Tapahtumatiedot
A:n ja B:n omakotitalossa (osoite P-tie, rv. 1961) oli sattunut 13.3.2019 vuotovahinko. A:n vahinkoilmoituksen mukaan 5 vuotta sitten tehdyn käyttövesiremontin aikana asennettu läpivienti 2. kerroksen vessaan tiputti alakertaan vettä siten, että pukutilan oven edustalla oli lammikko vettä. Paikalle kutsuttu putkimies ei löytänyt mitään vuotoon viittaavaa. Vuoto ei jatkunut osastoivien sulkujen avaamisen jälkeen. Seuraavana päivänä yläkerran vesipistettä käytettäessä vuoto uusiutui. Vahinkoilmoituksessa vahingoittuneeksi omaisuudeksi oli merkitty viemäri.
Lautakunnalle toimitetun toisen vahinkoilmoituksen mukaan aamulla 12.10.2019 oli havaittu, että kellarin lattialla on vettä noin 1–2 cm lähes koko kellarin alalla. Lattiakaivot tulvivat kylpyhuoneessa, saunassa ja pannuhuoneessa. Aluksi vettä imuroitiin kellarin lattialta. Viemärihuoltoyrityksen työntekijä laittoi huuhteluletkun rakennuksen edestä ajotieltä kaivoon ja avasi kaivosta kaupungin linjaan lähtevän putken, minkä jälkeen kaivo alkoi vetää ja veden pinta laski kaivossa todella nopeasti. Vahinkoilmoituksen mukaan salaojitusjärjestelmä purkaa salaojien vedet samaan kaivoon, minne kiinteistön viemärit laskevat.
Alkuvaiheen korvauskäsittely
Vakuutusyhtiö antoi 13.3.2019 sattuneesta vahingosta 4.11.2019 korvauspäätöksen, jonka mukaan vakuutukseen ei ole vahinkotapahtuman sattuessa kuulunut vuoto- ja lvi-laiteturvaa. Tämän vuoksi vahinkoa ei korvata.
Vahinkotapahtumaa 12.10.2019 koskevassa korvauspäätöksessään 14.11.2019 vakuutusyhtiö totesi vastaanottaneensa 12.10.2019 B:n puhelinilmoituksen vuotovahingosta kellariin. Vuodon syyksi oli ilmoitettu viemäritukos. Puhelimessa oli todettu, ettei omakotitaloa ole vakuutettu vuototurvalla. B oli tehnyt 27.10.2019 uuden vahinkoilmoituksen, jonka mukaan kyseessä olisi poikkeuksellinen rankkasadetulva. Vakuutusyhtiö selvitti paikkakunnan sademäärät ja oli yhteydessä paikalla käyneeseen kuivausyritykseen. Selvitysten mukaan paikkakunnalla ei ollut 11. – 12.10.2019 vakuutusehdoissa tarkoitettua poikkeuksellista rankkasadetta (sademäärä vähintään 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa). Koska vahinko on aiheutunut jäte/sadevesikaivon (sekakaivo) tukoksesta, vahinkoa ei voida korvata suppeasta vakuutusturvasta. Viemäritukoksen korvaaminen edellyttää aina, että rakennuksella on vahinkohetkellä voimassa vuototurva.
Asiakkaiden oikaisupyyntö
A ja B (jäljempänä asiakkaat) katsoivat oikaisupyynnössään, että heidän kotivakuutukseensa on sisältynyt Vuoto- ja LVI-turva. Jos turva ei ole vakuutusyhtiön huolimattomuuden johdosta ollut voimassa, se tulee saattaa voimaan takautuvasti ja vahingot korvata. Asiakkaiden laaja kotivakuutus on ollut voimassa tässä vakuutusyhtiössä jo yli 10 vuotta. He ostivat omakotitalon 28.9.2009 ja muuttivat siihen marraskuussa 2009. Samalla he siirsivät kotivakuutuksensa uuteen kotiinsa saman sisältöisenä kuin aiemmin. Tämän lisäksi asiakkaat ottivat uuteen kotiin voimaan laajimman mahdollisen kotivakuutuksen (X-turvataso). Otettuaan laajimman mahdollisen kotivakuutuksen he ovat olleet siinä käsityksessä, että kyseessä on paras ja laajin mahdollinen kotivakuutus.
Omakotitalossa on tapahtunut kaksi vesivahinkoa lyhyen ajan sisään. Molemmista vahingoista annettiin kirjallinen, hylkäävä korvauspäätös samaan aikaan perustuen siihen, että turvaa vuotovahinkojen varalta ei ollut. Asiakkaat yllättyivät hylkäävistä päätöksistä, koska he olivat luulleet, että heidän suhteellisen arvokas ja laajin mahdollinen kotivakuutuksensa kattaa vuoto- ja LVI-vahingot.
Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaiden olisi ”itse omatoimisesti pitänyt ymmärtää paketoida viemärit ja vesilaitteet osaksi vakuutusta jo vakuutusta ottaessaan”. Tässä vakuutusyhtiössä kotivakuutuksen turvatasot ovat Perus, Laaja ja X-turvataso. Kotivakuutusten halvimpaan eli perustasoon on vakuutusyhtiön esitteiden mukaan jo pitkään kuulunut vuoto- ja LVI-turva. Vakuutuskäsittelijä oli kuitenkin hylkäävässä päätöksessään maininnut, että asiakkailla on suppea kotivakuutus, jollaista vakuutusyhtiössä ei esitteiden perusteella ole edes tarjolla.
Asiakkaat katsovat, että jos kotivakuutus on muuton yhteydessä muuttunut suppeaksi, on vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus ja vakuutussopimuslain 4 b §:n mukainen vakuutustarpeen selvitysvelvollisuus laiminlyöty, koska vakuutusturva on supistunut ja vakuutuksenottajille on samalla myyty korkein X-turvataso, josta vakuutuksenottajat eivät voisi saada juurikaan hyötyä, saati vastinetta rahalle. Tällaisista vakuutusturvan rajoituksista olisi pitänyt kertoa etukäteen. X-lisäturva olisi pitänyt myydä rajoitettuna tai jättää se kokonaan myymättä.
Asiakkaille ei ole vakuutussopimuksesta neuvoteltaessa tai vakuutuksen voimassaoloaikana ilmoitettu, että heidän vakuutusturvansa on heikentynyt muuton yhteydessä. He olettivat kotivakuutuksen turvatason nousseen muuton yhteydessä aiempaa korkeammaksi irtaimistoturvan laajentuneen turvan johdosta. Tätä oletusta tukee esimerkiksi kotivakuutuksen hinnan nouseminen aiempaan verrattuna. Asiakkaat viittaavat vakuutussopimuslain 9 §:ään, jonka mukaan tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin johdosta vakuutussopimuksen on katsottava olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajan on saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Vuoto- ja LVI-turvan puuttumista ilmaiseva rajoitusehto ei ilmene yksiselitteisesti ja ymmärrettävästi vakuutuskirjasta ja vakuutussopimuksesta. Ehto, jonka olemassaolosta vakuutuksenottaja ei ole tiennyt, on vakuutuksenottajan kannalta epäselvä ja vaikutuksiltaan kohtuuton. Epäselvää ehtoa tulee tulkita kuluttajan hyväksi. Jos turva on poistettu vakuutuksenantajan toimesta, kyseessä on vakuutusturvan olennainen ja yllättävä rajoitusehto, josta vakuutuksenottajalle olisi pitänyt ilmoittaa vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisesti. Vakuutusyhtiö on jättänyt antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksenottajalle, joten vakuutussopimuksen tulee katsoa olevan voimassa sen sisältöisenä, kuin vakuutuksenottajalla on saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Ensimmäisen vahingon kohdalla vakuutusyhtiö on todisteellisesti laiminlyönyt vakuutussopimuslain 70 §:n mukaisen ilmoitusvelvollisuutensa, koska päätöksen antamiselle säännelty määräaika ylittyi usealla kuukaudella. Ensimmäisen vahingon kohdalla käytyjen keskusteluiden johdosta vakuutusyhtiön tietoon on pitänyt tulla, että asiakkaat olettivat heillä olevan vuoto- ja LVI-turvan vakuutuksessaan. Lisäksi vakuutusyhtiön tietoon on pitänyt tulla, että jos turvaa ei ole, se olisi tullut sisällyttää vakuutukseen viivytyksettä.
Jos korvauspäätös olisi annettu vakuutussopimuslain edellyttämän määräajan puitteissa, olisi vakuutuksenottajilla ollut myös omatoiminen mahdollisuus laajentaa vakuutusturvaansa ennen toisen vahingon sattumista. Päätöksen viivästyminen on näin ollen syy-yhteydessä jälkimmäisen vesivahingon hylkäävään päätökseen. Jos ensimmäinen päätös olisi annettu oikea-aikaisesti, olisi vakuutusturvaa ehditty laajentamaan ennen toista vahinkoa.
Vakuutuksenottajat ovat ilmoittaneen useasti vakuutusyhtiölle 1. vesivahingon jälkeen toteutetusta putkiremontista. Tiedot päivitettiin vakuutustietoihin vasta 2. vesivahingon jälkeen 19.10.2019, kun vakuutuksenottajat ottivat jälleen tuohtuneina yhteyttä vakuutusyhtiöön. Samalla vakuutusyhtiö päivitti vuoto- ja LVI-laiteturvan voimaan ja lähetti päivitetyn muutosvakuutuskirjan asiakkaille yli 7 kuukauden kuluttua ensimmäisestä vahingosta. Asiakkaat katsovat täyttäneensä ilmoitusvelvollisuutensa, mutta vakuutusyhtiöstä johtuvista syistä tietoja ei ole otettu vastaan eikä päivitetty, mistä syystä vahingon jälkeinen vakuutustarvekin on jäänyt selvittämättä
Vakuutusyhtiön uusi korvauspäätös
Sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 19.8.2020 antamassaan korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö totesi, että vakuutusturvan puuttuminen tai laajuus tulee usein esiin vasta silloin, kun sattuu puuttuvaan turvaan liittyvä vahinko. Asiakkaat ovat ottaneet uuden kotivakuutuksen muuttaessaan aiemmasta paritalosta omakotitaloon. Vakuutusyhtiö on vakuutuksen alkamisen jälkeen lähettänyt 29.9.2009 muutosvakuutuskirjan, jossa kerrotaan vakuutuksen tarkat tiedot. Asiakkaan tulee tutustua tietoihin ymmärtääkseen, mitä tehty vakuutussopimus kattaa ja mitä ei. Vakuutuskirja tulee myös tarkistaa ja siitä reklamoida, mikäli siinä havaitaan virheitä. Tämänkin jälkeen vuosittain toimitetuissa vakuutuskirjoissa on lueteltu vakuutukseen sisältyvät turvat. Ehtoihin ja vakuutuskirjaan vuosittain tutustumalla saa vakuutusyhtiön mielestä riittävän selkeän kuvan siitä, mikä vakuusturvan taso ja laajuus on.
Lisäksi vakuutusyhtiön mukaan 13.3.2019 sattuneen vahinkotapahtuman käsittelyn yhteydessä on 24.4.2019 vahinkoneuvojan toimesta ilmoitettu asiakkaille, että vakuutuksessa ei ole LVI- ja vuototurvaa, josta kyseinen vahinko voitaisiin korvata. Samassa yhteydessä on korvausneuvojan kirjauksen mukaan asiakkaiden puolelta todettu, että he muuttavat jatkossa vakuutuksen paremmaksi. Tämän lisäksi jo 17.3.2011 tapahtuneen lämmönsäätimen rikkoutumista koskevan vahingon käsittelyn yhteydessä on 7.4.2011 ilmoitettu asiakkaille, että omakotitalo on vakuutettu palo-, rikos- luonnonilmiö- ja sähköilmiöturvalla, ja samalla kerrottu, että tämä vahinko vaatisi omakotitalolle LVI-turvan, mitä kohteella ei ole. Vakuutusyhtiö katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että yhtiö olisi menetellyt virheellisesti vakuutustilanteessa ja vakuutus tästä syystä olisi voimassa tarkoitettua suppeampana. Vakuutustilanteesta on kulunut useita vuosia ja tämän jälkeen lähetetty useita vakuutuskirjoja, joiden osalta asiakkailla on tarkistusvelvoite.
Asiakkaiden valitus
Asiakkaat vaativat, että molemmat vesivahingot korvataan kotivakuutuksesta. ja vakuutuksen katsotaan olevan voimassa sellaisena kuin vakuutuksenottaja on tahtonut ja käsittänyt. Toissijaisesti ainakin toinen vesivahinko on korvattava, koska vakuutusyhtiö on laiminlyönyt toimintavelvollisuutensa vakuutustarpeen selvittämiseksi. Vakuutusyhtiö on myös laiminlyönyt velvollisuutensa lähettää hylkäävä korvauspäätös muutoksenhakuohjeineen ensimmäisen vesivahingon jälkeen.
Asiakkaat toistavat oikaisupyynnössään esittämänsä vaatimukset perusteineen. Uudessa korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö on katsonut, että asiakkaiden olisi pitänyt tutustua vakuutusyhtiön lähettämiin vakuutuskirjoihin ja reklamoida puutteista. Vakuutuskirjoista ei kuitenkaan tosiasiassa ilmene lukijalle, että vuoto- ja LVI-turva on päättynyt, tai että kyseinen turva ei kuulu kotivakuutukseen. Muutosvakuutuskirjoissa kerrotaan, mitä turvia vakuutukseen kuuluu. Vakuutuksenottajan ei voida olettaa tuntevan kaikkia vakuutuksenantajan tarjontaan kuuluvia turvia, joita vakuutuskirjoissa ei mainita. Sekaannusta aiheuttaa myös X-turvatason vakuutuskirja, joissa mainitaan vuoto- ja LVI-laiteturvan kuuluvan vakuutukseen, mutta ehtojen perusteella vakuutus korvaa vahingon vain, jos turva kuuluu myös varsinaiseen kotivakuutukseen. Kielteisessä korvauspäätöksessä mainitun laajuista suppeaa vakuutusturvaa (ilman vuoto- ja LVI-osaa) vakuutusyhtiöllä ei edes ole tarjolla.
Asiakkaat ovat vuonna 2009 muuton yhteydessä halunneet siirtää kotivakuutuksensa uuteen kotiinsa turvatasoltaan aiemman laajuisena. Sen lisäksi he ovat ottaneet X-turvatason, joka korvaa vahingot korkeammasta arvosta. Vakuutus ei kuitenkaan ole tullut voimaan vakuutuksenottajien pyytämällä sisällöllä, eikä vakuutusyhtiö ole kertonut heille muutoksista. Vakuutusyhtiöllä on vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista.
On riidatonta, että asiakkaiden tietoon on 24.4.2019 tullut, että vakuutusyhtiön mielestä vakuutukseen ei kuulu LVI- ja vuototurvaa. Korvausneuvoja on kirjannut, että vakuutuksenottaja tahtoo muuttaa vakuutuksen sellaiseksi, että vakuutukseen sisältyy LVI- ja vuototurva. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan tehnyt mitään turvan voimaan saattamiseksi. Vahingosta ei liioin ole annettu vakuutussopimuslain edellyttämää perusteltua korvauspäätöstä. LVI- ja vuototurva on tullut voimaan ja kielteinen korvauspäätös ensimmäisestä vahingosta annettu vasta toisen vesivahingon satuttua, yli 7 kuukautta ensimmäisen vahingon jälkeen.
Asiakkaat ovat lukeneet vuosittain saapuneet vakuutusasiakirjansa. He eivät ole vakuutusalan tai sopimusasioiden ammattilaisia. B on koulutukseltaan kokki ja A lähihoitaja. Vakuutusyhtiö ei voi olettaa, että vakuutuksenottajat keskivertokansalaisina tuntevat vakuutusyhtiön tavan soveltaa itse määrittämiään periaatteita, joiden mukaan vakuutussopimusta tulee tulkita. Keskivertovakuutuksenottaja havaitsee, mitä papereissa lukee, mutta ei kykene arvioimaan, mitä papereissa vakuutusyhtiön mielestä pitäisi lukea. Vanhan kodin (paritalo) vakuutuskirjassa 1.8.2009 luki koti- ja irtaimistovakuutuksen kohdalla suppeasti ”turva äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tapahtuman varalta.” Turvia ei eritelty. Uuden kodin (omakotitalo) vakuutuskirjassa 3.8.2011 on eritelty turvia ja muita seikkoja liki kahden sivun verran. Vakuutuksenottajille on väistämättä jäänyt mielikuva, että turvat ovat laajentuneet samassa suhteessa vakuutusmaksujen tuntuvan nousun kanssa. Vakuutuskirjat ovat poikenneet toisistaan ja olleet sisällöllisesti ristiriitaisia.
Asiakkaat eivät pidä uskottavana, että vakuutusyhtiön 29.9.2009 lähettämä vakuutuskirja olisi ”muutosvakuutuskirja”. Jos kyseessä on ollut uusi vakuutus, olisi vakuutuksenantajan tullut toimittaa myös muita asiakirjoja, kuten kaikki uutta vakuutusta koskevat vakuusehdot. Asiakkaiden muistin mukaan näin ei kuitenkaan ole tehty. Vakuutussopimuksen sisältö ja laajuus ovat muuttuneet oleellisesti vakuutusyhtiön toimesta ja vakuutettujen sitä tietämättä.
Vakuutusyhtiön väitteet lämmönsäätimen rikkoutumista 17.3.2011 koskevasta keskustelusta eivät voi pitää paikkaansa. Vakuutuksenottajien mukaan tuolloin on keskusteltu lämmönsäätimen, eli ”suntin” uusimiseen liittyvistä kuluista. Vakuutusyhtiön puolelta on todettu, että uusimiskulut jäävät alle omavastuun. Asiakkaiden mukaan korvausta ei ole haettu, vahinkoa tai korvattavuutta ei ole käsitelty, eikä kielteistä korvauspäätöstä ole annettu. Asiakkaiden kanssa ei ole käyty väitettyä keskustelua vakuutusturvan laajuudesta, eikä heille ole lähetetty tiedoksiantoa vakuutusturvan puuttumisesta, ts. heidän sähköisesti esittämäänsä kirjalliseen kysymykseen ei ole vastattu.
Vakuutusyhtiön väite siitä, että 12.12.2016 alkaen asiakkaiden ”palvelutapahtumissa ei ole yhtään puhelua vakuutuksia koskien” ei voi mitenkään pitää paikkaansa. Asiakkaat ovat olleet useasti puhelimitse yhteydessä vakuutusyhtiöön pelkästään vuoden 2019 aikana liittyen vesivahinkoihin, LVI- ja vuototurvan voimaansaattamiseksi sekä ilmoittaessaan toistuvasti uusituista putkista, joita vakuutusyhtiö ei päivittänyt vakuutuksenottajien tietoihin. Vakuutuksenottajat soittivat vakuutusyhtiöön syyskuussa 2019 ja ilmaisivat tarpeensa LVI- ja vuototurvalle sekä ilmoittivat, että taloon on tehty putkiremontti sukittamalla. Vakuutuksenottajat varmistivat vielä, riittääkö puhelimitse tehty ilmoitus, vai tuleeko asiasta ilmoittaa vielä sähköisesti. Vakuutusyhtiön vastaus oli, että puhelimitse tehty ilmoitus riittää. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan kirjannut ilmoitusta, saati ilmaisua vakuutustarpeesta asiakkaiden tietoihin. LVI- ja vuototurva saatiin voimaan lopulta puhelimitse 19.10.2019 samalla, kun uusittuja putkia koskevat tiedot lopulta päivitettiin vakuutuksenottajien vaatimuksesta.
Vakuutuksenottajien vakuutuskirjasta ei käy millään tavalla ilmi, että vakuutukseen ei kuulu vuototurvaa. Sen sijaan vakuutusasiakirjassa vuodelta 2011 ja 2013 lukee seuraavalla tavalla:
”X- lisäturva sisältää seuraavat turvat:
- X-lisäturva
- Äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tapahtuman turva
- Paloturva- ja luonnonilmiöturva
- Varkaus- ja ilkivaltaturva
- Vuototurva ja sähkölaiteturva
- Asumisen keskeytysvakuutus”
Vakuutuksenottajien vakuutuskirjassa siis lukee, että heidän vakuutukseensa kuuluu vuototurva, ja tällä tavoin vakuutuksenottajat ovat myös vakuutuksen sisällön käsittäneet. Heille ei ole kerrottu, että mainitut turvat eivät korvaa mitään, jos samansisältöisestä turvasta ei ole merkintää toisaalla samassa vakuutuskirjassa. Tämä seikka ei myöskään käy ilmi vakuutuskirjasta, vaan vakuutusehdoista, joita ei ole toimitettu vakuutuksenottajille vuosittaisen vakuutuskirjan ohessa. Yllättäviä ja vaikutukseltaan rajuja rajoitusehtoja ei ole liioin korostettu esimerkiksi lihavoimalla.
Asiakkaat kiistävät vakuutusyhtiön väitteen siitä, että heille olisi 7.4.2011 ilmoitettu lämmönsäätimen rikkoutumiseen liittyen vakuutusyhtiöstä, että omakotitalolla ei ole LVI-laiteturvaa. He ovat tarkastaneet verkkosivuston asiakkaan omat sivut sekä kaikki käyttämänsä sähköpostilaatikot. Vakuutusyhtiön väittämä viesti ei ole saapunut A:lle eikä B:lle; ei sähköpostitse, eikä omien sivujen kautta, joita vakuutusyhtiö pääasiallisesti käyttää asiakasviestintään Vakuutusyhtiön väittämän viestin 7.4.2011 vastaanottaja ei myöskään ilmene vakuutusyhtiön lausumasta. Asiakkaat katsovat, että kyseinen viesti on joko sepitetty jälkikäteen tai se on todellinen viesti, jota ei kuitenkaan ole koskaan lähetetty vakuutuksenottajille.
Asiakkaat viittaavat kuvakaappauksiin kahdesta B:n verkkopalvelussa vakuutusyhtiölle lähettämästä viestistä sekä verkkosivujen viestinäkymästä (yhteensä 3 kuvakaappausta). Heidän mukaansa kyse on kuvakaappauksista A:n ja B:n ”omat sivut” -osiosta vakuutusyhtiön verkkosivuilta, joista näkyvät heidän käymänsä keskustelut. Asiakkaiden mukaan vakuutusyhtiön kanssa puhelimitse käydyssä keskustelussa ilmeni, että lämmönsäätimen kustannus jää samaan luokkaan vakuutuksen omavastuun kanssa. Asiasta ei asiakkaiden tietojen mukaan ole tehty vahinkoilmoitusta tai myöskään annettu korvauspäätöstä.
Asiakkaat toistavat vielä, että vakuutusyhtiölle on 24.4.2019 selvinnyt, että heillä on tarve laajentaa kotivakuutus siihen laajuuteen, jonka he olivat tahtoneet 10 vuotta aikaisemmin. Vakuutusyhtiö ei ole reagoinut tähän vakuutustarpeen ilmaisuun lainkaan. Jos tarpeeseen olisi reagoitu, 12.10.2019 tapahtunut vesivahinko olisi ollut vakuutuksesta korvattavissa.
Vakuutusyhtiö on vastauksessaan väittänyt, että sen myyjät suosittelevat aina laajaa turvatasoa. Asiakkaille on tullut 2009 voimaan vakuutus, jollaista ei ole ollut tarjolla yhtiön valikoimassa. Vakuutukseen on lisäksi kuulunut kallein mahdollinen lisäturva, josta ei ole mainittavaa hyötyä vahingon sattuessa. Koko riidalta olisi voitu välttyä, jos vakuutusyhtiön työntekijä olisi toiminut huolellisesti ja laittanut rastit oikeisiin ruutuihin 24.9.2009.
Vakuutusyhtiön viemäritukoksen osalta esittämien seikkojen osalta asiakkaat oat lausuneet, että B on täyttänyt ilmoitus- ja rajoitusvelvollisuutensa sekä velvollisuutensa osoittaa vahingon tapahtuneen. B ei ole putkimies, eikä muutoinkaan perehtynyt LVI-asioihin. Vahinkoilmoituksen tiedot perustuvat aistihavaintoihin ja olettamiin, joita ei ole vahvistettu ammattilaisen toimesta. Vakuutusyhtiö ei suostunut tutkimaan asiaa ja lähettämään asiantuntijaa selvittämään, missä viemäritukos todellisuudessa sijaitsee (yleinen viemäri vai vakuutuksenottajan viemäri) tai mikä on vahingon todellinen aiheuttaja. Forecalla ei tiettävästi myöskään ole sademäärämittaria vahinkopaikkakunnalla. Lähimmät havaintoasemat ovat naapurikaupungeissa etelässä ja pohjoisessa.
Vakuutusyhtiön vakuutustarpeen selvittämisen osalta lausumien seikkojen johdosta asiakkaat huomauttavat, että selvittämisvelvollisuus on ollut olemassa jo ennen nykyisin voimassa olevan vakuutussopimuslain 4b §:n säätämistä. Jo alkuperäisen lain 5 §:ssä on säädetty vakuutustarpeen arvioimisesta, ja esitöiden mukaan pykälässä on asetettu vakuutuksenantajalle velvollisuus antaa vakuutuksen hakijalle ennen sopimuksen päättämistä vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tarpeellisia ovat esimerkiksi tiedot vakuutuksenantajan tarjolla olevista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Vakuutuksen ottamista harkitsevalle henkilölle on annettava riittävästi tietoja, jotta hän voi arvioida vakuutuksen tarkoituksenmukaisuutta, verrata tarjolla olevia vaihtoehtoja ja saada oikean käsityksen vakuutusturvan kattavuudesta. Nämä tiedot ovat jääneet antamatta, sillä vakuutuksenottajille selvisi vuoto- ja LVI-laiteturvan puuttuminen vasta 2019.
Myyntitilanteen osalta kerrotaan, että vakuutuksenottaja halusi alun perin yksiselitteisesti yhtä laajan kotivakuutuksen kuin aiemmassa asunnossa, mutta puhelun aikana päätyi ottamaan vielä laajemman version lisäturvineen. Tietojen väärin kirjaaminen ei ole vakuutuksenottajan syy, vaan vakuutusyhtiön. Vakuutusyhtiö toimitti uudesta vakuutuksesta muutosvakuutuskirjan, mutta jätti toimittamatta vakuutusehdot. Vakuutuksenottajien mukaan yhtiö ei myöskään kiinnittänyt vakuutuksenottajan huomiota rajoitusehtoihin vakuutuksesta neuvoteltaessa, joten on kyseenalaista, että vakuutusyhtiö nyt kirjelmässään vetoaa rajoitusehtoihin. Muutosvakuutuskirjan lähettäminen ilman vakuutusehtoja tukee johtopäätöstä siitä, että vakuutuksenottajalla on ollut tarve saattaa uusi koti saman turvan piiriin kuin vanha koti. Minkään turvan ei pitänyt heikentyä. Vakuutusyhtiö kertoo, että vuoto- ja LVI-laiteturvaa ei ole vakuutuskirjassa mainittu, mutta niitä ei mainittu aiemmankaan kodin vakuutuskirjoissa, jossa ne kuitenkin olivat voimassa. Vakuutuksenottajalla ei ole ollut todellisuudessa mahdollisuutta verrata turvien sisältöjä ja havaita puutteita.
Epäselvyyttä lisää entisestään se, että uuden kodin vakuutuskirjassa on vuosittain mainittu korostetulla tekstillä Vuototurva, jopa kahdessa paikassa samalla sivulla. Vanhan kodin vakuutuskirjassa tällaista merkintää ei ollut, mutta turva oli kuitenkin voimassa. Uuden kodin vakuutuskirjaan on näin ollen kirjattu turva, jota vakuutusyhtiön väittämän mukaan vakuutuksenottajalla ei todellisuudessa ole. Vakuutuksenottajan silmin katsottuna vanhan kodin kotivakuutukseen on kuulunut Vuoto- ja LVI-turva, mutta siitä ei ole ollut merkintää vakuutuskirjassa. Uuden kodin vakuutuskirjassa on joka vuosi lukenut Vuototurva, joten keskivertokansalainen ymmärtää, että turva on ollut koko ajan voimassa, mutta aiemman kodin vakuutuksessa sitä ei vain lukenut. Vakuutuksenottaja ei ole voinut reklamoida puutteesta, josta hän ei ole voinut olla tietoinen. Epäselvää sopimusehtoa tulee tulkita laatijansa vahingoksi, joten vakuutuksenottajilla on ollut, sekä on yhä perusteltu odotus, että vakuutus korvaa vuotovahingot, koska vakuutuskirjassa lukee edelleen, tänä päivänäkin, vuototurva lihavoiduilla kirjaimilla ja turva on nyt myös oikeasti voimassa. Asian ristiriitaisuus perustuu puhtaasti vakuutusyhtiön epäselvään ja puutteelliseen viestintään.
Asiakkaiden mielestä vakuutusyhtiö myöntää, että se ei ole milloinkaan tarjonnut tai suositellut suppeaa kotivakuutusta kohteisiin, joissa on juokseva vesi. Sellaista turvaa ei vakuutuksenottaja olisi myöskään lähtenyt ostamaan, joten sellaista ei olisi pitänyt tulla voimaan. Yhtiö selitys turvien karsimisesta kulujen säästämiseksi ei sovi tilanteeseen oikein mitenkään, koska vakuutuksenottajat ovat ottaneet kalleimman lisäturvan laajimman kotivakuutuksensa lisäksi. Vakuutuksenottajien vakuutushistoriasta selviää, että heidän kodeillaan, perheen käyttöautoilla ja perheen lapsilla on aina ollut laajimmat mahdolliset vakuutukset, joita on tarjolla. Tämän ensimmäisen täysin oman kotinsa kohdalla vakuutuksenottajat eivät tehneet poikkeusta.
Vakuutukseen ovat muutoinkin tiettävästi kuuluneet kaikki muut laajan kotivakuutuksen turvat ja lisäturvat vuoto- ja LVI-laiteturvaa lukuun ottamatta. Olisi kohtuutonta olettaa tai väittää, että asiakkaat olisivat halunneet säästää LVI-laiteturvan osalta, mutta maksaa tuntuvasti korkeampaa vakuutusmaksua X-tason lisäturvasta, josta ei olisi mitään hyötyä vesivahingon sattuessa. Tällaisesta seikasta ei myöskään ole mainittu vakuutuksesta sovittaessa.
Asiakkaiden mukaan kaikki viittaa vakuutuskäsittelijän huolimattomuuteen, jossa käsittelijä on unohtanut laittaa rastin oikeaan ruutuun. Kyseessä on inhimillinen virhe, jota vakuutusyhtiö ei suostu myöntämään tai pysty todisteellisesti järjestelmistään osoittamaan, että virhettä ei ole tapahtunut. Vakuutusyhtiö kertoo, että vakuutustarjousta, hakemusta tai muuta myyntihetken tietoa ei ole saatavilla. Myyntihetken asiakirjojen puuttuminen on vahva osoitus vakuutusyhtiön huolimattomuudesta. Vaihtoehtoisesti yhtiö ei tahdo esittää kyseisiä asiakirjoja, jotta asian todellinen laita ei paljastuisi.
Vakuutusyhtiön vastauksen johdosta antamassaan lausumassa asiakkaat kiistävät yhä, että vakuutusyhtiö olisi antanut heille lämmönsäätimen rikkoutumisen yhteydessä väittämänsä vastauksen. Vakuutusyhtiölle lähetettyyn viestiin ei ole lähetetty vastausta, eikä korvauspäätöstä muutoksenhakuohjeineen ole tehty. Vakuutusyhtiön muistioita esittävät kuvakaappaukset eivät ole päätyneet asiakkaiden haltuun. Vakuutuksenottaja katsoo todisteellisesti osoittaneensa, että hänen omille sivuilleen viestiä ei ole saapunut. Muistiolla tarkoitetaan yleensä paperille kirjoitettua tekstiä. Muistio ei ole viesti, eikä näytönkaappaus muistiosta muuta muistiota vakuutuksenottajille lähetetyksi viestiksi. Asiakkaiden mielestä vakuutusyhtiö ei ole osoittanut, että viestiä olisi koskaan lähetetty asiakkaille tai että he olisivat muutenkaan saaneet herätteitä viestiin liittyen. Kun viestiä ei ole saapunut, myöskään herätteitä ei luonnollisesti ole tullut. Nykyaikainen teknologia mahdollistaa kaiken viestiliikenteen todentamisen jälkikäteen. Suurella todennäköisyydellä vakuutusyhtiö ei ole viestiä koskaan lähettänyt, koska yhtiö ei ole myöskään laatinut lain edellyttämää korvauspäätöstä asian tiimoilta. Turvan puuttumisesta on ensimmäistä kertaa kerrottu vasta ensimmäisen vesivahingon jälkeen keväällä 2019. Tästä eteenpäin asiakkaat ovat halunneet vuoto- ja LVI-turvan voimaan, mutta asialle ei tapahtunut mitään eikä päätöksiä ole kuulunut. Asiakkaat katsovat, että vakuutusyhtiö on laiminlyönyt vakuutustarpeen selvittämisvelvollisuutensa myös vuonna 2019.
Yhteenvetona asiakkaat toteavat, että vakuutusyhtiö ei ole osoittanut toimineensa huolellisesti ja vastuullisesti vakuutuksen tullessa voimaan vuonna 2009. Asiakirjoja ei löydy tai sitten niitä ei tahdota näyttää vakuutuksenottajalle ja Vakuutuslautakunnalle. Vakuutusyhtiön huolimattomuudesta kertovat myös vakuutusasiakirjojen ristiriitaisuudet ja epäselvyydet, vakuutusehtojen toimittamisen unohtaminen ja erikoinen väittämä siitä, että asiakas on saattanut haluta suppean kotivakuutuksen, jota vakuutusyhtiö ei edes myy tai tarjoa, sekä sen lisäksi laajimman X-lisäturvan, josta asiakkaalle ei ole hyötyä suppean kotivakuutuksen kanssa. Kaikki tunnusmerkit viittaavat siihen, että vakuutuksenottaja on alun perin halunnut laajan kotivakuutuksen, laajalla lisäturvalla, mutta ”se yksi rasti” on jäänyt laittamatta Vuoto- ja LVI-turvan kohdalle. Vakuutuksen on katsottava olleen voimassa sen sisältöisenä, kuin vakuutuksenottaja on halunnut ja ymmärtänyt.
Asiakkaiden kirjelmissä käsitellään vielä korvattavan vahinkotapahtuman sattumista ja toisaalta korvausvastuuta rajoittavia olosuhteita koskevan näyttötaakan määräytymistä korvauksen hakijan ja vakuutusyhtiön välisessä suhteessa. Asiakkaat katsovat, että vakuutusyhtiöllä on todistustaakka siitä, että riidanalainen turva ei kuulu vakuutuksenottajien ostaman X-lisäturvatasoisen vakuutuksen piiriin. Vakuutusyhtiön vetoamien tuoteoppaiden osalta asiakkaat toteavat valinneensa laajimman X-lisäturvatason ja myös maksaneensa siitä. Vakuutusyhtiön markkinointimateriaalista ei käy ilmi vakuutusyhtiön väittämä muista turvatasoista irrallinen irtaimiston X-turvataso. Lisäksi markkinointimateriaalista ei ilmene sen sisältöinen vakuutustaso, jonka vakuutusyhtiö on katsonut olleen voimassa vahinkojen sattumisajankohtana.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaiden vaatimukset perusteettomina. Asiakkaalla (B) on vakuutusyhtiön myöntämä kotivakuutus osoitteeseen P-tie 4. Vakuutus on alkanut 28.9.2009. Vakuutus on sisältänyt Matkatavarat, Yksityishenkilön vastuun sekä Oikeusturvan, Omakotitalon, Irtaimiston, Ulkorakennuksen sekä Huvimajan. Omakotitalo on vakuutettu Perustasolla täydestä arvostaan 250 euron omavastuulla. Omakotitalokohde on sisältänyt seuraavat turvat:
· Paloturva
· Myrskyturva
· Varkaus- ja ilkivaltaturva
· Sähkölaiteturva
Vakuutusyhtiö katsoo korvauspäätöksiinsä viitaten, että maaliskuun 2019 vahinko ei ole kotivakuutuksesta korvattava, koska asiakkaan vakuutus ei sisällä LVI- eikä vuototurvaa. Lokakuun 2019 vahinko taas ei ole korvattava, koska vakuutus ei sisällä LVI- eikä vuototurvaa, ja lisäksi, koska kyse on kunnallisen viemärin toimimattomuudesta muun kuin vakuutuksessa määritellyn tulvan vuoksi.
Kielteisten korvauspäätösten vuoksi asiakkaat ovat korvauksen saadakseen vedonneet vakuutusyhtiön laiminlyönteihin mm. tiedonantovelvollisuuden, vakuutuspäätöksen antamisvelvollisuuden ja vakuutustarpeen selvitysvelvollisuuden osalta. He ovat väittämänsä mukaan olleet siinä uskossa, että heillä on ollut vakuutusyhtiön laajin ja kattavin kotivakuutus.
Vakuutuksen myyntitilanne ja tiedonantovelvollisuuden arviointi
Vakuutussopimuslain 4 b §:ään perustuva vakuutusyhtiön velvollisuus selvittää asiakkaan vakuutustarve on tullut voimaan muun IDD-sääntelyn mukana vuonna 2018. Käsiteltävänä oleva kotivakuutus on myyty vuonna 2009. Velvollisuus vakuutustarpeen selvittämisestä ei vakuutusyhtiön mukaan ole ollut voimassa tätä vakuutusta myytäessä.
Vakuutus on myyty vakuutusyhtiön puhelinpalvelussa 24.9.2009. Vakuutuksen alkamispäivä on ollut 28.9.2009. Kyseisen vakuutuksen myynyt PK-niminen henkilö ei ole enää vakuutusyhtiön palveluksessa, joten häntä ei ole voitu haastatella vakuutuksen myyntitilanteeseen ja PK:n tavanomaisiin toimintatapoihin liittyvien asioiden osalta.
Keskeistä myyntitilanteen osalta on kuitenkin se, että vakuutusyhtiön kaikkien myyjien toimintatapoihin on ennen vuotta 2018 kuulunut aina tietyn laajuisen kotivakuutuksen suositteleminen lähtökohtaisesti asiakkaille. Ensin suositeltu taso on ollut Perustason vakuutus, kun taas myöhemmin suositeltu vakuutus on ollut Laaja kotivakuutus. Molemmat tasot sisältävät Vuoto- ja LVI-turvan. Vakuutusyhtiö ei luonnollisesti tarjoa vakuutusta ilman vuototurvaa kohteeseen, jossa on juokseva vesi. Suppeaa, pelkän Paloturvan ja Luonnonilmiöturvan sisältävää vakuutusta, ei ole koskaan ensisijaisesti suositeltu asiakkaille.
Vakuutusyhtiön toimintatapoihin ei ole milloinkaan kuulunut Perustasoa suppeamman turvatason suosittelu, eikä myyjällä ole muutoinkaan ollut mitään kannustinta tarjota tällaista asiakkaalle. Yleisin syy Perustasoa suppeamman vakuutuksen myynnille on se, että asiakas pitää kotivakuutuksen hintaa liian korkeana ja haluaa joitain turvia poistettavaksi, jolloin vakuutuksen hintaakin saadaan laskettua. Turvien poistaminen tietyn laajuisesta vakuutuksesta on aina asiakkaan aloitteesta tapahtuva asia. Nämä asiat eli vakuutuksesta poistetut turvat ja muutoinkin vakuutuksen pääasiallinen korvauspiiri keskeisine rajoitusehtoineen käydään vakuutusyhtiön mukaan aina läpi asiakkaan kanssa.
Vakuutussopimuslaki edellyttää, että vakuutuksen alettua ja vuosittain asiakkaalle lähetetään sekä vakuutuskirja että -ehdot. Vakuutusyhtiö toimii näiden velvoitteiden mukaisesti. Tässä tapauksessa asiakkaalle on vakuutuksen alettua 29.9.2009 lähetetty muutosvakuutuskirja, johon on merkitty vakuutuksen tarkat tiedot. Tässä vakuutuskirjassa on lueteltu nimiltä, mitkä kaikki vakuutusturvat kuuluvat rakennuksen vakuutuskohteeseen. LVI-turvaa ja Vuototurvaa ei mainita. Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaan tulee tutustua vakuutuskirjan tietoihin ymmärtääkseen, mitä tehty vakuutussopimus kattaa ja mitä ei. Vakuutuskirja tulee myös tarkistaa ja siitä reklamoida, mikäli siinä havaitsee virheitä. Nyt mitään reklamaatiota ei ole tehty, eikä asiakas ole muutoinkaan ottanut vakuutusyhtiöön yhteyttä vakuutusturvaa muuttaakseen.
Vakuutussopimuslain esitöissä (HE 114/1993) 9 §:n perusteluissa todetaan asiakkaan reklamaatiovelvollisuudesta ja sopimusoikeudellisista periaatteista seuraavasti: ”Jos vakuutuksenantaja on menetellyt markkinoinnissaan lainvastaisesti, myös sopimusoikeuden yleiset oikeusperiaatteet voivat tulla sovellettaviksi. Niiden nojalla vakuutuksenottajalle voi syntyä oikeus purkaa vakuutussopimus ja saada mahdollisesti maksetut vakuutusmaksut takaisin. Toisaalta vakuutuksenottajalle voi syntyä velvollisuus ilmoittaa vakuutuksenantajalle, jos hän sopimuksen tekemisen jälkeen havaitsee markkinointitiedot virheellisiksi tai harhaanjohtaviksi. Ilmoituksen laiminlyönti voi johtaa siihen, että vakuutuksenottajan katsotaan hyväksyneen sopimuksen vakuutusehtojen mukaisena. Jos vakuutuksenottaja reklamoi, hän säilyttää oikeutensa vedota markkinoinnissa annettuihin tietoihin.”
Asiassa on merkityksellistä myös se, että asiakkaille on vuonna 2011 tapahtuneen lämmönsäätimen rikkoutumista koskevan vahingon käsittelyn yhteydessä nimenomaisesti ilmoitettu, että rakennus on vakuutettu palo-, rikos-, luonnonilmiö- ja sähköilmiöturvalla. Samalla on ilmoitettu erikseen, että vakuutuskorvaus vaatisi tässä tapauksessa LVI-turvan, mitä omakotitalolla ei siis ole. Asiakas ei ole millään tavalla reklamoinut asiasta tai muutoinkaan tuolloin osoittanut, että hänellä olisi ollut erilainen käsitys vakuutukseen kuuluvista turvista tai kotivakuutuksen korvauspiiristä. Vakuutusyhtiö katsoo tämän osoittavan, että asiakas on ollut tietoinen vakuutuksensa sisällöstä ja tyytyväinen siihen.
Yhteenveto
Yhteenvetona vakuutusyhtiö toteaa, että asiakkaille on ilmoitettu puuttuvista turvista myyntitilanteessa, vuoden 2011 vahingon yhteydessä sekä kahdesti vuoden 2019 vahingon yhteydessä korvauspäätöksissä. Missään vaiheessa asiakas ei ole parantanut kotivakuutuksensa turvatasoa, vaikka onkin maininnut asian. Puuttuvista turvista ei myöskään ole reklamoitu yllä mainittujen ilmoitusten eikä lukuisten vakuutuskirjojen saamisen jälkeen. Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakas on hyväksynyt vakuutukseen valitun turvatason ja menettänyt oikeutensa vedota väitettyyn myyntivirheeseen. Asiakkaat eivät ole osoittaneet erityistä kiinnostusta vakuutuksestaan huolehtimiseen. Tästä kertoo sekin, että kotivakuutus on sen voimassaoloaikana päättynyt maksamattomuuteen kolme kertaa. Se on kuitenkin aina saatettu uudelleen voimaan.
Vakuutusyhtiö katsoo täyttäneensä tiedonantovelvollisuutensa. Asiakkaat eivät ole perustellusti voineet käsittää ostaneensa LVI- ja Vuototurvan sisältävän kotivakuutuksen. Tätä johtopäätöstä tukee ensinnäkin se, etteivät asiakkaat ole olleet yhteydessä vakuutusyhtiöön saatuaan useita vakuutuskirjoja, joista vakuutuksen turvataso käy yksiselitteisesti ilmi. Tätä käsitystä tukee myös se, ettei kyseisten turvien puuttumiseen ole reagoitu silloinkaan, kun asiasta on vuonna 2011 nimenomaisesti ilmoitettu.
Asiakkaiden viemärivahingon syyn osalta vetoamien seikkojen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus vakuutuksesta korvattavan vahingon sattumisesta. Hakijalla on myös vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan velvollisuus antaa selvityksiä asiassa. Koska turvaa vahingon korvaamiseksi ei ole ollut, vahingon tarkan syyn selvittäminen ei ole ollut vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi tarpeellista.
Vuonna 2011 lähetetyt viestit
Asiakkaat ovat kiistäneet saaneensa viestiä puuttuvista turvista vuonna 2011 ja katsovat, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt mitään näyttöä viestien perille saapumisesta. Vakuutusyhtiön mukaan Omat sivut (aiemmin Y Kansio) on vakuutusyhtiön sähköinen asiointikanava, jonka käyttöönotto edellyttää asiakkaan omaa aktiivisuutta. Asiakas voi siis halutessaan ottaa Omat Sivut käyttöönsä, jolloin esim. korvauspäätökset ja uudistusvakuutuskirjat toimitetaan sähköisesti. Asiakas on kuitenkin aina itse tietoinen siitä, jos Omat Sivut on otettu käyttöön.
Lisäksi asiakas saa herätteen Omille Sivuille tulleesta viestistä. Heräte lähetetään sekä asiakaan puhelimeen tekstiviestitse että asiakkaan sähköpostiin. Vakuutusyhtiö on lähettänyt vastineensa liitteenä kuvakaappaukset Omille Sivuille lähetetystä viestistä, jossa informoidaan asiakasta puuttuvista turvista, mihin asiakas ei ole reagoinut tai reklamoinut. Väite myyntivirheestä on esitetty vasta jälkikäteen ja vakuutusyhtiö ei pidä sitä uskottavana. Vakuutusyhtiön toimittamissa kuvakaappauksissa on aikaleimat, joita ei voi jälkikäteen muuttaa. Yhtiö katsoo asiassa näytetyksi, että kyseinen viesti on lähetetty vuonna 2011. Vakuutusyhtiö ei pidä uskottavana asiakkaan väitettä siitä, että hän ei olisi ollut tietoinen Omille Sivuille tulleesta viestistä, ottaen huomioon sen, että asiakas on itse aktivoinut Omat Sivut ja että saapuneesta viestistä on lähtenyt asiakkaalle herätteitä moneen paikkaan.
X-lisäturvaa koskevat markkinointitiedot
Asiakkaat ovat esittäneet, että vakuutusyhtiön markkinointi sekä tuoteopas antavat virheellisen kuvan X-lisäturvan sisällöstä. Vakuutusyhtiö katsoo, että sen tuoteoppaasta kuten markkinoinnistakin käy ilmi, että yhtäältä rakennuksen X-lisäturva ja toisaalta irtaimiston X-lisäturva ovat täysin eri turvia, joista korvataan eri asioita. Vakuutusyhtiö viittaa vuodelta 2015 olevaan tuoteoppaaseen (s. 5). Irtaimiston X-lisäturva ei tarkoita sitä, että rakennuskin olisi vakuutettu X-lisäturvatasolla.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, ovatko vakuutuksen kohteena olevassa P-tien omakotitalossa vuonna 2019 tapahtuneet kaksi vuotovahinkoa vakuutuksesta korvattavia. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen vakuutusturvaan kuulunut vahinkojen sattuessa vuotovahinko-osaa. Tähän liittyen kyse on muun ohessa sen arvioimisesta, onko tällaista vakuutusta asiakkaiden puolelta tarkoitettu ottaa, sekä siitä, onko vakuutusyhtiö täyttänyt vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa ennen kotivakuutussopimuksen tekemistä. Jos vakuutusyhtiön on katsottava laiminlyöneen tiedonantovelvollisuutensa, kyse on siitä, onko vakuutuksenottajien katsottava vakuutusyhtiön väittämällä tavalla laiminlyöneen reklamaatiovelvollisuutensa. Lopuksi arvioitavana on, minkä sisältöisenä vakuutussopimuksen on katsottava olevan voimassa, ja ovatko vuoden 2019 vuotovahingot vakuutuksesta korvattavia.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vuonna 2009 voimassa olleet lainkohdat
Vakuutussopimuslain 5 §:n (Tiedot ennen sopimuksen päättämistä) 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.
Vakuutussopimuslain 6 §:n (Eräiden asiakirjojen antaminen) mukaan vakuutussopimuksen päättämisen jälkeen vakuutuksenantajan on ilman aiheetonta viivytystä annettava vakuutuksenottajalle asiakirja, johon on merkitty sopimuksen keskeinen sisältö (vakuutuskirja), sekä vakuutusehdot. Vakuutusten etämyynnissä kuluttajalle sovelletaan kuitenkin, mitä kuluttajansuojalain 6a luvun 11 §:ssä säädetään.
Vakuutussopimuslain 9 §:n (Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista) 1 momentin mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.
Kuluttajansuojalain 6a luvun 11 §:n (Ennakkotietojen ja sopimusehtojen toimittaminen kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla) mukaan ennakkotiedot ja sopimusehdot on hyvissä ajoissa ennen sopimuksen tekemistä toimitettava kuluttajalle henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai sähköisesti siten, että kuluttaja voi tallentaa ja toisintaa ne muuttumattomina. Sama koskee tietoja, jotka elinkeinonharjoittajan on muun lainsäädännön mukaisesti annettava kuluttajalle ennen rahoituspalvelua koskevan sopimuksen tekemistä.
Pykälän 2 momentin mukaan jos sopimus tehdään kuluttajan pyynnöstä sellaista etäviestintä käyttäen, että tietoja ja sopimusehtoja ei voida antaa 1 momentissa tarkoitetulla pysyvällä tavalla ennen sopimuksen tekemistä, tiedot ja sopimusehdot on annettava pysyvällä tavalla viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen.
Vuonna 2019 voimassa olleet lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Vakuutussopimuslain 70 §:n (Korvauksen suorittaminen) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.
Pykälän 3 momentin mukaan viivästyneelle korvaukselle on maksettava korkolaissa (633/82) säädetty viivästyskorko.
Kotivakuutusehtojen (voimassa 26.5.2018 alkaen ja 1.1.2019 alkaen) jakson Vakuutusehdoissa käytettyjä käsitteitä kohdan Tulvien määrittely, Rankkasadetulva mukaan rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen. Kohdan Poikkeuksellisuuden arviointi mukaan sadetta pidetään poikkeuksellisena, kun sademäärä on 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa.
Ehtokohdan 3.1 (Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.
Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voitaisiin korvata jostakin muusta turvasta.
Ehtokohdan 3.3 (Luonnonilmiöturva) mukaan vakuutuksesta korvataan Suomessa sijaitsevalle vakuutetulle rakennukselle ja vakuutetussa rakennuksessa olevalle vakuutetulle irtaimistolle ja vakuutetun huoneiston kiinteälle sisustukselle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva ja vesi on tunkeutunut rakennukseen suoraan maanpinnalta tai kiinteästi asennettujen LVI-putkistojen kautta.
Ehtokohdan 3.5 (Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.
Ehtokohdan 3.6 (LVI-laiteturva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton LVI-laitteen tai -putkiston välitön rikkoutuminen.
Ehtokohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) alakohdan 8 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioitumisesta tai toimimattomuudesta, ellei syynä ole rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva.
Asian arviointi
Asiakkaat ovat valituksessaan aluksi esittäneet, että vakuutusyhtiö on omasta aloitteestaan perusteettomasti supistanut vakuutusturvaa asiakkaiden muuton yhteydessä. Myöhemmin he ovat kuitenkin katsoneet, että vakuutusyhtiö on P-tien omakotitalon vakuutuksen myyntitilanteeseen liittyen joko laiminlyönyt vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa tai vaihtoehtoisesti kyse on ollut vakuutusyhtiön tekemästä virheestä vakuutussopimuksen järjestelmään syöttämisen yhteydessä.
Vakuutuslautakunta pitää osapuolten kannanottojen perusteella asiassa riidattomana, että P-tien omakotitalolle ja koti-irtaimistolle otetussa vakuutuksessa on ollut kyse aiemman S-tien paritalo-osuuden ja irtaimiston vakuutuksen tilalle otetusta kokonaan uudesta vakuutuksesta, minkä johdosta asiaa on sopimuksen muuttamisen sijaan arvioitava vakuutussopimuksen tekemiseen liittyvien velvoitteiden täyttämisen näkökulmasta. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että riidanalaisesta kotivakuutuksesta on sovittu puhelinkeskustelussa 24.9.2009.
Onko kotivakuutussopimus syntynyt rakennuksen osalta vuotovahinkoturvan käsittävänä?
Vakuutussopimuksesta sovittaessa voimassa olleen vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen päättämistä tullut antaa vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tiedot vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Vakuutuksenantajan on annettava nämä tiedot oma-aloitteisesti. Tietoja ei tarvitse vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan antaa, jos vakuutuksen hakija ei tietoja halua tai niiden antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta. Tietojen selkeydelle asetettavien vaatimusten on katsottu korostuvan puhelinmyynnissä verrattuna tilanteeseen, jossa vakuutussopimus tehdään vakuutuksenottajalle luovutettavaa kirjallista aineistoa apuna käyttäen (Hoppu – Hemmo: Vakuutusoikeus, 2006, s. 46).
Asiakkaiden puolelta on kerrottu, että heidän tarkoituksenaan on ollut ostaa P-tien omakotitalolle vuonna 2009 tapahtuneen muuton yhteydessä laajuudeltaan aiempaa S-tien kotivakuutusta vastaava kotivakuutus. Vakuutusyhtiön edustajan kanssa käydyn puhelinkeskustelun perusteella aiempaa kotivakuutusta vastaavaan vakuutuskokonaisuuteen päätettiin ottaa lisäksi laajin mahdollinen irtaimistoturva (X-lisäturva). He ovat tuoneet esille, että myös aiemman omakotitalon turva on ollut laaja ja vuotovahingot kattava. Asiakkailla ei ole ollut mitään syytä vakuuttaa omakotitaloaan ilman vuotovahinko-osaa ja tällaista tarkoitusta vastaan puhuu se, että koti-irtaimisto on kuitenkin vakuutettu laajimmalla mahdollisella X-lisäturvalla. Heidän arvionsa mukaan se, että vakuutukseen ei olekaan kuulunut vuototurvaa, on todennäköisesti johtunut vakuutusyhtiön puolella tapahtuneesta näppäilyvirheestä tai muusta teknisestä virheestä. Ei voida olettaa, että irtaimisto vakuutettaisiin laajimmalla mahdollisella turvalla ja samalla rakennus jätettäisiin vakuuttamatta vuotovahinkojen varalta.
Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksen myynyt PK-niminen henkilö ei ole enää vakuutusyhtiön palveluksessa, joten häntä ei ole voitu haastatella vakuutuksen myyntitilanteeseen ja hänen tavanomaisiin toimintatapoihinsa liittyvien asioiden osalta. Vakuutusyhtiö on kertonut, että sen myyjien toimintatapoihin on ennen vuotta 2018 kuulunut aina tietyn laajuisen kotivakuutuksen suositteleminen lähtökohtaisesti asiakkaille. Ensin suositeltu taso on ollut Perustason vakuutus, kun taas myöhemmin suositeltu vakuutus on ollut Laaja kotivakuutus, jotka molemmat sisältävät vuotovahinko-osan. Pelkän Paloturvan ja Luonnonilmiöturvan sisältävää vakuutusta ei ole koskaan ensisijaisesti suositeltu asiakkaille. Myyjillä ei ole muutoinkaan ollut mitään kannustinta tarjota tällaista asiakkaalle. Yleisin syy Perustasoa suppeamman vakuutuksen myynnille on vakuutusyhtiön mukaan, että asiakas pitää kotivakuutuksen hintaa liian korkeana ja haluaa turvia poistettavaksi vakuutuksen hinnan laskemiseksi. Vakuutusyhtiön mukaan turvien poistaminen tietyn laajuisesta vakuutuksesta on aina asiakkaan aloitteesta tapahtuva asia. Vakuutuksesta poistetut turvat ja muutoinkin vakuutuksen pääasiallinen korvauspiiri keskeisine rajoitusehtoineen käydään vakuutusyhtiön mukaan aina läpi asiakkaan kanssa
Tässä tapauksessa vakuutussopimuksen tekemiseen liittyneestä puhelinkeskustelusta ei ole esitetty lautakunnalle muuta selvitystä kuin asiakkaiden kertomus. Vakuutusyhtiö on kuvannut vakuutusten myyntiin liittyviä toimintatapojaan, mutta ei ole kyennyt esittämään lähempää selvitystä puhelinkeskustelun sisällöstä tai siitä, mitä tietoja vakuutuksen myyntitilanteessa on tosiasiassa kerrottu vakuutuksenottajalle. Koska vakuutuksesta on esitetyn selvityksen perusteella sovittu yhden puhelinkeskustelun aikana, myöskään erillistä vakuutustarjousta ei ole tehty.
Omakotitalon ja sen irtaimiston vakuuttamisesta sopiminen on lautakunnan näkemyksen mukaan vakuutuksenottajana olevan kuluttajan kannalta suurimerkityksinen oikeustoimi, johon liittyy tyypillisesti vakuutuksen kohteena olevaa rakennusta koskevien tietojen, muun muassa rakennuksen pinta-alan, rakennemateriaalien, putkiston iän ja muiden vastaavien tietojen läpi käyminen, millä seikoilla voi olla olennainen merkitys vakuutuksenottajan turvan kattavuuden ja toisaalta myös hänen tiedonantovelvollisuutensa täyttämisen kannalta. Lautakunnan mielestä tämän kaltaisesta vakuutuksesta puhelinkeskustelussa sopiminen edellyttää korostettua huolellisuutta ja vakuuttamistilanteen asianmukaista dokumentoimista vakuutusyhtiön puolelta. Selvityksen esittäminen puhelinmyynnissä annettujen tietojen tarkemmasta sisällöstä on yleensä vaikeaa, ellei myyntikeskustelua nauhoiteta tai muuten dokumentoida. Nämä vaikeudet eivät kuitenkaan ole peruste alentaa näyttökynnystä tiedonantovelvollisuuden täyttymisestä vakuutuksenantajan hyväksi. Jos vakuutuksenantaja ei riittävästi huolehdi markkinointi- ja myyntitapahtumiensa dokumentoinnista, se kantaa itse siitä aiheutuvan riskin.
Vakuutusyhtiö ei tässä tapauksessa kuitenkaan ole kyennyt esittämään lainkaan selvitystä vakuutussopimuksen tekemiseen johtaneesta puhelinkeskustelusta. Lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiön esittämä kuvaus vuonna 2009 noudatetusta myyntimallista riitä muun selvityksen puuttuessa osoittamaan, että nyt kyseessä olevassa myyntipuhelussa olisi tosiasiassa annettu vakuutusyhtiön väittämät tiedot, joista on yhtiön puolelta lisäksi esitetty vain yleisluonteinen kuvaus. Asiassa jää tämän vuoksi näyttämättä, mitä vakuutuksesta on tarkalleen ottaen keskusteltu. Esitetyn näytön perusteella näyttämättä jää myös, että vakuutusyhtiö olisi ennen vakuutussopimuksen tekemistä antanut B:lle tietoja eri vakuutusmuotojensa, kuten kotivakuutuspakettien ja niiden eri osien sisällöstä ja ominaisuuksista, tai myöskään tietoja vakuutusturvan olennaisista rajoituksista.
Lautakunta pitää asiakkaiden mainitsemista syistä epätavallisena sitä, että omakotitalorakennus vakuutetaan turvalla, joka ei lainkaan kata vuotovahinkoja samalla, kun koti-irtaimisto vakuutetaan turvatason puolesta laajimmalla, äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahinkotapahtumat kattavalla turvalla, minkä lisäksi irtaimistolle otetaan vielä korvausmääriä laajentava X-lisäturva. Vakuutusyhtiö on tuonut esille, että myös tällaiselle vakuutuksenottajan valinnalle voi olla perusteita. Vaikka asiakkaat ovat valituksessaan laajasti kuvanneet esimerkiksi omakotitalossaan eri aikoina tekemiään remontteja, joilla voidaan katsoa olevan vaikutusta vakuutuksen hintaan tai joidenkin turvien osalta jopa vakuutuksen myöntämiseen, vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole vakuutuksen hintaan yleisellä tasolla viittaamisen lisäksi ole tuonut vastauksissaan esille, mitä perusteita asiakkailla on mahdollisesti voinut olla vakuutusyhtiön väittämän, tavanomaisesta merkittävästi poikkeavan vakuutuskokonaisuuden valitsemiselle. Vakuutuslautakunta katsoo, että myöskään vakuutusyhtiön vetoamilla vakuutussuhteen aikaisilla maksulaiminlyönneillä ei ole vaikutusta arvioitaessa sitä, minkä sisältöistä vakuutusta asiakkaiden toimesta on vuonna 2009 haettu vakuutusyhtiöltä.
Vakuutusyhtiö ei ole tässä tapauksessa osoittanut, mitä tietoja vakuutuksenottaja B:lle mahdollisesti on annettu kotivakuutuksesta ennen nyt kyseessä olevan vakuutussopimuksen tekemistä. Osapuolten kertomuksen perusteella kyse on ollut etämyynnistä, mutta esitetystä selvityksestä ei ilmene, että vakuutusyhtiö olisi lähettänyt A:lle vakuutusehtoja tai myöskään kuluttajansuojalain 6a luvun 11 §:ssä tarkoitettuja muita tietoja vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen. Lautakunta pitää asiakkaiden kertomusta vakuutuksen ottamiseen liittyvistä tapahtumista lähtökohtaisesti uskottavana. Vakuutusyhtiö, jolla on ollut mahdollisuus dokumentoida myyntitapahtuma, ei puolestaan ole kyennyt esittämään väitteitään tukevaa vastanäyttöä vakuutussopimuksen tekemisen olosuhteista. Näistä syistä lautakunta katsoo, että vakuutussopimus on tässä tapauksessa syntynyt aikaisemman kotivakuutuksen laajuisena.
Asiakkaat ovat kertoneet olleensa siinä käsityksessä, että heidän vakuutukseensa on aiemman kotivakuutuksen tavoin kattanut myös vuotovahingot. Tältä osin lautakunta toteaa, että A:n ja B:n aiemmin paritalolleen ottamaan kotivakuutukseen ei ole sisältynyt erillistä vuotovahinko-osaa, vaan rakennus ja irtaimisto ovat olleet vakuutettuna turvalla äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman varalta, mikä turva on 1.1.2008 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen mukaan kattanut myös vakuutusehtojen mukaiset vuotovahingot ja LVI-laitteiden rikkoutumisvahingot. Lautakunta katsoo, että vakuutussopimus on tässä tapauksessa syntynyt aiemman vakuutussopimuksen laajuisena ja siten myös rakennuksen (omakotitalo) osalta aiempaa vastaavan laajuisena, toisin sanoen turvan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman varalta sisältävänä.
Ovatko asiakkaat laiminlyöneet reklamaatiovelvollisuutensa?
Vakuutusyhtiö on vastauksessaan vedonnut siihen, että vakuutuksesta puuttuvista turvista ei ole reklamoitu, vaikka vakuutuksesta on toimitettu lukuisia vakuutuskirjoja. Lisäksi asiakkaat ovat vakuutusyhtiön korvauskäsittelyn yhteydessä antamien vastausten johdosta tulleet tietämään, että vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vakuutukseen ei ole sisältynyt muun ohessa vuototurvaa. Vakuutusyhtiö katsoo, että B on hyväksynyt vakuutukseen valitun turvatason ja menettänyt oikeutensa vedota väitettyyn myyntivirheeseen.
Asiakkaat ovat katsoneet, että vuoden 2009 vakuutuskirjan ja myös myöhempien vakuutuskirjojen merkinnät ovat olleet epäselviä ja osin ristiriitaisia, minkä johdosta asiakkaat eivät ole itse vakuutusyhtiön vaatimalla tavalla voineet oikaista tai korjata tilannetta. Asiakkaat kiistävät saaneensa vuoden 2011 vahinkotapahtuman käsittelyn yhteydessä vakuutusyhtiön väittämää tietoa siitä, että vakuutukseen ei vakuutusyhtiön mielestä kuulukaan vuotovahinko-osaa. Tieto on annettu vasta vuotovahingon 13.3.2019 sattumisen jälkeen.
Lautakunta toteaa, että vaikka vakuutuksenottajalla on yleinen velvollisuus itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön ja vakuutusyhtiön siitä antamiin tietoihin, vakuutussopimuslain vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta koskevissa säännöksissä ei ole asetettu vakuutuksenottajalle vakuutusyhtiön väittämän kaltaista reklamaatiovelvollisuutta. Lautakunta on ratkaisukäytännössään (esimerkiksi FINE-025212) katsonut, ettei vakuutusyhtiö voi vapautua tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin seuraamuksista etenkään vakiovakuutusehtojensa sisällön osalta pelkästään vetoamalla vakuutuksenottajan omiin mahdollisuuksiin selvittää näiden seikkojen merkitystä vakuutussopimuksen tarkemman sisällön kannalta ja reklamoida puutteiksi tai virheiksi arvelemistaan seikoista. Paitsi, että tällainen velvollisuus ei ilmene laista, sitä ei voida vakuutuksenottajille muutoinkaan asettaa, sillä vakuutuksenottajilta ei voida edellyttää yleistä perehtyneisyyttä vakuutusehtoja koskevaan soveltamiskäytäntöön.
Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön vetoama lain perusteluiden maininta vakuutuksenottajan reklamaatiovelvollisuudesta ei koske vakuutussopimuslain 9 §:n alaista tilannetta, vaan tapauksia, joissa vakuutuksenottaja on päättänyt vedota vaatimustensa perusteena lainkohdan vastuusäännöksen sijasta sopimusoikeuden yleisiin oikeusperiaatteisiin, mikä mainitussa perustelulauselmassa on todettu myös sallituksi. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että asiakkaat eivät tässä tapauksessa ole menettäneet mahdollisuuttaan vedota tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin.
Vakuutuslautakunta toteaa tämän tapauksen osalta vielä erikseen, että kun vakuutusehtoja tai etämyyntiasiakirjoja ei ole selvityksen mukaan vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen lähetetty B:lle, asiakkaiden mahdollisuudet arvioida vakuutuksen sisällön oikeellisuutta yksinomaan heidän sopimuksen tekemisen jälkeen saamansa vakuutuskirjan perusteella ovat olleet heikot. Vakuutusehtoihin perehtymättömän kuluttajan ei lautakunnan näkemyksen mukaan voida ilman vakuutusehtoja edellyttää havaitsevan esimerkiksi, että 29.9.2009 päivätty vakuutuskirja, jossa vuotovahinkojen ja LVI-laitteiden rikkoutumisen varalta olevia turvia ei lainkaan mainita, merkitsee sitä, että koti-irtaimiston osalta vuotovahingot kattava turva on voimassa vakuutuskirjaan merkityn ”Turva äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman varalta” vakuutusosan kautta, kun taas rakennuksen osalta turva vuotovahinkojen varalta ei ole voimassa. Lisäksi A:lle ja B:lle lähetetyissä myöhemmissä vakuutuskirjoissa kuvattujen turvien sisältö on asiakkaiden valituksessa todetulla tavoin esimerkiksi vuoden 2013 osalta poikennut aiemmasta siten, että muun muassa irtaimistovakuutuksen osalta vuototurva on nyt – toisin kuin vuoden 2009 vakuutuskirjassa – mainittu erikseen. Myöskään tähän muutokseen johtaneita syitä vakuutusyhtiö ei ole lähemmin tuonut vastineissaan esille. Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että vaikka asiakkailla voitaisiinkin vastoin edellä todettua katsoa olevan reklamaatiovelvollisuus, vakuutusyhtiön lähettämien vakuutuskirjojen sisällön perusteella turvan puutteellisuuden havaitseminen on ollut vakuutusehtoihin perehtymättömän kuluttajan näkökulmasta varsin haasteellista.
Vakuutusyhtiö on vedonnut vielä siihen, että asiakkaat ovat tulleet korvauskäsittelyn yhteydessä tietämään, että yhtiön mielestä vakuutusturvaan ei kuulu vuotovahinko-osaa. Koska asiakkaiden ei kuitenkaan edellä esitetyin perustein voida katsoa menettäneen oikeuttaan vedota vakuutusyhtiön tiedonantovirheeseen, vakuutusyhtiön tämä väite jää asiassa vaille merkitystä.
Vahinkojen korvattavuus kotivakuutuksesta
Osapuolten välillä on riitaa vahinkotapahtumien 13.3.2019 ja 12.10.2019 korvattavuudesta. Lautakunnalle esitetyn vahinkoilmoituksen mukaan 13.3.2019 sattuneessa vahingossa on todennäköisesti ollut kyse vesipistettä käytettäessä tapahtuneesta viemärivuodosta. Muuta selvitystä vahinkotapahtumasta ei ole esitetty.
Vakuutusyhtiö on vedonnut vahinkotapahtuman 13.3.2019 osalta vain siihen, että vakuutus ei sisällä LVI- eikä vuototurvaa. Koska vakuutuksen on tässä tapauksessa katsottava olevan voimassa muun muassa vuototurvan sisältävänä, lautakunta katsoo, että vuotovahinko 13.3.2019 on vakuutuksesta korvattava.
Vakuutuslautakunnalle toimitetun kartoitusraportin mukaan asiakkaiden omakotitalon kellarikerroksessa 12.10.2019 sattuneessa vahinkotapahtumassa kellarin lattiakaivot ovat tulvineet. Raportissa vahingon syyksi oli todettu pihalla olleen kaivon tukkeutuminen. Asiakkaan verkkoviestin 4.11.2019 mukaan tukos on ollut kaivosta eteenpäin johtavassa putkessa. Tukos oli irronnut imuauton laitettua kaupungin puolelta painetta kaivoon päin.
Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että vakuutusehtojen mukaiset sademäärät eivät ole ylittyneet, koska vahinkopaikkakunnalla on satanut alkaen yöllä 11.10.2019 vuorokauden aikana 15,8 mm/vrk ja 11.10.2019 puolestaan 7 mm/vrk.
Vakuutusehtojen kohdan 3.3 mukaan vakuutuksen luonnonilmiöturvasta korvataan rakennukselle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva ja vesi on tunkeutunut rakennukseen suoraan maanpinnalta tai kiinteästi asennettujen LVI-putkistojen kautta. Ehtojen mukaan sadetta pidetään poikkeuksellisena, kun sademäärä on 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa.
Yleisten oikeudellisten periaatteiden mukaan korvausta hakevalla on näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Koska asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että 12.10.2019 sattuneen vahingon syynä olisi ollut voimakkuudeltaan vakuutusehdoissa tarkoitettua vastaava rankkasade (sademäärä vähintään 35 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa), Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vahinko ole luonnonilmiöturvasta korvattava.
Asiassa on vielä arvioitava, onko vahinko korvattava vakuutusehtojen kohdassa 3.3 tarkoitettuna äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana tai ehtokohdassa 3.5 tarkoitettuna vuotovahinkona. Edellä on katsottu, että asiakkaiden kotivakuutus on voimassa muun muassa vuotovahingot käsittävänä. Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että vahinko ei ole korvattava, koska kyse on ollut rajoitusehtokohdassa tarkoitetusta kunnallisen viemärin toimimattomuudesta muun kuin vakuutuksessa mainitun tulvan johdosta. Asiakkaat ovat puolestaan katsoneet jäävän näyttämättä, että kyse olisi ollut nimenomaan rajoitusehtokohdassa tarkoitetun viemärin toimimattomuudesta, minkä lisäksi he ovat pitäneet kyseenalaisena, että vakuutusyhtiö vetoaa rajoitusehtoon, josta ei ole annettu tietoa vakuutusta myytäessä.
Vakuutuslautakunta tulkitsee vakuutusyhtiön vastausta siten, että yhtiö pitää 12.10.2019 sattunutta vahinkoa 1.1.2019 alkaen voimaan tulleiden kotivakuutusehtojen mukaan lähtökohtaisesti korvattavana vuotovahinkona. Arvioitavaksi tulee, onko vahinko aiheutunut rajoitusehtokohdan 4 alakohdassa 8 tarkoitetulla tavalla kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioitumisesta tai toimimattomuudesta.
Edellä esitettyyn viitaten lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö ei ole näyttänyt, että se olisi vakuutusta myytäessä antanut asiakkaille tietoja vakuutusturvan rajoituksista, kuten nyt kyseessä olevasta kunnallisen viemärijohdon toimimattomuutta koskevasta ehtokohdasta, joka on vakuutusta myytäessä voimassa olleissa kotivakuutusehdoissa ollut rajoitusehtokohdan 4 alakohdassa 6. Väitteitä saati selvitystä siitä, että tietoa tästä rajoituksesta olisi annettu B:lle myöskään asiakkaiden aiemmasta kotivakuutussopimuksesta sovittaessa tai muuten tämän vakuutuksen voimassaoloaikana, ei ole esitetty. Vakuutusyhtiö ei ole väittänyt, että kyse olisi ollut muunlaisesta kuin vakuutussopimuslain 5 §:ssä tarkoitetusta olennaisesta rajoituksesta, johon vakuutuksen hakijan huomiota tulee kiinnittää ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Koska vakuutusyhtiö ei ole näyttänyt antaneensa B:lle tietoja kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioitumisesta tai toimimattomuudesta aiheutunutta vahinkoa koskevasta rajoitusehtokohdasta ennen vakuutussopimuksen tekemistä, vakuutussopimus on tullut voimaan ilman mainittua rajoitusehtoa. Tämän vuoksi myös 12.10.2019 sattunut vahinko on vakuutuksesta korvattava.
Lopputulos
Asiakkaiden P-tien omakotitalon kotivakuutus on tullut 15.9.2009 lukien voimaan äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahinkotapahtumat kattavana ja ilman alun perin sovellettujen vakuutusehtojen kohdan 4 alakohdan 6 (nyttemmin alakohta 8) mukaista rajoitusehtokohtaa. Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa 13.3.2019 ja 12.10.2019 sattuneet vahinkotapahtumat kotivakuutuksesta. Korvauksille tulee maksaa laillinen viivästyskorko.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala
Jäsenet:
Maso
Sario
Rantala
Yrttiaho