Tapahtumatiedot

Asiakkaan omistaman, vuonna 1925 rakennetun ja tyhjillään olleen talon yläkertaan kohdistui palovaurioita, kun tuntemattomat lapset olivat leikkineet tulitikkuleikkejä rakennuksen sisätiloissa 22.8.2019. Palovahinkojen lisäksi yläkerta vaurioitui sammutusveden ja kattoon sammutustöiden yhteydessä tehtyjen reikien myötä. 

Lasten vanhemmat olivat hakeneet korvausta rakennukselle aiheutuneista vahingoista vastuuvakuutuksestaan. Vahinkoilmoituksen mukaan omistajalla olisi ollut ostaja talon hirsirungolle 6 000 eurolla, mutta ostaja ei halunnut vahingon jälkeen ostaa runkoa.

22.11.2019 päivätyn vahinkokartoitusraportin mukaan rakennus oli ollut jo vuosia tyhjillään, ja siihen oli kohdistunut aikaisemminkin ilkivaltaa ja vahingontekoja, joita ei ollut korjattu. 22.8.2019 sytytetty tulipalo oli vahingoittanut asuinrakennuksen yläkerran huonetilan pinnoitteita ja rakenteita. Pelastuslaitos oli tehnyt vesikattoon tarkastusaukot. Rakennus oli ollut tasoltaan ja laadultaan heikkokuntoinen ennen tulipaloa, eikä palosta ollut vahinkokartoitusraportin mukaan aiheutunut merkittävää lisävahinkoa. Rakennus oli ollut vuokrakäytössä vuoteen 2016 saakka, minkä jälkeen se oli ollut tyhjillään.

Asiakas oli vahinkokartoitusraportin saatuaan ottanut yhteyttä vakuutusyhtiöön sähköpostitse ja ilmoittanut, että rakennus oli ollut tarkoitus ottaa asuinkäyttöön, mutta korjausprojekti ei ollut lähtenyt käyntiin. Vesikatto oli asiakkaan mukaan erittäin hyväkuntoinen ennen paloa. Siinä ei ollut ruostetta ja se oli maalattu viisi vuotta aikaisemmin. Asiakkaan mukaan myös rakennuksen runko oli hyväkuntoinen ennen paloa. Talon perustukset olivat kohtalaiset. Rakennus oli tarkoitus lämmittää ilmalämpöpumpulla ja muutamalla lisäpatterilla. Vakuutusyhtiö oli ilmoittanut asiakkaalle, että korvauspäätös voitiin tehdä sen jälkeen, kun tarkastaja saisi tarjoukset purkutöistä. Asiakas oli 2.1.2020 lähettämässään sähköpostiviestissä katsonut rakennuksen arvon olleen ennen vahinkoa 37 500 euroa.

Kiinteistönvälittäjän 26.2.2020 laatimassa arviolausunnossa oli todettu, että arvion tarkoituksena oli määrittää kiinteistöllä olevan omakotitalon käyvän arvon alentumisen määrä tulipalon jälkeen. Käyvällä arvolla tarkoitetaan kohtuullisella myyntiajalla kohteesta vapaana myytäessä todennäköisesti saatavaa velatonta kauppahintaa. Lausunnon mukaan rakennuksen pinta-ala oli 65 nelilömetriä ja siinä oli kolme huonetta ja keittiö. 

Rakennus oli alaosaltaan ns. tasakertaan asti hirsirakenteinen ja yläosa oli puurakenteinen. Rakennus oli lautavuorattu. Katto on erikoinen harja/saumakatto ja katteena oli konesaumattu pelti. Talo on ns. puolikerroksinen, siten, että kellari on avoin. Keskikerroksessa on keittiö ja kaksi makuuhuonetta sekä wc. Vinttiin on rakennettu huone, muuten tila on ns. kylmää ullakkotilaa. Lämmityksenä on ollut puu, alakerrassa kaakeliuunit ja yläkerrassa leivinuuni.. Kiinteistö on kytketty kaupungin vesi- ja jätevesiverkkoon. Rakennus on purkukuntoinen. Rakennuksessa on tehty sisäpuolista remonttia arviolta 1980-luvulla, jolloin rakennuksen sisälle oli tehty mm. levytys. Valokuvaliitteestä oli havaittavissa, että rakennus oli ollut hoitamattomana ja asumattomana jo ennen tulipaloa. Rakennuksen kaakeliuunit oli purettu jo ennen vahinkoa.

