Tapahtumatiedot
Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksen kohteena olevan kerrostalon (rv. 1975) huoneistoissa oli ilmattu lämmityspattereita 17.1.2019. Asunnon 6 asukas oli huomannut yöllä, että makuuhuoneen katosta tippuu vettä. Vahingon syyksi paljastui yläpuolisen asunnon 9 lämmityspatterin ilmausruuvin jääminen löysälle. Vuoto lakkasi, kun paikalle tullut huoltomies kiristi ilmausruuvia. S Oy:n tarkastusraportin mukaan vuotovahinko oli kastellut lattioita ja seiniä asunnoissa 3, 6 ja 9.
Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 28.1.2019 mukaan vahinko on vakuutuksesta korvattava. Korvauksista vähennetään 600 euron omavastuu ja vuotovahingon osalta 60 %:n omavastuu.
Asiakas pyysi oikaisupyynnöissään vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon ilman ikävähennyksen tekemistä. Vuoden 2019 vakuutusehtojen kohdan 7.1 mukaan ikävähennys vuotovahingosta tehtiin LVI-tekniikan rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta johtuvissa vahingoissa. Vuoden 2020 ehtojen vastaavan kohdan mukaan ikävähennys tehdään kaikista korvattavista vuotovahingoista vuodon syystä riippumatta. Kyse on vakuutuksenottajan asemaa heikentävästä ehtomuutoksesta, jota ei kuitenkaan ole mainittu 1.1.2020 alkavaa vakuutuskautta koskevassa muutostiedotteessa. Ehtomuutossaatteessa on ollut teksti: ”Samalla selkeytämme ikävähennyssääntöjä esim. sen osalta, milloin vuotovahingosta vähennetään ikävähennykset ja milloin erityisomavastuu.” Ehtomuutossaatteen maininta on asiakkaan näkemyksen mukaan koskenut vain erityisomavastuun vaikutusta ikävähennyksiin.
Koska vakuutuksenottajan asemaa muissa kuin rikkoutumisesta johtuvissa vuotovahingoissa heikentävästä ehtomuutoksesta ei ole tehty vakuutussopimuslaissa edellytettyä ilmoitusta, muutos on asiakkaan mielestä mitätön ja vahinkoon tulee soveltaa aiemmin voimassa ollutta ehtokohtaa 7.1. Tämän ehtokohdan tulkinnan osalta asiakas viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-020881. Ratkaisusuosituksen mukaan patterin ilmausruuvin auki jäämisestä aiheutuneesta vahingosta ei tullut vähentää ehtokohdan 7.1 mukaista lämpöpatterin ikään perustuvaa ikävähennystä.
Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään, vaan katsoi, että vuositiedotteessa tehty ilmoitus ehtomuutoksesta on ollut riittävä. Vuoden 2020 ehtojen mukaan ikävähennys tehdään LVI-tekniikan vuotaessa. Lisäksi ehdoissa tarkennetaan, että erityisomavastuuta vähennettäessä ikävähennystä ei oteta.
Asiaa käsiteltiin myös vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Uudessa korvauspäätöksessään 8.7.2020 vakuutusyhtiö totesi, että asiakaskirjeessä 16.11.2019 olevassa tekstissä on viitattu ikävähennyssääntöihin, joiden tarkempi määrittely löytyy vakuutusehdoista kohdasta ikävähennykset ja erityisomavastuu. Asiakaskirjeessä asiakas on ohjattu tutustumaan muuttuneisiin ehtoihin. Asiakkaalla on velvollisuus tutustua ehtoihin ja kehotusta tähän on pidettävä riittävänä toimenpiteenä. Vakuutusyhtiön mukaan asiakaskirjeessä ei voi tyhjentävästi avata jokaista muutosta, vaan asiakas tutustuu ehdoissa muutoksiin tarkemmin. Korvauspäätöstä ei muuteta.
Asiakkaan valitus
Vakuutuslautakunnan lausuntoa pyydetään siitä, onko vakuutuksenantaja ilmoittanut vakuutuksenottajalle sopimusehtojen muutoksesta vakuutussopimuslain edellyttämällä tavalla, sekä siitä, onko vakuutusyhtiöllä oikeus vähentää korvauksesta ikävähennys lämpöpatterin iän perusteella.
Vakuutussopimuslain 19 §:n mukaan vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutusmaksua koskevan laskun yhteydessä vakuutuksenottajalle ilmoitus siitä, miten vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Lain perusteluissa (hallituksen esitys HE 114/1993) on mainittu muun muassa, että: "Lisäksi ilmoituksessa on selostettava, mitä ehtojen kohtia on muutettu ja miten." sekä "Jos vakuutuksenantaja ei momentissa säädetyllä tavalla ilmoita vakuutuksenottajalle sopimusehtojen muuttamisesta, vakuutuksenottajalle epäedullinen muutos ei tule voimaan." Hallituksen esityksessä HE 63/2009 on mainittu muun muassa, että: "…momentin sanamuotoa täsmennetään sen selventämiseksi, että sopimusehtojen muutos tulee voimaan vain, jos siitä on ilmoitettu vakuutuksenottajalle momentissa säädetyllä tavalla."
Asiakkaan näkemyksen mukaan ehtomuutossaatteessa oleva teksti ei vastaa sitä tarkkuutta, jolla laki edellyttää ilmoitettavan ehtojen muutoksista, sillä ehtomuutossaatteessa tulisi selostaa, mitä ehtojen kohtia on muutettu ja miten. Koska vakuutusyhtiö ei ole ilmoittanut vakuutuksenottajalle sopimusehtojen muuttamisesta vakuutussopimuslain 19 §:n mukaisesti, ei vakuutuksenottajalle epäedullinen muutos ole mukaan tullut voimaan ja asiassa tulisi ikävähennyksen osalta soveltaa vuoden 2019 vakuutusehtoja. Tällöin Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen FINE-020881 mukaisesti patterin ilmausruuvin auki jäämisestä ei voida vähentää ehtokohdan 7.1 mukaista ikävähennystä lämpöpatterin iän perusteella.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Asiakkaalle on lähetetty 6.11.2019 päivätty vakuutustiedote, joka on sisältänyt yhteenvedon vakuutuksista sekä vakuutukseen tehtävistä muutoksista. Samaan aikaan vakuutuksenottajalle on toimitettu 6.11.2019 päivätty lasku sekä 6.11.2019 päivätyt vakuutusehdot.
Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakasta on tiedotettu ehtomuutoksista riittävällä tarkkuudella. 6.11.2019 päivätyssä tiedotteessa on nimenomaisesti todettu, että ikävähennyssääntöjä on selkeytetty vuotovahinkojen osalta. Tiedotteessa on todettu, että yhtiö on muuttanut vakuutusehtojen kohtia. Näin ollen ikävähennyssääntöjen tarkempi määrittely käy ilmi vakuutusehtojen kohdasta "ikävähennykset ja erityisomavastuu".
Vakuutusyhtiön mukaan vakuutusehdot ja uudistuslasku on toimitettu asiakkaalle samaan aikaan tiedotteen kanssa. Yhtiön mukaan on huomattava, ettei tiedotteella voida avata yksityiskohtaisesti jokaista ehtomuutosta, jolloin on päädytty siihen, että ehtomuutoksesta ilmoitetaan tiedotteella ja samassa yhteydessä asiakasta kehotetaan tutustumaan muuttuneisiin ehtoihin. Vakuutusyhtiön täytettyä tällä tavalla tiedonantovelvollisuutensa, on asiakkaan vastaavasti täytettävä oma selonottovelvollisuutensa ja tutustuttava muuttuneisiin ehtoihin. Tiedotteen sivulla 5 mainitaan erikseen, että jos asiakas ei hyväksy ehtojen tai maksujen muutosta, voi vakuutuksen irtisanoa kirjallisella ilmoituksella päättyväksi vakuutuskauden lopussa.
Vakuutusyhtiö katsoo, että muutettu sopimusehto on tullut vakuutuksenottajaa sitovaksi ja vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus vähentää vuotovahingosta ikävähennys lämpöpatterin iän perusteella.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus vähentää lämmityspatterin auki jääneen ilmausruuvin kautta tapahtuneen vuotovahingon korvauksista patterin ikään perustuva 60 %:n ikävähennys. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko vakuutusyhtiön ilmoitus vahinkotapahtumaan sovelletun, vuotovahingon ikävähennyksiä koskevan ehtokohdan 7.1 muuttamisesta 1.1.2020 alkavalle vakuutuskaudelle ollut sisällöltään vakuutussopimuslain 19 §:ssä säädetyn mukainen.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 19 §:n (Jatkuvan vahinkovakuutuksen sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden vaihtuessa, laki 426/2010) mukaan jatkuvan vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantajalla on oikeus muuttaa vakuutusehdoissa yksilöidyllä perusteella vakuutusmaksua ja muita sopimusehtoja. Vakuutuksenantajalla on lisäksi oikeus tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön.
Vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutusmaksua koskevan laskun yhteydessä vakuutuksenottajalle ilmoitus siitä, miten vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa on mainittava, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Muutos tulee voimaan sen vakuutuskauden alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuukauden kuluttua siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle tämän momentin mukaisen ilmoituksen sopimusehtojen muuttumisesta.
Vakuutuskautta 1.1.2019 – 31.12.2019 koskevien vakuutusehtojen kohdan 7.1 (Ikävähennykset) mukaan seuraavat ikävähennykset tehdään kaikista jälleenhankinnan tai korjauksen aiheuttamista kustannuksista mukaan lukien vian etsintä, kosteuskartoitus, rakenteiden avaaminen ja ennalleen saattaminen, maankaivuu- ja täyttötyöt.
[…]
Vuodon ja vesikaton rikkoutumiseen liittyvät ikävähennykset
Vuotovahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan, sprinkleriputken tai vesikaton rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta, tehdään vahingonkorvausta laskettaessa vuotaneen laitteen, putkiston tai vesikaton ikään perustuva 3 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien kahdenkymmenen kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä. Ikävähennys on kuitenkin korkeintaan 60 prosenttia.
Vuotovahingoissa ikävähennyksen enimmäismäärä on enintään 20 000 euroa.
[…]
Vakuutuskautta 1.1.2020 – 31.12.2020 koskevien vakuutusehtojen kohdan 7.1 mukaan seuraavat ikävähennykset tehdään kaikista jälleenhankinnan tai korjauksen aiheuttamista kustannuksista mukaan lukien vian etsintä, kosteuskartoitus, rakenteiden avaaminen ja ennalleen saattaminen, maankaivuu- ja täyttötyöt.
[…]
Putkistojen tai vesikaton vuotamista koskevat ikävähennykset
Vahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan tai sprinkleriputken vuotamisesta, vesikaton rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta, tehdään vahingonkorvausta laskettaessa tukkeutuneen viemärin tai vuotaneen laitteen, putkiston tai vesikaton ikään perustuva 3 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien kahdenkymmenen kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä. Ikävähennys on kuitenkin korkeintaan 60 prosenttia.
Vuotovahingoissa ikävähennyksen enimmäismäärä on enintään 20 000 euroa.
Ikävähennys tehdään kaikista korvattavista vuotovahingoista, riippumatta vahingon syystä. Sellaisen vuotovahinkojen osalta, jonka vahingoissa on määritelty erityisomavastuu, ikävähennystä ei kuitenkaan sovelleta.
[…]
Asian arviointi
Kyse on ollut lämmityspatterin vuodosta, joka on johtunut siitä, että pattereiden ilmauksen yhteydessä patterin ilmausruuvi on jäänyt kiinnittämättä kunnolla, mikä on johtanut patterista tapahtuneeseen vesivuotoon ilmausta seuranneen yön aikana. Koska vahinkotapahtumasta esitetyn selvityksen perusteella vuoto on lakannut, kun ilmausruuvi on kiristetty paikoilleen, lautakunta pitää asiassa selvitettynä, että vuoto ei ole johtunut lämmityspatterin rikkoutumisesta.
Vakuutuslautakunta on kokouksessaan 7.11.2019 antanut nyt kyseessä olevaa vakuutusyhtiötä koskevassa tapauksessa ratkaisusuosituksen FINE-020881, jossa on ollut kyse lämpöpatterin ilmausruuvin kautta tapahtuneesta vuodosta, joka oli johtunut ruuvin jäämisestä auki. Tuossa tapauksessa sovellettavat vakuutusehdot ovat olleet sisällöltään nyt kyseessä olevaan vakuutukseen vakuutuskaudella 1.1.2019 – 31.12.2019 sovellettuja vakuutusehtoja vastaavat. Vakuutuslautakunta katsoi ratkaisusuosituksessaan, että vahinko ei ollut aiheutunut ehtokohdassa 7.1 tarkoitetusta LVI-tekniikan rikkoutumisesta, minkä johdosta vuotovahingosta ei voitu tehdä ehtokohdan 7.1 mukaista, lämpöpatterin ikään perustuvaa ikävähennystä.
Nyt kyseessä olevaan vakuutussopimukseen 1.1.2020 alkaen sovellettujen vakuutusehtojen kohtaa 7.1 on aiempiin ehtoihin nähden muutettu siten, että ehtokohdan mukaan 3 %:n ikävähennys tehdään ”vahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan tai sprinkleriputken vuotamisesta”, mikä ehtokohdan sanamuodon mukaan voi siis aiemmasta poiketen tapahtua myös silloin, kun vuoto ei ole johtunut rikkoutumisesta. Ehtokohtaan on myös lisätty virke, jonka mukaan ikävähennys tehdään kaikista korvattavista vuotovahingoista riippumatta vahingon syystä. Vakuutusehtojen korvaussisältö on näin ollen supistunut ikävähennyksen soveltamisalan laajentuessa myös muihin kuin rikkoutumisesta aiheutuneisiin LVI-tekniikan vuotovahinkoihin. Asiakkaan valituksen johdosta arvioitavaksi tulee, onko vakuutusyhtiön mainittua ehtomuutosta koskevassa ilmoituksessa vakuutussopimuslain 19 §:n 2 momentin mukaisella tavalla kerrottu, miten sopimusehdot muuttuvat.
Vakuutusyhtiön 6.11.2019 päivätyn, 1.1.2020 alkavaa vakuutuskautta koskevan tiedotteen alussa on lihavoitu otsikko ”Muutoksia vakuutukseesi”. Tekstin mukaan vakuutussopimus on uudistettu ja keskeiset muutokset voi löytää tästä tiedotteesta. Tekstissä on kehotus tutustua huolellisesti uusiin vakuutusasiakirjoihin.
Tiedotteessa seuraavana olevan otsikon ”Muutoksia Vakuutusehtoihin” alla on yhteensä viisi alaotsikkoa (”Yleiset ehdot”, ”Rakennus- ja irtaimistovakuutukset”, ”Toiminnanvastuu ja oikeusturva”, ”Hallinnonvastuu” ja ”Kuljetusvastuu”), joista yksi (”Toiminnanvastuu ja oikeusturva”) on vielä jaettu kahteen alaotsikkoon. Kohdassa ”Rakennus- ja irtaimistovakuutukset” on seuraava teksti:
”Olemme muuttaneet asuinrakennuksen ehdoissa joitakin kohtia. Muutosten tarkoitus on selventää ehtoja määrittelemällä esim. mitä rakennuksen konetekniikalla ja poistoputkella tarkoitetaan. Korvasimme myös luonnonilmiövahinkojen rajoituksissa termin pintavesi termillä sadevesi. Samalla selkeyt[i]mme ikävähennyssääntöjä esim. sen osalta, milloin vuotovahingoissa vähennetään ikävähennykset ja milloin erityisomavastuu.”
Vakuutussopimuslain 19 §:n 2 momentin mukaan vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutusmaksua koskevan laskun yhteydessä vakuutuksenottajalle ilmoitus siitä, miten vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Lainkohdan mukaan muutos tulee voimaan sen vakuutuskauden alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuukauden kuluttua siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle tämän momentin mukaisen ilmoituksen sopimusehtojen muuttumisesta. Kuten lainkohdan muuttamista koskevista esitöistäkin (hallituksen esitys 63/2009 s. 23) ilmenee, sopimusehtojen muutos tulee voimaan vain, jos siitä on ilmoitettu vakuutuksenottajalle momentissa säädetyllä tavalla.
Vakuutusyhtiön tiedotteessa 16.11.2019 on tuotu esille, että asuinrakennuksen ehtojen ”joitakin kohtia” on muutettu. Muutettuja ehtokohtia ei kuitenkaan ole yksilöity esimerkiksi ehtokohdan numero ilmoittamalla. Tiedotteen tekstissä on puhuttu samassa yhteydessä ehtojen muuttamista koskevan maininnan kanssa ristiriitaisesti ehtojen ”selventämisestä rakennuksen konetekniikka ja poistoputki määrittelemällä”. Nyt kyseessä olevien ikävähennyssääntöjen osalta tiedotteessa on maininta vain ikävähennyssääntöjen selkeyttämisestä ”esim. sen osalta, milloin vuotovahingoissa vähennetään ikävähennykset ja milloin erityisomavastuu”. Sen sijaan tiedotteessa ei ole mainintoja vuotovahinkojen ikävähennysten muuttamisesta niin, että niiden soveltamisala laajenee myös muihin kuin rikkoutumisesta aiheutuneisiin vuotovahinkoihin.
Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vakuutussopimuslain 19 §:n 2 momentin perusteella vakuutusyhtiön tulee paitsi yleisellä tasolla ilmoittaa, että vakuutusehdot muuttuvat, myös tämän lisäksi riittävästi yksilöidä, millä tavoin sopimusehtoja on muutettu. Lautakunta katsoo, että ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen edellyttää ainakin muutetun ehtokohdan ja muutoksen keskeisen sisällön yksilöimistä. Näin ei tiedotteessa 16.11.2019 ole nyt kyseessä olevan muutoksen osalta tehty. Tiedotteessa oleva yleinen ilmoitus ikävähennyssääntöjen selkeyttämisestä sen osalta, milloin vuotovahingoissa vähennetään ikävähennykset ja milloin erityisomavastuu, viittaa lautakunnan mielestä lähinnä ikävähennyksen ja erityisomavastuiden välistä suhdetta käsitteleviin ehtomääräyksiin. Tällainen muutos uudistetuissa ehdoissa on lähinnä ehtokohtaan 7.1 lisätty virke, jonka mukaan ”…Sellais[t]en vuotovahinkojen osalta, jonka vahingoissa on määritelty erityisomavastuu, ikävähennystä ei kuitenkaan sovelleta.”
Tässä tapauksessa vuotovahinkojen ikävähennyssääntöjä on niiden selventämisen lisäksi myös muutettu LVI-putkistoa koskevan rikkoutumisedellytyksen osalta, mistä vuositiedotteessa ei ole nimenomaista mainintaa. Yksinomaan se, että tiedotteessa on tässä tapauksessa yleisellä tasolla tuotu esille, että joidenkin ikävähennysten osalta ehtoihin on tehty selventäviä tekstimuutoksia, ei lautakunnan näkemyksen mukaan riitä täyttämään vakuutusyhtiön ilmoitusvelvollisuutta muiden kuin tiedotteessa nimenomaisesti mainittujen konkreettisten muutosten osalta.
Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksenottaja ei ole vakuutusyhtiön muutostiedotteeseen tavanomaisella huolellisuudella tutustumalla voinut havaita, että vuotovahingon ikävähennyksiä koskevaa ehtokohtaa 7.1 on ikävähennyksen tekemiselle aiemmissa ehdoissa asetetun rikkoutumisedellytyksen osalta muutettu. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei ole ilmoittanut asiakkaalle ehtomuutoksesta vakuutussopimuslain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla, minkä vuoksi ehtomuutos ei ole tullut voimaan. Tästä seuraa, että asiakkaan kiinteistövakuutus on voimassa sen sisältöisenä, että vakuutusehtojen kohta 7.1 on 1.1.2020 lukienkin voimassa ilman rikkoutumisedellytyksen poistamisen käsittävää ehtomuutosta. Lautakunta katsoo, että vuotovahinko tulee korvata ilman ikävähennyksen tekemistä.
Osapuolten kannanottojen perusteella osapuolten välillä ei ole erimielisyyttä siitä, että vakuutusyhtiöllä on sinänsä ollut riittävät perusteet vakuutusehtojen muuttamiselle. Tämän johdosta ja asian ratketessa jo muutosta koskevan ilmoituksen sisällön perusteella lautakunta ei anna asiassa ratkaisusuositusta siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut vakuutussopimuslain 19 §:n 1 momentin ja vakuutusehtojen mukaiset perusteet riidanalaisen ehtomuutoksen tekemiselle.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon ilman vuotovahinkoja koskevan ikävähennyksen tekemistä.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala
Jäsenet:
Maso
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho