Tapahtumatiedot
Yksityisen elinkeinonharjoittajan SR:n edustaja G oli varannut autovuokraamosta ajoneuvon, jona noutopäiväksi oli sovittu 30.7.2019. G oli 29.7.2019 täyttänyt myös vuokraamon luottotilihakemuksen, joka oli hyväksytty. Ajoneuvon oli käynyt noutamassa yksityishenkilö S, joka oli merkitty vuokrasopimukseen vuokraajaksi. Vuokrasopimukseen oli merkitty SR:n varausvahvistuksen varausnumero.
Auto oli vaurioitunut pahoin ulosajossa 5.8.2019. Poliisin tutkintailmoituksen mukaan tapahtumapaikalta oli tavattu G ja kaksi muuta henkilöä. G:tä epäiltiin muun muassa rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 22.8.2019 päivätyn lausunnon mukaan G:n verinäytteessä oli todettu 1,04 ‰ etanolia, keskushermostoa lamaavia rauhoittavia lääkeaineita ja jälkiä kannabiksen aineenvaihduntatuotteesta. Lausunnon mukaan laboratoriolöydösten perusteella oli todennäköistä, että G:n kyky kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa oli ollut huonontunut. G myönsi asian esitutkinnassa ajaneensa autoa. G:n mukaan hänen avopuolisonsa S oli hakenut auton vuokraamosta, koska G:lla oli ollut vain väliaikainen ajokortti.
Vakuutusyhtiö kieltäytyi päätöksellä 20.3.2020 korvaamasta vahinkoa auton kaskovakuutuksesta vakuutuksenottaja V Oy:lle. Vakuutusyhtiö katsoi G:n aiheuttaneen vahingon törkeällä huolimattomuudella. G oli kuljettanut ajoneuvoa alkoholin ja huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena ja häntä epäiltiin törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Auto oli ollut G:n luvallisessa käytössä. Asian uudelleen käsittelyssä 19.5.2020 antamassaan päätöksessä vakuutusyhtiö vetosi siihen, että V Oy oli tiennyt, että ajoneuvo vuokrattiin yritykselle, jonka toiminnasta vastasi G. Osallisten antamien selvitysten mukaan S:n roolina oli ollut vain noutaa vuokrattava ajoneuvo vuokraamosta. Vakuutetun toimintaan samastettiin sellaisen henkilön toiminta, joka oli vakuutetun suostumuksella vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä ajoneuvosta. Vakuutusyhtiö katsoi, että G:n menettely voitiin samastaa vakuutetun menettelyyn.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
V Oy katsoo, että G ei ole ollut vastuussa autosta vakuutetun suostumuksella. Vuokrasopimus oli tehty S:n nimiin, ajoneuvo oli luovutettu S:lle, ja hänen ajo-oikeutensa ja ajokuntonsa vakuutuksenottaja oli voinut tarkistaa. Ajoneuvo oli ollut vakuutetun suostumuksella S:n hallussa. Se, että S oli luovuttanut auton eteenpäin G:lle, oli ollut kokonaan vuokraamon vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Vuokraamo ei myöskään ollut voinut tarkistaa G:n ajo-oikeutta tai ajokuntoa. V Oy katsoo, että samastamista ei voitu tehdä, eikä sitä ole kohtuullista tehdä tällaisessa tilanteessa. Vahinko tulisi korvata ajoneuvovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että vuokrasopimuksessa oli viitattu kyseisen yrityksen tekemän ajoneuvoa koskeneen varauksen varausnumeroon. Vuokrasopimukseen oli muun muassa kirjattu sisältyneen lisäkuljettaja. Vakuutetun toimintaan samastetaan sellaisen henkilön toiminta, joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä ajoneuvosta. Suostumuksella tarkoitetaan vakuutetun antamaa lupaa kulkuvälineen kuljettamiseen tai muuhun käyttämiseen. Suostumuksen ei tarvitse olla nimenomainen, vaan sen olemassaolo voi ilmetä olosuhteista.
Vakuutusyhtiö katsoo, että ajoneuvon vuokraukseen liittyvien asiakirjojen perusteella on ilmeistä, että vuokraamo oli hyväksynyt ajoneuvon vuokraamisen yritykselle, jonka toiminnasta G vastasi. Vuokrasopimuksesta ilmeni myös, että vuokraukseen sisältyi lisäkuljettaja, jolloin vuokraamon voidaan katsoa lähtökohtaisesti hyväksyneen, että ajoneuvoa kuljettaa useampi henkilö. Näin ollen samastaminen voitiin tehdä eikä vahinkoa korvata kaskovakuutuksesta.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Autovakuutuksen 1.1.2019 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 22.1.1 mukaan törmäysvakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutuskohteelle
– tieltä suistumisesta tai kaatumisesta,
– tien sortumisesta,
– törmäyksestä tai
– muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuskohdetta ulkoapäin vahingoittavasta syystä.
Vakuutusehtojen kohdan 53.1 mukaan osamaksu-, leasing- tai autokiinnitysvakuutus on tarkoitettu ajoneuvon myyneen autoliikkeen, leasingvuokralleantajan (ei ns. rent -vuokraus), pantinhaltijan tai autokiinnityksen haltijan etujen turvaamiseksi.
Jos vahinkoa ei kohdan 22.5 perusteella korvata sen johdosta, että teon kohde ei ole ollut teon tapahtuessa lukittu tai lukitussa tai vartioidussa säilytyssuojassa tai jos korvaus ehtojen 22.3.2, 22.7. alakohtien 2 - 5 ja 7 - 8 kohdissa mainituin perustein evätään tai korvausta vähennetään, ajoneuvon myyjä, leasingvuokralleantaja, pantinhaltija tai autokiinnityksen haltija on oikeutettu saamaan korvauksen tästä vakuutuksesta.
Edellä mainituilla on oikeus korvaukseen myös, jos kohtien 22.1 tai 22.2 mukainen vahinko on tapahtunut käytettäessä ajoneuvoa liikenteessä ennalta ilmoitettuna seisonta-aikana (kohta 61.2).
Vakuutusehtojen kohdan 60 mukaan korvausta voidaan vähentää tai se evätä, jos vakuutuksenottaja tai häneen yleisten sopimusehtojen kohdassa 8 samastettu henkilö on aiheuttanut vakuutustapahtuman
– tahallisesti, törkeällä huolimattomuudella tai törkeällä liikenneturvallisuuden vaarantamisella
– kuljettaessaan tai käsitellessään vakuutuksen kohdetta nautittuaan alkoholia, muuta huumaavaa ainetta tai näitä molempia niin, että hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin on huonontunut tai että hänen verensä alkoholipitoisuus on ollut vahinkohetkellä tai sen jälkeen vähintään 0,5 ‰ tai että hänellä tällöin on ollut vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa ja nämä seikat ovat vaikuttaneet vahingon syntyyn tai määrään
– käytettäessä vakuutuksen kohdetta rikolliseen tarkoitukseen tai rikoksen tekoon taikka sen tekijän salaamiseen.
Vakuutussopimukseen sovellettavien 1.7.2018 alkaen voimassa olleiden yleisten sopimusehtojen kohdan 7.2 mukaan, jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeällä huolimattomuudella tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.
Harkittaessa onko korvausta edellä mainituissa tapauksissa alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus ja huolimattomuuden laatu ja olosuhteet muutoin. […]
Yleisten sopimusehtojen kohdan 7.3 mukaan harkittaessa korvauksen maksamista moottoriajoneuvovakuutuksen perusteella noudatetaan edellä kohdissa 7.1 ja 7.2 esitetyn lisäksi seuraavaa:
Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä oli vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, suoritetaan korvausta vain erityisestä syystä. Samoin menetellään, jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa muuten alkoholin tai muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksen alaisena taikka alkoholin ja huumaavan aineen yhteisvaikutuksen alaisena niin, että hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin oli tuntuvasti huonontunut.
Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena taikka alkoholin ja muun huumaavana aineen yhteisvaikutuksen alaisena muutoin kuin edellisessä kappaleessa mainituissa tapauksissa, voidaan korvausta alentaa sen mukaan, mikä oli hänen osuutensa vahinkoon.
Yleisten sopimusehtojen kohdan YL 8 mukaan mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on vahingon aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön,
– joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta,
– joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan tai
– joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.
Mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on suojeluohjeiden noudattamisesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, jonka tehtävänä vakuutuksenottajaan olevan työ- tai virkasuhteen perusteella on huolehtia suojeluohjeen noudattamisesta.
Vakuutussopimuslain 30 § mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.
Vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan lisäksi määrätä, että vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan. Vapaaehtoisen moottoriajoneuvovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä alkoholin, huumausaineen tai muun huumaavaan aineen käytön vaikutuksesta vakuutuskorvaukseen siten kuin liikennevakuutuslain 48 §:ssä säädetään. […]
Vakuutussopimuslain 33 § mukaan mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:
1) joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta;
2) joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan; tai
3) joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan. […]
Vakuutussopimuslain 34 § mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. […]
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys V Oy:n omistaman auton vaurioitumisesta sen ollessa vuokrattuna, ja kyseisen vahingon korvattavuudesta V Oy:n autolle ottamasta kaskovakuutuksesta. Autoa oli vahinkohetkellä kuljettanut G, joka oli ennen auton vuokraamista tehnyt vuokrausvarauksen ja luottotilihakemuksen yrityksensä SR:n edustajana. Vuokrasopimuksen oli allekirjoittanut auton noutanut G:n avopuoliso S.
G oli kuljettanut ajoneuvoa alkoholin ja huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena ja häntä on epäilty myös törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Poliisin tutkinnassa otettujen valokuvien perusteella auto on ajautunut tien oikealle kaartavan liittymärampin vasemman laidan suojakaiteen yli ja kaatunut oikealle kyljelleen auton pohja vasten betoniseinää.
V Oy on vedonnut siihen, ettei auto ole ollut sen suostumuksella G:n hallinnassa, sillä auton oli noutanut ja vuokrannut S. V Oy ei mielestään ollut voinut vaikuttaa siihen, että S oli luovuttanut auton edelleen G:lle. V Oy on myös katsonut, ettei samastaminen ole tällaisessa tilanteessa kohtuullista.
Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että G oli asioinut vuokraamon kanssa ennen vuokrasopimuksen solmimista yrityksensä SR:n nimissä. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vuokraamo oli hyväksynyt ajoneuvon vuokraamisen yritykselle ja sen toiminnasta vastanneelle G:lle. Vuokrasopimukseen oli myös sisältynyt lisäkuljettaja, joten vuokraamo oli hyväksynyt sen, että ajoneuvoa saattoi kuljettaa useampi henkilö.
FINE toteaa, että käytettävissä olevan asiakirjaselvityksen mukaan auton vuokraamista edeltäneet varausvahvistus ja luottotilihakemus oli tehty G:n yrityksen SR:n nimiin. Yrityksen luottotilihakemuksen yhteyshenkilöksi on mainittu G, joka on myös allekirjoittanut hakemuksen. Asiakirjojen perusteella FINE katsoo, että V Oy:n oli kyseisen ajoneuvon vuokratessaan täytynyt tietää, että auto oli menossa yrityksen käyttöön. Lisäksi 30.7.2019 laaditun vuokrasopimuksen mukaan siinä ilmoitettuun vuokrahintaan oli sisältynyt muun muassa lisäkuljettaja. Sopimuksen luonteeseen on siten lähtökohtaisesti kuulunut, että vuokralleottajalla on ollut vuokralleantajan suostumus luovuttaa ajoneuvo myös toisen henkilön kuljetettavaksi. Vuokralleantaja ottaa tällöin kantaakseen riskin myös lisäkuljettajan mahdollisesta moitittavasta menettelystä. Näin ollen FINE katsoo, että auto on ollut G:n käytössä V Oy:n suostumuksella. G:n toiminta voidaan samastaa vakuutettuna olleen V Oy:n toimintaan.
FINEn käytössä olleiden selvitysten mukaan G:n veren alkoholipitoisuus oli ollut vahingon jälkeen 1,04 promillea ja hänen veressään oli ollut keskushermostoa lamaavia rauhoittavia lääkeaineita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon mukaan oli todennäköistä, että G:n kyky kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa on ollut huonontunut. G:tä on epäilty myös törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Mainittujen seikkojen ja vahinkotapahtuman laadusta käytettävissä olevien tietojen perusteella FINE pitää G:n menettelyä tässä tapauksessa niin moitittavana, että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus evätä korvaus kokonaan.
V Oy on vedonnut myös siihen, että samastamista koskevien määräysten soveltaminen asiassa olisi kohtuutonta. FINE toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden julkaistujen ratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi.
Korkein oikein on julkaistussa ratkaisussaan KKO 2001:52 todennut, että kun samastaminen perustuu vakuutetun antamaan suostumukseen vakuutuksen kohteena olevan ajoneuvon käyttämiseen, voidaan vain poikkeuksellisesti kiinnittää huomiota siihen, ettei vakuutetulla ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa kuljettajan menettelyyn. Korkein oikeus on katsonut, että pelkästään sen seikan perusteella, että vakuutetulla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa ajoneuvon kuljettajan menettelyyn sen jälkeen, kun hän oli luovuttanut auton tämän käyttöön, samastamisehdon soveltaminen ei johtanut vakuutetun kannalta kohtuuttomuuteen.
Samastaminen on vakuutussopimuslain säännöksiin perustuva ja moottoriajoneuvovakuutusten vakuutusehdoissa tavanomainen menettely. FINE katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaisia erityisen painavia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että G:n menettelyn samastaminen V Oy:n menettelyyn johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.
Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Salo