Haku

FINE-031251

Tulosta

Asianumero: FINE-031251 (2021)

Vakuutuslaji: Yritysvakuutus

Ratkaisu annettu: 30.09.2021

Lakipykälät: 9, 5

Keskeytysvakuutus. Koronavirus. Oliko vakuutuksenottajan keskeytysvahingon syynä ollut yritysvakuutukseen sisältyneestä epidemiavakuutuksesta korvattava vahinko? Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus.

Tapahtumatiedot

Valtioneuvosto totesi 16.3.2020, että valmiuslain 3 §:n 5 kohdassa tarkoitetun vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastanneen ja hyvin laajalle levinneen ja vaarallisen tartuntataudin perusteella Suomessa vallitsivat poikkeusolot. Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetulla 30.3.2020 voimaan tulleella lailla mahdollistettiin COVID-19-viruksen aiheuttaman epidemian leviämisen hidastamiseksi ravitsemisliikkeiden määrääminen suljettaviksi niillä alueilla, joilla se oli välttämätöntä tartuntataudin leviämisen ehkäisemisen kannalta. Laki oli voimassa 31.5.2020 saakka. Lainmuutoksen nojalla 31.3.2020 antamallaan asetuksella (173/2020) valtioneuvosto määräsi ravitsemisliikkeet pidettäviksi suljettuina koko maan alueella 4.4.2020 - 31.5.2020.

Vakuutuksenottaja T Oy joutui valtioneuvoston asetuksen (173/2020) voimaan tultua sulkemaan ravintolansa 4.4.2020 alkaen. T Oy haki korvausta ravintolansa toiminnan keskeytymisen aiheuttamasta katemenetyksestä yritysvakuutukseensa sisältyneestä epidemiakeskeytysvahinkojen varalta voimassa olleesta vakuutusturvasta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa keskeytysvakuutuksesta päätöksellä 11.5.2020 lausuen, ettei vahinko ollut korvattava, koska kyseessä ei ole viranomaisen antama pakottava, kirjallinen määräys vakuutuksenottajalle keskeyttää tämän oma liiketoiminta toimitilassa havaitun koronaviruksen takia. Viranomainen ei ole määrännyt toimitiloja puhdistettavaksi ja desinfioitavaksi. Kiellon olisi kohdistuttava juuri vakuutuksenottajan vakuutuspaikassa harjoittamaan liiketoimintaan ja sen olisi perustuttava nimenomaan vakuutuspaikassa todettuun virukseen. Keskeytysvakuutus ei kata liiketoiminnan keskeytymistä, joka aiheutuu viranomaisten päätöksistä tai suosituksista minimoida tautien leviämistä yleisötilaisuuksia rajoittamalla tai julkisia tiloja sulkemalla.

Asiakkaan valitus

T Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien sille 4.4.2020 alkaen liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuneen katemenetyksen korvaamista vakuutussopimuksen mukaisena epidemiakeskeytysvahinkona.

T Oy katsoo, että sille ei ollut annettu vakuutuksen sisällöstä tarpeellisia ja riittäviä tietoja ennen vakuutussopimuksen tekemistä ja sen voimassaolon aikana. T Oy:lle oli syntynyt virheellinen käsitys vakuutuksen korvauspiiristä. Se oli ollut siinä käsityksessä tuote-esitteen perusteella, että epidemian aiheuttama liiketoiminnan katteen menetys on vakuutuksesta korvattavaa. Vakuutussopimuksen tulisi siten vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan katsoa olevan voimassa sen sisältöisenä kuin T Oy:llä oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

T Oy vetoaa tuote-esitteen kohtaan 2, jossa mainitaan keskeytysvakuutuksen korvaavan niitä katemenetyksiä ja ylimääräisiä kuluja, joita yritykselle aiheutuu toiminnan keskeydyttyä. Tuote-esitteen luettuaan T Oy on perustellusti voinut olla siinä uskossa ja käsityksessä, että nykyinen keskeytysvakuutus korvaa myös epidemiasta johtuvaa liiketoiminnan katemenetystä. T Oy on tutustunut toimitettuun tuote-esitteeseen, eikä sillä voida katsoa olleen velvollisuutta tarkastaa asiaa vakuutusehdoista.

T Oy:n yritysvakuutukset olivat olleet aikaisemmin toisessa vakuutusyhtiössä. Kyseinen vakuutus korvasi ehtojensa mukaisesti myös epidemiasta johtuvaa liiketoiminnan katemenetystä. Rajoitusehto olisi ratkaisun VKL 64/11 perusteella tullut käydä läpi vakuutusta tehtäessä, koska kyseinen ehto on ollut merkittävästi erilainen kuin aiemmassa yhtiössä. T Oy:n mukaan vakuutusyhtiön olisi tullut saattaa sen tietoon ennen vakuutussopimuksesta päättämistä, ettei uusi epidemiavakuutus korvaa muuta kuin omaisuuden hävittämis-, desinfiointi- ja puhdistamiskuluja edellisen vakuutusyhtiön epidemiakeskeytysvakuutuksesta poiketen.

T Oy on lausunut lisäkirjelmässään 27.1.2021, että vakuutusyhtiön vuodelta 2018 toimittamissa vakuutusehdotuksissa ei ole asiakkaan allekirjoitusta, joten ne eivät osoita sitä, mitä tietoja ja asiakirjoja T Oy oli saanut ennen epidemiakeskeytysvakuutuksensa ottamista. Vakuutuksen tuoteselosteet vuosilta 2015 ja 2019 ovat T Oy:n vetoamilta osiltaan täysin samasanaiset. T Oy on ollut siinä uskossa, että sen epidemiakeskeytysvakuutusturva oli vastaava kuin aiemmassa vakuutusyhtiössä.

Lisäkirjelmässään 9.3.2021 T Oy on vedonnut vakuutusmeklarinsa lausuntoon, jonka mukaan meklari ei ollut tiennyt, että T Oy:n käsitys halutun vakuutusturvan sisällöstä oli perustunut siihen, millaiseksi se oli käsittänyt samaan konserniin kuuluneiden kahden muun yhtiön vakuutusten sisällön, ja etteivät mainittujen vakuutusten epidemiavakuutusturvat vastanneet edellisessä vakuutusyhtiössä ollutta vakuutusta. Vakuutusyhtiön edustaja on myöntänyt lausunnossaan, että vakuutusten siirtotilanteessa vuonna 2013 oli sattunut ”inhimillinen virhe”. Ehtovertailu oli jäänyt tekemättä ja epidemiakeskeytysvakuutusturva epähuomiossa ottamatta. Vakuutusturvan sisältö ei vastannut T Oy:n odotuksia. T Oy:n mielestä näyttövelvollisuus tietojen antamisesta oli yksin vakuutusyhtiöllä.

Palveluntarjoajan vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan aiemman kantansa. T Oy:n vakuutusmeklari oli lähettänyt vakuutusyhtiölle tarjouspyynnön syksyllä 2018. Vakuutusyhtiön asiakaspäällikkö oli ollut puhelimitse yhteydessä T Oy:ön ja saanut tietoja tarjouksen tekemistä varten. T Oy:lle oli tehty 2.11.2018 vakuutusehdotus, jonka mukana toimitettiin tuote-esite. Vakuutusmeklari oli pyytänyt 5.11.2018 vakuutusehdotukseen kuuden kuukauden keskeytysajan. Vakuutusehdotusta oli muokattu pyynnön mukaisesti ja uusi vakuutusehdotus toimitettu 6.11.2018. Hoitovaltakirjan toimittamisen jälkeen vakuutusmeklari oli ilmoittanut 15.11.2018, että vakuutus voitiin laittaa voimaan.

Tuote-esitteen 1.1.2015 sivulla 15 mainitaan, että epidemiavakuutuksesta korvataan tuote-esitteessä ilmoitetut määritellyt kulut, kun ne ovat suoranainen seuraus viranomaisen voimassa olevan tartuntatautilain (1986/583) tai eläin-tautilain (1980/55) perusteella antamasta, vakuutuskirjaan merkityssä kiinteässä vakuutuspaikassa sijaitsevaa toimitilaa koskevasta, pakottavasta kirjallisesta määräyksestä, jolla rajoitetaan tarttuvien tautien leviämistä (epidemia) ja vakuutuksenottajan toimintaa. Näitä kuluja ovat mm. yrityksen toimitilaan kohdistuneet konkreettiset puhdistus- tai desinfiointitoimenpiteet, vakuutuksen kohteena olevan puhdistettavaksi määrätyn irtaimen omaisuuden puhdistus- ja desinfiointikulut taikka hävitettäväksi määrätyn irtaimiston arvo.

Tuote-esitteessä mainitaan kohdassa 2. Keskeytysvakuutukset (sivu 28), että yrityksen liiketoiminta voi keskeytyä esinevahingon tai yrityksen palveluksessa olevalle henkilölle sattuneen tapaturman seurauksena. Omaisuuskeskeytysvakuutuksesta korvataan keskeytys, joka aiheutuu yrityksen omassa liiketoiminnassaan käyttämälle irtaimelle omaisuudelle ja toimitilalle sattuneen esinevahingon suoranaisena seurauksena. Korvauksen edellytyksenä on, että kyseinen irtain omaisuus on vakuutettuna keskeytyksen varalta ja keskeytys on suoranainen seuraus sellaisesta esinevahingosta, joka korvataan keskeytysvakuutukseen liitettyjen omaisuusvakuutusehtojen perusteella. Vakuutusyhtiön mielestä tuote-esitteessä on ilmoitettu epidemia- ja epidemiakeskeytysvakuutuksen oleellinen sisältö ja siitä on käynyt ilmi, että keskeytysvakuutuksen korvauksen edellytyksenä on omaisuusvakuutuksesta korvattava esinevahinko.

Vakuutusyhtiö on lausunut T Oy:n vakuutusmeklarin pyytäneen tarjousta itsenäisen yrityksen vakuutuksiksi ja yksilöineen ne tuotteet, joihin tarjousta pyydettiin. Vakuutusyhtiön vastuulla ei ollut verrata vakuutusta muiden yritysten vakuutuksiin eikä muiden vakuutusyhtiöiden vakuutuksiin. Tiedonantovelvollisuuden täyttämistä arvioitiin samoin kuin minkä tahansa uuden yrityksen osalta. Vakuutusmeklarin tuli toimeksiantosopimuksen mukaisessa laajuudessa selvittää asiakkaansa vakuutusturvan tarve ja sen pohjalta tehdä ehdotuksensa vakuutustarpeen kattamiseksi asiakkaan etujen vaatimalla tavalla. Vakuutusmeklarin on huolehdittava siitä, että asiakas saa ennen vakuutussopimuksen päättämistä kaikki vakuutustarpeen arvioinnin ja vakuutuksen valitsemisen kannalta tarpeelliset tiedot ja kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Vakuutusmeklari oli alan ammattilaisena hyväksynyt sopimuksen, ja vakuutusyhtiö oli toimittanut vakuutuksen tuote-esitteen, vakuutuskirjan ja vakuutusehdot meklarille.

Epidemiavakuutuksesta tyypillisesti korvattava vahinko oli tarttuvien tautien (epidemia) leviämisen ehkäisemiseksi määrätty vakuutuksenottajan liiketilan sulkeminen. Tällöin vakuutuksesta korvataan tilojen desinfiointi- ja puhdistamiskulut. Jos liiketilan sulkemisesta ja puhdistustoimenpiteiden suorittamisesta aiheutuu liiketoiminnan ja katteen menetystä, ne korvataan epidemiakeskeytysvakuutuksesta. Kyseinen vakuutusehtomuotoilu ja epidemia- ja epidemiakeskeytysvakuutus olivat alalla hyvin tyypillisiä ja vastasivat yleisesti vallitsevaa linjaa.

Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessaan 12.2.2021, että T Oy oli valinnut vakuutusmeklarin hoitamaan vakuutusasioitaan, joten vakuutusmeklarin on tullut selvittää asiakkaan vakuutustarve ja sen pohjalta tehdä analyysi markkinoilla olevien vakuutusten kesken. Jos T Oy oli halunnut vakuutusturvan olevan aiemmassa vakuutusyhtiössä olevaa turvaa vastaava, niin asiasta olisi pitänyt ilmoittaa vakuutusmeklarille.

Lisävastineessaan 9.4.2021 vakuutusyhtiö toteaa, että T Oy:n vakuutusehdotusta tehtäessä ei ollut tullut esille, että T Oy oli olettanut vakuutuksen korvaavan vakuutustapahtumat samoin kuin yhtiöryhmän muiden yhtiöiden aiempi vakuutus olisi korvannut.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Sovellettavien epidemiavakuutuksen 1.11.2013 alkaen voimassa olleiden ehtojen kohdan 1 (Korvattavat vahingot ja kustannukset) alakohdan 1.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan kohdassa 1.2 määritetyt kustannukset, kun kustannukset ovat suoranainen seuraus viranomaisen voimassaolevan tartuntatautilain (1986/583) tai eläintautilain (1980/55) perusteella antamasta, vakuutuskirjaan merkityssä kiinteässä vakuutuspaikassa sijaitsevaa toimitilaa koskevasta, pakottavasta, kirjallisesta määräyksestä, jolla rajoitetaan tarttuvien tautien leviämistä (epidemia) ja vakuutuksenottajan toimintaa.

Toiminnan rajoittamisella tarkoitetaan esimerkiksi määräystä toimitilojen osittaisesta tai täydellisestä käyttökiellosta ja käyttökieltoon liittyvästä, normaalista toiminnasta poikkeavasta desinfioinnista.

Epidemiavakuutuksen ehtojen kohdan 1.2 (Vahingosta korvattavat kustannukset) mukaan vakuutuksesta korvataan seuraavat viranomaisen pakottavasta, kirjallisesta määräyksestä aiheutuvat kustannukset:
- vakuutuksen kohteena olevan, puhdistettavaksi määrätyn irtaimen omaisuuden puhdistus- ja desinfiointikustannukset
- vakuutettuun toimintaan käytettävän, puhdistettavaksi määrätyn rakennuksen tai rakennuksessa sijaitsevan toimitilan puhdistus- ja desinfiointikustannukset
- vakuutuksen kohteena olevan, hävitettäväksi määrätyn irtaimen omaisuuden hävityskustannukset,
- vakuutuksen kohteena olevan, hävitettäväksi määrätyn irtaimen omaisuuden arvo.

Sovellettavien omaisuuskeskeytysvakuutuksen 1.11.2013 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1.1 (Vakuutuksenottajan kiinteässä toimipaikassa tapahtuneesta esinevahingosta aiheutuva keskeytyminen) mukaan vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytyminen, joka on suoranainen seuraus esinevahingosta, joka on tapahtunut vakuutuskirjaan merkityssä, vakuutuksenottajan kiinteässä toimipaikassa (osoitteellinen vakuutuspaikka) sijaitsevalle, vakuutettuun liiketoimintaan käytettävälle
- rakennuksessa sijaitsevalle toimitilalle tai
- rakennukselle, jossa tällainen toimitila sijaitsee tai
- vakuutuksenottajan omistamalle tai rahoitussopimuksen perusteella hallitsemalle, keskeytysvakuutetuksi merkitylle irtaimelle omaisuudelle.

Keskeytyskorvauksen edellytyksenä on lisäksi, että
- rakennukselle aiheutunut esinevahinko korvataan tai korvattaisiin keskeytysvakuutukseen liitettyjen omaisuusvakuutusehtojen perusteella, jos rakennus olisi omaisuusvakuutuksen kohteena
- irtaimelle omaisuudelle aiheutunut esinevahinko korvataan keskeytysvakuutukseen liitettyjen omaisuusvakuutusehtojen perusteella ja
- jos liiketoiminnan keskeytyminen on seuraus koneen, laitteen tai järjestelmän esinevahingosta, esinevahinko on tapahtunut asennuksen ja sitä seuranneen koekäytön jälkeen, kun kone, laite tai järjestelmä on otettu normaaliin käyttöön.

Vakuutukseen sovellettavien yritysvakuutuksen yleisten sopimusehtojen (voimassa 1.11.2016 alkaen) kohdan 2.1 (Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus) mukaan vakuutusyhtiö antaa ennen vakuutussopimuksen tekemistä vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja [vakuutusyhtiön] omista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Tietoja annettaessa kiinnitetään huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 2.2.1 mukaan, jos [vakuutusyhtiö] tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa antanut vakuutuksenottajalle puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, [vakuutusyhtiö] oikaisee väärät tiedot viipymättä virheen tultua havaituksi. Vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa oikaistujen tietojen mukaisena siitä alkaen, kun tieto oikaisusta on annettu vakuutuksenottajalle.

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetulla lailla (153/2020), joka on ollut voimassa 30.3.2020 - 31.5.2020, majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annettuun lakiin (308/2006) lisättiin väliaikaisesti uusi 3 a § (Ravitsemisliikkeiden aukiolon väliaikainen rajoittaminen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi) seuraavasti:
3 a § 1 momentti: Ravitsemisliike ja siihen kuuluvat sisä- ja ulkotilat on pidettävä suljettuina asiakkailta vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavan hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin aikana niillä alueilla, joilla se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen ehkäisemisen kannalta.
3 a § 2 momentti: Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske ruoan tai juoman myymistä ravitsemisliikkeestä muualla nautittavaksi.
3 a § 3 momentti: Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöstöravintoloita.
3 a § 4 momentti: Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitetuista alueista.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutuksenottaja T Oy:n harjoittaman ravintolatoiminnan katemenetys korvattava keskeytysvakuutuksesta, kun katemenetys on johtunut siitä, että valtioneuvosto on antanut majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisen muutoksen nojalla asetuksen, jolla se määräsi ravitsemisliikkeet pidettäviksi suljettuina koko maan alueella 4.4.2020 - 31.5.2020. Lisäksi osapuolten välillä on erimielisyyttä siitä, onko vakuutuksenantaja täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa vakuutussopimusta tehtäessä.

Vahingon korvattavuus

FINE toteaa, että vakuutuskorvauksen saaminen vapaaehtoisesta vakuutuksesta edellyttää, että vahinko on aiheutunut kysymyksessä olevassa vakuutussopimuksessa erikseen korvattavaksi määritellystä vahinkotapahtumasta. Mikäli kaikki vakuutusehdoissa määritellyt korvausedellytykset eivät täyty, vahinkoa ei korvata vakuutuksesta, vaikka se sinänsä kohtaisikin vakuutettua omaisuutta tai toimintaa ja olisi sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana ja -alueella.

Tässä tapauksessa sovellettavien epidemiavakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan kohdassa 1.2 määritetyt kustannukset, kun kustannukset ovat suoranainen seuraus viranomaisen voimassa olevan tartuntatautilain (1986/583) tai eläintautilain (1980/55) perusteella antamasta, vakuutuskirjaan merkityssä kiinteässä vakuutuspaikassa sijaitsevaa toimitilaa koskevasta, pakottavasta, kirjallisesta määräyksestä, jolla rajoitetaan tarttuvien tautien leviämistä (epidemia) ja vakuutuksenottajan toimintaa. Toiminnan rajoittamisella tarkoitetaan esimerkiksi määräystä toimitilojen osittaisesta tai täydellisestä käyttökiellosta ja käyttökieltoon liittyvästä, normaalista toiminnasta poikkeavasta desinfioinnista.

Vakuutusehtojen kohdan 1.2 mukaan korvattavia kustannuksia ovat viranomaisen pakottavasta, kirjallisesta määräyksestä aiheutuvat kustannukset. Sellaisiksi on mainittu vakuutuksen kohteena olevan, puhdistettavaksi määrätyn irtaimen omaisuuden puhdistus- ja desinfiointikustannukset, vakuutettuun toimintaan käytetyn, puhdistettavaksi määrätyn rakennuksen tai rakennuksessa sijaitsevan toimitilan puhdistus- ja desinfiointikustannukset sekä vakuutuksen kohteena olevan, hävitettäväksi määrätyn irtaimen omaisuuden hävityskustannukset ja kyseisen irtaimen omaisuuden arvo.

Vakuutusyhtiö on perustanut kielteisen päätöksensä siihen, että T Oy ei ollut joutunut keskeyttämään ravintolatoimintaansa viranomaisen pakottavasta, kirjallisesta määräyksestä toimitilassaan havaitun koronaviruksen takia. Viranomainen ei ollut määrännyt T Oy:n toimitiloja desinfioitavaksi eikä kieltoa ollut kohdistettu juuri T Oy:n vakuutuspaikassa harjoittamaan liiketoimintaan nimenomaan vakuutuspaikassa todetun viruksen vuoksi.

FINE toteaa, että käytettävissä olevan selvityksen perusteella T Oy:n liiketoiminta ei ole keskeytynyt vakuutusehtojen kohdassa 1.1 määritellystä syystä T Oy:n vakuutuspaikassa havaitun koronaviruksen aiheuttaman, vakuutusehtojen kohdassa 1.2 määritellyn esinevahingon johdosta. Näin ollen vakuutusyhtiön kielteinen päätös olla korvaamatta T Oy:lle epidemian johdosta seurannutta katemenetystä, on vakuutusehtojen mukainen.

Kysymys vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudesta

T Oy on lisäksi väittänyt asiassa, ettei vakuutusyhtiö ole täyttänyt vuonna 2018 tiedonantovelvollisuuttaan T Oy:tä kohtaan tekeillä olleen yritysvakuutussopimuksen ja erityisesti sen epidemia- ja keskeytysvakuutusosien sisällöstä.

Saadun selvityksen mukaan T Oy oli käyttänyt vakuutussopimuksen tekemisessä apunaan vakuutusmeklaria. Vakuutusmeklari on toiminut vakuutussopimuksen tekemisessä T Oy:n asiamiehenä sen toimeksiannosta. Vakuutusmeklarin asiana on tällöin ollut toimittaa selvitys vakuutusturvan sisällöstä T Oy:lle vakuutusyhtiöltä saamiensa tietojen pohjalta. FINE toteaa selvyyden vuoksi, ettei se ole toimivaltainen käsittelemään asiaa siltä osin kuin siinä mahdollisesti olisi kyse T Oy:n ja sen vakuutusmeklarin välisestä toimeksiantosuhteesta.

T Oy:n mukaan sen tarkoituksena oli ollut ottaa vastaavan sisältöiset vakuutukset, kuin samaan konserniin kuuluneilla kahdella muulla ravintola-alan yhtiöllä oli ollut niiden edellisessä vakuutusyhtiössä. FINElle toimitetusta asiakirjaselvityksestä ei ilmene, että T Oy:n mainitusta tarkoituksesta olisi kuitenkaan kerrottu vakuutusyhtiölle tai vakuutusmeklarillekaan. FINE katsoo, että arvioitaessa kysymystä vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä, on nyt käsiteltävässä asiassa joka tapauksessa kuitenkin ratkaisevaa se, millaiset tiedot tekeillä olleen vakuutussopimuksen sisällöstä vakuutusyhtiö oli vuonna 2018 luovuttanut T Oy:tä edustaneelle vakuutusmeklarille.

Asiakirjojen mukaan kysymyksessä olevan vakuutuskokonaisuuden osalta vuonna 2018 on ollut käytössä vakuutusyhtiön 1.1.2015 voimaan tullut tuote-esite. Esitteen omaisuusvakuutuksia koskevassa osassa sivulla 15 on kuvattu epidemiavakuutuksesta korvattavat kulut. Keskeytysvakuutuksen sisältöä on kuvattu tuote-esitteen sivulta 28 alkaen. Esitteen sivulla 29 on muun muassa kerrottu, että keskeytysvakuutuksessa korvauksen edellytyksenä on, että keskeytys on suoranainen seuraus sellaisesta esinevahingosta, joka korvataan keskeytysvakuutukseen liitettyjen omaisuusvakuutusehtojen perusteella.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että kun kyse on elinkeinonharjoittajan kanssa tehdystä elinkeinotoimintaa koskevasta vakuutussopimuksesta, vakuutuksenottajalle voidaan asettaa tavallista kuluttajaa laajempi velvollisuus perehtyä itsekin tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön. FINE katsoo, että perehtymällä asianmukaisella huolellisuudella vakuutuksesta annettuun edellä kuvattuun tuote-esitteeseen T Oy on saanut riittävät tiedot epidemiavakuutuksen piiriin kuuluvista korvattavista kustannuksista sekä siitä, että myös keskeytysvakuutuskorvauksen saamiseksi kyseen on oltava mainitusta epidemiavakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman aiheuttamasta toiminnan keskeytymisestä.

FINE toteaa, että vakuutuksenantajalle vakuutussopimuslain 5 §:ssä asetettu tiedonantovelvollisuus ei merkitse velvollisuutta vakuutusehtojen jokaisen määräyksen seikkaperäiseen läpikäymiseen vakuutuksen hakijan kanssa ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuuden täyttäminen ei myöskään edellytä tarjottavan vakuutuksen vertailua muiden vakuutusyhtiöiden vakuutustuotteisiin. Riittävää on vakuutuksen keskeisen sisällön ja olennaisten rajoitusten selvittäminen vakuutussopimuksen tekemistä harkitsevalle esimerkiksi vakuutussopimuksen sisältöä kuvaavan tuoteselosteen avulla.

Selostamillaan perusteilla FINE katsoo, että vakuutusyhtiö on täyttänyt sille laissa säädetyn tiedonantovelvollisuutensa T Oy:n vakuutussopimusta tehtäessä eikä T Oy:llä ole oikeutta korvaukseen myöskään sillä perusteella, että tiedonantovelvollisuus vakuutuksen korvauspiiristä olisi laiminlyöty.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Taivalantti

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia