Tapahtumatiedot

A otti puhelimitse yhteyttä vakuutusyhtiöön 6.8.2019 pyytäen tarjousta vakuutuksesta rakenteilla olevalle omakotitalolleen. Puhelinkeskustelussa käytiin läpi muun muassa irtaimiston ja rakennustyömaalla olevien työkalujen vakuutusturvaa. Vakuutusyhtiö teki A:lle samana päivänä tarjouksen vakuutusturvasta.

A otti 12.8.2019 uudelleen yhteyttä vakuutusyhtiöön tiedustellen muun ohessa vielä uudelleen työkaluihin kohdistuvien varkausvahinkojen korvattavuutta ja irtaimistovakuutuksen vakuutusmäärän riittävyyttä työkalujen osalta. Kotivakuutuksen sovittiin puhelinkeskustelussa alkavan muun muassa irtaimiston vakuutusmäärän ja rakennuksen kokonaisalan osalta täsmennettyjen tietojen pohjalta samana päivänä.

Varkausvahinko 29.11. – 30.11.2019

A:n vahinkoilmoituksen 5.1.2020 ja poliisin tutkintailmoituksen mukaan omakotitalon rakennustyömaalla olleeseen kuomulliseen perävaunuun oli 29.11. – 30.11.2019 välisenä yönä murtauduttu. Perävaunusta oli anastettu runsaasti sähkökäyttöisiä työkaluja. Rakenteilla olevaan rakennukseen oli tunkeuduttu pressu leikkaamalla ja sieltä oli anastettu työmaavalaisin.

Vakuutusyhtiö ilmoitti A:lle puhelimitse, että vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava, koska kyse on vakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitetusta perävaunuun jätettyjen sähkötyökalujen varkaudesta.

A vetosi ennen vakuutussopimuksen tekemistä saamiinsa tietoihin, joiden mukaan työkalujen vahingot ovat vakuutuksesta korvattavia. Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään 30.1.2020 vakuutuksen rajoitusehtoon 6.24, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata muun muassa perävaunuun jätettyjen elektronisten laitteiden ja sähkötyökalujen anastusta.

A pyysi vakuutusyhtiötä oikaisemaan korvauspäätöstään. Hän vetosi siihen, että vakuutusyhtiö ei lain edellyttämällä tavalla ole korostanut A:lle vakuutusturvan rajoituksia ja tarjonnut tietoa riittävän ymmärrettävässä muodossa.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään. Asiaa käsiteltiin myös vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä. Sähköpostitse 9.6.2020 antamassaan korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö totesi, että vakuutusyhtiön edustaja oli tehnyt A:lle tarjouksen rakenteilla olevan omakotitalon vakuuttamisesta 6.8.2019. A:lle on lähetetty postitse vakuutusta koskeva tuoteopas ja vakuutusehdot 12.8.2019. A on keskustellut työmaalla olevista rakennustyövälineistä ja niiden säilytyksestä vakuutusyhtiön edustajan kanssa 12.8.2019. A on kertonut, että työvälineitä säilytetään suurimmalta osin työmaakopissa, joka on lukittu.

Varkausvahingon sattumisen jälkeen A on 23.12.2019 tiedustellut vakuutusyhtiön puhelinpalvelusta työvälineiden säilytyksestä työmaalla ja varkausvahingon korvattavuudesta. A on kertonut, että työkaluja säilytettään työmaakopissa ja kärryssä. Tuolloin A:lle on virheellisesti kerrottu, että riittävä suojaus työvälineille on, jos niitä säilytetään ”jonkun näköisessä kopissa tai säilytystilassa”

Vakuutusyhtiö on toimittanut vakuutuksesta sopimisen jälkeen A:lle tuoteselosteen ja vakuutusehdot. Päätöksen mukaan vakuutusyhtiö katsoo näin menettelemällä täyttäneensä vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa. Puhelussa 12.8.2019 A on kertonut, että työvälineitä säilytetään suurimmalta osin lukitussa työmaakopissa. Vakuutusyhtiön mielestä A:n kanssa keskustellut työntekijä ei ole tehnyt virhettä, kun hän ei ole erikseen ottanut esille peräkärryssä säilytettävien työkalujen korvattavuutta, koska peräkärrystä ei ole keskusteltu puhelun yhteydessä. Puhelinkeskustelu 23.12.2019 on käyty vahingon tapahtumisen jälkeen, eikä se vaikuta vahingon korvattavuuteen. Kyse on ollut rajoitusehtokohdassa tarkoitetusta vahinkotapahtumasta ja vakuutusyhtiö ei ole laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan. Korvauspäätöstä ei muutettu.

Varkausvahinko 14.8. – 15.8.2020

A:n vahinkoilmoituksen 20.8.2020 ja poliisin tutkintailmoituksen mukaan omakotitalon rakennustyömaalla lukittuna olleeseen työmaakoppiin (matkailuvaunu) oli murtauduttu 14.8. – 15.8.2020 välisenä yönä. Työmaakopissa säilytettyjä elektronisia työkaluja ja muuta irtaimistoa oli anastettu. Myös rakenteilla olevissa rakennuksissa oli käyty.

Korvauspäätöksessään 8.9.2020 vakuutusyhtiö viittasi A:n toimittamaan kuvaan siirtolupatunnuksesta. Vakuutusyhtiö on siirtolupatunnuksen perusteella selvittänyt, että kyseessä on perävaunu. Vakuutusyhtiö on korvannut vahingon muiden kuin sähkötyökalujen ja elektronisten laitteiden osalta. Vakuutusehtojen mukaan sähkötyökalujen tai elektronisten laitteiden anastusta perävanusta ei korvata.

Asiakkaan valitus

A vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa vahingot kotivakuutuksesta aiemmin esitettyjen korvaushakemusten mukaisesti.

Vakuutuksesta annetut tiedot

A viittaa vakuutusyhtiön puhelinkeskusteluista 6.8. ja 12.8.2019 laatimiin litterointeihin. Näistä ilmenee, että A:n keskeinen intressi vakuutuksen ottamiselle on ollut riski työntekijöiden työkalujen varastamisesta työmaalta. A on tuonut puheluissa toistuvasti ja selkeästi esille vakuutustarpeensa. Hän sai ensimmäisen puhelun jälkeen vakuutustarjouksen ja melkoisen nivaskan vakuutusehtoja, joiden sisältöä hän ei maallikkona sisäistänyt. Siksi A soitti uudestaan vakuutusyhtiöön ja kysyi vielä ennen tarjouksen hyväksymistä, mitä rajoituksia työkalujen korvaamiselle anastustapauksessa on. Vakuutusneuvojan vastauksena oli, että tämä riippuu työkalujen säilytystavasta: ”että onko ne missään sisällä vai onko ne ihan vaan piha-alueella”. A vastasi, että työkaluja säilytetään suurimmalta osin lukitussa työmaakopissa. A:n mielestä vakuutusyhtiön olisi tullut ehdottomasti tässä yhteydessä mainita ne poikkeukset säilytystiloihin, jotka eivät lukittuinakaan täytä vakuutusehtojen edellytyksiä eli autot ja perävaunut. A:n mielestä kyseessä on vakuutussopimuslain 5 §:ssä tarkoitettu olennainen rajoitus pääsääntöön, jonka mukaan lukitusta tilasta anastetut työkalut korvataan vakuutuksesta. Työkalut ovat olleet vakuutusneuvojan mainitsemin tavoin ”sisällä” ja vieläpä lukkojen takana. A katsoo vakuutusyhtiön laiminlyöneen neuvontavelvollisuutensa.

A kiinnittää huomiota siihen, että vakuutusehtojen kohdassa 4.2., jossa mainitaan rakennuspaikalla olevien omien ja työntekijöiden työkalujen korvaamisesta enintään 5.000 euroon asti, ei ole viittausta muihin rajoitusehtoihin. A:n vakuutusyhtiöltä saama ohjenivaska on 19 sivun mittainen, todella pienellä printillä painettu, ja tietoa sekä rajoituksia on ripoteltu ympäriinsä. Vakuutusyhtiö itsekin on vastineessaan kertonut lainsäädännön edellyttävän, että vakuutuksenantaja kiinnittää huomiota vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin, jollainen perävaunua koskeva rajoitus on. A:n ei pidä ehtonivaskan lähettämistä tässä suhteessa asianmukaisena menettelytapana.

Puhelinkeskustelussa 12.8.2019 vakuutusneuvoja sanoi A:n kysyessä työkalujen korvauksen enimmäismäärästä monta kertaa, että enimmäismäärä on irtaimistolle vakuutuksessa määritelty maksimi eli 30.000 euroa. Tältäkin osin vakuutusneuvoja nähtävästi antoi aivan vääriä neuvoja ja jätti mainitsematta ehtokohdan 4.2 mukaisen rajoituksen, aivan kuten hän jätti mainitsematta ehtokohdan 6.24 rajoituksen. A hämmästelee, miten kuluttaja voi havaita rajoitusehdot sopimusehdoista, jos vakuutusneuvojien osaaminen on tätä tasoa. A on nähnyt poikkeuksellisen paljon vaivaa selvittääkseen, mitä vakuutusyhtiö edellyttää työkalujen korvaamiselle anastustilanteessa, mutta tätä tietoa ei ole hänelle selkeässä muodossa annettu.

Varkausvahinko 29.11. – 30.11.2019

Omakotirakennustyömaalle oli hankittu lukittava työmaakoppi, jossa työkaluja olisi ollut mahdollisuus säilyttää. Koska kummassakaan ennen vakuutussopimuksen tekemistä käydyssä puhelinkeskustelussa ei kiinnitetty huomiota siihen, ettei perävaunussa voi säilyttää työkaluja, eikä A itse huomannut tätä kirjallisesti toimitetuista vakuutusehdoista, työkalujen säilytystilana päätettiin käyttää työmaakopin ja rakennettavan talon väliin laitettua kahdella lukolla lukittua perävaunua, jotta työmaakoppi palvelisi työmiehiä paremmin taukotilana. A ei ymmärtänyt, että valinnalla näiden välillä olisi merkitystä. A:n mielestä peräkärry on tässä tapauksessa toiminut kiinteänä varastokoppina. Peräkärry ei myöskään ole ollut yleisellä paikalla kadun varressa, vaan yksityisellä kotirauhan suojaamalla alueella työmaakopin takana. Kyse ei ollut mistään tilapäisestä varastoinnista, vaan työkalut oli tarkoitus säilyttää peräkärryssä työmaakopin takana koko rakennusajan eli ainakin vuoden. A:n mielestä työkalut eivät olisi olleet paremmassa suojassa myöskään työmaakopissa.

Varkausvahinko 14.8. – 15.8.2020

A:n valituksen mukaan ensimmäisen varkauden jälkeen rakennustyömaalle hankittiin lukittava taukovaunu / työmaakoppi, joka vakuutusyhtiöltä saadun palautteen perusteella olisi sellainen, missä säilytetyt rakennustyömaan työkalut kuuluisivat kotivakuutuksen piiriin. Työmaakoppiin murtauduttiin 14.8.2020 ja työkalut anastettiin. Vakuutusyhtiö kieltäytyi jälleen korvaamasta työkaluja, koska kyseessä oli perävaunu.

A:n mielestä kyseisen kaltaista työmaakoppia, joka on luonteeltaan kontti tai taukovaunu, ei ole rajattu korvausvelvollisuuden ulkopuolelle vakuutusehdoissa. Kyse on vuonna 1985 valmistetusta Matkaaja Paussi TA 6 – taukovaunusta tai työmaakopista, joka on 6 henkilölle mitoitettu ruokailu- ja taukotila. Sen vakiovarustus sisältää myös säilytystilaa työkalujen yms. säilyttämiseksi. Koppia ei ole tarkoitettu henkilöiden tai tavaroiden kuljetukseen eikä matkailuun. Ajoneuvolain 17 §:n 2 momentin luokittelun mukaan A katsoo, että kyseessä on perävaunun sijaan hinattava laite. Se, että koppi on joskus rekisteröity, ei muuta sen ensisijaista käyttötarkoitusta. Teknisesti koppi vastaa Matkaaja Oy:n valmistamia asuntovaunuja. Se on varustettu jarruilla ja muilla varusteilla, jotka mahdollistavat kopin siirtämisen maantiellä. Koska koppi ei ole rekisterissä eikä vakuutuksessa, pitää sen siirtämiseksi hakea aina erikseen siirtolupa. A:n hakemaa siirtolupaa on käytetty kertaluontoisesti, kun A siirsi kopin toiselta paikkakunnalta rakennustyömaalle.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan A:n vaatimukset perusteettomina. Vakuutusyhtiö toistaa korvauspäätöksissään esittämänsä seikat lausuen lisäksi seuraavaa.

Vakuutuksesta annetut tiedot ja varkausvahinko 29.11. – 30.11.2019

A:lle on tehty ensimmäinen tarjous rakenteilla olevan omakotitalon vakuuttamisesta 6.8.2019 samana päivänä käydyn puhelinkeskustelun perusteella. A on vielä 12.8.2019 keskustellut puhelimitse vakuutusyhtiön edustajan kanssa. A on tiedustellut työmaalla olevien työkalujen osalta, mikä on korvausraja, jos työkaluja varastetaan, ja asiakaspalvelija on vastannut, että se riippuu siitä, millä tavalla työkaluja on säilötty. A on kertonut, että työkalut ovat suurimmalta osalta sisällä työmaakopissa, joka on lukittu. Näiden lisäksi on jotain telineitä ja vastaavia, jotka ovat ketjulla kiinni johonkin isompaan, mitä ei voi laittaa sisälle. Asiakaspalvelija on kertonut siinä tapauksessa korvausmäärän kattavan työkalut siten, että ne kuuluvat vakuutuksen piiriin.

A:lle on lähetetty postitse kotivakuutuksen tuoteopas ja vakuutusehdot 6.8.2019 sekä 12.8.2019. Tuoteoppaan sivulla 6 kerrotaan, että vakuutusyhtiö ei korvaa kotivakuutuksesta, jos perävaunusta varastetaan optisia tai elektronisia laitteita tai sähkötyökaluja. Vakuutusehtojen kohdan 6.24 mukaan vakuutuksesta ei korvata perävaunuun, ajoneuvon tai perävaunun ulkopuoliseen tavarasäilöön, ajoneuvon tai polkupyörän tavaralaukkuun tai telttaan jätettyjen optisten tai elektronisten laitteiden eikä sähkötyökalujen anastusta. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koske optisten tai elektronisten laitteiden tai sähkötyökalujen anastusta matkailuperävaunusta. Tarjousasiakirjojen saatteessa asiakasta pyydetään tarkastamaan, että tarjous on tarkoitetun mukainen.

Varkausvahinko on sattunut 30.11.2019 ja A on soittanut vakuutusyhtiölle 23.12.2019 tunnistautumatta tiedustellakseen kotivakuutuksen ottamista, koska on kertomansa mukaan aloittelemassa omakotitalon rakennusprojektia tammikuun puolella. A on kysynyt, että jos työmaalle viedään työkaluja ja niitä säilytetään kärryssä tai vastaavassa, korvaako vakuutus työkalujen varkauden. Asiakaspalvelija on vastannut tähän, että työkalut kannattaa vakuuttaa irtaimistovakuutuksella, johon liitettävällä rikosturvalla työkalut ovat vakuutettuna. A on varmistanut vahingon korvattavuutta, jos työkalut ovat lukon takana jonkun näköisessä kopissa tai säilytystilassa, mihin asiakaspalvelija on vastannut myönteisesti.

Ensimmäisessä puhelussa 6.8.2019 A on tiedustellut työkalujen vakuutuksesta. Asiakaspalvelija on kertonut niiden sisältyvän irtaimistoon, mutta tässä puhelussa ei ole käynyt ilmi, missä työkaluja säilytetään. Seuraavassa puhelussa 12.8.2019 A on soittanut vakuutusyhtiöön tutustuttuaan tarjoukseen ja tiedustellut muiden asioiden lisäksi uudelleen työkalujen korvattavuutta. Asiakaspalvelija on kertonut, että korvattavuus riippuu siitä, missä työkaluja säilytetään. A on kertonut, että työkaluja säilytetään lukitussa työmaakopissa, paitsi telineet lukitaan ketjulla isompiin kohteisiin. Asiakaspalvelija on kertonut, että tällöin työkalut sisältyvät kotivakuutukseen.

A on ennen vahinkoa kertonut säilyttävänsä työkaluja lukitussa työmaakontissa. Myyntitilanteessa vakuutuksen on kerrottu kattavan työkalut riippuen siitä, missä niitä säilytetään. Vahingon satuttua on käynyt ilmi, että A onkin säilyttänyt työkaluja peräkärryssä, mistä hän ei ole kertonut ennen vahinkoa käydyissä puheluissa. Vakuutusyhtiön mukaan A:n mainitsema lukittu työmaakontti kuuluu vakuutuksen piiriin, mutta peräkärry puolestaan ei.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan A:n 23.12.2019 soittamalla puhelulla ei ole vaikutusta 30.11.2019 sattuneeseen vahinkoon. Puhelua ei voida pitää korvauslupauksena 30.11.2019 sattuneen vahingon suhteen. Vakuutusyhtiö katsoo, että A:lle on ennen vakuutuksesta sopimista annettu oikeat ja riittävät tiedot vakuutuksen sisällöstä, eikä asiassa ole sattunut tiedonantovirhettä. A:lle on lähetetty tarjouksen yhteydessä vakuutusta koskeva tuoteopas ja vakuutusehdot. A on kertonut saaneensa asiakirjat tutustuttavaksi. Vakuutusehtojen lisäksi tuoteopas on sisältänyt selkeästi tiedon siitä, että kotivakuutus ei korvaa, jos perävaunusta varastetaan optisia tai elektronisia laitteita tai sähkötyökaluja.

Varkausvahinko 14.8. – 15.8.2020

A:n vahinkoilmoituksen mukaan työkalut ja irtaimisto oli anastettu murtautumalla lukittuun työmaakoppiin (matkailuvaunu). Vakuutusyhtiö on vakuutusehtojen mukaisesti korvannut muut murrossa kadonneet esineet kuin sähkötyökalut ja elektroniset laitteet, joita ehtokohdan 6.24 mukaisesti ei korvata, kun ne on jätetty perävaunuun.

Peräkärryssä, josta työkalut anastettiin, oli siirtolupatunnus, joka on myönnetty yhdelle päivälle (25.2.2019) ja siirrolle peräkärryn säilytyspaikkaan. Peräkärryn tiedoista ilmenee, että kyseessä on peräkärry, johon on rakennettu koppi päälle. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan peräkärryä ei ole tarkoitettu matkailukäyttöön. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö katsoo, että kyse on isosta perävaunusta, ei matkailuperävaunusta. Yhtiö on tämän vuoksi soveltanut maksettavaan korvaukseen ehtokohdassa 6.24 kerrottua rajoitusta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu muun muassa seuraavat selvitykset:  

• A:n vahinkoilmoitukset ja poliisin asiakirjoja
• Vakuutusyhtiön korvauspäätökset
• Litteroinnit puhelutallenteista, jotka koskevat puheluita 6.8., 12.8., 29.10. ja 23.12.2019
• Kotivakuutusta koskeva tuoteopas (voimassa 1.4.2019 alkaen)
• Kotivakuutusehdot 1.4.2019 ja 1.11.2019

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee vuoden 2019 marraskuussa ja vuoden 2020 elokuussa sattuneiden varkausvahinkojen korvattavuutta siltä osin kuin kyse on työkalujen ja elektronisten laitteiden menettämisestä. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko vakuutusyhtiö täyttänyt vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Kyse on myös siitä, onko työmaakoppia, johon elokuussa 2020 sattunut varkausvahinko on kohdistunut, pidettävä vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitettuna perävaununa. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 5 §:n (238/2018, Tiedot ennen sopimuksen tekemistä) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 5 §:n 3 momentin mukaan edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa ja niitä annettaessa on otettava huomioon tarjottavan vakuutuksen monimutkaisuus ja se, onko vakuutuksen hakija kuluttaja tai tähän 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettava vai muu henkilö, sekä muut asiakkaan tai asiakasryhmän ominaisuudet.

Saman lainkohdan 4 momentin mukaan vakuutusten etämyynnissä kuluttajalle annettavista ennakkotiedoista säädetään kuluttajansuojalain (38/1978) 6 a luvussa.

Vakuutussopimuslain 5 a §:n (238/2018, Tietojen toimittaminen pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla) mukaan ennen sopimuksen tekemistä annettavat tiedot on toimitettava paperilla tai muulla pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla. Siitä, mitä tietojen toimittamistapaa on kulloinkin käytettävä, sekä tietojen toimittamisen yleisistä vaatimuksista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Solvenssi II -direktiivin I liitteessä tarkoitettuja vahinkovakuutuksia koskeva vakiomuotoinen asiakirja on kuitenkin toimitettava paperilla tai muulla pysyvällä tavalla. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tiedoista, jotka asiakirjassa on oltava, asiakirjan laatimiskielestä ja muista asiakirjaa koskevista seikoista ottaen huomioon vakuutusten tarjoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/97 20 artiklan 5–9 kohdan säännökset. Komission teknisillä sääntelystandardeilla säädetään tarkemmin asiakirjan vakiomuotoisesta esitystavasta ja sen sisältämien tietojen yksityiskohtaisesta esitystavasta.

Vakuutussopimuslain 9 §:n (543/1994, Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista) mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Kotivakuutusehtojen 1.4.2019 kohdan 4.2 (Rakentaminen ja peruskorjaus) mukaan vakuutuskirjassa mainitut rakennukset ja vuokra- ja osakehuoneiston osat ovat vakuutettuina myös silloin, kun ne ovat rakenteilla tai peruskorjattavina.

Rakennuksen ja vuokra- ja osakehuoneiston osien vakuutukseen sisältyy rakennus- ja peruskorjausaikana myös seuraava omaisuus:
- vakuutuspaikkaan siirrettäväksi tarkoitetut ja vakuutetun omistamat rakennustarvikkeet edellyttäen, että tarvikkeet siirretään vakuutuspaikkaan viimeistään 6 kuukauden kuluttua omistusoikeuden siirtymisestä.
- vakuutuspaikasta poissiirretyt rakennustarvikkeet, enintään 6 kuukauden yhdenjaksoisen ajan poissiirrosta.
- rakennus- tai peruskorjauspaikassa olevat vakuutetun omistamat työkalut yhteensä enintään 5 000 euroon asti ja rakennus- ja peruskorjaustyötä suorittavien vieraiden työntekijöiden vaatteet ja työkalut, tilapäiset työmaarakennukset sekä vuokratut ja lainatut koneet ja laitteet yhteensä enintään 5 000 euroon asti. Tässä kohdassa mainitulle omaisuudelle aiheutuneista vahingoista korvataan palo- ja luonnonilmiöturvan palovahingot. Lisäksi korvataan rikosturvan vahingot, jos rakennukselle on voimassa rikosturva.

Ehtokohdan 5.1.2 (Rikosturva) mukaan rikosturvasta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta varkaudesta, ryöstöstä, murrosta tai ilkivallasta aiheutunut vahinko.

Ehtokohdan 6 (Vakuutuksesta ei korvata) alakohdan 6.24 mukaan vakuutuksesta ei korvata perävaunuun, ajoneuvon tai perävaunun ulkopuoliseen tavarasäilöön, ajoneuvon tai polkupyörän tavaralaukkuun tai telttaan jätettyjen optisten tai elektronisten laitteiden eikä sähkötyökalujen anastusta. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koske optisten tai elektronisten laitteiden tai sähkötyökalujen anastusta matkailuperävaunusta.

Tapauksen arviointiin sovelletaan 14.8. – 15.8.2019 sattuneen varkausvahingon osalta kotivakuutusehtoja 1.11.2019, jotka ovat tapaukseen soveltuvilta osin sisällöltään aiempia vakuutusehtoja vastaavat.

Asian arviointi

Varkausvahingon 29.11. – 30.11.2019 korvattavuus vakiovakuutusehtojen mukaan

Kyse on ollut kuomullisesta perävaunusta murtautumalla anastettujen sähkötyökalujen varkausvahingosta. Kotivakuutuksen rajoitusehtokohdan 6.24 mukaan vakuutuksesta ei korvata muun muassa perävaunuun jätettyjen elektronisten laitteiden tai sähkötyökalujen anastusta.

Tässä tapauksessa marraskuussa 2019 sattunut varkausvahinko on kohdistunut perävaunuun. Esitetyn selvityksen mukaan vahinkotapahtumassa on menetetty perävaunussa säilytettyjä sähkökäyttöisiä työkaluja. Näin ollen vakuutusyhtiön vetoama rajoitusehto soveltuu varkausvahinkoon. Vakuutuslautakunta pitää näistä syistä vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakiovakuutusehtojen mukaisena.

Oliko vakuutusyhtiö laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa?

Asiakas on vedonnut siihen, että vakuutusyhtiö ei ole antanut vakuutusta myytäessä hänelle riittävän selviä tietoja sähkötyökalujen ja elektronisten laitteiden perävaunussa säilyttämistä koskevasta ehtokohdan 6.24 mukaisesta korvausrajoituksesta.

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin (238/2018) mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 114/1993) 5 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan vakuutusturvan rajoituksilla tarkoitetaan paitsi vakuutusehdoissa erikseen rajoituksina mainittuja, korvauspiirin ulkopuolelle jääviä vahinkoja myös muita ehtomääräyksiä, jotka käytännössä merkitsevät vakuutusturvan rajoittamista siitä, mitä vakuutuksen hakija yleensä saattaa kyseiseltä vakuutukselta odottaa. Rajoituksen olennaisuus arvioidaan sen mukaan, mitä tavallisen vakuutusta harkitsevan henkilön voidaan olettaa pitävän kyseisessä vakuutuksessa tärkeänä.

Hallituksen esityksessä (HE 114/1993) on todettu, että pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot.

Vakuutuslautakunta pitää asiassa esitetyn selvityksen perusteella riidattomana, että A on ennen vakuutuksesta sopimista 12.8.2019 saanut vakuutusyhtiön 6.8.2019 päivätyn vakuutustarjouksen mukana olleet vakuutusehdot, kotivakuutuksen tuoteoppaan ja vakuutusta koskevan avaintietoasiakirjan. Tuoteoppaan sivulla kuusi (Emme korvaa X-vakuutuksesta) oikeanpuoleisessa sarakkeessa on maininta siitä, että vakuutuksesta ei korvata perävaunusta varastettuja optisia tai elektronisia laitteita tai sähkötyökaluja. Lautakunta katsoo, että tuoteoppaassa oleva tieto riidanalaisesta rajoitusehdosta on ollut oppaaseen tavanomaisella huolellisuudella tutustumalla selkeästi havaittavissa. Vakuutusyhtiön on tuoteselosteen antamalla lähtökohtaisesti katsottava täyttäneen tiedonantovelvollisuutensa rajoitusehdon 6.24 osalta.

A on vedonnut siihen, että hän ei ole vakuutusyhtiön edustajien kanssa 6.8. ja 12.8.2019 käydyissä puhelinkeskusteluissa saanut tietoa siitä vakuuttamisintressinsä kannalta keskeisestä seikasta, että perävaunussa säilytettävät sähkötyökalut on rajattu varkausturvan korvauspiirin ulkopuolelle.

Vakuutuslautakunnalle toimitetuista puheluita koskevista litteroinneista ilmenee, että 6.8.2019 käydyssä puhelinkeskustelussa A on pyytänyt vakuutusyhtiöltä tarjousta rakenteilla olevalle omakotitalolle. A on puhelinkeskustelun alussa tuonut esille, että omakotitalon rakennustyömaalla olevien työkalujen kuuluminen täydestä arvostaan vakuutusturvan piiriin on vakuutettujen kannalta keskeinen seikka. Myöhemmin irtaimiston arvosta keskusteltaessa A on arvioinut ”työkoneiden” arvoksi noin 15.000 euroa.  A on tämän jälkeen pohtinut irtaimiston enimmäiskorvauksen riittävyyttä työkalujen arvon kannalta. Hän on maininnut, että työkalujen arvon perusteella enimmäiskorvausta on mahdollisesti tarpeen korottaa 30.000 euroon.

A on 12.8.2019 käydyn puhelinkeskustelun aluksi kertonut saaneensa vakuutusyhtiöltä vakuutustarjouksen ja todennut esittävänsä joitakin kysymyksiä tarjoukseen liittyen. Hän on ilmoittanut irtaimiston vakuutusmääräksi 30.000 euroa, koska työmaalla on melko paljon työkaluja. A on tämän jälkeen ilmeisesti tiedustellut tarjouksessa mainitusta tilapäisesti muualle siirrettyä irtaimistoa koskevasta enimmäiskorvauksesta (enintään 7.000 euroa) ja kysynyt, mitkä rajat koskevat työkalujen varkausvahinkoja. Vakuutusneuvoja on kertonut asian riippuvan siitä, säilytetäänkö työkaluja sisällä vai ovatko työkalut ”ihan vaan piha-alueella”. A on kertonut, että työkalut ovat suurimmalta osalta sisällä työmaakopissa, joka on lukittu, minkä lisäksi on telineitä ym., jotka on kiinnitetty ketjulla kiinni johonkin isompaan. Vakuutusneuvoja on todennut, että 30.000 euroa kattaa myös nämä esineet.

Lautakunta toteaa, että puhelinkeskusteluissa 6.8. ja 12.8.2019 ei ole suoranaisesti keskusteltu siitä, mitä korvausrajoituksia vakuutusehdoissa on työkalujen säilyttämiseen liittyen. A on vakuutustarjouksen vastaanottamisen jälkeen käydyssä puhelinkeskustelussa tiedustellut vakuutusyhtiön asiakaspalvelijalta lähinnä irtaimiston enimmäiskorvauksen riittävyydestä ja enimmäiskorvausmäärää koskevista poikkeuksista työkalujen säilytystapaan liittyen. A:n käytettävissä on jälkimmäistä puhelinkeskustelua käytäessä jo ollut vakuutuksen tuoteopas, josta perävaunuun jätettyjä sähkötyökaluja ja elektronisia laitteita koskeva korvausrajoitus on käynyt selvästi ilmi. Näissä olosuhteissa sitä, että sähkötyökalujen säilyttämistä koskevia rajoitusehtoja ei ole käyty puhelinkeskustelussa 12.8.2019 enää suullisesti läpi, ei Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan voida pitää tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntinä. Sille, että myöskään A:n kanssa keskustellut vakuutusyhtiön vakuutusneuvoja ei ole vakuutuksen tultua voimaan ja ensimmäisen vahinkotapahtuman satuttua käydyssä puhelinkeskustelussa (23.12.2019) tuonut A:n tiedustelun johdosta esille perävaunussa säilytettäviä sähkötyökaluja koskevaa rajoitusta, ei voida antaa merkitystä arvioitaessa sitä, onko vakuutusyhtiö ennen vakuutussopimuksen syntymistä täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei ole ehtokohdan 6.24 osalta laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan, minkä johdosta puheena oleva vahinko (29.11. – 30.11.2019) ei ole vakuutuksesta korvattava.

A on valituksessaan kiinnittänyt huomiota myös ehtokohdan 4.2 mukaisesta vakuutetun työkaluja sekä toisaalta rakennus- ja peruskorjaustyötä suorittavien vieraiden työntekijöiden työkaluja koskevista 5.000 euron enimmäiskorvausmääristä annettujen tietojen virheellisyyteen. Vakuutusyhtiö ei vastineissaan ole ottanut kantaa A:n tähän väitteeseen.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei A:n saamassa tuoteoppaassa ole mainintoja ehtokohdan 4.2 mukaisista enimmäiskorvausmääristä. Koska vakuutusyhtiön vakuutusneuvoja on puhelussa 12.8.2019 vastauksena A:n toistettuihin kysymyksiin nimenomaisesti kertonut, että vakuutus kattaa omakotitalon rakennustyömaalla olevat (vakuutettujen ja vieraiden työntekijöiden) työkalut enimmäiskorvaukseksi valittuun 30.000 euroon saakka, A on lautakunnan näkemyksen mukaan voinut puhelinkeskusteluissa saamiensa tietojen perusteella perustellusti käsittää, että vakuutukseen ei sisälly muita vakuutettujen ja vieraiden työntekijöiden työkaluja koskevia enimmäiskorvausmääriä. Vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella lautakunta katsoo A:n kotivakuutuksen olevan voimassa ilman ehtokohdan 4.2 mukaisia vakuutettujen työkaluja ja vieraiden työkaluja koskevia 5.000 euron enimmäiskorvausmääriä.

Varkausvahingon 14.8. – 15.8.2020 korvattavuus

Työkaluja on anastettu murtautumalla lukittuun työmaakoppiin. Lautakunnalle toimitetun siirtoluvan mukaan työmaakoppi kuuluu ajoneuvoluokkaan O2/Perävaunu. A on vedonnut ajoneuvolain 17 §:n 2 momenttiin katsoen, että työmaakoppia tulisi pitää perävaunun sijaan hinattavana laitteena, koska sitä ei ole tarkoitettu henkilöiden tai tavaroiden kuljetukseen eikä matkailuun. Vakuutusyhtiö on kiistänyt A:n vaatimuksen vedoten siihen, että kyse on perävaunusta, jota ei ole tarkoitettu matkailukäyttöön, ja jota ei siksi voida pitää matkailuperävaununa. 

Lautakunta toteaa, että kyseessä oleva työmaakoppi on varustettu pyörillä ja se on tarkoitettu toiseen ajoneuvoon kytkettynä siirrettäväksi. Työmaakoppi on siirtoluvasta ilmenevän ajoneuvoluokituksen mukaan perävaunu. Osapuolten välillä on toisaalta riidatonta, että kyseessä olevaa työmaakoppia ei käytetä henkilöiden tai tavaroiden kuljetukseen, eikä sitä tavanomaisesti käytetä ajoneuvoon kytkettynä muutoin kuin siirrettäessä työmaakoppia työmaalta toiselle. Sen sijaan työmaakoppia käytetään työntekijöiden taukotilana, minkä lisäksi siellä voidaan säilyttää tavaraa. Vakuutusyhtiö ei ole vastauksessaan ottanut kantaa A:n kertomukseen siitä, että työmaakoppi vastaa rakenteeltaan Matkaaja Oy:n valmistamia asuntovaunuja. Lautakunnalle toimitettujen valokuvien perusteella työmaakoppi muistuttaa ulkoiselta olemukseltaan enemmän asuntovaunua eli matkailuperävaunua, kuin tavaran kuljettamiseen käytettävää perävaunua.

Ehtokohdan 6.24 mukaan sähkötyökalujen ja elektronisten laitteiden anastus on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle muun muassa perävaunuun, polkupyörän tavaralaukkuun tai telttaan jätettyjen laitteiden osalta. Rajoitus ei kuitenkaan koske elektronisten laitteiden tai sähkötyökalujen anastusta matkailuperävaunusta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että ehtokohta 6.24 on vakuutusyhtiön laatima rajoitusehto, jota ei voida tulkita laajemmin kuin mihin sen sanamuoto antaa aihetta. Kyseessä oleva työmaakoppi, joka on sinänsä ajoneuvoluokituksen mukaisesti perävaunu, poikkeaa rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan ehtokohdassa 6.24 tarkoitetuista teltoista, polkupyörän tavaralaukuista ja esimerkiksi tavanomaisista kuomullisista perävaunuista. Vakuutuslautakunnan arvion mukaan työmaakoppi on suojaavuudeltaan murtovahinkojen osalta vastannut tilapäisen työmaarakennelman, kuten työmaaparakin tasoa. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole kiistänyt A:n väitettä siitä, että työmaakoppi vastaa rakenteeltaan saman valmistajan matkailuperävaunuja, jollaisiin kohdistuvat sähkötyökalujen ja elektronisten laitteiden varkausvahingot ovat ehtokohdan 6.24 mukaisesti korvattavia toisin kuin muunlaisten perävaunujen osalta. Näistä syistä ehtokohdan 6.24 perävaunuun jätettyjä laitteita koskeva rajoitusmääräys ei Vakuutuslautakunnan tulkinnan mukaan sovellu nyt kyseessä olevaan varkausvahinkoon.  Koska 14. – 15.8. tapahtuneessa sähkötyökalujen lukitusta työmaakopista anastamisessa ei näin ollen ole ollut kyse rajoitusehdoissa tarkoitetusta tilanteesta, vahinko on vakuutuksesta korvattava.

Lopputulos

Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa 14.8. – 15.8.2020 sattuneen varkausvahingon osalta A:lle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen. Lautakunta suosittaa lisäksi, että vakuutusyhtiö soveltaa kotivakuutuksen ehtokohtaa 4.2 siten, että kotivakuutus on voimassa ilman vakuutettujen työkaluja ja vieraiden työkaluja koskevia 5.000 euron enimmäiskorvausmääriä. Muilta osin lautakunta ei suosita asiassa muutosta.  

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen