Tapahtumatiedot

V Oy:n toimitiloissa oli 13.1.2020 havaittu wc-istuimen tulovesiputken irtoamisesta aiheutunut laaja vesivahinko. Putki oli irronnut wc-istuimen sulkuventtiilin puristusliitoksesta. Pettänyt asennus oli tehty joulukuussa 2018. Putkistolle oli suoritettu ennen käyttöönottoa painekoe. Sulkuventtiilissä ei havaittu vikaa. V Oy haki korvausta vahingosta yritysvakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiön K Oy:ltä pyytämän 15.5.2020 päivätyn teknisen lausunnon mukaan putken irtoaminen oli todennäköisesti johtunut liitoksen riittämättömästä kiristämisestä tai siitä, ettei putkea ollut painettu riittävän syvälle liittimeen. Lopullisen irtoamisen oli todennäköisesti aiheuttanut vesijohtoverkoston paineisku tai jokin putkeen osunut esine. Lausunnossa pidettiin myös putken kannakointia puutteellisena. Vakuutusyhtiö kieltäytyi päätöksellä 8.6.2020 korvaamasta vahinkoa, koska vakuutuksesta ei vakuutusehtojen mukaan korvattu rakennus-, työ- tai asennusvirheestä aiheutuneita vahinkoja. Vahinko oli aiheutunut, koska putkea ei ollut kannakoitu ja liitetty kunnolla.

V Oy vaati päätöksen muuttamista vedoten siihen, että putki oli kannakoitu ohjeiden ja määräysten mukaisesti, asennuksesta vahinkoon oli kulunut noin 13 kuukautta eikä putkea ollut tutkittu, joten vakuutusyhtiö ei ollut näyttänyt vahingon aiheutuneen asennusvirheestä. Vakuutusyhtiö kuitenkin kieltäytyi muuttamasta korvausratkaisua päätöksellä 20.7.2020. Vakuutusyhtiön mukaan irronneen liitoksen tutkiminen oli ollut tarpeetonta, kun vahinkotietojen mukaan putken osat eivät olleet mekaanisesti rikkoutuneet. Oli siten selvää, että osien irtoaminen oli johtunut riittämättömästä kiristämisestä asennettaessa. Oikeaa asennustapaa ei voitu päätellä vain liitoksen kestoajan perusteella.

Asiakkaan valitus

V Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien vahingon korvaamista vakuutuksestaan. Perusteluinaan V Oy on toistanut vakuutusyhtiölle esittämänsä seikat ja lausunut, ettei R Oy:n 20.1.2020 laatimassa tarkastusraportissa ollut otettu kantaa vahingon syyhyn. Raportin valokuvasta ei voinut päätellä, että asennus oli virheellinen. V Oy:n mukaan putken kannakointi oli tehty RT -kortin mukaisesti. Siinä ei otettu kantaa putken luokkaan. Puolikovan putken kannakointiväli oli 300 mm - 600 mm välillä (450 mm). Muutakaan asennusvirhettä ei ollut voitu osoittaa, vaan vahingon syy oli jäänyt epäselväksi.

V Oy on vedonnut Vakuutuslautakunnan ratkaisuun FINE-017130 (2019), jossa oli arvioitu, oliko vahinko johtunut asennusvirheestä tai hyvän rakennustavan vastaisesta menettelystä. Ratkaisun perustelujen mukaan: ”Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä sitä, että putki alkaa äkillisesti vuotaa, on vakiintuneesti pidetty vakuutuksen vuotovahinko-osasta lähtökohtaisesti korvattavana vahinkona.” V Oy:n vakuutus oli all risks -vakuutus, joten oli selvää, että vakuutusehtojen mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko oli tapahtunut, kun liitos oli tuntemattomasta syystä auennut.

Mainitun ratkaisusuosituksen mukaan ”vakuutusyhtiöllä on vakuutuksen rajoitusehtoon vedotessaan näyttötaakka rajoitusehdossa tarkoitettujen olosuhteiden olemassaolosta. Lisäksi rajoitusehtoja on yleisten tulkintaperiaatteiden mukaan tulkittava suppeasti.” Jos vakuutusyhtiö halusi vedota rajoitusehtoon, tuli sen kyetä näyttämään, että vahinko oli aiheutunut asennusvirheestä. Mikäli rajoitusehtoa sovellettaisiin vakuutusyhtiön käyttämin tavoin, johtaisi se siihen, että all risks -vakuutus ei korvaisi vuotovahinkoja, joissa vahingon tarkkaa syytä ei pystytty osoittamaan.

V Oy on lausunut lisäkirjelmässä 7.1.2021, että vakuutusyhtiön valituksen johdosta hankkiman Z Oy:n lausunnon mukaan liitos oli irronnut todennäköisesti joko virheellisen asennuksen, virheellisen osan lämpölaajenemisesta aiheutuneen liikkeen ja/tai paineiskujen aiheuttaman liikkeen takia. Liitoksessa ei ole ollut päällepäin nähtävissä asennusteknisiä virheitä ja puserrusliitoksen mutteri oli kiristetty asianmukaisesti. Lausunnon päätelmissä katsottiin, että vuodon oli todennäköisesti aiheuttanut riittämätön asennussyvyys.

Kohteessa oli käytetty IDO -puserrusliitosta, joka ei jättänyt kromikupariputkeen merkittäviä jälkiä. Alkuperäisestä putkesta otetusta kuvasta ilmeni, että putki oli ylettynyt pitkälle liitoksen sisään. Putkea olisi pitänyt erikseen vääntää alaspäin, jotta asennussyvyys jäi vajaaksi. Z Oy:n päätelmissä lähdettiin siitä, että koska liitos oli päässyt aukeamaan vuoden kuluttua asennuksesta, kyseessä oli oltava asennusvirhe. Kun liitos oli lausunnonkin mukaan kiristetty riittävästi, katsottiin riittämätön asennussyvyys ainoaksi mahdolliseksi syyksi. Perustelu johti siihen, että vahingon voitiin katsoa aiheutuneen asennusvirheestä aina, jos liitos ei kestänyt odotettua teknistä käyttöikää eikä ulkoista mekaanista rasitusta ollut osoitettavissa. V Oy:n mielestä asennuksen virheellisyys oli jäänyt osoittamatta, joten vahinko tuli korvata.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön mukaan korvauspäätöksen muuttamiseen ei ollut syytä. Vakuutusyhtiö on vedonnut K Oy:n lausuntoon vahingon syystä. Lausunto oli pyydetty, koska putkivuoto oli tapahtunut poikkeuksellisen pian asennuksen jälkeen. Vastaavien kuparisten vesijohtojen suunniteltu tekninen käyttöikä oli noin 25 - 40 vuotta. Koska K Oy:n lausunnossa mainitut vahingon syyt katsottiin asennusvirheiksi, kyse ei ollut vakuutuksesta korvattavasta tapahtumasta.

Valituksen johdosta vakuutusyhtiö on pyytänyt vahingon syystä tarkemman lausunnon insinööritoimisto Z Oy:ltä. Selvitysten yhteydessä tehtiin paine- ja kiristyskokeet vastaavilla putki- ja Iiitososilla. Z Oy:n 9.10.2020 päivätyn lausunnon mukaan kyseisen liitoksen ei pitäisi irrota normaalissa käytössä ilman siihen kohdistuvia ulkopuolisia rasitteita tai voimia, jos asennus oli tehty oikein. V Oy ei ollut esittänyt mitään ulkopuolista vahingon aiheuttajaa eikä sellaista ollut todettu.

Koska sulkuventtiilin malli ei ilmennyt lähtötiedoista, kiristys- ja painekokeissa oli käytetty kahta erilaista puserrusliitintä (IDO ja ONNLINE). IDO:n sulkuventtiilissä ei ollut puserrushelmeä, vaan puserrusliitin perustui puserruskartiota muistuttavaan puserrushelmeen ja tiivisteeseen, joka kiristettiin tavanomaisella puserrusmutterilla. ONNLINE sulkuventtiilissä oli tyypillinen puserrusliitos, johon sisältyi puserrushelmi ja puserrusmutteri, jotka puserrettiin kierteillä osan runkoon. Tulosten perusteella sulkuventtiili oli todennäköisesti ollut IDO/Geberit -valmisteinen, sillä niissä puserruskartio ei puristunut kupariputkeen pysyvästi kiinni.

Kokeiden perusteella voitiin todeta, että tavanomaisessa puserrusliitoksessa (helmiliitos), helmi pusertui kupariputkeen pysyvästi kiinni, vaikka sitä ei kiristetty asennusohjeiden mukaisesti. Irronneen liitoksen kupariputkessa ei ollut havaittavassa vastaavia puserrusliitoksen aiheuttamia jälkiä, kuin kokeissa tehdyissä liitoksissa. Z Oy:n lausunnon mukaan vahingon aiheuttaneesta liitoksesta otetun kuvan perusteella liitos oli kiristetty loppuun saakka, mikä tehtyjen kokeiden mukaan kiinnitti liitoksen vankasti kupariputkeen. Kun liitos oli loppuun asti kiristetty, ei sen irtoamiselle ollut mitään muuta vaihtoehtoa, kuin riittämätön putken asennussyvyys puserrusliitoksessa. Lausunnossa todettiin putken kannakoinnista, että LVI-ohjekortin sallittu kannakointiväli (600 mm) ei asennuksessa ylittynyt, mutta hyvän rakennustavan mukaisesti heti suunnanmuutoksen jälkeen tulisi asentaa kannake.

Vakuutusyhtiön mielestä insinööritoimisto Z Oy:n lausunto tuki aiempaa K Oy:n näkemystä vuodon syystä. Z Oy:n tarkemmassa selvityksessä putken irtoamisen syyksi oli varmistunut riittämätön asennussyvyys wc-istuimen puserrusliitokseen. Vakuutusyhtiön oli mielestään osoittanut luotettavasti vesiputken asennuksessa tapahtuneen asennusvirheen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko V Oy:n toimitiloissa 13.1.2020 havaittu wc-istuimen tulovesiputken irtoamisesta aiheutunut vesivahinko korvata V Oy:n all risks -omaisuusvakuutuksesta äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona, vai onko vakuutusyhtiö osoittanut, että vahinko on aiheutunut vakuutuksen ulkopuolelle rajatusta putken asentamisessa tapahtuneesta virheestä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asiaan sovellettavien 1.11.2017 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan All Risks -vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

Vakuutusehtojen korvausrajoitusten kohdan 2.3.1, Suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus-, asennus- ja työvirheet, mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai vakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta käsiteltäessä tai säilytettäessä tehdystä työvirheestä.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tällaisen virheen seurauksena virheettömälle, vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut, välittömästi ilmennyt vahinko, kun vahinko on välitön seuraus
- irtipäässeestä tulesta
- räjähdyksestä tai
- myrskystä (syöksyvirtaus, trombi tai tuuli, jonka puuskanopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa).

Asian arviointi

Lautakunta toteaa, että voimassa olevan oikeuden mukaan näyttövelvollisuus vakuutustapahtuman sattumisesta kuuluu korvauksen hakijalle. Mikäli vakuutuksenantaja sen jälkeen haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan, on vakuutuksenantajan osoitettava, että vahinko on johtunut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä.

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan V Oy:n toimitiloissa oli 13.1.2020 havaittu laaja vesivahinko, jonka on todettu aiheutuneen tulovesiputken irtoamisesta wc-istuimen sulkuventtiilistä. Käytettävissä olevien asiakirjatietojen perusteella lautakunta katsoo, että kyse on lähtökohtaisesti vakuutusehtojen kohdan 1 mukaisesta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneesta esinevahingosta. Asiassa on siten keskeisesti kyse siitä, onko vakuutuskorvauksen evännyt vakuutusyhtiö osoittanut, että vesivahinko on johtunut jostakin vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajatusta syystä.

Vahingosta 20.1.2020 laaditun tarkastusraportin mukaan irronnut putkiliitos oli korjattu ennen tarkastusta. Näin ollen kyseistä alun perin vuonna 2018 asennettua liitosta ei ole tarkastuksessa voitu tarkemmin tutkia. V Oy:n ilmoittaman mukaan wc-istuimen sulkuventtiilissä ei kuitenkaan ollut havaittu mekaanista vikaa. Lautakunnan käytettävissä olevista selvityksistä ei ilmene, että putken irtoamisen sulkuventtiilistä olisi aiheuttanut jokin putkeen ulkopuolelta kohdistunut isku tai muu äkillinen kuormitus eikä V Oy ole sellaista edes väittänyt.

Lautakunnan näkemyksen mukaan todennäköiseksi putken irtoamisen viime vaiheen syyksi jää näin ollen vesijohtoverkostossa tapahtunut paineisku. Lautakunta toteaa, että käyttövesijohtojen asianmukaisesti tehtyjen liitäntöjen voidaan lähtökohtaisesti odottaa kestävän tällaiset vesijohtoverkostossa esiintyvät voimavaikutukset. Voimassa olevien käyttövesijohtojen asentamista koskevien rakentamismääräysten mukaan (ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista 1047/2017, 16 §) vesijohtojen kannatusten ja kiinnityspisteiden on oltava sellaisia, ettei lämpölaajeneminen eivätkä veden virtauksesta syntyvät voimat aiheuta putkien siirtymistä, irtoamista, rikkoontumista tai häiritsevää ääntä.

Vakuutusyhtiö on hankkinut putkiliitännän irtoamissyystä kaksi teknistä asiantuntijalausuntoa.

K Oy:n 15.5.2020 päivätyssä lausunnossa liitoksen irtoamisen syyksi on arvioitu joko liitoksen riittämätön kiristäminen tai tulovesiputken riittämätön asennussyvyys sulkuventtiilin liittimeen. Molemmissa tapauksissa on kyse putkiliitoksen asentamisessa tapahtuneesta virheestä. K Oy:n lausunnon perusteella liitännän irtoamiseen on voinut myötävaikuttaa se, ettei tulovesiputkea ollut kannakoitu sulkuventtiilille johtaneen mutkan vierestä.

Z Oy:n 9.10.2020 päivätyssä liitännän asentamistapaa koskevassa laajemmassa selvityksessä on verrattu kokeellisesti kyseisentyyppisiä putkiliitäntöjä asennusohjeiden mukaisessa sekä riittämättömän kiristyksen ja asennussyvyyden tapauksissa. Myös Z Oy:n lausunnossa liitoksen irtoamisen mahdollisiksi syiksi on katsottu liitoksen riittämätön kiristäminen tai tulovesiputken riittämätön asennussyvyys liittimessä. Lausunnossa on niin ikään huomautettu siitä, että hyvän rakennustavan mukaan putken suunnanmuutoksen jälkeen olisi tullut asentaa kannake.

Verrattaessa kokeiden tuloksia vahingon aiheuttaneesta liitännästä R Oy:n raporttiin sisältyneeseen valokuvaan liitännän on Z Oy:n lausunnossa todettu olleen asianmukaisesti kiristetty. Näin ollen liitoksen irtoamiselle ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin putken riittämätön asennussyvyys puserrusliitoksessa. Z Oy:n lausunnosta ilmenee myös, ettei irronneesta liitoksesta otetussa valokuvassa ole ollut kupariputkessa havaittavissa vastaavia puserrusliitoksen jättämiä jälkiä kuin putkeen oli jäänyt asennuskokeessa oikein tehdystä asennuksesta.

Selostettujen asiantuntijalausunnoista ilmenevien seikkojen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että V Oy:n toimitiloissa 13.1.2020 ilmenneen wc-istuimen tulovesiputken irtoamisesta aiheutuneen vesivahingon todennäköisimmäksi syyksi on osoitettu kyseisen putkiliitännän asentamisessa tapahtunut virhe. Koska vakuutusehtojen kohdan 2.3.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata asennusvirheistä aiheutuneita vahinkoja, eikä vesivahingossa myöskään ole ollut kyse vakuutusehtojen kohdan 2.3.1 mukaisesta virheettömälle omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta, lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä asianmukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sarpakunnas
Sjögren