Haku

FINE-032604

Tulosta

Asianumero: FINE-032604 (2021)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 10.02.2021

Lakipykälät: 62, 65, 66, 75, 69

Omakotitalon palovahinko. Epäselvä palonsyy. Tahallisuus. Vahinkotapahtumasta esitetty selvitys. Oliko kyse äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta? Tuliko korvaus maksaa päivänarvon vai jälleenhankinta-arvon mukaisesti? Vahingon määrä.

Tapahtumatiedot

A:n ja B:n omistama omakotitalo (rv. 1917) vaurioitui pahoin 2.6.2018 sattuneessa tulipalossa.  Poliisin esitutkintapöytäkirjan mukaan vakuutusyhtiö oli tehnyt asiassa 13.7.2018 tutkintapyynnön poliisille. Esitutkinnassa A:n epäiltiin sytyttäneen tulipalon tahallaan.

A:ta koskevan syyttämättäjättämispäätöksen 26.8.2019 mukaan palo on epäilty sytytetyn tahallisesti palosyyn tutkinnassa esille tulleiden seikkojen johdosta. Tapahtumapaikalla ei ole nähty palon havainneen naapurin (C) ja A:n lisäksi muita henkilöitä. A:n on epäilty syyllistyneen törkeän petoksen yritykseen polttamalla talon ja yrittämällä hakea perusteetonta vakuutuskorvausta.

A on kertonut remontoineensa taloa vuoden ajan veljensä avustuksella. Talon oli määrä valmistua muutaman kuukauden sisällä. Palon syttymishetkellä A oli ollut suulin takana leikkaamassa nurmikkoa, kun naapuri C oli tullut polkupyörällä paikalle ja sanonut, että talo palaa. A on kertonut, että palohetkellä rakennukseen ei vielä ollut kytketty sähköjä, joten sähköä tuli jatkojohdolla sivurakennuksesta. A oli juuri ennen rakennuksesta poistumistaan laittanut porakoneen akun lataukseen ja hänen oli tarkoitus työskennellä ulkona sen aikaa, kun latautuminen kestää. A oli kastellut nurmikkoa sekä leikannut sitä leikaten viimeiseksi suulin takaa. A on kiistänyt sytyttäneensä tulipaloa.

Todistaja C on kertonut lähteneensä kotoaan pyöräilemään, kun hän oli huomannut savua naapuritalon ilmanvaihtoputkista ja räystäiden alta. Avattuaan oven C oli havainnut sisällä runsaasti savua. Paikalla ei ollut näkynyt ketään ja C oli soittanut hätäkeskukseen. Hetken kuluttua A oli ajanut ruoholeikkurilla talon eteen ja jatkanut puhelua hätäkeskukseen. C:n mukaan A oli ollut hämmentyneen oloinen ja kiitellyt C:tä, kun tämä oli huomannut asian ja soittanut apua paikalle.

Vakuutustutkija X on antanut asiassa muistion. X on kertonut esitutkinnassa, että epäilyt asiaan liittyen olivat heränneet A:n isojen velkojen sekä tulipalon epäselvän syttymissyyn takia. X on lisäksi kertonut, että A:n leikkaama nurmialue paikassa, josta ei ollut näkyvyyttä rakennukselle, oli niin pieni, ettei A ollut voinut sitä montaa minuuttia leikata.

A:n matkapuhelimeen on suoritettu laite-etsintä, mutta siinä ei ole löytynyt asiaa selvittävää materiaalia. Rakennuksesta ja erityisesti paikoista, joista tulipalon on epäilty saaneen alkunsa, on otettu näytteitä. Näytteissä ei ole KRP:n lausunnon mukaan todettu palavia nesteitä. Rakennuksessa ollut jatkojohto sekä porakoneen akku ja latauslaite on tutkittu, eivätkä ne ole KRP:n lausunnon mukaan aiheuttaneet palon syttymistä. Otetuissa näytteissä ei ole todettu kynttilöille tai sytytyspaloille tyypillisiä parafiiniyhdistelmiä. Alakerran eteisaulan kaapelikuilusta otetuista näytteistä todettiin itsesyttyville kasviöljyille tyypillisiä rasvahappoja. A:n viikkoa aikaisemmin palon syttymiskohdassa käyttämän maalin on todettu sisältävän pellavaöljypohjaiselle valmisteelle tyypillisiä rasvahappoja. KRP:n lausunnon mukaan kasviöljyjen kuivuessa muodostuu lämpöä. Jos kertyvä lämpöenergia ei pääse haihtumaan pois materiaalista, se saattaa aiheuttaa palavan materiaalin itsesyttymisen.

Syyttäjän päätöksen yhteenvedon mukaan teknisessä tutkinnassa ei ole selvinnyt tulipalolle luonnollista syytä. Vakuutusyhtiön saaman selvityksen perusteella on pidetty epätodennäköisenä, että viikkoa aikaisemmin maalattu kaapelikuilu olisi syttynyt itsestään. Toisaalta esille ei ole tullut myöskään seikkoja, jotka osoittaisivat palon tahallaan sytytetyksi. Vaikka A:lla on ollut mahdollisuus tulipalon sytyttämiseen ja vakuutusyhtiön mielestä myös motiivi, nämä seikat eivät syyttäjän mukaan riitä osoittamaan A:ta tulipalon sytyttäjäksi ottaen myös huomioon C:n kertomus A:n reagoinnista sekä se, että A on veljensä kanssa käyttänyt huomattavasti aikaa ja vaivaa rakennuksen remontointiin. A:n kiistäessä teon ja tulipalon syttymissyyn jäätyä epäselväksi, syyttäjä katsoo, ettei asiassa ole todennäköisiä syitä epäillä A:ta tulipalon sytyttäjäksi. Näin ollen asiassa ei ole todennäköisiä syitä epäillä A:ta törkeän petoksen yrityksestä ja syytettä epäillystä rikoksesta ei nosteta.

Korvauspäätöksessään 30.12.2019 vakuutusyhtiö viittasi vahinkopaikalla tehtyihin tutkimuksiin, joiden mukaan talon sisällä oli mahdollisesti kolme eri syttymiskohtaa. Ylhäällä vinttihuoneessa oli palanut alhaalta hirsi erittäin pahoin. Siitä ei löytynyt hiilisiltaa. Tämän kohdan voi selittää mahdollisesti ylhäältä pudonnut palokuorma, mutta se ei ole kuitenkaan täysin selittävä tekijä. Alhaalta tullessa ylöspäin rappuja, oli seinässä erittäin syvälle hiiltynyt jälki, joka voisi olla myös toinen syttymiskohta. Alakerrassa eteisaulatilassa huoneistoon sisälle tultaessa vasemmalla puolella oli ”aukko”, jonka edessä oli ollut latauksessa akkuporakone. Akku ja sen johdotus olivat hieman sulaneet kuumuudesta, mutta ehjät. Tästä voidaan päätellä, että palo ei ole saanut alkua siitä. Aukko oli pahoin palanut alhaalta saakka ja siellä oli erittäin syvään hiiltynyt hirsi. Palojäljistä päätellen palo oli saanut varmuudella alkunsa kyseisestä kohdasta. Taloon ei tullut muuta sähköä kuin työmaasähkö yhden jatkojohdon/kaapelin kautta. Kaapeli oli palamaton.

Poliisin teknisessä tutkinnassa ei ole selvinnyt palolle luonnollista syytä. Palosyyn tutkinnassa esille tulleiden seikkojen johdosta on epäilty, että palo on sytytetty tahallisesti. A:n on epäilty syyllistyneen törkeän petoksen yritykseen polttamalla talon ja yrittämällä tämän jälkeen hakea perusteetonta vakuutuskorvausta. Syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen, jonka mukaan asiassa ei ole todennäköisiä syitä epäillä A;ta tulipalon sytyttäjäksi.

