Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottaja A oli pyytänyt veljeään B:tä laajentamaan tiskialtaan läpiaukkoa uuden tiskikoneen asentamista varten. Laajennusta oli tehty käsisahalla, jolloin saha oli osunut kylmävesiputkeen ja putki rikkoutunut. Putken rikkoutuminen aiheutti vesivahingon, josta haettiin korvausta ensinnä As Oy V:n kiinteistövakuutuksesta, joka korvasi vahingon vakuutusehtojen mukaisilla ikävähennyksillä ja omavastuulla vähennettynä. Tapauksessa haettiin korvausta myös A:n vastuuvakuutuksesta siltä osin kun niitä ei korvattu As Oy V:n kiinteistövakuutuksesta.

Vastuuvakuutuksen A:lle myöntänyt vakuutusyhtiö antoi asiassa lopulta korvauspäätöksen, jossa se katsoi kysymyksessä olevan A:n vastuuvakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Korvauspäätöksessään yhtiö toteaa, että As Oy V:n korvausvaatimus on ollut kokonaisuudessaan 35.692,86 euroa, josta on kiinteistövakuutuksen perusteella korvattu 13.494, 85 euroa omavastuun ja ikävähennysten vähentämisen jälkeen.

Vastuuvakuutusyhtiö katsoo päätöksessään, että esineen omistajalla on oikeus saada korvausta vain kohtuullisista ja välttämättömistä korjauskuluista. Maksettavan korvauksen perusteena on siten vahingoittuneen omaisuuden ns. käypä arvo, jolloin korvausta määritettäessä otetaan huomioon muun muassa vahingoittuneen omaisuuden iästä ja käytöstä johtuva arvon aleneminen. Vahingonaiheuttaja ei siis ole velvollinen korvaamaan omaisuuteen kohdistuvaa parannustyötä, eikä tällainen parannustyö kuulu myöskään vastuuvakuutuksen korvauspiiriin.

Päätöksen mukaan kyseisen vesivahingon kohtuulliset purku- ja korjauskulut ovat enintään 9500 euroa. Kohtuullisiksi valvonta- ja projektinjohtokuluiksi vakuutusyhtiö myöntää korkeintaan 8 % hyväksytyistä korjauskuluista eli 760 euroa. Isännöitsijän veloittamat palkkiot eivät päätöksen mukaan ole suora osoitus taloyhtiön kärsimästä vahingosta, koska ne perustuvat taloyhtiön ja isännöintiyhtiön väliseen sopimukseen ja sovittuun tuntilaskutukseen. Jokaisella vahinkoa kärsineellä on velvollisuus omalla kustannuksellaan osallistua vahingon selvittelyyn ja muutenkin minimoida vahinko. Tämä koskee myös taloyhtiöitä. Jos vahinkoa kärsinyt ulkoistaa tämän selvittelytyön toiselle, lähtökohtaisesti se vastaa itse tästä aiheutuneista lisäkustannuksista. Tältä osin yhtiö katsoo hyväksyttävän korvauksen olevan 300 euroa.

Kosteuskartoitus-, mittaus- ja kuivauskulut vakuutusyhtiö hyväksyy vaaditun mukaisena (yhteensä 1382,60 euroa). Lakimiehen käyttämisestä aiheutuneiden kustannusten osalta vakuutusyhtiö katsoo, ettei niissä ole kysymys välttämättömistä kustannuksista. Tavanomainen menettely vesivahingoissa on, että isännöitsijä hoitaa kirjeenvaihdon osallisten ja vakuutusyhtiöiden kanssa.

Edellä todetuin perustein vakuutusyhtiö katsoo, että A:n vastuuvakuutuksen perusteella voidaan korvata taloyhtiölle korkeintaan 11.950 euroa. Tämä määrä kattaa vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kohtuulliset ja tarpeelliset kulut, jotka taloyhtiölle ovat aiheutuneet vesivahingosta kokonaisuudessaan. Näin ollen, koska As Oy V on saanut kiinteistövakuutuksen perusteella korvausta yli mainitun summan, ei vastuuvakuutuksesta jää tapauksessa korvattavaa.

Asiakkaan valitus

As Oy V oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan As Oy V toteaa, ettei se voi hyväksyä niitä laskelmia, joihin vakuutusyhtiön käsitys kohtuullisesta korvauksesta perustuu.  As Oy V:n mukaan vakuutusyhtiön laskelmasta ei muun muassa selvinnyt, mitä tuntihintaa laskemassa on käytetty. Valituksen mukaan korjauskulut laskuttanut yritys on ollut hyvämaineinen, eikä tapauksessa mitenkään voi epäillä ylilaskutusta. Erityisesti asiassa tulee huomioida, että kiinteistövakuutusyhtiö oli hyväksynyt esitetyt laskut sellaisenaan.

Erikseen As Oy V haluaa todeta vielä, että vakuutusyhtiö on tehnyt oman laskelmansa jollain ohjelmalla, joten periaatteessa urakoitsija ei ole itse arvioinut tuntimääriä tai muuta vahingon korjaukseen liittyviä kustannuksia. Tällainen laskentapa ei huomioi riittävästi kohteen erityispiirteitä, kuten nyt käsillä olevassa tapauksessa, jossa kysymyksessä on vanha kohde, joka sijaitsee rakennuksen ylimmässä kerroksessa. Lautalattian osalta As Oy V toteaa vielä, että korjattavat alueet ovat samat kuin kastuneet alueet, eli laskemassa on lähdetty siitä olettamasta, että laudat irrotetaan ehjänä vain kastuneelta alueelta ja laitetaan takaisin, minkä onnistuminen ei ole lainkaan varmaa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatumatiedot ja katsoo edelleen, että korjaustyön suorittanut D Oy on laskuttanut As Oy V:ltä liikaa purku- ja korjauskustannuksista niitä kokonaisuutena arvioiden.

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, ettei As Oy V:n valituksessa mainitulla tuntihinnalla voida katsoa olevan merkitystä, kun arvioidaan, mikä on ollut kohtuullinen kokonaiskustannus tietylle työlle, vaan kustannus on ollut liian korkea nimenomaan sitä kokonaisuutena arvioitaessa. Lisäksi yhtiö toteaa, että jälleenrakentaminen on tehty ilmeisesti urakkana, jolloin tuntiveloituksella ei muutenkaan ole merkitystä. Yhtiö arvelee myös, että kiinteistövakuutusyhtiö on hyväksynyt laskutuksen sellaisenaan, koska sen korvattavaksi on tullut joka tapauksessa tehtyjen vähennysten jälkeen alle puolet kustannuksista. Tällöin urakoitsijan liian suuriin laskuihin ei ole puututtu.

Edellä todetuin perustein vakuutusyhtiö katsoo, että asiassa annettu korvauspäätös on asianmukainen eikä sitä ole aihetta muuttaa.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuslautakunta on vakuutussopimuslain 68 §:n mukaisesti varannut A:lle tilaisuuden lausuman antamiseen asiasta.

Vakuutuksenottajana olevalla A:lla ei ole ollut asiassa kommentoitavaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riitaa siitä tuleeko As Oy V:n vaatimat vuotovahingon korjauskustannukset korvata kokonaisuudessaan A:n vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Lain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 400.4.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloalueella vakuutuskauden aikana ja josta vakuutettu on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Vastuuvakuutuksesta suoritetaan korvaus siitä vahingosta, josta vahingonaiheuttaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana esinevahinkojen osalta on täyden korvauksen periaate; vahinkoa kärsinyt on korvauksen avulla saatettava siihen taloudelliseen tilanteeseen, jossa hän ilman vahinkoa olisi. Vahinkoa kärsinyt ei kuitenkaan saa hyötyä vahinkotapahtumasta (ns. rikastumiskielto).

Esinevahingon korvausmäärän arvioinnissa lähtökohtana on vahingoittuneen esineen korjauskustannus. Korjauksen myötä esine tulee saattaa siihen kuntoon kuin, missä se oli ennen vahinkoa. Näyttötaakka vahingon määrästä on vahinkoa kärsineellä.

As Oy V on vaatinut korvauksena kastuneiden rakenteiden purusta 11.770 euroa (ei sisällä edes kaikkia purkukuluja) ja jälleenrakennuksesta 18.000 euroa. Vakuutusyhtiön rakennusteknisen asiantuntijan tekemän laskelman mukaan kosteuskartoitusraportin mukaisen vesivahingon tavanomaiset ja kohtuulliset purku- ja korjauskulut ovat yhteensä 9500 euroa. Tähän summaan sisältyvät myös alipaineistuskulut ja urakoitsijan kilometriveloitus.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei käsillä olevassa tapauksessa ole edes väitetty, ettei vesivahingon johdosta tehty työ olisi sinänsä ollut syy-yhteydessä vahinkotapahtumaan ja ollut tarpeellista sen seurauksena aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseksi. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan erilaisten vesivahinkojen korjaustöiden kustannukset saattavat vaihdella merkittävästikin. Kustannusten määrään vaikuttavat ainakin kiinteistön sijainti ja se millainen kiinteistö on kysymyksessä. Lautakunta toteaa, että nyt käsillä olevassa tapauksessa vaurio oli aiheutunut lähes Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan vuonna 1927 valmistuneen rakennuksen ylimmän kerroksen asunnossa. Lautakunnan näkemyksen mukaan tällaisen kohteen saneeraus- ja remontointikustannukset saattavat poiketa olennaisesti toisen mahdollisesti helpomman kohteen vastaavista. Näin ollen yksinomaan sitä seikkaa, että kustannukset ovat olleet korkeammat kuin vakuutusyhtiön laskelmassa on katsottu, ei voida pitää osoituksena siitä, että kulut olisivat olleet kohtuuttomat. Nyt käsillä olevassa tapauksessa As Oy V on esittänyt laskutuksen vesivahingon kustannuksista ja lautakunnan näkemyksen mukaan tapauksessa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka mukaan voitaisiin katsoa, että vaaditut remontointikustannukset olisivat kokonaisuutena arvioiden kohtuuttomat tai liian korkeat.

Siltä osin, kun As Oy V on vaatinut kiinteistölakimiehen käyttämisestä aiheutuvia kuluja korvattavaksi A:n vastuuvakuutuksesta, Vakuutuslautakunta toteaa, ettei kuluja asiamiehen käyttämistä tavanomaisessa korvausasioinnissa vakuutusyhtiön kanssa voida lähtökohtaisesti pitää vahingonkorvauslain mukaisena muuna tarpeellisena kuluna ja siten vastuuvakuutuksesta korvattavana eränä. Nyt käsillä olevassa tapauksessa ei lautakunnan näkemyksen mukaan ole sellaisia erityispiirteitä, joiden vuoksi asiamiehen käyttö korvausasioinnissa olisi ollut tarpeellista. Lautakunta ei siten suosita korvausta vastuuvakuutuksesta korvausasiointiin liittyvien asiamieskulujen osalta. Samoin perustein lautakunta katsoo, että isännöitsijän palkkio on myös sellainen ylimääräinen ja ei-välttämätön vahingosta johtuva kulu, josta vahingonaiheuttajan ei voida katsoa olevan vastuussa yli vakuutusyhtiön jo hyväksymän 300 euroa ylittävältä osin. 

Lopputulos

Edellä todetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon korjauskustannuslaskelman mukaisesti lukuun ottamatta kiinteistölakimiehen käytöstä aiheutuneista kustannuksia ja isännöitsijän palkkiota 300 euroa ylittävältä osalta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Hirviniemi
Karimäki
Korpiola
Rusanen