Kiinteistönvälittäjä on todennut, että rakennuksen kunto on ollut ilmeisesti melko heikko jo vuonna 2016, jolloin se oli jätetty kylmilleen ja hoitamattomaksi. Tulipalo on tuhonnut pääosin sisäpuolelta yläkertaa ja palokunta on tehnyt kattoon kaksi aukkoa sammutustöiden yhteydessä. Tulipalo sekä sammutusvesi ovat aiheuttaneet näin ollen lisävahinkoa. Koska rakennus on ollut heikkokuntoinen jo ennen ilkivaltaa ja sisäpuolelta heikentynyt lisää ilkivallan jälkeen, ei tapahtunut tulipalo ole voinut olennaisesti heikentää sen myyntiarvoa. Rakennus sijaitsee kerrostalotontilla aivan U:n kaupungin keskustassa. Tontin ja asuinrakennuksen arvoissa on huomattava epäsuhta. Tontti rakennusoikeuksineen kiinnostaa rakennusliikkeitä, joiden näkökulmasta nyt puheena oleva asuinrakennus on tiellä. Kiinteistönvälittäjän arvion mukaan tontti on liian arvokas normaalille omakotitalon ostajalle, eikä sijainti vilkasliikenteisen tien varressa ole hyvä.

Kiinteistönvälittäjä on todennut lausunnossaan, että arviohetkellä P:n talousalueella on myynnissä runsaasti peruskorjattavia omakotitaloja, mikä on johtanut hintojen selvään laskuun ja kysynnän vähentymiseen. Kiinteistönvälittäjän mukaan rakennuksen hinnan lasku tulipalon vuoksi voisi olla kymmenentuhatta euroa. Arvio perustui kiinteistötietojärjestelmästä, vahinkotarkastusraportista sekä U:n kaupungilta, rakennusvalvonnasta ja vesilaitokselta saatuihin tietoihin sekä paikalla 17.1.2020 suoritettuun katselmukseen sekä välittäjän omaan kiinteistöjen myynti- ja välitystoiminnan yhteydessä saatuun tietoon ja kokemukseen.

Vakuutusyhtiö on antanut 18.3.2020 korvauspäätöksen, jossa on kerrottu vahingon olevan vastuuvakuutuksesta korvattava kahden vakuutetun aiheuttajan osuudella 2/3. Korvaus on laskettu siten, että vahingon määrän on arvioitu olevan kokonaisuudessaan 10 000 euroa.

Asiakas on valittanut korvauspäätöksestä, ja ilmoittanut vahinkotarkastajan katsoneen, että talon arvo olisi noin 10–15 prosenttia uuden arvosta.  Rakennuskustannus on 3 000 euroa neliömetriä kohden. Talossa on asuinneliöitä 105. Asiakkaan vaatimus on 12,5 * 3000 euroa eli yhteensä 39 375 euroa.  

Vakuutusyhtiö ei ollut muuttanut ratkaisua 26.3.2020 päivätyllä korvauspäätöksellä. Asiakas on hakenut edelleen muutosta korvauspäätökseen, ja on ilmoittanut 27.4.2020 päivätyssä sähköpostissa, että kiinteistö oli hänen näkemyksensä mukaan täysin tuhoutunut. Rakennuksen katto oli ennen tulipaloa hyväkuntoinen, konesaumattu, vahvapeltinen ja maalattu vuonna 2012. Samanlaisen katon jälleenhankintahinta on 25 000 euroa. Asiakkaan mukaan kiinteistön runko on kärsinyt mittavat vesivahingot, ja uuden rungon hankintahinta on 100 000 euroa. Rakennuksen käyttövesijohdot oli uusittu vuonna 2003, ja tämän remontin kustannus oli 7 500 euroa. Asiakas on kertonut, että palomiehet olivat tuhonneet talosta kaksi ovea. Ilman tulipaloa rakennusta olisi pintaremontin myötä voitu pitää tuottavana vuokrakohteena. Asiakas toteaa, ettei U:n kaupungista saa omakotitaloa 10 000 eurolla. Halvimman myynnissä olevan talon pyyntihinta oli 45 000 euroa. 

Vakuutusyhtiö on katsonut 2.7.2020 päivätyssä korvauspäätöksessään, että mikäli rakennusta pidettäisiin tuhoutuneena, korvattavaksi tulisi vahingonkorvauslain mukaan tuhoutuneen esineen arvo. Laissa ei oteta kantaa siihen, miten esineen arvo määritetään. Oikeuskäytännössä on muodostunut eri tapoja käytetyn esineen arvon määrittämiseen.

Yleisimmin käytetty tapa käytetyn esineen arvon määrittämiseen on käypä arvo, eli ns. myyntiarvo. Tällä tarkoitetaan määrää, joka esineestä vapailla markkinoilla myytäessä voitaisiin saada juuri ennen vahingon tapahtumista. Tässä tapauksessa kiinteistölle olisi varmasti arvioitavissa arvo, joka siitä myytäessä saataisiin, mutta tästä kauppahinnasta pitäisi vahingonkorvauksen määrittämistä varten erottaa rakennuksen osuus.

Kiinteistönvälittäjän lausunnon perusteella vaikuttaa siltä, että ainoat potentiaaliset ostajat vapailla markkinoilla olisivat välittäjän kertomin tavoin rakennusliikkeitä, joille vahingoittunut rakennus merkitsisi vain purkamisesta aiheutuvia kustannuksia, ja jotka voisivat siis maksaa tontista jopa enemmän, jos sillä ei olisi puheena olevaa rakennusta. Näissä olosuhteissa rakennuksen osuuden kiinteistön käyvästä arvosta on katsottava olevan erittäin vähäinen, ellei negatiivinen.

Vahingoittuneen esineen arvoa voidaan pyrkiä määrittelemään myös käyttöarvon kautta. Käyttöarvo muodostuu siitä varallisuusarvosta, joka esineellä on sen käyttöominaisuuksien vuoksi. Tältä osin on todettava, että kartoitusraportin ja kiinteistönvälittäjän lausunnon perusteella rakennus on ollut asumiskelvottomassa kunnossa jo ennen palovahinkoa. Huonon kuntonsa vuoksi se ei sellaisenaan olisi soveltunut muuhunkaan tarkoitukseen. Rakennuksella ei sen johdosta voida katsoa olleen käyttöarvoa.

Päivänarvolla tarkoitetaan jälleenhankinta-arvoa, josta on vähennetty mm. ikä-, käyttö-, käyttökelpoisuusvähennykset. Rakennuksen huonon kunnon vuoksi myös päivänarvo jäisi hyvin matalaksi. Päivänarvo on käyttökelpoinen määritystapa esimerkiksi tilanteissa, joissa tuhoutunut esine on sellaista lajia, ettei sille ole olemassa markkinoita, joiden perusteella käypä arvo olisi määritettävissä.
    
Vakuutusyhtiö katsoo, että tulipalosta aiheutuneen vahingon määrä on haastavaa määrittää. Joka tapauksessa on selvää, että riippumatta siitä korvataanko korjauskustannuksia vai tuhoutuneen esineen arvoa, on rakennuksen käypä arvo otettava huomioon korvauksen enimmäismääränä. Asiassa esitettyjen asiantuntijalausuntojen nojalla on selvää, että jos rakennuksella on käypää arvoa ollenkaan, se on erittäin vähäinen. 

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas on todennut valituksessaan, että vakuutusyhtiön arvio oli perustunut vain yhden kiinteistönvälittäjän arvioon. Asiakkaan toimittaman selvityksen mukaan talon purkukustannuksen on arvioitu olevan 15 004 euroa. 

Asiakas toteaa, että katto oli hyväkuntoinen, konesaumattu ja maalattu vuonna 2014. Käyttövesiputket oli uusittu vuonna 2003. Hirsirungon kunto oli sen sijaan kohtalainen. Asiakas on katsonut rakennuksen arvon ennen paloa olleen noin 30 000 euroa. Asiakas toteaa, että uusi katto maksaa 20 000 euroa, uusi runko 75 000 euroa ja putket 5 000 euroa. Asiakas on katsonut purkukustannusten olevan noin 17 000 euroa. Vertailun vuoksi asiakas on tuonut esiin, että edullisin paikkakunnalla myytävä talo, jonka pinta-ala on 60 neliötä, maksaa 32 000 euroa. Kyseinen talo on rakennettu vuonna 1920 ja on asiakkaan mukaan purkukuntoinen, ottaen huomioon, että mm. talon katto oli huonokuntoinen.

Vakuutusyhtiö on viitannut asiassa annettuihin korvauspäätöksiin. Rakennuksen arvo on vähentynyt korvattavan vahingon johdosta noin 10 000 euroa. Purkutarjous ei osoita tätä isompaa vahinkoa aiheutuneen. On mahdotonta arvioida, mitä olisi maksanut rakennuksen korjaaminen siihen kuntotasoon, missä se oli ennen vahinkoa. Kohde oli kiistatta kuitenkin asumaton, osittain sisältä purettu, kylmillään ja kärsinyt ilkivallanteoista ennen korvattavaa vahinkoa. Vakuutusyhtiö katsoo, että maksettu korvaus on voimassa olevan oikeuden mukainen, eikä sen korottamiseen ole perusteita. 

Vakuutetun kuuleminen

FINE on varannut vakuutuksenottajalle mahdollisuuden antaa lausuma asiassa. Vakuutuksenottaja ei ole kommentoinut asiaa. 

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Nyt puheena olevaan vastuuvakuutukseen sovellettavien, 1.1.2019 voimaan tulleiden vastuuvakuutusehtojen kohdan 1. (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan vastuuvakuutuksen tarkoituksena on näiden ehtojen ja yleisten sopimusehtojen mukaisesti vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa tapauksissa 
- korvata toiselle aiheutetut henkilö-ja esinevahingot, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa
- selvittää vakuutuksenottajalle esitettyjen korvausvaatimusten peruste ja määrä
- hoitaa oikeudenkäynti, jos korvausvaatimus joutuu oikeuskäsittelyyn.
    
Vastuuvakuutusehtojen kohdan 4.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö-ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Voimassaolevan oikeuden mukaan vahinkojen korvaamisen lähtökohtana on, että jokainen vastaa itse kohdalleen osuneesta vahingosta. Vakuutettu voi joutua korvausvastuuseen, jos hän on aiheuttanut vahingon huolimattomalla toiminnallaan tai vakuutettu muutoin on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa tapahtuneesta.

Vastuuvakuutusehtojen kohdan 6.1 (Vahingonkorvaus) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjan ja erityisehtojen mukaisin rajoituksin se vahingonkorvaus, jonka vakuutuksenottaja on velvollinen maksamaan. Vahingonkorvauksen määrä lasketaan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse palossa tuhoutuneen rakennuksen arvon alentumisen korvaamisesta. Vahingonaiheuttajien vastuuvakuutusyhtiö on arvioinut rakennuksen arvon alentuneen 10 000 eurolla. 

FINE toteaa, että esinevahingon korvaamisen lähtökohtana vahingonkorvausoikeudessa ja vastuuvakuutuksessa on vahingoittuneen esineen osalta korjauskustannusten korvaaminen. Vahingonkärsineellä ei ole oikeutta saada korvausta esineen arvosta, ellei esine ole tuhoutunut tai elleivät korjauskustannukset ylitä esineen arvoa. Jos esine on tuhoutunut korjauskelvottomaksi, vahingonkärsineellä ei ole oikeutta vaatia uutta samanlaista esinettä tilalle, koska hän tällöin hyötyisi vahingosta vahingonkorvausoikeudellisen ns. rikastumiskiellon vastaisesti. Näyttövelvollisuus vahingon määrästä on korvausta hakevalla.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan rakennuksen yläkertaan oli aiheutunut vahinkoja tulipalosta ja sammutustöistä. Myös alakertaan oli aiheutunut savuvahinkoja. Vesikattoon oli tehty kaksi reikää sammutustöiden yhteydessä. Asiakkaan selvityksen mukaan runko oli vaurioitunut sammutusvedestä ja sammutustöiden yhteydessä oli rikottu kaksi ovea. 

FINE katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, ettei rakennus ollut täysin tuhoutunut tulipalossa. Esitetyn selvityksen mukaan talo oli ollut huonossa kunnossa jo ennen vahinkoa, eikä rakennuksessa ollut lämmitystä vuoden 2016 jälkeen. Asiakas on arvioinut, että rakennuksen arvo vahingon jälkeen oli 30 000 euroa. Asiakas on toimittanut selvitystä U:n kaupungissa myynnissä olleesta, rakennusajankohdaltaan ja kunnoltaan vahingoittunutta lähinnä vastaavasta talosta, jonka pyyntihinta oli 32 000 euroa. FINE katsoo tähän arvioon nähden, ja ottaen huomioon kiinteistönvälittäjän tekemän lausunnon rakennuksen arvonalentumisesta, että vakuutusyhtiön suorittama 10 000 euron korvaus tulipalosta ja sammutustöistä rakennukselle aiheutuneesta vahingosta on asianmukainen.  

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa. 

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Nikunlassi