Vakuutusyhtiön mukaan syyttämättäjättämispäätös ei tee vahingosta vakuutusehtojen valossa korvattavaa. Vakuutusyhtiö katsoo, että mahdollinen pensseleiden itsestään syttyminen, jota on esitetty mahdolliseksi syyksi, ei ole mahdollista, koska pellavaöljyllä maalaamisesta on kulunut jo sen verran pitkä aika. Palon syttymiselle ei ole luonnollista selitystä, minkä myös syyttäjä toteaa syyttämättäjättämispäätöksessään. Vakuutusyhtiön mukaan ainoaksi vaihtoehdoksi jää, että palo on saanut alkunsa ihmisen toiminnasta. Ketään ulkopuolista tekijää ei ole ollut syytä epäillä, eikä poliisikaan ole tällaista vaihtoehtoa tutkinut. Päätöksen mukaan vakuutusyhtiö ei ole saanut vahingosta ja tapahtuneesta sellaista selvitystä, jonka perusteella vahinko olisi korvattava. Korvauspäätöksessä viitattiin palovahingon korvaamista koskevaan ehtokohtaan 5.1.1, jonka mukaan palovahinkona korvataan muun muassa vahinko, jonka on aiheuttanut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irtipäässyt tuli.

A pyysi vakuutusyhtiötä oikaisemaan korvauspäätöstään. Vakuutusyhtiön mielestä A on itse sytyttänyt tulipalon, koska hänellä on niin suuret velat. A:n mukaan hänellä ei ole ikinä ollut maksuhäiriöitä ja hän on pystynyt lyhentämään velkaa. Velan takaajina on A:n vakavaraisia sukulaisia. A hämmästelee myös sitä, miksi hän polttaisi laajasti remontoimansa talon, johon muuttamista A perheineen on odottanut. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään, vaan kehotti enemmälti A:n vaatimuksiin kantaa ottamatta A:ta hakemaan muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä tai ulkopuolisten muutoksenhakuelinten välityksellä.

Vakuutusyhtiön A:lle lähettämän tiedonannon 16.4.2020 mukaan rasitustodistuksesta ilmenee, että kohteeseen on kiinnitys pankki Y:ssä, jolle vakuutusyhtiö on maksanut 124.245 euron korvauksen. Kiinnityksenhaltija on ilmoittanut vetoavansa oikeuteensa saada vakuutuskorvausta vahingosta. Kiinnityksenhaltijalle maksetaan korvaus, vaikka vahinko ei muutoin tullut korvattavaksi. Oikeus perustuu vakuutussopimuslain ja maakaaren säännöksiin (vakuutussopimuslain 62, 65 ja 66 § ja maakaaren 17 luku 8 §).

Korvausperusteena on rakennuksen päivänarvo ja siihen tehdyt korjaustoimenpiteet, yhteensä 165.000 euroa. Vakuutusyhtiön mukaan kohteesta on peritty virheellisten tietojen vuoksi liian vähän vakuutusmaksua, joten korvaus suoritetaan alivakuutussuhteessa. Vakuutusmaksu on ollut 75,30 % siitä, mitä sen olisi todellisten neliöiden perusteella pitänyt olla. Korvaussääntöjen kohdan 8.1 mukaan korvaus maksetaan tässä suhteessa (165 000 eur x 0,753). Kiinnitykseen ja velkaan liittyvistä asioista saa lisätietoja Y-pankista. Tiedonannon mukaan vakuutuksenantajalla on takautumisoikeus nyt suoritetusta korvauksesta vakuutettua eli A:ta kohtaan. Takautumisoikeudesta on säädetty tarkemmin vakuutussopimuslain 75 §:ssä.

Sähköpostiviestissään 25.8.2020 A:n asiamies tiedusteli vakuutusyhtiöltä, millä perusteella pankille maksetun korvauksen perusteena ollut 165.000 euron päivänarvo on määritelty.  Vakuutusyhtiön sähköpostitse asiamiehelle lähettämän vastauksen mukaan vahinkotarkastajan laskelma hyväksyttävästä vahingon määrästä on ollut seuraava:

Kiinteistön remonttiin käytetyt materiaalit
ja vieraat työt                                                   61.666,99 euroa

Työmatkat 11 800 km X 25 snt/km                     2.950,00 euroa

[A:n] oma työ 1100 h X 15 eur/h                       16.500,00 euroa

[A:n] veljen työt 900 h X 15 eur/h                     13.500,00 eur

Kiinteistön hinta                                                69.000 euroa
- tontin arvo                                                     15.000 euroa
+ rakennuksen purku                                        15.000 euroa

 

Vahingon määrä                                               163.616,99 euroa
Pyöristys                                                         165.000,00 euroa

Asiakkaan valitus

A ja B pyytävät Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. Lausuntopyynnössään he katsovat, että vakuutuskorvausta ei olisi tullut evätä. Korvaus tulisi maksaa jälleenhankinta-arvon mukaisena (noin 286.000 euroa, sis. alv 24 %). Mikäli korvaus kuitenkin laskettaisiin päivänarvon mukaan, korvauksen määrässä tulee huomioida valittajille aiheutuneet ja aiheutuvat peruskorjaus- sekä purkukulut täysimääräisesti. Valittajat katsovat, että myös kiinnityksenhaltijalle maksettava korvaus olisi tullut maksaa jälleenhankinta-arvon mukaisesti. Mikäli korvauksen katsottaisiin määräytyvän päivänarvon mukaisesti, korvaus tulee maksaa peruskorjauskulut ja purkukulut täysimääräisesti huomioiden. Lisäksi vakuutuksesta tulee korvata palossa tuhoutuneet työkalut ja muu omaisuus.

Vahingon korvattavuus

Lausunnonpyytäjien mukaan vakuutusyhtiön vakuutustutkijan epäily palon tahallaan sytyttämisestä on herännyt lähinnä sillä perusteella, että A on ollut leikkaamassa nurmea tutkijan käsityksen mukaan epäilyttävän kauan palon syttymisen aikaan, A:lla on ollut jonkin verran velkaa, ja palolle ei ole löytynyt varsinaista syttymissyytä. Syyttäjä on tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen.

Vakuutusyhtiön korvauspäätös on A:n ja B:n kannalta kestämätön ja kohtuuton. A ja B eivät ole voineet rakentaa tulipalossa tuhoutuneen talon tilalle uutta taloa, koska vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvauksista ja A:lla ja B:llä on ollut paljon kiinteistön ostamista ja remontoimista varten otettua pankkilainaa.

A kiistää ehdottomasti aiheuttaneensa nyt kysymyksessä olevaa tulipaloa. A:n ei ole todettu aiheuttaneen vakuutustapahtumaa eli paloa tahallisesti eikä törkeästä tai muustakaan huolimattomuudesta. Asiassa ei ole saatu selvitettyä, mistä syystä tulipalo on syttynyt. Pelkkien vakuutusyhtiön olettamien perusteella korvausta ei voida evätä. Vakuutuksenottajan puolella ei ole voitu osoittaa tahallisuutta taikka tuottamusta. Myöskään se, ettei toista henkilöä ole ollut epäiltynä, ei riitä osoittamaan, että A olisi toiminut tahallisesti, tai että hänen toimintaansa sisältyisi tuottamusta. Vakuutusehtojen mukaan korvauksen maksaminen ei edellytä, että vakuutuksenottajan tulisi palovahinkotapauksessa kyetä osoittamaan syttymissyy. A:lla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia osoittaa, että hän ei ole vaikuttanut palon syttymiseen. Tällaista velvollisuutta ei ole asetettu vakuutetulle myöskään vakuutusehdoissa tai vakuutussopimuslaissa. Näyttötaakka siitä, että vakuutetun menettely on vaikuttanut vahinkotapahtumaan, on vakuutusyhtiöllä.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta antamassaan lausumassa A ja B toteavat, että esitutkinnassa ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta ei ole voitu sulkea pois. Sitä vaihtoehtoa vastaan, että A olisi ollut palon sytyttäjä, puhuvat syyttäjän toteamin tavoin muun muassa todistaja C:n kertomus A:n reagoinnista tulipaloon. A on veljensä kanssa käyttänyt huomattavasti aikaa ja vaivaa talon remontointiin. Tähän nähden olisi järjenvastaista, että A olisi kaikki vapaa-aikansa remontointityöhön käytettyään polttanut talon siinä vaiheessa, kun talo on ollut lähes valmis ja hänellä on ollut kaikki talon loppuun rakentamiseen tarvittavat materiaalit jo valmiiksi ostettuna.

Todistaja C on kertonut, että hänen havaittuaan palon ja avattuaan rakennuksen ulko-oven A on tullut hetken kuluttua talon eteen ruohonleikkuria ajaen ulkorakennuksen toisesta päästä. A:lle entuudestaan tuntematon henkilö on siis vahvistanut kertomuksellaan, että palon syttyessä A on kertomallaan tavalla ollut leikkaamassa nurmea ulkorakennuksen takana. Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että leikattava nurmikkoalue on ollut pieni. A on kuitenkin esitutkinnassa toistuvasti ilmoittanut, ettei hän tiedä, miten kauan hän on ollut leikkaamassa nurmea, ja että hänen ilmoittamansa 45 minuuttia on ollut vain arvio. A on myös selvittänyt esitutkinnassa, miksi nurmikon leikkaaminen on vienyt aikaa. A on kertonut seuraavasti: "Takapihan minä leikkasin, siellä on pieni alue. Pihan sivussa on nurmikko, en sanoisi sitä niin pieneksi. Siinä on puita ja marjapuskia, joita täytyy kiertää. Suulin takana on huonompaa nurmikkoa ja siellä on paljon puita. Sitä olin leikkaamassa viimeksi." A:n arvio nurmen leikkaamiseen käytetystä ajasta on täysin uskottava, kun otetaan huomioon hänen leikkaamiensa nurmialueiden määrä, koko sekä se, että alueilla on ollut paljon puita ja pensaita. A on toimittanut lautakunnalle karttapiirroksen, johon hän on merkinnyt leikkaamiensa nurmialueiden sijainnit.

A:n pihatöiden aloittamisen ja naapuri C:n paikalle saapumisen välillä on kulunut huomattava aika. C ei siis ole voinutkaan nähdä mahdollista ulkopuolista tulipalon sytyttäjää, koska ei ole ollut paikalla palon syttymishetkellä. A taas on touhunnut suhteellisen suurella piha-alueella eri rakennusten takana, minkä vuoksi ulkopuolisen henkilön on ollut mahdollista mennä taloon sisään A:n huomaamatta.

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että A:lla oli paljon velkaa ja hänelle oli lisäksi tulossa 40.000 – 50. 000 euron maksut, joihin hän oli hakenut lisärahoitusta. Tämä taloudellinen ahdinko on ollut motiivina palon sytyttämiselle. Kuten A on esitutkinnassa poliisille selvittänyt, hänellä ei ole ollut taloudellisia ongelmia. Hänellä on ollut varma työ. A:n täti ja tämän mies ovat auttaneet A:ta rahallisesti ja olleet takaamassa lainaa. A on hyvin pystynyt selviytymään lainanlyhennyksistä. Kyseessä olevaa taloa varten kaikki materiaalit olivat palon aikaan jo hankittuina, eli niihin ei olisi enää kulunut rahaa.

A:lla on ollut K:n paikkakunnalla sijaitsevaan asuntoon noin 100.000 euroa lainaa jäljellä. Tarkoituksena oli ollut laittaa tämä asunto vuokralle perheen muuttaessa nyt palaneeseen taloon. Palaneesta talosta on ollut lainaa noin 148.000 euroa. Tällaista summaa ei voida pitää poikkeuksellisen suurena määränä asuntolainaa. Lisäksi pankki oli jo luvannut yllä mainitun lisärahoituksen vakuutuksenottajalle, ja se oli allekirjoituksia vaille valmis. Lisärahoituksen vakuutena oli kuitenkin talo, joka paloi, ja näin ollen pankki ei voinutkaan myöntää lisärahoitusta enää palon jälkeen. Lisärahoitus oli tarkoitettu talon remontointiin liittyvien tulossa olevien laskujen maksamiseen. Koska pankki oli lisärahoituksen ongelmitta myöntänyt, ei laskujen kanssa ollut ollut ongelmia ennen talon palamista.

A:n nettotulot ovat olleet palon sattuessa verovapaine päivärahoineen noin 2.500 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi A ja B olisivat saaneet aiemmasta asunnostaan vuokraa noin 650 euroa kuukaudessa. Heillä ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa lyhentää kuukausittaista 600 euron suuruista lainaerää olemassa olevista lainoistaan. Myös B:llä on ollut tuloja noin 700 euroa kuukaudessa palon syttymisen ajankohtana.

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että korvausta hakevan on pystyttävä näyttämään toteen, että häntä on kohdannut vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Lisäksi yhtiö on todennut, että syyttäjän tekemän syyteharkinnan lopputulos ei sido Vakuutuslautakuntaa (FINE-016223 ja VKL 279/14). A ja B katsovat, että mainituista ratkaisusuosituksista huolimatta syyttämättäjättämispäätöstä ja erityisesti sen perusteluita ei voi täysin ohittaa vahinkokäsittelyssä. Toisin kuin viitatuissa ratkaisuissa, vakuutuksenottaja ei tässä tapauksessa ole antanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vakuutusyhtiölle, eikä vahingon selvittämisessä ole tullut esille ristiriitoja eri selvitysten välillä. A:n ja todistajien kertomukset täsmäävät, eikä A:n kertomusta vastaan puhuvia seikkoja tai todisteita ole löytynyt myöskään poliisin perusteellisesti suorittamassa esitutkinnassa tai paikkatutkinnassa.

Ainoa epäselväksi jäänyt asia on ollut palon syttymissyy. A:lla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa siihen, että asiantuntijat eivät ole pystyneet määrittämään palon syttymissyytä. Pelkkä mahdollisuus tahallisesta sytyttämisestä luonnollisen syttymissyyn jäädessä selvittämättä ei A:n mielestä voi kohtuuden rajoissa tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiö katsoo vahinkokäsittelyssään vakuutuksenottajan itse sytyttäneen palon, ja näin epää koko korvauksen. Kuten syyttämättäjättämispäätöksessä mainitaan, teknisessä tutkinnassa ei ole selvinnyt tulipalolle luonnollista syytä. Esiin ei kuitenkaan ole tullut seikkoja, jotka osoittaisivat palon tahallaan sytytetyksi. A:n reagointi vahinkohetkellä tulipaloon sekä remonttiin käytetty aika ja vaiva puhuvat A:n syyttömyyden puolesta. Palon syttymissyyn jäämisen selvittämättä ei tule koitua vakuutuksenottajan vahingoksi varsinkaan, kun vakuutusyhtiön väitteet A:n syyllisyyttä tukevista seikoista eivät perustu todellista asiantilaa vastaaviin tietoihin. 

Vahingon määrä

Omakotitalon rakennusvuosi on ollut 1917. Ennen paloa A on peruskorjannut taloa hyvin perusteellisesti asunnoksi perheelleen yhdessä veljensä kanssa. A on tehnyt taloon kattavan peruskorjauksen, muun ohessa uusinut kaikki putket sekä sähköt, asentanut lattialämmityksen ja vaihtanut sisältä eristeet. Käytännössä koko talo on runkoa, ulkokattoa ja ulkolaudoitusta lukuun ottamatta rakennettu uudelleen. A vetoaa toimittamiinsa valokuviin ja remonttityötä koskevaan selostukseen. Palon sattuessa talon peruskorjaus on ollut lähes valmis.

Remontin toteuttamiseksi talo on avattu hirsirunkoon saakka, mikä työ on vaatinut noin 3.200 työtunnin työn sekä taloudellisia investointeja noin 120.000 euron edestä (kiinteistön hinta 69.000 euroa sekä materiaalit ja ulkopuolinen työvoima noin 60.000 euroa). Remontin kustannuksista aiheutuneet laskut ovat erääntyneet, eivätkä A ja B ole saaneet niitä maksettua kielteisestä korvauspäätöksestä johtuen.

Vakuutusyhtiö on kiinnityksenhaltijana olleelle pankki Y:lle maksamassaan korvauksessa käyttänyt korvausperusteena rakennuksen päivänarvoa ja tehtyjä korjaustoimenpiteitä, ja maksanut korvausta alivakuutussuhteen 75,30 % mukaan laskettuna yhteensä 124.245,00 euroa. A:lle ja B:lle tulee vielä aiheutumaan rakennuksen purkamisen osalta purkamiskuluja arviolta noin 23.500 euroa. Vakuutusyhtiö on huomioinut kiinnityksenhaltijalle maksetussa korvauksessa vain 15.000 euron purkukulut. A:n ja B:n työkaluja ja muuta omaisuutta on tuhoutunut palossa noin 3.000 euron arvosta. Vakuutusehtojen mukaan vakuutettuna ovat olleet myös kohteessa sijainneet A:n omistamat työkalut enintään 5.000 euroon asti. Vakuutusyhtiö ei ole huomioinut lainkaan tuhoutuneita työkaluja ja muuta omaisuutta kiinnityksenhaltijalle maksetussa korvauksessa.

A on tehnyt kiinteistöllä peruskorjaustyötä 1.700 tuntia, josta vakuutusyhtiö on hyväksynyt kiinnityksenhaltijalle maksettavassa korvauksessa korvattavaksi vain 1.100 tuntia. A:n veli on tehnyt työtä 1.500 tuntia, josta vakuutusyhtiö on hyväksynyt vain 900 tuntia. Työmatkoja on kertynyt noin 18.000 kilometriä, josta määrästä vakuutusyhtiö on hyväksynyt vain 11.800 km. Vakuutusyhtiö ei ole perustellut korvaamatta jääneitä osuuksia mitenkään.

A ja B katsovat, että korvaus tulisi laskea rakennuksen jälleenhankinta-arvon mukaan, sillä palossa tuhoutunut talo on ollut uuden veroinen massiivisen peruskorjauksen johdosta. A pyytänyt tarjouksen vastaavaan valmiusasteeseen rakennettavasta talosta M Oy:ltä. M Oy on tarjonnut rakennusurakkaa hintaan 286.000 euroa (sis. alv 24 %). Lisäksi M Oy on tarjonnut vanhan palaneen talon purku-urakkaa hintaan 23.500 (sis. alv 24 %).  Korvaus tulisi näin ollen laskea jälleenhankinta-arvon 286.000 euron mukaisesti lisättynä 23.500 euron purkukustannuksilla.

Koska vakuutusyhtiö on vakuutusehtojen vastaisesti kieltäytynyt korvauksista, A:lla ja B:llä ei ole ollut mahdollisuutta kahden vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta rakentaa kiinteistölle uutta rakennusta siten kuin vakuutusehdot edellyttävät. Vakuutusyhtiön vakuutusehtojen vastainen korvauspäätös ei voi johtaa siihen, että A ja B menettäisivät oikeutensa jälleenhankinta-arvon mukaiseen korvaukseen.

Jos korvaus lasketaan päivänarvon mukaisesti, A:n oma työ on käsittänyt 1.700 tuntia (korvaus kiinnityksenhaltijalle on maksettu 1.100 tunnin perusteella) ja A:n veljen työ 1.500 tuntia (korvaus maksettu vain 900 tunnin perusteella) remonttityötä. A on lähettänyt vakuutusyhtiölle selvityksen, josta ilmenee muun muassa tehtyjen työtuntien määrä ennen kuin vakuutusyhtiö on tehnyt päätöksen kiinnityksenhaltijalle korvattavasta summasta. Työmatkojen todellinen määrä on ollut noin 18.000 kilometriä (vakuutusyhtiö on huomioinut vain 11.800 kilometriä kiinnityksenhaltijalle maksamassaan korvauksessa). Näin ollen lisäkorvausvaatimus on A:n veljen työmatkakulujen osalta 1.550 euroa, A:n työn osalta 9.000 euroa, A:n veljen työn osalta 9.000 euroa, rakennuksen purkukulujen osalta 8.500 euroa sekä tuhoutuneiden työkalujen osalta 3.000 euroa eli yhteensä korvausta tulee tässä tapauksessa maksaa lisää 31.000 euroa vähennettynä vakuutusyhtiön arvioiman alivakuutussuhteen mukaisella prosenttiosuudella.

Vakuutusyhtiö on vastineessaan paljoksunut rakennuksen remontointiin käytettyä työmäärää. A oli remontoinut kohdetta vuoden ajan kaikki lauantait sekä muut loma- ja vapaapäivät. Työpäivät olivat kestäneet yleensä noin 10 - 12 tuntia, ja niiden jälkeen aikaa ei ­enää ole kulutettu työmaalla oleskeluun. Talon remonttiin kulunut aika on vähintään se, mitä A on ilmoittanut, mutta todennäköisesti todellisuudessa vielä suurempi, ottaen huomioon, mitä kaikkea talossa on ensin purettu ja sen jälkeen rakennettu uudelleen.

A:n mukaan talon asuinkerroksessa puulattia revittiin kokonaan pois ja lattian alta lapioitiin noin 10 m³ kolituhkaa, mikä on ollut monen päivän työ. Tämän jälkeen lattiaan rakennettiin uusi puurunko, joka eristettiin. Lattiaan asennettiin lattialämmityksen putket sekä muut viemäriputket, minkä jälkeen lattia levytettiin. Asuinkerroksen kaikista seinistä avattiin hirsi näkyviin, seinät koolattiin suoriksi, eristettiin ja osa oli ehditty jo paneloidakin. Katto koolattiin suoraksi ja paneloitiin. Oviaukkoja suurennettiin, minkä lisäksi tehtiin myös täysin uusia oviaukkoja. Kaikki komerot purettiin. Vessa purettiin ja kokonaan uusi vessa tehtiin eri paikkaan asuinkerrokseen. Rappuset purettiin ja tehtiin uusi rappukäytävä. Asuinkerroksessa puuttui muutamasta seinästä vielä paneeli, lattioilta laminaatti ja keittiöstä kaapit.

Talon kellarikerroksesta purettiin sauna ja pannuhuone. Kaikki pannut yms. vietiin pois ja kaksi kiviväliseinää purettiin. Kattoa kannattamaan tehtiin uudet rautapalkit. Koko lattia piikattiin auki ja kivikovaa maata kaivettiin lapiolla noin 50 cm syvemmäksi. Kaikki piikattu ja kaivettu betoni sekä maa-aines siirrettiin ulos käsin ikkunan kautta ja kuljetettiin pois. Sen jälkeen lapioitiin yksi kuorma-auton lavallinen uutta singelikiveä lattian pohjalle sekä asennettiin salaojat, radonkaasuputket ja viemäriputket. Lisäksi asennettiin routaeristeet, lattialämmitysputket, raudoitus ja tehtiin uusi lattiavalu.

Talon yläkerrassa purettiin pois toinen puoli yläkerrasta, makuuhuone sekä ullakot. Yläkertaan rakennettiin uudet kattoniskapuut, uusi makuuhuone ja vessa. Katto eristettiin ja paneloitiin, ja seinät koolattiin suoraksi. Lattia revittiin auki ja vanhat purut otettiin pois. Lattiaan laitettiin uudet runkopuut, eristeet ja levy. Yläkerran katto oli jo valmis ja seinistä puuttui vain paneeli ja lattiasta laminaatti.

A:n käsityksen mukaan, mikäli päivänarvon mukainen korvaus katsotaan oikeaksi korvaukseksi, olisi korvaus joka tapauksessa tullut maksaa vakuutuksenottajalle. Korvaus on jo maksettu Y-pankille, mutta tässä lausuntopyynnössä vaaditut, korvaamatta jääneet vahingot tulee korvata A:lle ja B:lle itselleen.

Rakennuksen purkukulut ovat M Oy:n tarjouksen perusteella 23.500 euroa (vakuutusyhtiö on arvioinut purkukulujen olevan 15.000 euroa kiinnityksenhaltijalle maksamassaan korvauksessa). Palossa tuhoutuneiden A:n työkalujen osalta vakuutusyhtiö ei ole maksanut mitään korvausta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastauksessaan A:n ja B:n vaatimukset. Vakuutusyhtiö viittaa antamaansa korvauspäätökseen. Poliisi alkoi 13.7.2018 tutkia tapausta sen selvittämiseksi, oliko asiassa syytä epäillä omakotitalon paloa tahallaan aiheutetuksi.

Vahingon korvattavuus

Korvausratkaisu vakuutusasiassa tehdään kaiken käytettävissä olevan selvityksen perusteella. Viime kädessä korvausta hakevan on kuitenkin pystyttävä näyttämään toteen, että häntä on kohdannut vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Syyttämättäjättämispäätös ei vakuutusyhtiön mukaan tee vahingosta vakuutusehtojen valossa korvattavaa, vaan näyttövelvollisuus korvattavasta vahingosta on korvausta vaativalla. Myös Vakuutuslautakunta on todennut esimerkiksi ratkaisuissaan FINE-016223 ja VKL 279/14, että syyteharkinnan lopputulos ei sido lautakuntaa.

Vakuutusyhtiö ei ole saanut vakuutuksenottajalta sellaista selvitystä, jonka perusteella vahinko olisi korvattava. A on poliisikuulustelussa esittänyt maalanneensa pellavaöljyllä seiniä, mutta vakuutusyhtiön tekemän selvityksen perusteella palo ei ole voinut saada alkuaan maalaamisesta, sillä kyseinen pellavaöljyä sisältävä vesiohenteinen sisämaali ei voi millään syttyä itsestään viikon päästä rakennuksen sisäseinien maalauksesta. Syttyminen olisi vaatinut jonkin toisen ulkoisen tekijän. Lisäksi po. tuotteessa pellavaöljy on sekoitettuna maaliin ja kyseessä on vesiemulsio, joten maalin syttymislämpötilakin on erittäin korkea.

Vakuutusyhtiö viittaa lisäksi vakuutustutkija X:n laatimaan tutkinnan muistioon, jossa muun muassa todetaan, että alakerrassa eteisaulatilaan tullessa sisälle huoneistoon, sen vasemmalla puolella oli ”aukko”, jonka edessä oli ollut latauksessa akkuporakone. Akku ja sen johdotus olivat hieman sulaneet kuumuudesta, mutta ehjät. Tästä voidaan päätellä, että palo ei ole alkanut siitä. Kyseinen aukko oli kuitenkin pahoin palanut alhaalta saakka ja siellä oli erittäin syvään hiiltynyt hirsi. Palojäljistä päätellen palo oli saanut varmuudella alkunsa em. kohdasta. Taloon ei tullut muuta sähköä kuin työmaasähkö yhden jatkojohdon/kaapelin kautta. Kaapeli oli palamaton. Latauksessa ollut akkuporakone ei ole aiheuttanut paloa, sillä se oli lähes palamaton. Yhteenvetona muistiossa todetaan, että palon epäillään alkaneen tahallaan sytytettynä eteisaulassa olleen aukon kohdalta. A on ollut itse paikalla nurmikkoa leikkaamassa. Hän on kertonut leikanneensa nurmikkoa kolme varttia, vaikka leikattava alue on ollut erittäin pieni. Lisäksi A:lla on paljon velkaa ja hänelle oli tulossa 40.000 – 50.000 euron maksut, joihin hän oli hakenut lisärahoitusta.

Asiassa ei ole osoitettu palon syttymiselle mitään luonnollista selitystä, minkä myös syyttäjä toteaa syyttämättäjättämispäätöksessään. Vakuutusyhtiön mukaan käytännössä ihmisen toiminta ja tahallaan sytyttäminen ovat siten jääneet ainoaksi vaihtoehdoksi palon syttymiselle. Esitutkinnassa tehtyjen tutkimusten perusteella palon epäillään todennäköisesti alkaneen tahallaan sytytettynä rakennuksen alakerran eteisaulassa olleen kaapelikuilun kohdalta. Esitutkinnassa on voitu poissulkea se, että kaapelikuilussa latauksessa ollut akkuporakone olisi aiheuttanut palon, koska se oli lähes palamaton. Vakuutusyhtiön tekemien selvitysten mukaan kaapelikuilun paneeliseinän maalaamiseen käytetty, pellavaöljyä sisältävä sisämaali ei ole voinut syttyä itsestään viikon kuluttua maalaamisesta, koska kyseisessä ajassa ja paikassa maali on ehtinyt hyvin kuivumaan ja haihtumaan. Mitkään esitutkinnassa selvinneet seikat eivät viittaa siihen, että jokin ulkopuolinen henkilö olisi sytyttänyt palon, varsinkin, kun A on ollut palon alkamisen ajankohtana paikalla pihatöissä talon takapihalla. Asiaa selvitettäessä on lisäksi ilmennyt, että A:lla on suhteellisen paljon velkaa ja hänelle oli tulossa 40.000 euron maksut, joihin hän oli hakenut lisärahoitusta. Yhteenvetona vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että A ei ole osoittanut, että tulipalo olisi voinut aiheutua vakuutusehtojen mukaisen korvattavan vahinkotapahtuman seurauksena.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko omakotitalon vaurioitumiseen johtanut palovahinko vakuutuksesta korvattava. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko asiassa tullut näytetyksi, että vahinko on aiheutunut vakuutusehdoissa tarkoitetun korvattavan vahinkotapahtuman seurauksena. Arvioitavana on myös, mikä merkitys vakuutusyhtiön esille tuomalla epäilyllä vahingon tahallisesta aiheuttamisesta on A:n ja B:n korvausoikeuden kannalta. Erimielisyys koskee myös vahingon määrää ja sitä, missä määrin korvausta tulee maksaa kiinnityksenhaltijana olevalle pankki Y:lle. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 62 §:n mukaan jollei toisin ole sovittu, omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa omistajan, omistuksenpidätysehdoin omaisuuden ostaneen, panttioikeuden ja pidätysoikeuden haltijan sekä muutoinkin sen hyväksi, johon omaisuutta koskeva vaaranvastuu kohdistuu.

Vakuutussopimuslain 65 §:n 2 momentin mukaan kullakin vakuutetulla on oikeus vakuutustapahtuman johdosta suoritettavaan korvaukseen. Vakuutuksenottaja saa kuitenkin vakuutettua sitovasti neuvotella vakuutuksenantajan kanssa sekä nostaa korvauksen, paitsi jos vakuutettu on sopimuksessa nimeltä mainittu tai hän on ilmoittanut itse valvovansa oikeuttaan taikka kysymys on kiinnityksenhaltijan oikeudesta saada maksu korvauksesta.

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Maakaaren (520/1995) 17 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan velkojalla on oikeus saada pantatun kiinteistön vahingoittumisesta maksettavasta vakuutuskorvauksesta suoritus ennen saamisensa erääntymistä, jollei korvausta ole 2 momentin mukaan suoritettava kiinteistön omistajalle. Jos panttisaaminen on riitainen tai muutoin on epäselvää, kenellä on oikeus korvaukseen, vakuutuksenantajan on pidätyttävä korvauksen maksamisesta.

Pykälän 2 momentin mukaan kiinteistön omistajalla on oikeus nostaa vakuutuskorvaus, jos hän on kohtuullisessa ajassa korjannut vahingon tai asettanut vakuuden siitä, että korvaus käytetään vahingoittuneen kiinteistön uudistamiseen tai korjaamiseen. Omistajalla on oikeus nostaa korvaus myös silloin, kun korvauksen määrä on kiinteistön arvoon verrattuna vähäinen tai kun muutoin on ilmeistä, ettei korvauksen nostaminen heikennä velkojan mahdollisuutta saada suoritus saamiselleen.

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.4.2018 alkaen) kohdan 4.2 (Rakentaminen ja peruskorjaus) mukaan vakuutuskirjassa mainitut rakennukset ja vuokra- ja osakehuoneiston osat ovat vakuutettuina myös silloin, kun ne ovat rakenteilla tai peruskorjattavina.

Rakennuksen ja vuokra- ja osakehuoneiston osien vakuutukseen sisältyy rakennus- ja peruskorjausaikana myös seuraava omaisuus
- vakuutuspaikkaan siirrettäväksi tarkoitetut ja vakuutetun omistamat rakennustarvikkeet edellyttäen, että tarvikkeet siirretään vakuutuspaikkaan viimeistään 6 kuukauden kuluttua omistusoikeuden siirtymisestä.
- vakuutuspaikasta poissiirretyt rakennustarvikkeet, enintään 6 kuukauden yhdenjaksoisen ajan poissiirrosta.
- rakennus- tai peruskorjauspaikassa olevat vakuutetun omistamat työkalut yhteensä enintään 5 000 euroon asti ja rakennus- ja peruskorjaustyötä suorittavien vieraiden työntekijöiden vaatteet ja työkalut, tilapäiset työmaarakennukset sekä vuokratut ja lainatut koneet ja laitteet yhteensä enintään 5 000 euroon asti. Tässä kohdassa mainitulla omaisuudelle aiheutuneista vahingoista korvataan palo- ja luonnonilmiöturvan palovahingot. Lisäksi korvataan rikosturvan vahingot, jos rakennukselle on voimassa rikosturva.

Ehtokohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]

Ehtokohdan 5.1.1 (Palo- ja luonnonilmiöturva) mukaan palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan palovahinkona vahinko, jonka on aiheuttanut

  • äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irtipäässyt tuli,
  • tulisijasta tai lämmityslaitteesta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti noussut noki
  • äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti tapahtunut räjähdys.

[…]

Vakuutusehtojen jakson ”Korvaussäännöt” kohdan 7.1 (Rakennuksen ja vuokra- ja osakehuoneiston osien korvaaminen, Jälleenhankinta-, päivän- ja jäännösarvot) mukaan rakennusvahingossa korvauksen määrän perusteena on omaisuuden jälleenhankinta-arvo, jolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankintakustannusta. Jos omaisuuden arvo iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan seikan vuoksi on alentunut yli 50 % jälleenhankinta-arvosta, määritellään korvaus päivänarvon mukaan. Vahingon määrää arvioitaessa otetaan myös huomioon rakennuksen jäännösarvo, jolla tarkoitetaan omaisuuden arvoa välittömästi vakuutustapahtuman jälkeen arvioituna samojen perusteiden mukaan kuin välittömästi ennen vakuutustapahtumaa. Ikävähennysten kohteena olevien rakennuksen koneiden, laitteiden ja putkistojen arvo määritellään kuitenkin palovahinkoja lukuun ottamatta kohdan 7.5 mukaisesti omaisuuden iän perusteella.

Ehtokohdan 7.2 (Jälleenhankinta-arvokorvauksen suorittaminen) mukaan jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus edellyttää, että vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta joka korjataan tai samalle rakennuspaikalle rakennetaan uusi samanlaatuinen ja samaan käyttöön tarkoitettu rakennus. Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen toimenpiteen johdosta, viivästysaika lisätään edellä mainittuun aikaan.

Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan kahdessa erässä. Ensin suoritetaan päivänarvon mukainen korvaus. Lisäkorvaus, joka on jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus, suoritetaan, kun yhtiö on saanut selvityksen edellä mainituista jälleenhankintatoimenpiteistä.

Ehtokohdan 7.3 (Päivänarvokorvauksen suorittaminen) mukaan maksettaessa vahingosta päivänarvokorvausta korvaus lasketaan omaisuuden päivänarvon mukaan. Jos omaisuus korjataan, korvataan korjauskustannukset enintään rakennuksen päivänarvoon asti. Jos omaisuutta ei korjata, korvataan enintään vahingoittumisasteen mukainen osa päivänarvosta.

Ehtokohdan 8.1 (Virheelliset tiedot sekä ali- ja ylivakuutus, Virheellisten tietojen vaikutus) mukaan jos vakuutettavasta kohteesta on annettu virheellisiä tietoja ja tämän perusteella on peritty liian vähän vakuutusmaksua, vakuutuksesta korvataan vain niin suuri osa omavastuulla vähennetystä vahingon määrästä kuin vakuutuskohteesta perityn vakuutusmaksun ja oikeiden tietojen perusteella määrätyn vakuutusmaksun välinen suhde osoittaa.

Asian arviointi

Vahingon korvattavuus

Esillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on perustanut kielteisen korvaus-ratkaisunsa siihen, että korvauksen hakijat eivät ole osoittaneet omakotitalon palovahingon aiheutuneen mistään vakuutusehtojen mukaan korvattavasta tapahtumasta. Vakuutusyhtiö on todennut, että palon syttymiselle ei ole ollut luonnollista selitystä. Yhtiön käsityksen mukaan käytännössä ihmisen toiminta ja tahallaan sytyttäminen ovat siten jääneet ainoaksi vaihtoehdoksi palon syttymiselle. Esitutkinnassa tehtyjen tutkimusten perusteella palon on epäilty todennäköisesti alkaneen tahallaan sytytettynä rakennuksen alakerran eteisaulassa olleen kaapelikuilun kohdalta. Latauksessa ollut akkuporakone on ollut lähes palamaton, minkä johdosta sen osuus paloon on suljettu pois. Vakuutusyhtiön tekemien selvitysten mukaan kaapelikuilun paneeliseinän maalaamiseen käytetty, pellavaöljyä sisältävä sisämaali ei ole voinut syttyä itsestään viikon kuluttua maalaamisesta, koska kyseisessä ajassa ja paikassa maali on ehtinyt hyvin kuivumaan ja haihtumaan. Yhtiön mukaan mikään ei viittaa siihen, että ulkopuolinen henkilö olisi sytyttänyt palon. A:lla on suhteellisen paljon velkaa ja hänelle oli tulossa 40.000 euron maksut, joihin hän oli hakenut lisärahoitusta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön vastauksen perusteella vakuutusyhtiön kielteisen korvausratkaisun perusteena on ollut se, että vakuutusyhtiö pitää mahdollisena, että A on tahallaan aiheuttanut A:n ja B:n yhteisesti omistaman omakotitalon palovahingon. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole vedonnut asiassa vahingon aiheuttamista koskeviin vakuutussopimuslain säännöksiin tai näitä vastaaviin yleisten sopimusehtojensa määräyksiin. Siltä osin kuin kyse on ollut B:n omaisuuteen kohdistuneesta vahingosta, vakuutusyhtiö ei myöskään ole tuonut esille perusteita sille, miksi rakennuksen vaurioitumisen johdosta maksettava korvaus voitaisiin A:n menettelyn perusteella evätä myös B:n osalta. Vakuutusyhtiö on katsonut, että ”ihmisen toiminta ja tahallaan sytyttäminen ovat jääneet ainoaksi vaihtoehdoksi palon syttymiselle.” Tämän johdosta vakuutusyhtiö on katsonut, että korvauksen hakijat eivät ole osoittaneet vakuutusehtojen mukaisen korvattavan vahinkotapahtuman sattuneen. Siltä osin kuin vakuutusyhtiö on esittämällä näyttövelvollisuuden olevan korvauksen hakijoilla mahdollisesti tarkoittanut kuvata epäilyn tasolla esille tuomansa tahallisuuden vaikutusta vahingon korvattavuuteen, lautakunta huomauttaa, että korvauksen hakijoiden sijaan vakuutusyhtiöllä itsellään on näyttötaakka tahallisuudesta korvauksen epäämisen perusteena.

FINEn riidanratkaisun käytännesääntöjen kohdan 2.2 (Aktiivinen rooli ja väitetaakka) mukaan finanssialan palveluntarjoajat ovat oman alansa asiantuntijaorganisaatioita. Palveluntarjoajan on vastineessaan ja muissa kirjelmissään esitettävä kaikki asian ratkaisemisen kannalta tarpeelliseksi katsomansa seikat. FINEn toimisto tai lautakunnat eivät käsittelyssään ota huomioon mahdollisia muita palveluntarjoajan kantaa tukevia seikkoja, ellei asiakkaan vaatimus ole ilmeisen perusteeton.

Esillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on kirjelmissään tuonut esille vahingon tahalliseen aiheuttamiseen viittaavia seikkoja ilman, että yhtiö olisi vedonnut tahallisuutta koskeviin lain ja vakuutusehtojen määräyksiin. Yhtiö ei myöskään ole korvauspäätöksessään tai vastineessaan nimenomaisesti tuonut esille, että korvauksen maksamatta jättämisen perusteena on nimenomaan A:n tahallinen teko. Vakuutusyhtiön ei näin ollen voida katsoa vedonneen asiassa tahallisuuteen. Sen sijaan vakuutusyhtiö on käynyt läpi palonsyystä esitetyn selvityksen vaikutusta korvausratkaisun kannalta. Tältä osin vakuutusyhtiö ei ole nurmialueen leikkaamiseen kulunutta aikaa koskevaa A:n esitutkintakertomusta lukuun ottamatta väittänyt, että A:n kertomus vahinkoon liittyvistä tapahtumista olisi ristiriitainen, tai että A:n kertomus ei voisi pitää paikkaansa.

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vahingon korvattavuus edellyttää, että esinevahinko on aiheutunut jostakin vakuutusehdoissa mainitusta tapahtumasta, ja että tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton. Ehtokohdan mukaan ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Ehtokohdan 5.1.1 mukaan palovahinkona korvataan muun muassa vahinko, jonka on aiheuttanut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irtipäässyt tuli.

Osapuolten kannanottojen perusteella lautakunta pitää asiassa riidattomana, että tulipalo on todennäköisesti saanut alkunsa rakennuksen alakerran eteisaulassa olleen kaapelikuilun kohdalta. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt sitä, että A ei ole ollut palon syttyessä rakennuksessa. Vaikka palon syttymissyy on jäänyt epäselväksi, lautakunta pitää selvitettynä, että vahinko on aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irti päässeestä tulesta, minkä johdosta vahinkoa on pidettävä tapaustyypiltään ehtokohdan 5.1.1 mukaisesti vakuutuksesta korvattavana. Myös vakuutusyhtiö on pitänyt vahinkoa mainitun ehtokohdan mukaisesti korvattavana, koska se on maksanut nyt kyseessä olevan palovakuutuksen perusteella kiinnityksenhaltijana olevalle pankki Y:lle korvauksen rakennuksen vaurioitumisesta.

Jos palovahinko on tapaustyypiltään korvattava, vakuutetun menettelyn mahdollista vaikutusta palovahingon korvattavuuteen on arvioitava muun muassa vakuutussopimuslain 4 luvun mukaisten vahingon aiheuttamista koskevien säännösten perusteella. Koska vakuutusyhtiö ei ole vedonnut asiassa tahallisuuteen, Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n ja B:n omistaman omakotitalon vaurioitumiseen johtanut palovahinko on vakuutuksesta korvattava.

Vahingon määrä

Vahinkotarkastajan selvityksen mukaan rakennuksen vahingon määrä on ollut pyöristettynä yhteensä 165.000 euroa (sisältäen vakuutusyhtiön arvioimat purkukulut). Tiedonannon 16.4.2020 mukaisesti vakuutusyhtiö on alentanut kiinnityksenhaltijana olevalle Y- pankille maksettua korvausta vakuutuksenottajan antamien virheellisten tietojen perusteella vakuutusmaksujen suhteessa niin, että korvausta on maksettu 75,3 % vahingon määrästä. Y-pankille maksetun korvauksen määrä on näin ollen ollut 124.245 euroa. Osapuolten kannanottojen perusteella asiassa on riidatonta, että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus alentaa rakennuksesta maksettavaa korvausta vakuutuksenottajan tiedonantovirheen perusteella.

Vakuutusehtojen mukaan rakennusvahingoissa korvauksen määrän perusteena on omaisuuden jälleenhankinta-arvo, jolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankintakustannusta. Jos omaisuuden arvo iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan seikan vuoksi on alentunut yli 50 % jälleenhankinta-arvosta, määritellään korvaus päivänarvon mukaan.

A:n ja B:n lausuntopyynnössä on vaadittu rakennuksen vahingon korvaamista rakennuksen jälleenhankinta-arvon mukaisesti. Tältä osin on vedottu M Oy:n tarjoukseen, joka koskee palanutta taloa vastaavan uuden omakotitalon rakentamista. Tarjouksen mukainen urakkahinta on 286.000 euroa.

Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt sitä, että M Oy:n tarjous on käsittänyt palossa vaurioitunutta vastaavan rakennuksen jälleenrakentamiskulut. Yhtiö ei ole esittänyt laskelmaa tai selvitystä siitä, mikä omakotitalon jälleenhankinta-arvo A:n kertomalla tavoin kunnostettuna on vakuutusyhtiön käsityksen mukaan vahinkopäivän tilanteessa ollut. Vakuutusyhtiö on määrittänyt rakennuksen arvon kiinteistön kauppahinnasta tontin arvioidun arvon vähentämällä. Erotukseen on lisätty ulkopuolisen työn kustannukset, A:n ja B:n esittämät materiaalikustannukset sekä osa A:n ja hänen veljensä omaan työhön perustuvasta korvausvaatimuksesta. Tällä laskutavalla rakennuksen arvoksi on saatu 150.000 euroa.

Lautakunta toteaa, että vakuutusehtojen mukaan rakennuksesta maksettava korvaus määräytyy uuden samanlaisen omaisuuden hankintakustannuksen perusteella (jälleenhankinta-arvo). Päivänarvo puolestaan määräytyy sen mukaan, missä määrin omaisuuden arvo on esimerkiksi rakennuksen iän perusteella alentunut. Lautakunnan käsityksen mukaan kyseessä olevan kaltaisen rakennuksen perusparannuksista ja remontoinnista aiheutuneet kulut eivät yleensä sellaisenaan korota rakennuksen päivänarvoa remontointiin käytettyjä kuluja vastaavalla määrällä. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on kuitenkin katsonut, että rakennuksen päivänarvo on ollut perusteltua määrittää rakennuksen arvioituun ostohintaan vakuutusyhtiön arvioimat kohtuulliset työkustannukset ja materiaalien arvo lisäämällä.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että kyse on päivänarvokohteesta, jonka arvo on alentunut yli 50 % jälleenhankinta-arvosta. Tätä näkemystään vakuutusyhtiö on perustellut sillä, että kiinteistö oli ostettu peruskorjattavaksi ja remontti on ollut vahingon sattuessa ollut ”aivan keskeneräinen”. Toisaalta vakuutusyhtiö on maksanut pankille rakennuksen vaurioitumisen johdosta ilmoituksensa mukaan päivänarvoon perustuvan korvauksen, jonka yhteismäärä on edellä mainitun laskutavan mukaisesti rakennuksen osalta ollut 150.000 euroa, siis yli puolet A:n ja B:n vetoamasta jälleenhankinta-arvosta. Vakuutusyhtiö ei kiistänyt sitä, että M Oy:n tarjous vastaa rakennuksen jälleenhankinta-arvoa Vakuutusyhtiön omaksuman arviointitavan perusteella rakennuksen päivänarvoprosentiksi muodostuu tässä tapauksessa 52,4 % (150.000/286.000 X 100).

Vaikka A:n ja B:n puolelta on esitetty laaja kuvaus rakennukseen tehdyistä korjauksista, lautakunta katsoo, että korjaustöiden yksityiskohtaisempi sisältö ja remonttityön valmiusaste vahinkohetkellä jäävät osin epäselviksi. Näistä syistä lautakunta katsoo vakuutusyhtiön määrittämää korkeamman rakennuksen päivänarvon jäävän asiassa esitetyn selvityksen perusteella näyttämättä. Tämän vuoksi lautakunta pitää rakennuksesta maksettua päivänarvokorvausta riittävänä. Pankilla on kiinnityksenhaltijana ollut ensisijainen oikeus rakennuksen vaurioitumisesta maksettavaan korvaukseen, minkä vuoksi vakuutusyhtiö on menetellyt asianmukaisesti maksaessaan korvauksen pankille.

Koska vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukainen päivänarvo ylittää 50 % M Oy:n tarjouksen mukaisesta määrästä, vahinko on tässä tapauksessa jälleenhankinta-arvon mukaisesti korvattava. Vakuutusehtojen mukaan jälleenhankinta-arvokorvaus maksetaan kahdessa erässä. Vakuutusyhtiö on jo korvannut Y-pankille päivänarvon mukaisen korvauksen, johon pankilla on kiinnityksenhaltijana ollut ensisijainen oikeus.

Vakuutusehtojen mukaan jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus suoritetaan, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen rakennuksen jälleenhankintatoimenpiteistä. Korvauksen maksaminen edellyttää, että vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta joka korjataan tai samalle rakennuspaikalle rakennetaan uusi samanlaatuinen ja samaan käyttöön tarkoitettu rakennus. Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen toimenpiteen johdosta, viivästysaika lisätään edellä mainittuun aikaan.

Vakuutuslautakunta katsoo, että tässä tapauksessa vakuutetuilla on lähtökohtaisesti oikeus jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon erotusta vastaavaan lisäkorvaukseen, josta tosin tulee vähennettäväksi tiedonantovirheen perusteella tehtävä vähennys. Lisäkorvauksen maksaminen edellyttää, että vaurioituneen rakennuksen tilalle rakennetaan uusi samanlaatuinen ja samaan käyttöön tarkoitettu rakennus.

Tässä tapauksessa vahinkotapahtuman sattumisesta laskettava uudisrakentamisen määräaika on jo päättynyt. Ottaen huomioon, että vahinkotapahtuma on sattunut 2.6.2018 ja Vakuutuslautakunta on vakuutusyhtiön korvauspäätöksestä poiketen katsonut, että vahinko on kotivakuutuksesta korvattava, lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö katsoo uudisrakentamiselle asetetun 2 vuoden määräajan alkavan vasta Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen päivämäärästä 10.2.2021.

Vakuutusyhtiö on maksanut esillä olevassa tapauksessa pankille 15.000 euron korvauksen rakennuksen purkamiskuluista tiedonantovirheeseen perustuvalla vähennyksellä vähennettynä. A ja B ovat vaatineet, että korvaus purkamiskuluista tulee maksaa M Oy:n tarjouksen mukaisesti pankin sijaan A:lle ja B:lle itselleen. Valituksen perusteella rakennusta ei ole vielä purettu.

Lautakunta katsoo, että purkamiskulut tulee lähtökohtaisesti korvata kohtuulliseen määrään saakka todellisten kulujen mukaisesti. Lautakunta kuitenkin toteaa, että myös purkamiskulujen osalta kyse on pantattuna olevan kiinteistön vahingosta aiheutuneista kuluista, joiden suhteen, sikäli kuin lainasaatavaa A:lta ja B:ltä on vielä jäljellä, pankki Y:llä on kiinnityksenhaltijana ensisijainen korvausoikeus. Kysymys siitä, puretaanko rakennus, riippuu myös siitä, millä tavoin pankki Y käyttää mahdollista panttioikeuttaan sekä siitä, päättävätkö A ja B kiinteistön jäädessä mahdollisesti heidän omistukseensa ryhtyä rakennuksen uudelleenrakentamiseen. Jos kiinteistö on edelleen pantattuna, A:n ja B:n onkin syytä sopia pankin Y kanssa rakennuksen purkamisesta.

Jos pankin lainasaatava on tullut jo maksetuksi kokonaan, A:lla ja B:llä on oikeus korvaukseen rakennuksen purkamiskuluista kohtuulliseen määrän saakka todellisten kulujen mukaisesti, kun purkaminen on tehty. Vakuutusyhtiö voi tällöin vähentää A:lle ja B:lle maksettavasta korvauksesta Y-pankille purkamiskuluista jo maksamansa määrän. Mahdollisesta lisäkorvauksesta vakuutusyhtiöllä on oikeus tehdä tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin perustuva vähennys.

Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt A:n ja B:n työkaluista ja muusta irtaimistosta esittämää korvausvaatimusta vaatimuksen määrän osalta. Vakuutuslautakunta katsoo tämän vuoksi, että korvaus tulee tältä osin maksaa A:n ja B:n vaatimuksen mukaisesti.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa palovahingosta rakennuksen osalta lisäkorvausta edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti, kun rakennus on purettu, ja jos jälleenrakennukseen ryhdytään. Näistä korvauksista voidaan vähentää tiedonantovirheeseen perustuva vähennys. Työkalujen osalta vakuutusyhtiön tulee maksaa A:lle ja B:lle heidän vaatimuksensa mukainen 3000 euron korvaus.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia