Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 29.3.2019 mukaan A:lle (s. 1960) määrättiin joulukuussa 2014 Rosuvastatatin Orion -lääkitys veren kohonneiden kolesteroliarvojen hoitoon. A käytti lääkettä 15.3.2015 saakka. A on maaliskuusta 2015 alkaen ollut työkyvytön määrittämättömän moninivelrikon, jalkapohjan kalvojänteen fibromatoosin ja määrittämättömän reumasairauden vuoksi. A katsoi, että sairaudet johtuivat Rosuvastatinista ja haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö viittasi A:ta koskeviin potilaskertomuksiin, joiden mukaan A:n oireita on nivelkipujen lisääntyessä ja pitkittyessä tutkittu laajasti, mutta yksittäistä syytä kivuille ei ollut voitu osoittaa. Tehdyissä tutkimuksissa ei ollut todettu viitteitä lihassairauteen tai hermostoperäiseen sairauteen, kuten esimerkiksi polyneuropatiaan. Sen sijaan A:lla oli todettu nivelrikkoa ja degeneratiivisia selkärankamuutoksia, jotka eivät ole lääkkeiden aiheuttamia. Rosuvastatiinin on joissakin tapauksissa todettu aiheuttavan myosiittia (tulehduksellinen lihassairaus), jollaista A:lla ei ollut todettu. A:n tapauksessa moninainen oireilu oli jatkunut ja pahentunut Rosuvastatin-lääkityksen lopettamisen jälkeenkin. Oireiden jatkuminen ja pahentuminen lääkkeen käytön loppumisen jälkeen ei ole tyypillistä Rosuvastatinille. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei syy-yhteys lääkkeen käytön ja oireilun välillä ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi korvattava lääkevahinko. A:n korvaushakemus hylättiin.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.

A toteaa, että Rosuvastatin-lääkitys on määrätty hänelle joulukuussa 2014. Noin kaksi viikkoa lääkkeen käytön aloituksen jälkeen A:lla alkoi esiintyä kovia lihas- ja nivelkipuja, plantaarifaskiittioireilua sekä liikkumisvaikeuksia. Hänellä ei ollut plantaarifaskiittia tai muuta vastaavaa oireilua ennen lääkkeen käyttöä. Lääkäri epäili Rosuvastatin-lääkitystä oireiden aiheuttajaksi ja lääkitys lopetettiin. Lopettamisesta huolimatta oireet pahenivat ja pitkittyivät. A on tullut lääkkeen käytön seurauksena työkyvyttömäksi ja hänelle on myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.5.2019 alkaen. Lihasoireet ovat yleisiä kolesterolilääkityksen haittavaikutuksia ja niveloireidenkin tiedetään olevan harvinaisia ja siten mahdollisia haittavaikutuksia. Rosuvastatin-lääkityksen ja A:lle kehittyneen oireiston välillä on oikeudellisesti arvioiden todennäköinen syy-yhteys, ja kyse on siten korvattavasta lääkevahingosta. Ottaen huomioon lääketieteellinen tieto statiinien tunnetuista, myös lääkityksen lopettamisen jälkeen jatkuneista ja osin mekanismiltaan tuntemattomista haitoista, vahva ajallinen syy-yhteys ja se, ettei A:n laajoille oireille ole todettavissa mitään lääkevahinkoa todennäköisempää selittävää tekijää, A katsoo, että lääkkeen käyttö on vahingon todennäköisin syy kaikki mahdolliset syyt huomioon ottaen. Kyseessä on todennäköisesti statiinin käyttöön liittyvä pysyvä lihas- tai nivelvaurio.

Duodecimin artikkelin ”Statiinien lihashaitat” mukaan lihaksiin kohdistuvia haittavaikutuksia ilmenee noin 5 - 10 %:lla statiineja käyttävistä potilaista. Haittojen riskiä lisäävät lääkeaineinteraktiot, oheissairaudet, ikä, pieni ruumiinpaino, suuri statiiniannos ja perinnölliset tekijät. Useimmiten lihashaitat ovat lieviä ja väistyvät, kun lääkitys lopetetaan. Viime aikoina statiinien käyttöön on liitetty kokonaan erilainen lihashaitta, nekrotisoiva myopatia. Sille on ominaista oireiden eteneminen statiinin lopetuksesta huolimatta, ja on esitetty, että kyseessä on immuunivälitteinen myopatia, johon liittyy vasta-aineiden muodostuminen statiinin vaikutuskohdetta HMG-CoA-reduktaasia vastaan. Tapauksia on artikkelin mukaan raportoitu viime vuosina useita. Käypä Hoito -artikkelissa ”Liikuntaharjoittelu ja lihaskivut statiinien käyttäjillä” todetaan, että statiinien negatiiviset vaikutukset voivat liittyä lihasten rakenteellisiin ja metabolisiin muutoksiin (mitokondriot), vaikka kaikki mekanismit eivät olekaan toistaiseksi selvät. Artikkelissa ”Statiinihoitoon liittyviin lihasoireisiin löytyy apua” todetaan, että statiinien aiheuttama myopatia, johon liittyy yli kymmenkertaisesti suurentunut seerumin kreatiinikinaasiarvo, on harvinainen, mutta vakava statiinien haittavaikutus. Lisäksi artikkelissa todetaan, että statiinien käyttäjillä on lihasoireita, joihin ei liity merkittävää seerumin kreatiinikinaasiarvon suurenemista tai suureneminen on vain vähäistä. Ei-kokeellisten tutkimusten mukaan tällaisia lihasoireita on 7 - 29 prosentilla statiinien käyttäjistä. Myös A:n käyttämän Rosuvastatin Actavis -lääkkeen pakkausselosteen mukaan lihaskivut ovat lääkkeen yleinen haittavaikutus. Hyvin harvinaisina haittavaikutuksina on mainittu myös nivelkipu, jännevauriot ja pysyvä lihasheikkous.

Lääketieteelliseen kirjallisuuteen ja Rosuvastatin Actavis -lääkkeen tuoteselosteeseen peilaten A:lle aiheutuneet laajat lihas- ja nivelkivut plantaarifaskiitti mukaan lukien näyttäytyvät riidattomasti vähintäänkin mahdollisina Rosuvastatinin haittavaikutuksina. Se, ettei A:lla ole todettu myopatiaa tai myosiittia, ei poissulje sitä, että statiinit ovat voineet aiheuttaa muulla tavoin vahinkoa hänen kudoksilleen. Kuten artikkelissa ”Liikuntaharjoittelu ja lihaskivut” todettiin, kaikki statiinien negatiivisten vaikutusten mekanismit eivät ole toistaiseksi selvät eivätkä kaikki lihasoireet näy seerumin kreatiiniarvon suurenemisena. Näin ollen syy-yhteyttä ei voida pitää epätodennäköisenä myöskään sillä perusteella, ettei tutkimuksissa ole voitu osoittaa, millä mekanismilla statiinilääkitys on A:n laaja-alaiset oireet aiheuttanut. A:n kroonistunutta, laaja-alaista nivelten ja lihasten kipuongelmaa on tutkittu erittäin kattavasti neurologien, fysiatrien ja reumalääkärien toimesta. A:lla ei ole voitu todeta tulehduksellista nivel- tai sidekudossairautta eikä keskushermostoperäistä tai lihasten ja ääreishermojen sairautta. A:lla on todettu nivelrikkoa ja lieviä degeneratiivisia rankamuutoksia, mutta on selvää, etteivät nämä aiheuta näin vaikeaa ja laaja-alaista oirekuvaa. Mitään lääkevahinkoa selittävää tekijää A:n oireilulle ei ole todettavissa. Ajallinen syy-yhteys lääkkeen käytön ja oireilun alkamisen välillä on vahva ja A:n terveydellinen tilanne ennen lääkevahinkoa oli hyvä. A katsoo, että lääkkeen käyttö on vahingon todennäköisin syy kaikki mahdolliset syyt huomioon ottaen. Asian laatu ja käytettävissään todistelumahdollisuudet huomioon ottaen A katsoo riittävästi näyttäneensä syy-yhteyden Rosuvastatin-lääkkeen ja vaikean oirekuvansa välillä.

A:lle on lääkevahingon seurauksena aiheutunut plantaarifaskiitti sekä monimuotoisia nivel- ja lihaskipuja, joiden vuoksi hän on tullut työkyvyttömäksi. A vaatii, että aiheutunut henkilövahinko on korvattava vakuutusehtojen mukaisesti lääkevahinkovakuutuksesta. Lääkevahingosta on aiheutunut A:lle ainakin tilapäistä ja pysyvää haittaa, ylimääräisiä kustannuksia sekä ylimääräistä työkyvyttömyyttä ja ansionmenetystä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan aiemman kantansa.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 31.3.2014 - 16.10.2019.

Terveyskeskuslääkärin tekstin 26.8.2014 mukaan A on tullut vastaanotolle reilun viikon ajan nilkkojen kohdalla tuntuneen kovan kivun vuoksi. Kipuja on lisäksi ollut sormien nivelissä. Toukokuussa 2014 on nostettu jo vuosia käytössä olleen atorvastatiinin annostusta ja A on liittänyt oireet vahvasti lääkityksen nostoon. Vastaanotolla on todettu nilkoissa lievää turvotusta ja vasemman nilkan seudussa erittäin voimakasta tunnusteluarkuutta. A:lle on ohjelmoitu laboratoriotutkimuksia ja jätetty atorvastatiini pois käytöstä. Merkinnän 1.9.2014 mukaan laboratoriokokeet ovat olleet normaalit. Jalkakivut ovat loppuneet kolesterolilääkkeen lopetuksen myötä. Tekstin 10.12.2014 mukaan kolesterolitaso on statiinin lopetuksen jälkeen ollut jälleen korkea, 6.4. Simvastatiinista ja atorvastataiinista on tullut nivelkipuja, joten on päätetty kokeilla Rosuvastatinia annoksella 5 mg x 1.

Terveyskeskuslääkärin tekstin 16.3.2015 mukaan A on hakeutunut vastaanotolle edellisten päivien aikana ilmenneen nivelten ja lihasten kivun, liikkumishankaluuksien ja pienen huimauksen vuoksi. A ei ole kyennyt menemään töihin kipujen ja jähmeyden vuoksi. Vastaanotolla A on kävellyt hyvin jähmeästi ja hitaahkosti. Istumasta liikkeelle lähtiessä hän on pyrkinyt auttamaan käsin. Polvet ovat olleet jäykät, A ei ole saanut suoristettua niveliä kokonaan ja polvien käsitteleminen on tehnyt kipeää. Selkeää turvotusta tai kuumotusta ei ole todettu. Lihaksistossa on todettu arkuutta. A on jättänyt itse rosuvastatiinin pois. A:lle on kirjoitettu Lipitor-resepti ja muutaman päivän sairausloma. Merkinnän 18.3.2015 mukaan sairauslomaa on jatkettu kahdella vuorokaudella. Merkinnän 23.3.2015 mukaa A:n lihakset ovat edelleen olleet alaraajapainotteisesti kipeät ja jäykät eikä A ole pystynyt työhön. Oireisto on kuitenkin A:n oman arvion mukaan vähän helpottanut. Lipitorin A on aloittanut saman tien uudelleen, vaikka tarkoitus on ollut odottaa kunnes A on oireeton. Laboratoriokokeet ovat olleet normaalit; CK-arvo 71. Vastaanotolla A on liikkunut melko jähmeästi ja varoen. Kantapäissä A on kuvannut arkuutta ja tunnusteluarkuutta on todettu myös akillesjänteiden seudussa. A on kuvannut kipua myös sorminivelissä. Sairauslomaa on jatkettu ja Lipitorin käyttö kehotettu lopettamaan kunnes lihaksisto on kunnossa.

Fysiatrian poliklinikan sairauskertomustekstin 7.6.2016 mukaan A on tullut tutkittavaksi vaikean plantaarifaskiitin (kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvon ärsytystilan) ja liitännäisoireiden vuoksi. A:lla on ollut molemminpuolista plantaarifaskiittioireilua maaliskuusta 2015 alkaen. Kipu on ilmennyt tyypillisellä paikalla kantapään edessä sisäsivulla. Samanaikaisesti kipua on ollut myös sorminivelissä, polvissa, lonkissa ja selässä. Samoihin aikoihin aloitetun kolesterolilääkkeen tauotuksen myötä muut niveloireet ovat helpottaneet, mutta plantaarifaskiittioireilu on jatkunut, oikeassa jalassa pahempana. Aktiivisista hoidoista huolimatta kivut ovat pitkittyneet ja on alkanut esiintyä myös alaraajojen puutuneisuutta ja jalkaterästä ylös lonkkaan vetävää polttelevaa, sähköttävää kipua. Tämä oire on ollut voimakkaampi oikealla. Jaloissa ei ole ollut selvää voimaheikkoutta, mutta huteruutta, kramppailua ja kiristävää tunnetta alaraajoissa on ollut. Lisäksi on ollut paikallista, voimakkuudeltaan vaihtelevaa alaselkäkipua keskellä ja oikealla alaselässä. Yläraajoissa on myös ollut puutumista ja sormissa kömpelyyden ja heikkouden tunnetta. Sisätautilääkärin konsultaatiossa maaliskuussa 2015 ei ole todettu tulehduksellista tai reumaan tai borrelioosiin viittaavaa. Molempiin kantapäihin on toistetusti pistetty kortisoni-injektioita neljä kappaletta, mistä on tullut oireisiin muutaman viikon helpotus. Kantapäiden röntgenkuvissa ei ole todettu poikkeavaa. Fysiatrin konsultaatiossa helmikuussa 2016 on epäilty tulehduksellista ja A on ohjattu eteenpäin reumatologin arvioon, missä maaliskuussa 2016 ei kuitenkaan ole todettu tulehduksellista reumasairautta. Fysioterapiakäyntejä on ollut kymmeniä ja niistä on tullut muutaman päivän helpotus oireisiin. Kipulääkkeinä on kokeiltu Arcoxiaa ja Buranaa joista on tullut vatsaoireita. Kesäkuussa 2016 on kipulääkkeenä ollut käytössä Panadol. Vastaanotolla A:n kävely on ollut hidasta ja töpöttävää, istuutuminen ja seisomaan nousu varovaista ja vaatteiden riisuminen on tapahtunut jäykästi pöytään tukeutuen. Alaraajojen linjauksessa on todettu ongelmaa: länkisäärisyyttä ja jalat ovat olleet ulospäin kiertyneet koko matkaltaan. Jalkaholvit ovat olleet painuneet, oikealta enemmän. Lanneranka on ollut lautamaisen jäykkä ja oiennut eikä A ole vastaanotolla kyennyt juuri lainkaan taivuttamaan selkää. Varpailla seisominen on onnistunut tuella, mutta kantapäillä seisominen ei ole kivun vuoksi onnistunut. Selinmakuulla A on ollut kovin kivulias ja alaraajoihin on tullut voimakkaita sähköiskumaisia kipuja ja kramppeja. Jalkaterien taivutusliikkeet ovat olleet jäykät ja rajoittuneet ja isovarpaiden ojennus heikentynyt. Polvien vastustettu ojennus ei ole kummallakaan puolella onnistunut vapinan, kivun ja kiristyksen vuoksi. Polven ja lonkan taivutus ovat onnistuneet paremmin. Jalkaterässä kantapään etupuolella ja kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvon alueella sekä pohkeen alaosissa on todettu voimakasta tunnusteluarkuutta, samoin kuin reisi- ja pohjelihaksissa. Lonkkien tutkiminen ei ole alaraajakipujen ja kramppien vuoksi kunnolla onnistunut. Fysiatrin arvion mukaan kyseessä on ollut erittäin pitkittynyt ja hoitoresistentti jalkaterien plantaarifaskiittitilanne, johon asianmukaiset hoidot on kattavasti kokeiltu ilman mainittavaa vastetta. A on ohjattu jalkaortopedin arvioon sekä ohjelmoitu lannerangan magneettitutkimus ja alaraajojen ENMG-tutkimus. Lisäksi A on ohjattu fysioterapiaan. Puhelinkontaktimerkinnän 1.8.2016 mukaan ENMG-tutkimuksen löydös on ollut normaali eikä hermovaurioihin viittaavaa ole todettu. Lannerangan magneettitutkimuksessa on ensimmäisessä ristinikamassa todettu anatomista variaatiota ja lannerangassa rappeumamuutoksia.

Ortopedian poliklinikan tekstin 25.10.2016 mukaan A:lle on tehty nilkkojen ja jalkaterien magneettitutkimus, jossa ei ole todettu kiputilannetta selittävää. A on kertonut kipujen siirtyneen myös muihin niveliin, millä perusteella on arvioitu, että kyseessä saattaa olla laaja-alaisempi nivelsairaus. Ortopedin arvion mukaan leikkauksella hoidettavaa ei ole ilmennyt ja A on ohjattu takaisin fysiatrian poliklinikalle.

Reumatologian poliklinikan tekstien 4.5. - 8.8.2017 mukaan A on tullut lähetteellä tutkittavaksi plantaarifaskiittien, nivelvaivojen ja selkäkivun vuoksi. Toukokuussa 2017 on aloitettu nivelpsoriaasiepäilyn vuoksi Salazopyrin-lääkekokeilu. Salazopyrin on tauotettu kesäkuussa 2017, kun oireet ovat olleet ennallaan. Heinäkuussa 2017 on aloitettu Trexan-kokeilu. Trexanista ei merkinnän 3.8.2017 mukaan ole ollut apua, mutta lääke on aiheuttanut huomattavaa pahoinvointia. Reumatologian poliklinikan seurannan aikana laboratoriokokeet ovat olleet normaalit. Borreliavasta-ainekokeet ovat olleet negatiiviset. Kontrollikäynnin 8.8.2017 tekstin mukaan on arvioitu, että oireistossa on mahdollisesti kyse laaja-alaisten nivelrikkomuutosten provosoivista hankalista lihasjäykkyyksistä ja jonkinlaisesta kipujärjestelmän herkistymisestä. Tulehduksellista sidekudossairautta tai reumasairautta ei ole pystytty osoittamaan. A:lle on aloitettu kipukynnystä nostavaksi lääkkeeksi Triptyl ja lisäksi ohjeistettu tarvittaessa käyttämään kipulääkkeenä Panadolia tai Buranaa.

Neurologian poliklinikan sairauskertomustekstien 9.11.2017 - 22.11.2018 mukaan A on lähetetty kuntoutuspoliklinikalta neurologian poliklinikan tutkimuksiin suhteellisen äkillisen kävelykyvyn heikkenemisen vuoksi. A:lle on tehty pään, kaularangan ja rintarangan magneettitutkimukset ja ENMG-tutkimus ja häneltä on otettu selkäydinnestenäyte. Näissä tutkimuksissa ei ole todettu oirekuvaa selittäviä löydöksiä. Borreliavasta-aineita ei ole todettu. Oirekuvassa on arvioitu olevan vaikutelmia jäykkyysoireyhtymän (stiff person -oireyhtymän) tyyppisestä oireistosta, mutta tähän liittyviä vasta-ainelöydöksiä ei laboratoriokokeissa ole todettu. Väliarvion 22.11.2018 mukaan A:lla ei ole keskushermostoperäistä tai lihasten tai ääreishermoston sairautta. Edelleen vaikuttaa, että nivelongelmat tai lihasjänteiden kiinnityskohtien ongelmat (entesopatiat) ja niille sekundaariset kiputilat ovat oireiston keskeisin aiheuttaja. A on ohjattu vielä reumatologin arvioon.

Reumatologin tekstin 18.1.2019 mukaan A:n suurimpana ongelmana on tuolloin ollut kävelyn ja liikkumisen vaikeus. Hänellä on muutaman vuoden ajan ollut käytössä rollaattori, jolla hän liikkuu ulkona ja ajoittain sisällä. Sisällä A:lla on myös kepit käytössä. Lisäksi A:lla on ollut tasapainovaikeutta ja tavarat tipahtelevat helposti käsistä. Toisena suurena ongelmana on jatkuva kivuliaisuus. Säätyypin vaihtelu vaikuttaa oireisiin. Kaikista eniten oireita on kostealla ilmalla; sen sijaan tasainen, kuiva tai kylmä ilma on parempi. Vastaanotolla A:n on todettu olevan hyvin kosketusarka kauttaaltaan sekä ylä- että alaraajojen osalta ja jo tavallinen kosketus on aiheuttanut kiputuntemuksen. Kipua on todettu diagnostisten kriteerien mukaisissa fibromyalgian testipisteissä. Olkanivelien liikelaajuudet ovat olleet molemmin puolin hiukan yli vaakatason ja kyynärnivelien liikelaajuudet ovat olleet normaalit. Nivelnastojen kohdalla on todettu aristusta. Nivelissä ei ole kliinisesti todettu viitteitä nivelkalvojen tai jännetuppien tulehduksista eikä tulehduksia ole todettu myöskään ultraäänellä tutkittaessa. Reumatologin mukaan tulehdukselliseen nivel- tai sidekudostautiin viittaavaa ei edelleenkään ole todettu. A:lla on todettu nivelrikko ja hänellä on ollut lisäksi runsaasti tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja, kuten epikondyliitteja (nivelnastan tulehduksia) ja plantaarifaskiittia. Näihin liittyen on ollut runsaasti kipuja ja kivun kesto on ollut pitkä ja kipu on kroonistunut. Kivun kroonistumisen vuoksi ei ole odotettavaa, että A kuntoutuisi entiseen työhönsä. Reumapoliklinikalle ei ole sovittu kontrolleja; A:lle on annettu mukaan kirjallista materiaalia fibromyalgiasta. Diagnooseiksi on merkitty M15.9, määrittämätön moninivelrikko, M72.2, jalkapohjan kalvojänteen fibromatoosi sekä M79.0, määrittämätön reumasairaus.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla todettu plantaarifaskiitti sekä lihas- ja niveloireet korvata lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lla on ollut vuosien ajan käytössä statiinilääkitys veren kohonneen kolesterolitason hoitoon. Toukokuussa 2014 on nostettu tuolloin käytössä olleen atorvastatiinin annostusta, minkä jälkeen A:lla on ilmennyt nilkoissa kipua ja turvotusta ja sorminivelissä kipua. A on liittänyt oireilun atorvastatiiniin ja lääkitys on tauotettu. Joulukuussa 2014 kolesteroliarvojen on havaittu olevan jälleen koholla ja A:lle on aloitettu rosuvastatatiinilääkitys. Maaliskuussa 2015 A on hakeutunut terveyskeskuslääkärin vastaanotolle lihasten ja nivelten kipujen ja jähmeyden sekä liikkumisvaikeuksien vuoksi. Oirekuva on vuosien mittaan pahentunut ja A on jäänyt sen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. A:n oireiden syytä on tutkittu runsaasti eikä niiden taustalta ole löydetty esimerkiksi lihas-, nivel- tai sidekudossairautta tai keskushermostoperäistä sairautta. A:lla on todettu nivelrikkomuutoksia, plantaarifaskiitteja ja epikondyliitteja. Reumatologi on 18.1.2019 asettanut fibromyalgiadiagnoosin (M79.0).

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei A:n korvattavaksi vaadittu, pitkäaikainen, laaja-alainen ja voimistuva oirekuva sovi statiinien aiheuttamaksi. A:lla on todettu fibromyalgia, jota statiinit eivät aiheuta. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.  

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio 
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila