä vahinkoa voidaan pitää ennalta arvaamattomana.
Kysymykseksi tulee se, voiko vahinkoa pitää luonnonilmiövahinkona ja voiko kyseistä ehtokohtaa käyttää korvausratkaisun teossa ja rajaako luonnonilmiöturvan rajoitusehtokohta vuotovahingon pois korvauksen piiristä. Luonnonilmiöturvasta luvataan korvata myrskytuulen, rae- ja rankkasateen aiheuttamia vahinkoja sekä villieläimen aiheuttamia vahinkoja rakennukselle. Tämän perusteella luonnonilmiövahinkona pidetään rakennuksen ulkopuolisen sääilmiön ja eläimen rakennukselle suoranaisesti aiheuttamaa vahinkoa. Tällainen suoranainen vahinko olisi vakuutusyhtiön vanhan mainosfilmin mukainen hirven hyppääminen ikkunan läpi sisätiloihin.
Taloyhtiön käsityksen mukaan luonnonilmiöehdossa olevalla tuhoeläimiä koskevalla rajoitusehdolla on tarkoitettu rajata pois tavanomaiset rakenteelliset vahingot, joita jyrsijät voivat aiheuttaa kiinteistön rakenteille. Näitä ovat rakennuksen pintojen vaurioittaminen. Se, että samaan rajoituskohdan lauseeseen on liitetty sana ”hyönteiset”, kertoo hyvin hengestä, joka tuotteessa on, ja jota riskiä kiinteistössä olevan eläimen on oletettu aiheuttavan elinpiirinsä läheisyydessä omalla luonnollisella toiminnallaan. Se, että tämä tuhoeläin aiheuttaa toiminnallaan jonkin vahingon, joka laajenee toiseksi vahingoksi, ei taloyhtiön käsityksen mukaan rajaa seurannaisvahinkoa pois korvauksen piiristä. On palovahinkoja, jotka ovat saaneet alkunsa jyrsijän puremasta sähköjohdosta, ja näitä vahinkoja ovat vakuutusyhtiöt korvanneet. Samoin vahinkotapahtumat, joissa jyrsijä on purrut käyttölaitteen poistovesiletkun rikki, on korvattu vuotovakuutuksen ehtojen mukaan.
Se, että rotta on purrut lattiakaivon rikki, on aiheuttanut seurannaisena vuotovahingon. Tätä vuotovahinkoa ei voi pitää luonnonilmiövahinkoon suoraan kuuluvana. Kysymyksessä on ehtokohdan 5.3 mukainen vuotovahinko. Vuotovahingossa vuotaneiden lämmitys-, käyttövesi- ja viemäriputkien rikkoutumiset ovat vuosien varrella tapahtuneet useista eri syistä, putkeen poraamisesta, syöpymisestä, virheellisestä rakentamisesta, liitoksen aukeamisesta, ihmisen toiminnasta, jäätymisestä (myös luonnonilmiö) jne. Vuotovakuutusehtojen mukaan korvauksen piiristä ei ole rajattu sitä, että eläin aiheuttaa toiminnallaan putken rikkoutumisen.
Taloyhtiö on ollut tietoinen rottaongelmasta, mutta myös toiminut ongelman poistamiseksi. Ratkaiseva seikka on se, että tuholaistorjuntaliike oli tehnyt toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi. Vahinkoa ei tee ennalta-arvattavaksi se, ettei tässä ole täysin onnistuttu. Jos mitään ei olisi tehty, asiaa ehkä voisi katsoa toisin. Verrokkina mieleen tulee tilanne, jossa vanhat vuotaneet viemäriputket saneerataan, jotta ne eivät vuotaisi jatkossa. Kaikesta huolimatta viemäriputki vuotaa. Tällöin vakuutusyhtiö voisi vedota samalla tavalla, että vahinko ei ole ennalta arvaamaton, koska putket ovat vuotaneet ennen saneerausta.
Taloyhtiö toteaa, että jos ehtojen kohdassa 5.3 olevaa vähitellen tapahtuvia vahinkoja koskevaa kohtaa todella katsottaisiin vahinkotapauksissa sanatarkasti, useita nykyisin korvattavaksi katsottavia vahinkoja ei tarvitsisi korvata vakuutuksesta. Vesiputken korroosiokin vaatii jonkin ajan syntyäkseen, jopa pidemmän ajan kuin rotan puremisen vaikutuksen perusteella kaivon rikkoutuminen tapahtuu. Näitäkin korroosion seurauksena vuotaneita putkia voi olla kiinteistössä useampia pitkän ajan kuluessa ja yleensä niitä on korvattu. Vaikka tuhoeläimellä olisikin mennyt aikaa kaivon järsimisessä, rakenteille aiheutunut vesivahinko on kuitenkin ollut äkillinen. Vahinkotyyppinä tämä tuhoeläimen rikkoma lattiakaivo on harvinaisempi kuin putken korroosio, joten taloyhtiö katsoo myös ”ennalta arvaamattomuuden” täyttyvän tässä vahinkotapahtumassa jopa paremmin kuin tavanomaisessa vuotovahingossa.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö pitää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena, ja pyytää lautakuntaa hylkäämään lausunnonpyytäjän vaatimuksen perusteettomana, koska syytä ratkaisun muuttamiselle ei ole.
Tapauksessa on ensisijaisesti kysymys vahingon äkillisyydestä ja ennalta arvaamattomuudesta. Rakennuksessa oli ollut rottaongelmaa jo pitkään ja jyrsijät olivat asukkaiden ja vakuutuksenottajan ilmoituksen mukaan jyrsineet viemäreitä ja aiheuttaneet muuta vahinkoa aikaisemminkin. Taloyhtiöllä oli ollut vuosisopimus tuholaistorjujan kanssa.
Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattavia vahinkoja ovat sellaiset äkilliset ja ennalta arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei ole rajoitettu ehtojen 5. luvussa korvattavuuden ulkopuolelle. Kohdan 5.6 rajoitusehdon mukaan korvattavuus estyy, jos vahinko aiheutuu hyönteisistä tai tuhoeläimistä.
Asiassa ei ole kiistaa siitä, että viemärikaivon rikkoutumisessa oli ollut kyse rottien aiheuttamasta rakenteiden tuhoamisesta. Kaivon korjaaminen rakenteen avauksineen ja sulkemisineen ei ole korvattava vahinkotapahtuma luonnonilmiöturvan (5.6) rajoitusehdon perusteella.
Vakuutusyhtiö katsoo, ettei ennalta arvaamattomana voida pitää sitä, että jyrsijän nakertamasta viemäristä valuu vettä rakenteisiin, erityisesti kun tiedossa oli ollut, että rotat olivat nakertaneet viemäreitä aikaisemminkin. Rotille on tyypillistä nakertaa reikiä rakenteisiin, joista ne saavat ravintoa. Viemärit ovat hyvin tyypillinen ravintolähde rotille, eikä tällainen rotan käyttäytyminen ole mitenkään poikkeuksellista. Vahinkoa ei voida pitää ehdoissa tarkoitettuna ennalta arvaamattomana ja äkillisenä myöskään vuotovahingon osalta. Tilanne olisi toisenlainen, jos tämä olisi ollut ensimmäinen havainto jyrsijöistä rakennuksessa.
Koska lattiakaivon rikkoutuminen ei ollut aiheutunut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta syystä, rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinkokaan ei voi kuulua vakuutuksen korvauspiiriin. Vakuutusyhtiö katsoo, että toisesta vahingosta aiheutunutta vahinkoa ei voida pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana, vaan voidaan olettaa, että vuotovahinko on ollut lattiakaivon rikkoutumisen luonnollinen seuraus. Ilman tuhoeläinten aiheuttamaa rikkoutumista ei kyseessä olevan kaltaista vuotovahinkoa olisi tapahtunut. Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisuun (FINE-031329), jossa asennus- tai rakennusvirheestä aiheutuneita vahinkoja ei voitu pitää objektiivisesti arvioituna äkillisinä ja ennalta arvaamattomina, vaan virheen luonnollisina seurauksina.
Jos Vakuutuslautakunta katsoisi vuotovahingon olevan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma, sen korvattavuus estyy joka tapauksessa ehtokohdan 5.3 rajoitusehdon vuoksi. Sen mukaan vähitellen tapahtuvasta syystä aiheutuvat vahingot rajautuvat vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Tuhoeläimen jyrsiminen on hitaasti lattiakaivon rakenteisiin ajan myötä kohdistunut rasitus, joka on rajoitusehdon mukaista vähitellen tapahtuvaa vahingoittumista, ja jää näin ollen korvattavuuden ulkopuolelle.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut raportti 16.7.2020 tehdystä vahinkokartoituksesta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko tuhoeläimen pureskelemalla rikkoman viemärin vahinko ja viemäristä valuneen veden aiheuttama rakennuksen rakenteiden kastumisvahinko ollut vakuutusturvan piiriin kuuluva äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama suoranainen esinevahinko.
Jos katsotaan, että vahinko on aiheutunut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, tulee tarkastella kysymystä siitä, voiko vakuutusyhtiö ehdoissa olevaan rajoitusehtoon vetoamalla evätä korvauksen.
Sovellettavat vakuutusehdot
Asuinrakennusten ehtojen kohdan 5 (Vakuutusturva) mukaan kohteen vakuutusturvan taso on mainittu vakuutuskirjalla kyseisen kohteen tiedoissa. Vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavassa esitetyllä tavalla.
Korvattavia vahinkoja ovat ehtokohdan 5.3 (Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto, Vuoto ja LVI -turva), ensimmäisen alakohdan mukaan:
- vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
- vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta.
- Vuotovahinko, joka aiheutuu käyttölaitteesta vuotaneesta nesteestä. Käyttölaitteella tarkoitetaan […]
Vuoto- ja LVI -turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
- kulumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta syystä
- […]
- märkätilan vesieristyksen puuttumisesta tai vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä
- […]
Ehtokohdan 5.6 (Luonnonilmiö) mukaan korvattavia vahinkoja ovat
- myrskytuulen aiheuttama rikkoutuminen. Myrskytuulella tarkoitetaan tuulta, jonka nopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa.
- raesateen aiheuttama mekaaninen rikkoutuminen
- rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta paikallista sadetta. […]
- vahinko, jonka aiheuttaa villieläin. Villieläimellä tarkoitetaan luonnonvaraista kesyttämätöntä eläintä.
Kun vakuutuksen kohteena on asuinrakennus tai sen yhteydessä oleva varastorakennus tai katos, vakuutus korvaa myös vahingon, jonka syynä on
- merivesitulva, […]
- vesistötulva, […]
Luonnonilmiöturvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
- […]
- hyönteisistä tai tuhoeläimistä.
Ehtojen kohdan 5.7 (Muu vahinkotapahtuma) mukaan korvattavia vahinkoja ovat muut äkilliset ja ennalta-arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle.
Asian arviointi
Vahinkoajankohtana voimassa olleen vakuutussopimuksen mukaan vakuutuksen laajan tason turva on sisältänyt mm. vuoto ja LVI -turvan, luonnonilmiöturvan sekä muu vahinkotapahtuma -turvan. Vakuutusehtojen mukaan vakuutusturva korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon.
Osapuolet ovat eri mieltä siitä, tuleeko vahinkoa tarkastella vakuutusehtojen mukaisena vuotovahinkona (kohta 5.3) vai luonnonilmiövahinkona (kohta 5.6) taikka muuna äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona (kohta 5.7).
Taloyhtiö on pitänyt sekä rikkoutumis- että vuotovahinkoa äkillisenä ja ennalta arvaamattomana. Taloyhtiö on katsonut, että vaikka lattiakaivon rikkoutumisen ei katsottaisi olevan vakuutuksesta korvattava vahinko, tulisi vuodosta aiheutunut vahinko korvata vakuutusehtojen tarkoittamana vuotovahinkona.
Vakuutusyhtiön mielestä vahingot eivät ole olleet ennalta arvaamattomia. Tuhoeläimiä koskevan rajoitusehdon vuoksi vahingot eivät myöskään kuulu vakuutuksen korvauspiiriin. Jos katsottaisiin vahingon olevan vakuutuksesta korvattava, korvattavuus estyy joka tapauksessa sen vuoksi, että vähitellen tapahtuvasta syystä aiheutuvia vahinkoja ei korvata ehtokohdan 5.3 rajoitusehdon vuoksi.
Vakuutuslautakunta toteaa, että osapuolten väliseen vakuutussopimukseen sisältyvän eri vakuutusturvien piiriä yleisesti määrittävän ehtokohdan mukaan korvattavan vahingon tulee olla seurausta sekä äkillisestä että ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Jos vahinkoa ei ole aiheuttanut ennalta arvaamaton tapahtuma, se ei kyseisen ehtokohdan mukaan tule vakuutuksesta korvattavaksi riippumatta siitä, mistä erikseen määritellystä vakuutusturvasta kulloinkin on kysymys.
Viemärin rikkoutuminen
Esitetyn selvityksen mukaan taloyhtiössä oli ollut ongelmia rottien pureskelemalla aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Taloyhtiössä oli pyritty poistamaan ongelmaa, mutta siinä ei ollut täysin onnistuttu.
Koska rakennuksessa oli ennen nyt tarkasteltavana olevaa vahinkotapahtumaa ollut useita rottien aiheuttamia vahinkoja ja muun muassa eräässä asunnossa kaksi aikaisempaa keittiön viemärin pureskeluvahinkoa, Vakuutuslautakunta katsoo, että viemärin rikkoutuminen oli myös tässä tapauksessa ollut ennalta arvattava ja odotettavissa oleva seuraus tuhoeläimen luonnolliseen käyttäytymiseen kuuluvasta toiminnasta. Se seikka, ettei rottien aiheuttamia ongelmia ollut taloyhtiön yrityksistä huolimatta saatu poistettua, ei tee tarkasteltavana olevasta viemärin rikkoutumisvahingosta ennalta arvaamatonta.
Vakuutuslautakunta katsoo, että viemärin rikkoutumisvahinko ei ole vakuutuksesta korvattava, koska se on ollut seurasta ennalta arvattavasta tapahtumasta. Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, että vaikka viemärin rikkoutumisvahingon katsottaisiin olleen seurausta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, kyse on kuitenkin ollut ehtokohdassa 5.6 mainitusta tuhoeläimen aiheuttamasta vahingosta, joka on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle.
Vuotovahingon korvattavuus
Vakuutuslautakunta toteaa, että myös vuotovahingon ennalta arvaamattomuutta tulee arvioida sattuneen tapahtumankulun perusteella. Tarkastelu tehdään nimenomaan vahingon syyn, ei sen aiheuttaman seurauksen perusteella. Vahingon syyilmiönä on pidettävä sitä, että vakuutusehdoissa tarkoitettu tuhoelän, eli rotta, oli tehnyt reiän lattiakaivon kylkeen ja syönyt kaivon hajulukon. Asiassa on sen vuoksi arvioitava, onko tuota vaikutusta pidettävä ennalta arvaamattomana vuotovahingon korvattavuuden kannalta.
Ennalta arvattavuutta ja ennalta arvaamattomuutta tulee tarkastella objektiivisesti, jolloin tarkastellaan vuotovahingon syntymismahdollisuutta yleisesti arvioiden. Vakuutuksen kannalta objektiivinen arviointi merkitsee sitä, että ennalta arvaamattomaksi katsotaan tapahtuma, jota kokemusperäisesti pidetään ennalta arvaamattomana. Ratkaisun tulee perustua yleisen elämänkokemuksen perusteella määräytyvään tietoon tietyntyyppisten tapahtumien yleisyydestä ja todennäköisyydestä. Ratkaisevaa ei ole se, yllättyikö asiakas viemärin rikkoutumisesta ja siitä aiheutuneesta vuotovahingosta.
Vakuutuslautakunta pitää rottien luonnolliseen käyttäytymiseensä kuuluvalla tavalla aiheuttaman rikkoutumisen olevan ilmeisessä ja välittömässä syy-yhteydessä vuotovahinkoon. Kun tuhoeläin oli aiheuttanut viemärin rikkoutumisen, ja kun viemärin rikkoutuminen oli tässä tapauksessa ollut seurausta ennalta arvattavasta tapahtumasta, ei myöskään vuotovahingon voida katsoa olleen ennalta arvaamaton tapahtuma. Viemärin rikkoutumisvahingon ennalta arvattavana seurauksena oleva vuotovahinko ei ole vakuutuksesta korvattava vahinko.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita ratkaisun muuttamista.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
puheenjohtaja Bygglin
sihteeri Pellikka
Jäsenet:
Maso
Vuori
Vyyryläinen
Yrttiaho