Tapahtumatiedot

Syyskuussa 2019 oli selvinnyt, että omakotitalon pannuhuoneessa olevasta kattilasta lähtevä putki oli katkennut ja aiheuttanut rakennuksen alapohjarakenteiden kastumisvahingon. 

V. Oy:n 24.9.2019 tekemästä vahinkokartoituksesta laaditun raportin mukaan vahingon oli aiheuttanut todennäköisesti pannuhuoneen lattian eristetilassa olevan lämmitysputken vuoto. Vuonna 1974 asennettu rautaputki oli rakenteen sisällä. Raporttiin 7.10.2019 tehdyn päivityksen mukaan vuotanut putki oli ruostunut kokonaan puhki ja myös muiden putkien ulkopinnassa oli ruostevaurioita. 31.10.2019 merkityn päivityksen mukaan pintamittauksessa oli todettu, että pesuhuoneen/saunan lattiakaivon ympäriltä poistettujen klinkkereiden kohdalla oli kosteutta (pintamittausarvot korkeita, 85-115, normaali arvo n. 60), ja ettei vesieristystä ollut havaittu.

Korvauspäätöksessään 5.11.2019 vakuutusyhtiö on katsonut, että lattiarakenteen sisällä sijaitsevat rautaiset lämmitysputket olivat päässeet ruostumaan ulkoapäin pesutilojen vedeneristyksen puutteellisuudesta johtuen normaaleista pesu- ja suihkuvesistä, sekä ettei kyse ollut vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vahingosta.

Uudelleenkäsittelypyynnössään asiakas on esittänyt vakuutusyhtiölle, että kylpyhuoneen lattiakaivon oli todettu olleen ehjän. Lattia oli tehty vuonna 1989 silloisten rakennusmääräysten mukaan. Lattiassa oli tuplalaatoitus, jonka lisäksi ylimääräisenä kosteussulkuna oli ollut muovi. Jos vesi olisi mennyt lattian läpi, laatat olisivat irtoilleet ja vahinko olisi näkynyt pintavaurioina, jollaista ei ollut havaittavissa. Jos kylpyhuoneen lattia olisi vuotanut, siitä olisi ollut merkkejä lattian alla ja putkistossa. Vuotaneet putket olivat sijainneet pannuhuoneen lämpökattilan välittömässä läheisyydessä. Ilmeisimmin lämpökattila oli aiheuttanut putkivaurion, kuten tarkastaja M. on tarkastusraportissaan kertonut. Kyseessä ei ollut ulkopuolisen tekijän aiheuttama vahinko. Ilmeisimmin putkiston lämmöntuottoon valmistettu LVIS-laitteisto oli aiheuttanut putkivuodon. Kohdassa, josta putki oli poikki, ei ollut viemärikaivoa, tai se ei ollut mitenkään liitoksissa mahdollisesti talon ulkopuolelta lattiarakenteeseen tunkeutuneen veden vaikutukselle. Koko muu putkisto oli ollut ehjä ja hyväkuntoinen. 

Insinööritoimisto K:n raportin mukaan kartoituksessa oli 13.12.2019 todettu, että kaikki alajuoksut olivat kosteusvaurioituneet, ja että vauriot olivat vanhoja. Todennäköisenä syynä alajuoksun vaurioihin oli raportissa mainittu maakosteus. Pannuhuoneessa ja varastossa oli isommat vanhat vauriot alajuoksussa. Lämpöputket olivat ruostuneet poikki pannuhuoneen lattiassa ja saunan väliseinän kohdalla lattiassa.

Toisessa korvauspäätöksessään (22.4.2020) vakuutusyhtiö ei nähnyt syytä epäävän ratkaisun muuttamiseen. Alapohjarakenteessa oli ollut pitkäaikainen vuosia kestänyt kosteusrasitus, jonka seurauksena kastuneen alueen puiset alajuoksut olivat lahovaurioituneet ja lämmitysputkiston putki oli ruostunut kokonaan poikki. Putki oli ruostunut ulkopuolelta ulkopuolisten kosteuksien takia. Korvattavuuden kannalta ei ollut merkitystä sillä, oliko kosteus päässyt kastelemaan lattiarakennetta yläpuolelta käsin puutteellisen vedenerityksen vuoksi vai maaperästä nousevasta kapilaarisesta maakosteudesta.

Vakuutusyhtiö on myös todennut, ettei se ole vastuussa vahingoista, jotka olivat sattuneet ennen vakuutuksen voimaantuloa. Vakuutusyhtiöön ei ollut tullut ilmoitusta vuosia aikaisemmin tapahtuneesta lämpökattilan vuodosta. Jos vuoto oli tapahtunut vakuutuksen voimassaoloaikana, korvausoikeus oli vanhentunut. 

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii vakuutusehtojen mukaiset korvaukset ja korvausta asian käsittelystä aiheutuneista kuluista ja palkkioista. Vahingon kokonaismäärä on ollut noin 60.000 euroa.

Vuotovahinko oli havaittu syyskuussa 2019 sen jälkeen, kun lämmitys oli pantu päälle ja putki oli mennyt ennalta arvaamattomasti poikki. Vanhassa lämpökattilassa ei ollut havaittu näkyvää vuotoa, vaikka mitä ilmeisimmin se oli vuotanut rakenteisiin, minkä vuoksi myös putkirikko oli syntynyt. Lämpökattila oli vuonna 2011 vaihdettu vanhentumisen takia, ei sen vuoksi, että sen olisi todettu vuotaneen tai että talossa olisi sattunut vesivahinko. 

Talon asukkaat eivät olleet pystyneet aavistamaan rakenteissa tapahtunutta kattilavuotoa, eivätkä näin ollen sellaisesta raportoimaan. Lämpökattilan vuonna 2011 vaihtanut HÅ ei ollut havainnut pannussa olleen näkyvää vuotoa. Asiakkaat olivat olleet vakuutusyhtiön asiakkaina myös ennen vanhan kattilan vaihtoa. 

Putken vauriot olivat rajoittuneet välittömästi pannusta lähteneeseen putkeen, joka vakuutusehdoissa luokitellaan korvattavaksi LVIS-laitteeksi. Vauriokohde oli noin metrin matkalla välittömästi lämpökattilasta lähtevässä putkessa, ei missään muualla, vaikka ohut väliseinä kattilan ja saunan erottaisikin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei korvausta voida maksaa, koska kyseessä ei ole vakuutusehtojen mukainen korvattava vahinkotapahtuma. Lattiarakenteen sisällä sijaitsevat rautaiset lämmitysputket olivat päässeet ruostumaan ulkoapäin normaaleista pesu- ja suihkuvesistä pesutilojen vedeneristyksen puutteellisuuden vuoksi. Vakuutusehdoissa on rajattu pois korvauspiiristä vuotovahingot, jotka ovat seurausta rakenteiden vedeneristyksen vuotamisesta tai vahinko, joka aiheutuu putken syöpymisestä ulkopuolelta tulleen kosteuden vaikutuksesta. Vakuutus ei myöskään korvaa vahinkoa, jonka syntyyn on selvä syy-yhteys viranomaismääräysten laiminlyönnillä tai kohteen suunnittelu-, valmistus-, rakennevirheellä, puutteellisuudella tai ikääntymisellä.

Suoritettujen tutkimusten ja kosteuskartoituksen yhteydessä ei ollut havaittu vakuutuksesta korvattava tapahtumaa tai putkivuotoa, joka olisi aiheuttanut lämmitysverkoston ruostumisen. Pesutilojen ja pannuhuoneen lattiarakenne oli ns. kaksoislaattarakenne, jossa pinta- ja pohjalaatan välissä on lämmöneriste ja eristeen alapuolella tasaushiekka. Pesuhuoneen ja saunan lattiaan ei ollut asennettu yhtenäistä vedeneristystä, minkä johdosta lattian pintabetonilaatta, lämmöneriste ja tasaushiekka olivat päässeet kastumaan. Märässä tasaushiekassa sijaitsevat lämmitysputket olivat ruostuneet ulkopäin. Putken kunnosta voitiin päätellä, että kosteusrasitus putken ympärillä oli jatkunut pitkään. Lämmitysverkostossa vesi on hapettomassa tilassa, joten putki ei pääse ruostumaan sisältäpäin. Ainoaksi vaihtoehdoksi oli tällöin jäänyt lattiarakenteen kastuminen pesuvesistä johtuen, mikä oli pitkän ajan kuluessa aiheuttanut lämmitysverkoston putkiston korroosion.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut 
- V. Oy:n raportti 25.9.2019 tehdystä vahinkokartoituksesta ja siihen 7.10.2019 ja 31.10.2019 tehtyjen tarkastusten perusteella tehdyistä lisäyksistä 
- Insinööritoimisto K:n tarkastusraportti 4.10.2019 tehdystä kartoituksesta sekä siihen 5.2.2020 tehdystä lisäyksestä 19.11.2019 ja 13.12.2019 suoritettujen kartoitusten perusteella. 
- Valokuva lattiakaivosta ja siihen liittyvä asiakkaan sähköpostiviesti (25.10.2019), jonka mukaan P. Oy oli tarkastanut lattiakaivon. Lattiakaivo ei ollut vuotanut, eivätkä myöskään siihen liittyvät tiivisteet tms.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko alapohjarakenteessa olleen valurautaisen putken rikkoutumisen osoitettu aiheutuneen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, joka vakuutusehtojen mukaan kuuluu vakuutuksen korvauspiiriin. 

Toissijaisesti asiassa on kysymys siitä, voiko vakuutusyhtiö rajoitusehtoihin vetoamalla evätä korvauksen.  Vakuutusyhtiö on perustellut epäystään vedeneristyksen puutteellisuudella ja ulkopuolelta tulleen kosteuden vähitellen aiheuttamalla vaikutuksella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kotivakuutusehdot 1.1.2019

KO140 Vakuutusturvan sisältö 

Ehtokohdan 1. kappaleen mukaan vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman suoranaisen esinevahingon, kun omaisuus on vakuutettu toteutuneen riskin varalta. Lisäksi korvataan näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Ehtokohdan 4. kappaleen mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, jonka syntyyn on selvä syy-yhteys viranomaismääräysten laiminlyönnillä tai suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakenne-, perustamis- tai asennusvirheellä taikka rakentamismääräysten, rakentamista koskevien ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisella rakentamisella taikka työvirheellä, käyttövirheellä, keskeneräisyydellä, puutteellisuudella tai ikääntymisellä.

KO144 Putkivuoto

Ehtokohdan 1. kappaleen mukaan vakuutus korvaa omaisuudelle aiheutuneen vahingon, kun neste, höyry tai kaasu on vuotanut ennalta arvaamattomasti ja suoraan
- rakennuksen tai tontin kiinteistä putkista, laitteista tai säiliöistä
- rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiviemäristä
- kiinteillä letkuliitännöillä ja sulkuventtiilillä kytketystä käyttölaitteesta, kuten pyykin- tai astianpesukoneesta.

Ehtokohdan 2. kappaleen mukaan vakuutus ei korvaa
-  vahinkoa, joka aiheutuu luonnonvesien johtamiseen tarkoitetuista putkistoista tai laitteista tai muualta virranneesta sade- tai sulamisvedestä, lukuun ottamatta rakennuksen sisäpuolisen sadevesiviemärin vuotoa
- kondenssiveden aiheuttamaa vahinkoa
- vahinkoa, joka aiheutuu putken syöpymisestä ulkopuolelta tulleen kosteuden vaikutuksesta
- kunnallisen tai muun ulkopuolisen putkiston vian tai tukkeuman aiheuttamaa vahinkoa
- lattiakaivon ja lattian vesieristeen liitoksen vuotamisesta aiheutunutta vahinkoa
- lattiakaivon tai korokerenkaan putkiläpiviennin liitoksen vuotamisesta aiheutunutta vahinkoa
- vuodon aiheuttaneen johtoverkon ja käyttölaitteiden korjaus- ja uusimiskustannuksia
- hukkaan vuotanutta kaasua tai nestettä ja sen lämmittämistä.

KO148 Rikkoutuminen

Ehtokohdan 1. kappaleen mukaan vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman rikkoutumisvahingon.

Ehtokohdan 2. kappaleen mukaan vakuutus ei korvaa
- tulipalo-, sähköilmiö-, rikos-, putkivuoto- tai luonnonilmiövahinkoja, jotka on ehtokohdissa KO141-KO145 mainittu korvattavaksi tai jätetty korvauspiirin ulkopuolelle
- kulumisesta, naarmuuntumisesta, syöpymisestä, hajusta, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutunutta vahinkoa. LVISA-laitteiden osalta rajoitus koskee vain vahinkoa, joka aiheutuu putken syöpymisestä ulkopuolelta tulleen kosteuden vaikutuksesta.
- […]

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvausta hakevalla vakuutuksenottajalla on näyttövelvollisuus siitä, että vahinko on ollut seurausta vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta tapahtumasta. Tässä tapauksessa kiista koskee sitä, onko lämminvesiputken rikkoutumisen aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. 

Asiakas on viitannut siihen, että putki oli katkennut syksyllä 2019 sen jälkeen, kun rakennusta oli alettu lämmittää. Pannuhuoneessa olleen kattilan ei ollut havaittu olleen rikki, eikä aiheuttaneen vuotoa. Lisäksi asiakas on kertonut, että lämmityskattilaa ei ollut vuonna 2011 uusittu sen vuoksi, että vanhassa kattilassa olisi havaittu vuoto.

Tehdyistä vahinkokartoituksista laadittujen raporttien mukaan todennäköisesti kosteus oli ruostuttanut vanhan valurautaisen putken ja putki oli alkanut vuotaa. Vuotanut putki oli ruostunut ulkopinnastaan kokonaan poikki, ja myös muiden putkien ulkopinnassa oli tarkastuksessa havaittu ruostevaurioita. 

V. Oy:n raportin mukaan pesuhuoneen osittainen vedeneristys ei ollut kattanut koko huoneen aluetta. Pesuhuoneen ja saunan välissä olleen lattiakaivon ympärillä ei ollut havaittu merkkejä vedeneristyksestä, ja kyseisen kaivon vierestä poistettujen klinkkereiden kohdalla oli 31.10.2019 tehdyssä mittauksessa havaittu kosteutta. Pesutilojen käyttövesi oli aiheuttanut kosteusrasitusta, ja rikkoutunut putki oli todennäköisesti ruostunut pesuhuoneesta tulleen kosteuden takia.

Insinööritoimisto K:n raportin mukaan rakennuksen kaikki alajuoksut olivat kosteusvaurioituneet. Alajuoksujen vauriot olivat vanhoja ja niiden todennäköisenä syynä oli ollut maakosteus. Lämpöputket olivat ruostuneet poikki pannuhuoneen lattiassa ja saunan väliseinän kohdalla lattiassa. 

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei pelkkä lämmityksen aloittaminen syksyllä 2019 ole vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, jonka perusteella vakuutusyhtiölle syntyy korvausvelvollisuus. Esitetyn selvityksen mukaan rakennuksen alapohjarakenteiden kosteusvauriot olivat olleet seurausta alapuolelta tulleesta maakosteudesta ja osaksi myös kylpyhuoneen ja saunan käytön yhteydessä syntyneestä kosteusrasituksesta rakenteisiin. Rakennuksen lattiarakenteessa ollut osittainen vedeneristys ei ollut estänyt käyttöveden valumista rakenteisiin. Vanhojen valurautaisten vesiputkien ruostuminen oli esitetyn selvityksen mukaan tapahtunut vähitellen ulkopuolelta tulleen kosteusrasituksen ja myös osittain vedeneristyksen puutteellisuuden vuoksi.

Vakuutuslautakunta katsoo jääneen osoittamatta, että rakennuksen rakenteiden kosteusvauriot olivat olleet seurausta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Päinvastoin Vakuutuslautakunta katsoo esitetyn selvityksen osoittavan, että putken rikkoutuminen on ollut ennalta arvattava seuraus rakenteiden pitkään kestäneestä kosteusrasituksesta ja ulkopuolelta tapahtuneesta ruostumisesta. Äkillisenä ja ennalta arvaamattomana ei voida pitää sitä, että yli 40 vuotta vanha vähitellen ruostunut valurautainen lämminvesiputki lopulta menee rikki.

Vakuutusyhtiön esittämän selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo lisäksi, että rakenteiden kastumisvahinko on ollut seurausta putken ulkopuolelta tapahtuneen ruostumisen ja vedeneristyksen puutteellisuuden vuoksi käyttövesistä vähitellen aiheutuneen kosteusrasituksen seurauksena. Vakuutusehdoissa olevien rajoitusehtojen perusteella tällainen vahinko ei kuulu vakuutuksen korvauspiiriin. 

Kulut ja palkkiot asian hoitamisesta

Asiakas on myös vaatinut korvausta asian käsittelystä aiheutuneista kuluista ja palkkioista. Hän ei kuitenkaan ole yksilöinyt näitä kuluja. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirja ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Korvauksen hakijan on hankittava nämä selvitykset omalla kustannuksellaan. Vakuutusyhtiö on kuitenkin velvollinen korvaamaan kulut sellaisista maksullisista selvityksistä, joita yhtiö itse on pyytänyt tai edellyttänyt. 

Käytettävissään olevien asiakirjojen perusteella Vakuutuslautakunta ei ole voinut arvioida, onko asiakkaalle aiheutunut sellaisia vakuutustapahtuman selvittämiseksi tarpeellisten tutkimusten tai lausuntojen hankkimisesta syntyneitä vahingon selvittelykuluja, jotka korvauskäytännön mukaan tulisivat korvattaviksi siinäkin tapauksessa, että selvityksissä ilmenee syitä olla korvaamatta itse vahinkotapahtumaa. Esitetystä selvityksestä ei ole käynyt ilmi, että vakuutusyhtiö olisi pyytänyt sellaisia maksullisia selvityksiä, jotka sen tulisi korvata asiakkaalle.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää päätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta. 

Jos asiakas osoittaa hänelle aiheutuneen sellaisia vahingon selvittelykuluja, joista vakuutusyhtiö on vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan vastuussa, vakuutusyhtiön tulee käsitellä asia asiakkaan pyynnön perusteella.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

puheenjohtaja Bygglin
sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho