Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 23.9.2019 mukaan A:lle (s. 1950) määrättiin 10.5.2018 Burana-tulehduskipulääke poskiontelontulehduksen hoitoon. A:lla todettiin sittemmin munuaisten vajaatoiminta. A katsoi, että munuaisten vajaatoiminta johtui Buranan käytöstä ja haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireilun korvattavuus lääkevahinkona edellyttää todennäöistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö totesi, että A:lla oli kudosnäytteiden perusteella diagnosoitu IgA-nefropatia. Sen syytä ei varmuudella tunneta, mutta kysymyksessä on sisäsyntyinen sairaus, joka ei aiheudu tulehduskipulääkkeen käyttämisestä. Kyseessä ei siten ollut korvattava lääkevahinko.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A kertoo, että hänelle määrättiin keväällä 2018 kolme kertaa antibioottikuuri poskiontelontulehdukseen ja hän sai kehotuksen syödä särkylääkkeitä. A kävi useita kertoja lääkärissä ja aina käskettiin ottamaan lisää särkylääkkeitä. A:lla oli käytössä Burana 600 mg annoksella 3 tablettia päivässä ja Panadol 500 mg samoin annoksella 3 tablettia päivässä. A tiedusteli lääkäreiltä, ovatko annokset turvallisia, ja näin vakuutettiin. A valitti aina lääkäreille, että hän oksensi päivittäin ja oli laihtunut vajaassa kahdessa kuukaudessa 6 kilogrammaa, ruoka ei maistunut ja olo oli muutenkin aina huono. Lääkärit määräsivät vielä lisää lääkkeitä särkylääkkeiden lisäksi. Lopputulos oli munuaisten vajaatoiminta. A:n mukaan nefrologi on arvioinut, että kyseessä on ollut lääkkeiden aiheuttama tilanne. A vaatii 5.000 euron korvausta kuluista sekä kivusta ja särystä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan päätöksessään esitetyn kannan.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 23.2.2016 - 29.4.2019.

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 20.4.2018 mukaan A:lla on alkanut nuha jo ennen joulua ja nyt noin 2 - 3 viikon ajan on ollut lisäksi paineentunnetta vasemmassa poskiontelossa. Limaa valuu nieluun, A:lla on välillä ollut kuumeinen olo sekä yskää ja päänsärkyä. A:lle on kirjoitettu Amorion-antibioottikuuri nenän sivuontelotulehduksen hoitoon. Tekstin 1.5.2018 mukaan A:lle on kirjoitettu pitkittyneen limakalvoturvotuksen hoitoon Prednisolon-kuuri. Tekstin 10.5.2018 mukaan antibiootti- ja kortisonikuurit eivät ole auttaneet oireisiin. A on kärsinyt päänsärystä, jonka syyksi on epäilty silmiä. Lääkäri on kirjoittanut reseptin Panadolista, jota voi käyttää samanaikaisesti Buranan kanssa. A on kertonut käyttäneensä yhden Burana 600 mg:n ja oksentanut ja häntä on tästä johtuen suositeltu kokeilemaan 300 - 400 mg:n annosta. Tekstin 17.5.2018 mukaan oireilu on edelleen jatkunut ja A:sta on tehty lähete korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille. Särkylääkkeitä A:n mainitaan käyttäneen hyvin maltillisesti ja häntä on ohjeistettu, että annosta voi tarvittaessa nostaa. A:lla on ollut ajoittain käytössä nuhaoireiluun Singulair, nyt on kirjoitettu antihistamiinilääkitykseksi kokeiluun Aerius. Tekstin 23.5.2018 mukaan A:lle on kirjoitettu Doximycin-kuuri.

Päivystyksen tekstin 15.6.2018 mukaan A on tullut päivystykseen lähetteellä akuutin munuaisten vajaatoiminnan ja myyräkuume-epäilyn vuoksi. A on viimeksi ollut terveyskeskusvastaanotolla päänsäryn vuoksi 13.6.2018. Hänellä on ollut myös kovasti pahoinvointia viimeisten parin päivän ajan, ei kuitenkaan oksentelua. Verenpaine on ollut parin päivän ajan 198/98, kun A:n verenpaineet ovat aiemmin olleet varsin matalat, tasoa 100 - 120/60. Neurologisia oireita A:lla ei ole ollut. Kreatiniiniarvo on ollut kohonnut (317, viitearvo 50 - 90). A on otettu osastolle akuutin munuaisten vajaatoiminnan hoitoon. Tekstin 18.6.2018 mukaan A on kotiutettu hyväkuntoisena ja ohjelmoitu jatkoselvittelyjä. Nefrologin tekstin 27.8.2018 mukaan A:lta on otettu munuaisesta koepala, jonka perusteella on diagnosoitu IgA-nefropatiaan sopiva vanha munuaiskerästulehdus. Nefrologi on arvioinut, että oireistossa on aiemmin saattanut olla mukana myös tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyvän munuaistulehduksen kuvaa ottaen huomioon, että A:lla on edeltäneen kevään aikana ollut runsasta tulehduskipulääkkeiden käyttöä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla diagnosoitu IgA-nefropatia korvata lääkevahinkovakuutuksesta Burana-lääkkeen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lle on keväällä 2018 määrätty poskiontelontulehduksen oireiden hoitoon tulehduskipulääke Burana. Asiakirjoista ei tarkoin ilmene, kuinka suurina annoksina A on lääkettä käyttänyt; sairauskertomustietojen perusteella annokset ovat olleet varsin maltillisia. A on 15.6.2018 otettu sairaalahoitoon akuutin munuaisten vajaatoiminnan takia ja hänellä on sittemmin diagnosoitu IgA-nefropatia.

IgA-nefropatia on yleisin munuaiskerästulehdus, joka on usein hitaasti, vuosikymmenien kuluessa etenevä. Suurin osa potilaista on täysin oireettomia etenkin sairauden alkuvaiheessa eikä yleensä voida arvioida, kuinka kauan potilas on IgA-nefropatiaa sairastanut. Kyseessä on autoimmuunisairaus. IgA-nefropatian tiedetään vaikeutuvan infektioiden yhteydessä. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei IgA-nefropatia ole todennäköisesti aiheutunut Burana-lääkkeen käytöstä eikä lääkkeen käytöllä ole todennäköisesti ollut merkittävää vaikutusta A:n munuaisvaurion pahenemiseen. A:n sairaus ei munuaiskoepalan löydösten perusteella ole ollut akuutti. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila