Tapahtumatiedot

Asiakas oli 26.7.2019 kello 21 aikaan havainnut omakotitalonsa (rakennusvuosi 1985) vesimittarin pyörineen hitaasti, vaikka vettä ei ollut käytetty. Hän oli 8.8.2019 vakuutusyhtiön verkkopalvelun kautta tehnyt vahinkoilmoituksen, jonka mukaan putket oli vaihdettu pintavedoiksi vahingon havaitsemista seuranneen viikon aikana. Vahinkoilmoituksessa asiakas on kertonut seuraavaa: ”Nyt huomasimme, että tiskipöydän sokkelin alta löytyi hieman hometta. Kaapin alusta muuten vaikuttaa kuivalta.”

Vahingon vuoksi 9.8.2019 tehdystä kartoituksesta laaditun raportin mukaan vahingon syynä oli ollut pistesyöpymä kupariputkessa. Vuodon paikka – kohtaan raportissa on merkitty, että suojaputkeen asennettu kylmän käyttöveden kupariputki oli vuotanut suojaputkessa, vuotovesi oli levinnyt suojaputkia myöden kodinhoitohuoneen, keittiön ja wc:n vesipisteille leviten ympäröiviin rakenteisiin em. alueiden läheisyyksissä.

Vakuutusyhtiö on 19.8.2019 asiakkaalle lähettämässään sähköpostiviestissä ilmoittanut korvauspäätöksenä, että vakuutus korvaa talolle aiheutuneen vahingon kartoitusraportin laajuudessa vahinkoa edeltävään tasoon. Vakuutusyhtiö on lisäksi ilmoittanut, että lattiapinnoitteen rajaus tehdään eteishallin ja olohuoneen kulkuaukkoon sekä ruokailutilan ja työhuoneen oviaukkoon sekä että märkätiloista korvataan vahingoittunut seinä nykymääräysten mukaisesti vastaavan tasoisella pinnoitteella.

Asiakkaan tekemien valitusten jälkeen vakuutusyhtiö on 17.10.2019 korvauspäätöksessään kiistanalaisen kodinhoito- ja pesuhuoneen osalta katsonut, että jos tilassa ei ole nykymääräysten mukaista vedeneristettä, vakuutusyhtiö korvaa vaurioituneen seinän korjauksen nykymääräysten mukaisesti. Lisäksi vakuutusyhtiö on katsonut, että kohteen lattia ei ollut vaurioitunut nyt puheena olevasta vuotovahingosta. Lattiassa oli ollut rakennusajan mukainen vesieristys, joka ei vastaa nykyaikaista vesieristettä. Lattia on korvauspäätöksen mukaan vaurioitunut suihkun roiskevesistä, joten sen osalta kyseessä on vesieristevuoto, jotka on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle. Vahingon rajaaminen vaurioituneeseen seinään ei heikennä tilan kosteusteknistä toimivuutta.

Asiakkaan tekemän oikaisupyynnön jälkeen vakuutusyhtiö on sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään 9.12.2019 tehnyt päätöksen, jonka mukaan asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella vakuutusyhtiö voisi muuttaa korvausratkaisua.

Perusteluina epäävälle korvauspäätökselle vakuutusyhtiö on esittänyt, että vakuutuksesta korvataan vain vakuutustapahtuman johdosta vahingoittuneiden rakenteiden korjaamiseen liittyvistä tarpeellisista ja kohtuullisista korjauskustannuksista aiheutuneet kustannukset. Jos pesuhuoneen kaappien alla olevaa lattiapinnoitetta pitää poistaa, korjauksen voi tehdä ilman koko pesuhuoneen vesieristyksen uusimista. Samoin voidaan menetellä kaappien takana olevan seinän osalta. Lisäksi vakuutusyhtiö on todennut, että kodinhoito- ja pesuhuoneen pinnoitteet ja vesieristys on varmasti järkevää uusia. Vakuutuksesta voidaan korvata korjauskustannuksista vain se osuus, joka on ollut vahingon seurauksena välttämätöntä korjata.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa myös kylpyhuoneen avattujen seinien ja lattian laatoituksen vedeneristyksineen. Kustannukset ovat olleet 2.800 euroa. Vakuutusyhtiö on korvannut kaiken muun paitsi kylpyhuoneen, josta ovat korvanneet ainoastaan kahden seinän osittaisen levytyksen, vaikka suihkuhuoneen laatoituksen alla havaittiin kosteutta. Lattiassa on kyllä lattialämmitys, mutta asiantuntijoiden mukaan kosteus ei pääse sieltä minnekään muualle kuin pikkuhiljaa seinärakenteisiin. Kastumiskarttaan ei ole merkitty suihkunurkkausta kastuneeksi alueeksi. Lähimpään kastuneeseen paikkaan on suihkusta noin 4 metriä matkaa ja välissä on suihkuseinä. Siinä välissä on kuivaa. Kaikki muut kastuneet kohdat ovat vesipisteiden kohdalla. Asiakas on vaihtanut kaikki vesiputket omalla kustannuksellaan pintavedoiksi.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta asiakas toteaa, että kartoitusraportissa pesuhuoneen lattia on merkitty pohjakuvaan kastuneeksi alueeksi laatoituksen alta. Näissä kohdissa ei voi olla kyse roiskevesistä, koska suihkunurkkaus ja vesimittari sijaitsevat kylpyhuoneen vastakkaisissa nurkissa ja lattia on kuiva muualta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei perusteita korvauspäätöksen muuttamiselle ole. Vakuutusyhtiön korvausvastuun rajat on määrätty vakuutusehdoissa. Vakuutuksesta korvataan vain omaisuuden suoranainen esinevahinko, eli ne vahingot, jotka korvattava vahinkotapahtuma on välittömästi aiheuttanut vakuutetulle omaisuudelle. Vakuutuksesta ei korvata välillisiä, epäsuoria vahinkoja. Jos vahingonkärsinyt haluaa syystä tai toisesta korjauksen yhteydessä toteuttaa muitakin korjaus- tai parannustoimenpiteitä rakenteille, jotka eivät ole käsiteltävässä vahinkotapahtumassa vahingoittuneet, hänen tulee teettää nämä omaan lukuunsa.

Kyseissä märkätilassa, eli vuonna 1985 rakennetussa kylpyhuoneessa, ei ole ollut nykyaikaista vedeneristettä. Kylpyhuone on siten tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Kosteuskartoitusraportin mukaan suihkunurkkauksessa lattia- ja seinärakenteiden alaosien pintakosteudet ovat olleet koholla roiskevesistä. Nämä kosteusvauriot eivät ole olleet seurausta käsillä olevasta vahingosta.

Vakuutuksesta ei korvata nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut rakenteiden vedeneristeiden läpi. Kylpyhuone on siis nyt käsillä olevasta vuotovahingosta riippumatta joka tapauksessa ollut saneeraustarpeessa niin ikänsä kuin roiskevesivaurioiden vuoksi. Mitään lisävahinkoa kylpyhuoneen lattialle ei näin ollen ole syntynyt nyt käsiteltävän vuotovahingon vuoksi.

Koska kylpyhuone oli tullut teknisen käyttöikänsä päähän, eikä märkätilojen lattioille ollut aiheutunut lisävahinkoa vuotovahingon seurauksena, lattioiden tai vedeneristyksen uusimista ei voida korvata vakuutuksesta. Vahingossa vaurioitumattomia kylpyhuoneen rakenteiden korjauksia ja uusimisia ei korvata muiltakaan osilta.

Vakuutusyhtiö viittaa täyden korvauksen periaatteeseen ja ns. rikastumiskieltoon vahingonkorvausoikeudessa, sekä toteaa, että korvaukseen oikeutettu voi saada vahinkovakuutuksen nojalla vain vahinkonsa korvatuksi, mutta hän ei saa ’voittaa’ taloudellista etua vakuutuksen vuoksi.  Korjauksen yhteydessä tehdyistä perus- tai muista parannuksista syntyneitä kustannuksia ei korvata. Korjauskustannuksina korvataan ne kustannukset, jotka ovat syntyneet vahingoittuneen omaisuuden saattamisesta vahinkoa edeltäneeseen kuntoon.

Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisuihin (VKL 586/14, VKL 280/14 ja FINE-013250), joiden mukaista ratkaisukäytäntöä vakuutusyhtiö on tulkintansa mukaan noudattanut.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa

• Tarkastusraportti 9.8.2019 tehdystä vuotovahinkokartoituksesta siihen sisältyvine valokuvineen.
• Tarkastuksen tehneen vahinkokartoittajan 25.10.2019 sähköpostitse antama lisäselvitys asiakkaan tarkastusraportista ja vakuutusyhtiön eräästä kirjeestä esittämien näkökohtien perusteella.
• Valokuvia kohteen rakenteista
• Kuivaustyön (5.9. – 25.10.2019) seuranta- ja loppuraportti 28.10.2019.
• Asiakkaan ja vakuutusyhtiön välistä sähköpostikirjeenvaihtoa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, miltä osin kodinhoito- ja kylpyhuoneen lattian vahinko on aiheutunut putkivuodon seurauksena ja onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan koko kodinhoito- ja kylpyhuoneen lattian uusimiskustannukset.

Lisäksi kiista koskee sitä, voiko vakuutusyhtiö evätä korvauksen vetoamalla vedeneristeen läpi vuotaneen veden aiheuttamaa vahinkoa koskevaan rajoitusehtoon.

Sovellettavat vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta. Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Korvauspiirin ulkopuolelle jääviä vahinkoja koskevan kohdan 6.18 mukaan vakuutuksesta ei korvata nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut rakenteiden vedeneristeiden läpi tai putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jonka syynä on hyväksymätön liitos.

Asian arviointi

Osapuolten välinen kiista koskee kodinhoito- ja kylpyhuoneen lattian rakenteiden uusimisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Esitetyn selvityksen mukaan lattiarakenteen sisällä olleen kupariputken suojaputkesta vuotanut vesi oli levinnyt muun muassa kodinhoitotilan vesipisteeltä sen alla olevalle lattialle. Koska rikkoutunutta putkea ei ole korjattu, kylmävesiputken pistevuotokohtaa ei ole löytynyt. Asiakas oli uusinut putket pinta-asennuksina ennen vahinkoilmoituksen tekemistä ja siten myös ennen vahinkokartoitusta.

Kosteuskartoitusraportin Vahingon laajuus – kohdassa mainitaan, että alapohjarakenne oli kastunut osittain keittiön, pesuhuoneen, tuulikaapin, eteisaulan ja kahden makuuhuoneen alueella. Raportissa on suositeltuina purkutoimina mainittu muun muassa seuraavaa: pesuhuoneen, sisääntuloeteisen sekä tuulikaapin lattiaklinkkereitä ei tarvitse poistaa (em. alueilta lattiapintojen huolellinen suojaus), alueilla lattialämmitys ja klinkkerit kiinni alustassaan, wc:n lattiaklinkkerit poistettava ja uusittava sillä ovat kopona irti alustastaan ja alueella ei ole lattialämmitystä. Suihkunurkkauksessa lattia- ja seinärakenteiden alaosien pintakosteudet ovat olleet kohollaan roiskevesistä johtuen, mutta nämä vauriot eivät raportin mukaan liity vuotovahinkoon.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön korvaamien tilojen (esimerkiksi keittiö, eteinen ja takkahuone) lattia- tai seinärakenteissa ei ole edellytetty olevan vedeneristystä. Kiistanalaisessa kodinhoito- ja kylpyhuoneessa, jossa on ainakin 3 vesipistettä ja jota voidaan kokonaan pitää märkätilana, on pitänyt olla asianmukainen vedeneristys. Vedeneristyksellä on vakuutusehtojen mukaan merkitystä tilanteessa, jossa väitetään tai voidaan osoittaa veden valuneen vedeneristyksen läpi muihin rakenteisiin.

Raportissa olevaan vauriopohjakuvaan on merkitty, että kodinhoitotilan ja keittiön välisen seinän kohdalla vuotovesi oli kodinhoitohuoneessa noussut lattiapinnoille suojaputken kautta. Lattiapinnan kastuma-alue on rajattu kohtaan, jossa on ollut lämminvesivaraaja ja kaappi sekä jakotukkeja. Muualla kodinhoito- ja kylpyhuoneessa ei piirroksen mukaan ollut kastuneita alueita. Vahinkokartoittaja on erikseen ilmoittanut, että vahinkoalue oli rajoittunut jakotukkien läheisyyteen, ja että suihkualuetta/roiskevesialuetta ei ollut merkitty pohjakuvaan, koska se ei liity itse vuotovahinkoon.

Asiakirjoista ei selviä, oliko vettä mennyt sisälle rakenteisiin muualta kuin eri vesipisteissä olleiden suojaputken päiden kohdalta. Pelkästään se seikka, että rakenteita oli kastunut, ei ole osoituksena korvattavasta vakuutustapahtumasta. Myöskään se seikka, että vesimittari oli hitaasti pyörinyt, vaikka vettä ei ollut käytetty, ei osoita, että kyse on korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että vuodosta on seurannut kosteutta osalle noin 10 m2 suuruisen kodinhoito- ja kylpyhuoneen lattiasta. Vesi on tarkastusraportin mukaan valunut suojaputkesta ensin lämminvesivaraajan alla olevalle lattialle ja siitä laattojen alle. Esitetyn selvityksen mukaan suihkutilasta ei kuitenkaan ole levinnyt roiskevesiä huoneen toisessa päässä olevalle lattialle tai seinään.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvaa vuotovahinkoa on aiheutunut keittiön ja kodinhoitotilan välisen seinän vieressä olevalle kodinhoitotilan lattialle ja kahdelle seinän alaosalle. Vakuutusyhtiö on korvannut tilan seinille aiheutuneen vahingon tarkastusraportin osoittamassa laajuudessa, mitä lautakunta pitää vakuutusehtojen mukaisena korvauksena seinien osalta.

Tämän jälkeen asiassa tulee tarkastella vakuutusyhtiön epäysperusteena käyttämän rajoitusehdon (6.18) soveltumista vahinkoon. Rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jos vesi on vuotanut rakenteiden vedeneristeiden läpi. Tässä tapauksessa kyseessä on tai voi olla rajoitusehdon tarkoittama tilanne, jos kodinhoitotilan lattialle suojaputkesta tulleen veden osoitetaan valuneen vedeneristeiden läpi laattojen alla oleviin rakenteisiin.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että kodinhoitotilan lattian vedeneristyksen olisi pitänyt estää veden valuminen rakenteisiin. Yhtiö on lisäksi esittänyt, että kodinhoito- ja kylpyhuone on pitänyt ikänsä vuoksi kokonaan saneerata, ja että saneerauksesta aiheutuvia kustannuksia ei ole tarkoitus korvata vakuutuksesta.

Asiakirjoista ilmenee, että kyseisen huoneen lattian vedeneristeet ovat olleet rakennusaikana 1985 käytettyjä kosteussulkuja, joskin asiakas on ilmoittanut, että suihkunurkkauksen kosteuseristeet oli ammattimies uusinut nykymääräysten mukaisiksi 2000-luvun alussa, kun nurkkauksen laatoitus oli uusittu. Asiakas on katsonut, että koska kodinhoitotilan lattiassa oli todettu kosteutta, koko kodinhoito- ja kylpyhuoneen lattia oli pitänyt vahingon seurauksena uusia.

Asiakirjoista ei käy riidattomasti selville se, millaista vahinkoa vesi oli tehnyt valumalla kodinhoitotilan kastuneen lattialaatoituksen alle ja sieltä mahdollisesti edelleen alapohjarakenteeseen. Selvityksistä ei myöskään käy ilmi, kuinka pitkään ja kuinka paljon vettä oli valunut kodinhoitotilan lattialle ja siitä rakenteisiin. Kartoitusraportin mukaan lattiassa kiinni olleita klinkkereitä ei tarvinnut vahingon vuoksi irrottaa, koska lattiassa on lattialämmitys. Vakuutuslautakunta katsoo, että lattialämmityksen olisi tullut kuivattaa lattian pintarakenteet. Jos syvemmällä olevat rakenteet ovat kastuneet, kyseessä on ollut vedeneristeen läpi valuneen veden aiheuttama vahinko. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on tällöin ollut oikeus rajoitusehdon 6.18 perusteella evätä korvaus kodinhoitotilan lattian korjauskustannuksista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvauksen maksamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen