Tapahtumatiedot

Omakotitalon kellarikerrokseen oli tulvinut puhdasta vettä. Vahinko on tapahtunut ajalla 15.2. -17.2.2020.

Vahingon kartoitusraportissa 21.2.2020 todettiin, että vesi ei poistu lattiakaivon kautta ja viemärit eivät vedä. Putkissa ei havaittu vuotoa eikä liikettä vesimittarissa. Sadevesien tarkastuskaivo oli tyhjä. Kartoitusraportin mukaan vahingon on aiheuttanut rakennuksen osittain pihatason alapuolelle rakennetun kellarin lattialle tulvinut vesi. Asiakas oli tilannut lokayrityksen poistamaan vesiä. Kartoitusraportissa todetaan veden olleen väriltään kirkasta, joten se ei ole ollut likavesiviemäristä peräisin. Vahinko on havaittu maanantaina 17.2.2020, jolloin sademäärä vuorokauden aikana on ollut erittäin runsas ja pohjavedenpinta on ollut korkealla ja rakennuksen sadeveden ja salaojituksen poistovesikaivossa veden pinta on noussut putkistojen yläpuolelle. Kartoitusraportin mukaan kellariin tullut vesi on todennäköisesti aiheutunut poikkeuksellisesta sateesta, tulvasta ja pohjavesitilanteesta.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 10.3.2020 mukaan kotivakuutuksesta korvataan rakennukselle ja vakuutetussa rakennuksessa olevalle vakuutetulle irtaimistolle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasadetulva ja vesi on tunkeutunut rakennukseen suoraan maanpinnalta tai kiinteästi asennettujen LVI-putkistojen kautta. Poikkeuksellisen sademäärän määritelmä on vakuutusehdoissa 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Tämä sademäärä ei tässä tapauksessa täyty, jolloin kyse ei ole vakuutusehtojen tarkoittamasta poikkeuksellisen sademäärän aiheuttamasta rankkasadevahingosta. Ehdoissa on rajattu korvattavuuden ulkopuolelle vahingot, jotka aiheutuvat siitä, että sulamis- ja sadevesi on läpäissyt ulkoapäin rakenteen, kuten perustuksen sekä vahingot, jotka ovat aiheutuneet luonnonilmiön aiheuttamasta tulvasta, aallokosta tai jäiden liikkumisesta tai muusta kuin vahinkopaikalla vallinneen myrskytuulen aiheuttamasta vedenpinnan noususta, rankkasade-, vesistö- tai merivesitulvasta.

Asiakas vetosi oikaisupyynnössään siihen, että vakuutusyhtiön määrittely poikkeukselliseksi sademääräksi 30 mm tunnissa ei ole yleisten määritelmien ja Ilmatieteen laitoksen määrittelyn mukainen, vaan moninkertainen sademäärä niihin verrattuna. Vakuutusyhtiön päätös ei muuttunut yhtiön sisäisessä muutoksenhaussa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuslautakuntaa pyydetään tutkimaan, voiko vakuutusyhtiö evätä korvauksen esittämillään perusteilla. Asiakas katsoo, että kellariin on tullut vettä tuntemattomasta syystä tukkeutuneen viemärin takia.

Vakuutusyhtiön vastauksen johdosta antamassaan lausumassa asiakas huomauttaa, että vesi ei ole voinut tulla kellarikerrokseen alapohjan ja perustuksien kautta, koska silloin vettä olisi ollut jatkuvasti kellarin lattioilla. Kellarin viemäröinnin ja pesuhuoneen suihku- ja pesuvesien osalta vedet eivät mene imeytyskaivon kautta salaojaan, vaan jätevedet johdetaan viereisen talon jäteveden pumppaamoon rasitussopimuksen perusteella. Sieltä jätevedet pumpataan jätevesiverkostoon. Viereisen talon tontilla on salaojaveden pumppaamo, johon asiakkaan tontilla sijaitsevan talon vesiä ei ole johdettu, vaan salaojavedet menevät imeytyskaivoon ja avo-ojaan.

Asiakas vetoaa kartoitusraportissa mainittuun vahingon syyhyn. Sen mukaan kellariin tullut vesi on todennäköisesti aiheutunut poikkeuksellisesta sateesta, tulvasta ja pohjavesitilanteesta. Lisäksi vahinkoon on vaikuttanut poikkeuksellisen pitkä sadejakso, jolloin maaperä on kyllästynyt sadevedestä ja pohjaveden pinta on päässyt nousemaan. Tästä johtuen sadeveden ja salaojituksen poistokaivo ei ole pystynyt imeyttämään maaperään sadevettä, vaan se on päässyt nousemaan kellarin lattioille.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset. Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että vahingon sattumisaikana 15.2.–17.2.2020 vahingon tapahtumapaikalla ei ole ollut Forecan säähavaintojen mukaan sellaista poikkeuksellista sademäärää, joka täyttäisi vakuutusehtojen rankkasadetulvan määritelmän eli vähintään 30 mm tunnissa tai vähintään 75 mm vuorokaudessa. Muuallakaan Forecan käyttämällä mittauspisteellä Suomessa ei ole satanut tunnissa edes yli 10 mm tai vuorokaudessa yli 50 mm vahingon sattumisaikana.

Talo on rakennettu vuonna 1949 ja kellarikerros on maan pinnan alapuolella, mikä itsessään altistaa sen kosteusvaurioille. Rakennusta ympäröivä maaperä on kyllästynyt vedestä pitkän sadejakson jälkeen, ja vesi on noussut kellarikerrokseen alapohjan ja perustusten kautta.

Rakennuksen kellariin johtavat autotallin luiska sekä ulkopuoliset portaat, ja sadevedet rasittavat näitä molempia rakenteita. Salaojavedet ja vakuutusyhtiön käsityksen mukaan myös kellarin viemäröinnin ja pesuhuoneen suihkuvedet menevät imeytyskaivon kautta avo-ojaan. Jostain syystä veden meno avo-ojaan on estynyt. Kellarista on poistettu vedet sekä avattu viemärit ja tehty huuhtelu lokayrityksen toimesta, mutta selvitystä siitä, miksi salaojavedet ovat nousseet kellariin, ei ole saatu.

Rajoitusehdon 4.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata esimerkiksi vahinkoja, joissa sulamis- tai sadevesi on läpäissyt ulkoapäin rakenteen kuten perustuksen, ulkoseinän tai vesikaton. Rajoitusehdon 4.7 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut luonnonilmiön aiheuttamasta tulvasta, aallokosta tai jäiden liikkumisesta eikä muusta kuin vahinkopaikalla vallinneen myrskytuulen aiheuttamasta vedenpinnan noususta, rankkasade-, vesistö- tai merivesitulvasta. Pitkäaikainen sade ja sen myötä aiheutuva maaperän kyllästyminen ei kuulu kotivakuutuksen korvauksen piiriin, eikä vakuutuksesta korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet sateesta (kohta 4.5) tai jos syynä on hitaasti kehittyvä tapahtuma (4.2).

Vakuutuksenottajalla on näyttövelvollisuus korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta, mutta asiakas ei ole esittänyt muuta näyttöä siitä, että satanut sademäärä ylittäisi vakuutusehdoissa mainitut raja-arvot. Asiakas ei ole myöskään näyttänyt, että vahinko olisi johtunut jostakin muusta vakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta. Vakuutusyhtiö myöntää, että vakuutetulle rakennukselle on aiheutunut kosteusvaurio, mutta sen syntymekanismi ei täytä vakuutusehtojen edellytyksiä, jolloin sitä ei korvata kotivakuutuksesta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut valokuvia rakennuksen ulkopuolelta ja talon sisältä sekä 20.2.2020 tehdystä vahinkokartoituksesta laadittu tarkastusraportti, asemapiirros, lokayrityksen selvitys tehdyistä toimenpiteistä sekä Forecan säähavaintoraportit ajalla 15.2. – 17.2.2020.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko vahinkotapahtuman syynä ollut vakuutusehdoissa tarkoitettu, korvaukseen oikeuttava rankkasade tai muulla perusteella vakuutuksesta korvattava vahinko.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien omaisuusvakuutusehtojen (voimassa 1.1.2019 alkaen) kohdan Vakuutusehdoissa käytettyjä käsitteitä mukaan LVI-laitteilla tarkoitetaan vakuutettua rakennusta ja sen käyttöä palvelevia kiinteitä lämmitys (L)-, vesi (V)- ja ilmastointi (I)-laitteita putkistoineen sekä niihin liittyviä, tontilla olevia säiliöitä, putkistoja, vesi- ja lämpöjohtoja sekä jätevesiviemäreitä yleiseen liittymään asti. Salaojaputkisto sekä rakennuksen ulkopuoliset hulevesiputkistot, sadevesikourut ja syöksytorvet eivät kuulu tässä tarkoitettuihin LVI-laitteisiin. LVI-laitteita eivät ole puukiukaat, takat ja muut tulisijat.

Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen.

Vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, ojassa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu poikkeuksellisista sateista tai lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadosta.

Poikkeuksellisuuden arviointi -kohdan mukaan sadetta pidetään poikkeuksellisena, kun sademäärä on 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Poikkeuksellisena vedenpinnan tai merenpinnan nousuna pidetään vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.

Ehtojen kohdan 3.3 (Luonnonilmiöturva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on myrskytuuli tai rakeet. Lisäksi vakuutuksesta korvataan Suomessa sijaitsevalle vakuutetulle rakennukselle ja vakuutetussa rakennuksessa olevalle vakuutetulle irtaimistolle ja vakuutetulle huoneiston kiinteälle sisustukselle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva ja vesi on tunkeutunut rakennukseen suoraan maanpinnalta tai kiinteästi asennettujen LVI-putkistojen kautta. Vesistö- ja merivesitulvissa ei korvata piha-alueelle aiheutuneita vahinkoja.

Ehtojen kohdan 3.5 (Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.

Ehtojen kohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
1) omaisuudelle tai esineelle
- suunnittelu-, asennus-, käsittely-,käyttö- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- muusta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai
hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta
- korjaamiseen tai rakentamiseen käytetyistä sopimattomista tai
laadultaan ilmeisen heikoista osista tai materiaaleista
- rakennusvirheestä
- perustamisvirheestä.
Vakuutuksesta ei korvata esimerkiksi vahinkoja, joissa
- vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon ja korokerenkaan liittymiskohdista taikka lattiakaivon, korokerenkaan ja muiden rakenteiden liittymiskohdista
- vesi on päässyt rakenteeseen korokerenkaan tai lattiakaivon epätiiviistä läpiviennistä
- vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut kokonaan
- sulamis- tai sadevesi on läpäissyt ulkoapäin rakenteen kuten perustuksen, ulkoseinän tai vesikaton.
- kylmälaitteen sulatusvesi on valunut laitteen ulkopuolelle.
…
2) hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten
- syöpymisestä tai pilaantumisesta
- sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta
- kulumisesta, aineen väsymisestä, kondensiosta tai muusta vastaavasta
vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä
…
5) pakkasesta, jäästä, jäätymisestä, kuivuudesta, kuumuudesta, kosteudesta, routimisesta tai maan liikkumisesta eikä lumesta tai sateesta muutoin kuin rankkasade- tai vesistötulvan aiheuttama vahinko
..
7) luonnonilmiön aiheuttamasta tulvasta, aallokosta tai jäiden liikkumisesta eikä muusta kuin vahinkopaikalla vallinneen myrskytuulen aiheuttamasta vedenpinnan noususta, rankkasade-, vesistö- tai merivesitulvasta
…

Asian arviointi

Asiassa on kyse siitä, onko talon kellaritilojen kastumiseen johtaneessa vahingossa kyse kotivakuutuksesta korvattavasta vahingosta.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on vakuutusyhtiöllä näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen. Korvauksen saaminen edellyttää, että vahinko on aiheutunut jonkin vakuutusehdoissa korvaukseen oikeuttavaksi määritellyn syyn seurauksena..

Vahinkokartoitusraportin 21.2.2020 mukaan vesi ei poistu lattiakaivon kautta ja viemärit eivät vedä. Rakennuksen sadeveden ja salaojituksen poistovesikaivossa veden pinta on noussut putkistojen yläpuolelle. Raportin mukaan kellariin tullut vesi on todennäköisesti aiheutunut poikkeuksellisesta sateesta, tulvasta ja pohjavesitilanteesta.

Vakuutusehtojen Luonnonilmiö-turvan mukaan vakuutuksesta korvataan Suomessa sijaitsevalle vakuutetulle rakennukselle ja vakuutetussa rakennuksessa olevalle vakuutetulle irtaimistolle ja vakuutetulle huoneiston kiinteälle sisustukselle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva ja vesi on tunkeutunut rakennukseen suoraan maanpinnalta tai kiinteästi asennettujen LVI-putkistojen kautta. Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen.

Sadetta pidetään poikkeuksellisena, kun sademäärä on 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Vakuutusehtojen rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että sulamis- tai sadevesi on läpäissyt ulkoapäin rakenteen kuten perustuksen, ulkoseinän tai vesikaton. Vakuutuksesta ei myöskään korvata sateesta aiheutunutta vahinkoa, ellei kyse ole rankkasade- tai vesistötulvan aiheuttamasta vahingosta.

Vakuutuslautakunnalle toimitetusta Forecan säähavaintoraportista ilmenee, ettei ajalla 15.2. – 17.2.2020 ole mittaushavaintoja siitä, että sademäärä mittausasemalla tunnissa ylittäisi vakuutusehtojen mukaisen poikkeuksellisen sateen määritelmän. Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa on jäänyt osoittamatta, että vahinko olisi aiheutunut ehtojen edellyttämällä tavalla poikkeuksellisesta tulvasta. Asiassa ei myöskään ole osoitettu, että vahinko olisi aiheutunut jonkin vakuutuksen kohteena olevan putken tukkeutumisesta tai vuototurvan piiriin kuuluvan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta. Näin ollen vakuutusyhtiön hylkäävää päätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pulkki

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho