Tapahtumatiedot

Vakuutetut A ja B ovat vuokranneet omistamaansa omakotitaloaan toukokuusta 2019 alkaen. Tätä ennen kyseinen kiinteistö oli ollut vakuutettujen perheen kotina. Vuokrasopimus oli tehty 20.5.2019 ja vuokrasuhde päättynyt irtisanomisen vuoksi 31.5.2020. Vuokrasuhteen päättymisen jälkeen vuokralaiset vaativat vakuutetuilta takautuvasti vuokran alennusta ja oikeudenkäyntikuluja kokonaisuudessaan. A ja B kiistivät vaatimukset kokonaisuudessaan ja asia on riitautunut 26.5.2020.

A ja B hakivat oikeusturvaetua käsillä olevaan riita-asiaansa kotivakuutukseen liittyvästä oikeusturvavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jonka mukaan käsillä olevaan riitaan ei voida myöntää oikeusturvaetua, koska vakuutusehtojen mukainen voimassaolo- ja vakuutusturvan vastaavansisältöisyyden vaatimukset eivät täyty vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla. Yhtiön päätöksen mukaan A:n ja B:n vakuutus on alkanut vakuutusyhtiössä 9.3.2020, joten vakuutus on ollut riidan syntyessä voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta. Tällöin korvattavuuden edellytyksenä on, että vakuutetuilla on ollut aiempi vakuutus yhtäjaksoisesti voimassa ja että aiemman vakuutusturvan sisältö on käsiteltävän riidan osalta yhtä kattava kuin nyt voimassaolevassa vakuutuksessa. Yhtiö toteaa, että vaikka A:lla ja B:llä on ollut oikeusturvavakuutus katkeamattomana voimassa toisessa vakuutusyhtiössä, mutta aiemman vakuutuksen ehdoissa oli rajattu korvauspiirin ulkopuolelle muut kuin vakuutetun omassa käytössä oleviin kohteisiin liittyvät riita-asiat. Näin ollen, koska käsillä oleva riita ei olisi ollut korvattava vakuutettujen edellisestä vakuutuksesta, ei sitä voida korvata myöskään nyt voimassaolevasa vakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A ja B olivat tyytymättömiä vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysivät asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A ja B kertaavat asian tapahtumatiedot sekä vakuutuksen vaihtoon liittyvät vaiheet. A ja B vaativat edelleen oikeusturvaetua myönnettäväksi sillä perusteella, että vakuutusyhtiö on vakuutussopimusta solmittaessa laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa vakuutusturvien vastaavansisältöisyyden vaatimuksesta. Vaatimuksensa tueksi A ja B viittaavat vakuutussopimuslain tiedonantovelvollisuutta koskeviin säännöksiin.

Valituksen mukaan on riidatonta, että A ja B ovat saaneet vakuutuksen tuoteselosteen ennen sopimuksen tekemistä. Vaikka kyseisessä tuoteselosteessa on selvennetty ns. kahden vuoden säännön merkitystä vakuutusturvan voimassaolon kannalta, niin ei selosteessa mainita kuitenkaan lainkaan vastaavansisältöisyyden vaatimusta. Vakuutettujen näkemyksen mukaan vastaavansisältöisyyden vaatimus on oikeusturvavakuutuksessa sellainen vakuutusturvan olennainen rajoitus, josta vakuutuksen hakijalle tulisi ennen vakuutussopimuksen solmimista antaa tietoa. Näkemyksensä tueksi A ja B viittaavat ratkaisusuositukseen FINE-009885 (2018), jossa kyse on olennaisilta osin samankaltaisesta tilanteesta.

Näin ollen, koska vastaavansisältöisyyden vaatimuksesta ei ole informoitu asianmukaisesti, ovat A ja B voineet perustellusti odottaa oikeusturvavakuutuksen olevan sisällöltään sellainen, että siitä korvataan vakuutuksen voimaantulon jälkeen sattuneet vahinkotapahtumat, erityisesti huomioiden sen seikan, että omakotitalo on ollut riidattomasti oikeusturvavakuutuksella vakuutettu koko sen ajan kun vakuutuksenottajat ovat sen omistaneet. Tästä syystä A ja B eivät ole pelkästään ns. kahden vuoden säännön kertomisen osalta tulla perustellusti siihen käsitykseen, että omakotitalon oikeusturva ei kata riitoja vasta kuin kahden vuoden päästä vakuutuksen ottamisesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä. Lisäksi vakuutusyhtiö viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin sekä toistaa aiemmissa korvausratkaisuissa lausutun kantansa.

Vakuutusyhtiö toteaa, että ennen vakuutuksen myyntiä asiakkaan tarpeet on selvitettävä, asiakkaalle on tarjottava hänen tarpeisiinsa parhaiten vastaava vakuutus ja asiakkaalle on annettava tarpeelliset tiedot vakuutuksesta. Tässä tapatuksessa asiakastarpeet on selvitetty ja oikea tuote myönnetty, kun vakuutuksenottajille on myyty vuokrattuna olleeseen omakotitaloon muun kuin omassa käytössä olevan kohteen oikeusturvavakuutus. Vakuutustarjouksen yhteydessä heille on annettu vakuutusopas ja tuotetiedot, joissa on kerrottu vakuutuksen voimassaolon edellytyksistä.

Vakuutusyhtiö katsoo, että tässä tapauksessa vakuutuksen vastaavansisältöisyyden vaatimus ei ole ollut sellainen vakuutusturvan olennainen rajoitus, josta olisi tullut erikseen kertoa ennen vakuutuksen myyntiä. Vakuutuksenottajille annetussa informaatiossa on käynyt selkeästi ilmi, että jos vakuutus ei ole ollut voimassa kahta vuotta, niin tällöin riidan perusteen on oltava syntynyt vakuutuksen voimassaolon aikana, jotta vakuutustapahtuma olisi korvattava. Vakuutusopasta ja tuotetietoa lukemalla ei voi perustellusti päätyä muuhun käsitykseen kuin että vakuutuksessa on kyseinen kahden vuoden rajoitus. Vakuutuksesta annetussa informaatiossa ei kerrota, että aikaisemmat muissa yhtiöissä olleet oikeusturvavakuutukset voitaisiin ylipäänsä lukea vakuutukseen hyväksi, joten näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, että vastaavansisältöisyyden vaatimuskaan ei ole tässä tapauksessa olennainen tieto. Tässä yhteydessä vakuutusyhtiö toteaa myös, ettei A:n ja B:n viittaama tapaus FINE-009885 sovellu nyt käsillä olevaan tapaukseen, koska mainitussa tapauksessa oli käsillä hyvin erilaiset olosuhteet ja siinä vakuutuksenottaja oli nimenomaan kysynyt vakuutusyhtiön vaihtumisen vaikutuksesta vakuutuksen sisältöön. Näin ollen vakuutuksenottajan perusteltu näkemys vakuutuksen sisällöstä perustui juurikin hänen ja vakuutusyhtiön asiakaspalvelijan välisiin keskusteluihin.

Edellä toteamillaan perusteilla vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että vakuutuksenottajat ovat saaneet myyntilanteessa riittävät tiedot vakuutuksista ja vakuutusyhtiö on täyttänyt vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa.  Vakuutusyhtiön päätös olla myöntämättä oikeusturvaetua on ollut vakuutusehtojen mukainen eikä syitä sen muuttamiselle ole.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Nyt käsillä olevassa asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö antanut vakuutetuille vakuutussopimuslain 5 §:n mukaiset tiedot ennen sopimuksen solmimista ja tuleeko vakuutetuille myöntää oikeusturvaetu kiinteistön vuokrausta koskevaan riita-asiaan.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 5 §:n (14.5.2010/426) mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 6 §:n mukaan vakuutussopimuksen päättämisen jälkeen vakuutuksenantajan on ilman aiheetonta viivytystä annettava vakuutuksenottajalle asiakirja, johon on merkitty sopimuksen keskeinen sisältö (vakuutuskirja), sekä vakuutusehdot. Vakuutusten etämyynnissä kuluttajalle sovelletaan kuitenkin, mitä kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:ssä säädetään.

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.1.1 mukaan korvausta voidaan hakea asiasta, jossa on kysymys syytteestä tai riitautetusta vaatimuksesta. Vaatimus katsotaan riitautetuksi, kun asiassa esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1.2 mukaan Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat.

Riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään. Rikosasiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun juttu on tullut vireille joko siten, että syyttäjän tai asianomistajan haastehakemus on saapunut käräjäoikeuden kansliaan tai syyttäjä on antanut haasteen tiedoksi.

Jos vakuutus on kuitenkin vakuutustapahtuman syntymisajankohtana ollut voimassa vähemmän kuin kaksi (2) vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan se aika, jonka tämä vakuutus vakuutetun osalta on yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa ollut yhtäjaksoisesti voimassa.

Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksenvoimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus. Vakuutuksen vastaavansisältöisyys tarkoittaa sitä, että vakuutuksen voimaantulon jälkeen kahden ensimmäisen vuoden aikana sattuneissa vakuutustapahtumissa korvaus maksetaan niistä vakuutustapahtumista ja sen mukaisena kuin se olisi maksettu myös aikaisemmin voimassa olleista vakuutuksista.

Vakuutus on voimassa myös kiinteistön ja huoneiston myyntiin liittyvissä tapahtumissa, jos vahingon seikat, joihin riita tai vaatimus perustuu ovat sattuneet tämän vakuutuksen voimassaollessa ja tämä vakuutus on ollut voimassa yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta ennen kiinteistön tai huoneiston myyntiä.

Asian arviointi

Nyt käsillä olevassa tapauksessa A ja B ovat hakeneet oikeusturvaetua 18.6.2020 kiinteistön vuokrasopimusta koskevaan riita-asiaan 9.3.2020 alkaneesta kiinteistön oikeusturvavakuutuksestaan. Riita perustui 20.5.2019 tehtyyn vuokrasopimukseen. Tapauksessa on siten riidatonta, että A:n ja B:n oikeusturvavakuutus ei ole ollut vakuutusehdoissa vaadittua kahta vuotta voimassa tämän tapauksen osapuolena olevassa vakuutusyhtiössä riidan syntyhetkellä ja että puheena olevan riidan peruste ei niin ikään ole syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana.  A:lla ja B:llä on kuitenkin ollut katkeamattomasti oikeusturvavakuutus voimassa toisessa vakuutusyhtiössä yli kahden vuoden ajan, kun he siirsivät vakuutuksensa uuteen vakuutusyhtiöön.

Katkeamattoman voimassaolon lisäksi oikeusturvan myöntäminen uudesta vakuutuksesta edellyttää kuitenkin sitä, että vakuutuksen voimaantulon jälkeen kahden ensimmäisen vuoden aikana sattuneissa vahinkotapahtumissa korvaus maksetaan niistä vahinkotapahtumista ja sen mukaisena kuin se olisi maksettu myös aikaisemmin voimassa olleista vakuutuksista. Lautakunta toteaa, että vaikka nyt käsillä olevassa tapauksessa A:n ja B:n kiinteistön vuokrasopimusta koskeva riita-asia korvattava on 9.3.2020 alkaneen oikeusturvavakuutuksen perusteella, niin on se rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle tätä edeltäneen oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukaan.

A:n ja B:n näkemyksen mukaan vakuutusyhtiö on laiminlyönyt vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa siitä, että vakuutusturvan myöntäminen tällaisessa tilanteessa edellyttää vakuutusturvien keskinäistä vastaavansisältöisyyttä.

Vakuutussopimuslain 5 §:ssä säädetään vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuudesta ennen vakuutussopimuksen solmimista. Säännöksen mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa on kiinnitettävä huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Vakuutusturvan rajoituksilla tarkoitetaan paitsi vakuutusehdoissa erikseen rajoituksina mainittuja, korvauspiirin ulkopuolelle jääviä vahinkoja myös muita ehtomääräyksiä, jotka käytännössä merkitsevät vakuutusturvan rajoittamista siitä, mitä vakuutuksen hakija yleensä saattaa kyseiseltä vakuutukselta odottaa. Vakuutussopimuslain 9 §:ssä puolestaan todetaan, että jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tiedonantovelvollisuuden täyttämistapa ja tietojen sisältö ovat riippuvaisia vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. Vakuutussopimuslaissa ei tarkemmin säännellä sitä, millä tavalla lain edellyttämät tiedot tulee vakuutuksen hakijalle antaa. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että ennen vakuutussopimuksen solmimista vakuutuksen hakijalle annetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille laissa edellytetyt tiedot.

Lautakunnalla käyttävissä olevan selvityksen mukaan A ja B ovat saaneet vakuutussopimusta solmittaessa tiedoksi vakuutusehdot ja ehtoja selventävän tuoteselosteen.  Tuoteselosteessa on todettu, että jos oikeusturvavakuutus ei ole ollut riidan syntyessä voimassa kahta vuotta, niin tällöin myös riidan perusteen on oltava syntynyt vakuutuksen voimassaolon aikana, jotta vakuutustapahtuma olisi korvattava. Vakuutuslautakunta toteaa, että tämän ns. kahden vuoden säännön on katsottu olevan sellainen olennainen rajoitus, josta vakuutuksenottajaa tulee informoida. Sen sijaan se mahdollisuus, että aiempi vastaavansisältöinen vakuutus voidaan tietyin edellytyksin lukea hyväksi kahden vuoden sääntöä sovellettaessa, ei ole lautakunnan näkemyksen mukaan 5 §:ssä tarkoitettu rajoitus, vaan itseasiassa vakuutusturvan laajennus suhteessa rajoitusehdon eli kahden vuoden säännön soveltamisalaan. Näin vakuutussopimuslain 5 §:n mukainen huomautusvelvollisuus ei nyt käsillä olevassa tapauksessa koske sanottua laajennusta. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa myös, että vakuutusturvien vastaavansisältöisyyden vaatimus liittyy erottamattomasti tähän laajennukseen katkeamattomasta vakuutusturvasta.

Toisaalta vaikka vastoin lautakunnan käsitystä katsottaisiinkin, että vakuutuksenantajan olisi tullut erityisesti huomauttaa mahdollisuudesta lukea aiempi vastaavansisältöinen vakuutus hyväksi kahden vuoden sääntöä sovellettaessa, tätä kautta syntynyt tiedonantovirhe ei voisi johtaa vakuutussopimuksen muuttumiseen asiakkaan väittämällä tavalla vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella. Säännöksen mukaan tiedonantovirhe johtaa siihen, että ”vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää”. Käsillä olevassa tapauksessa erityisesti tuoteselosteen sisältöä arvioiden ei voida lautakunnan näkemyksen mukaan perustellusti päätyä muuhun käsitykseen kuin että vakuutuksessa on kyseinen kahden vuoden voimassaoloa koskeva rajoitusehto ja että mikäli ehdon asettama voimassaoloedellytys ei täyty, niin riitaan ei myöskään myönnetä oikeusturvaetua. Lautakunnan näkemyksen mukaan arvioinnissa olennaista on nimenomaan se, että oikeusturvavakuutuksen tuoteselosteessa ei mainita siitä, että aikaisemmat oikeusturvavakuutukset voitaisiin ylipäänsä lukea vakuutukseen hyväksi. Tällöin vakuutuksenottajilla ei myöskään ole ollut syytä olettaa, että edellisen vakuutuksen ja uuden vakuutuksen vastaavansisältöisyydellä olisi merkitystä vakuutusturvan sisältöä arvioitaessa.

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksenantaja on antanut tuoteselosteessa vakuutuksenottajalle tiedon nyt sovellettavasta vakuutusehdosta, eikä vakuutuksenantajan voida katsoa laiminlyöneen vakuutussopimuslaissa asetettua tiedonantovelvollisuuttaan.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvausratkaisua lopputulokseltaan asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Karimäki
Korpiola
Rusanen