Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan asiakkaan omakotitalon keittiössä havaittiin astianpesukoneen vuoto 3.1.2020. Astianpesukoneelle menevät letkut olivat märät, vettä oli päässyt lattialle ja laatan alle, ja sokkelissa oli irrotettaessa homeen hajua. Astianpesukone oli asennettu 25.7.2017.

Vahinkokartoitusraportin mukaan astianpesukoneen poistoputki oli mennyt poikki nippusiteen kohdalta. Putki oli ollut kiinnitettynä kyseisellä nippusiteellä hanan kupariseen tuloletkun pätkään. Raportin mukaan vuoto on ollut vähäistä ja piilevää. Keittiön lattia oli kastunut noin neljän neliömetrin alalta allaskaapin alla ja edustalla ja väliseinän alaosa oli kostunut wc:n ja eteisen kohdalla noin kahden metrin matkalta. Asiakas on hakenut korvausta vahingon korjauskuluista kotivakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö on pyytänyt teknistä asiantuntijalausuntoa LVI-alan konsulttipalvelu L Oy:ltä. L Oy:n 11.2.2020 päivätyssä lausunnossa LVI-insinööri N on todennut, että astianpesukoneen poistoputken kiinnitys on tehty kapealla muovisella nippusiteellä koneen tulovesiletkuun. Molemmat putket liikkuvat koneen ottaessa vettä tai koneen poistaessa vettä. Koneiden mukana toimitetaan useimmissa tapauksissa valmis, tarkoitukseensa soveltuva kiinnike. Niitä käyttämällä lopputulos on toimiva. Jos kiinnikkeitä ei ole ollut, olisi asentajan pitänyt käyttää muuta hyväksyttyä tapaa ja tarviketta putkien kiinnittämiseen. Raportin kuvista on nähtävissä, että allaskaapin ja astianpesukoneen alle ei ollut asennettu vuotovesikaukaloa. Laatoitettu lattia ei ole lähtökohtaisesti vesitiivis ilman asianmukaista vedeneristystä. Jos vedeneristys on tehty, niin ainakin viemärin juuri on jäänyt tekemättä asianmukaisesti. Varminta on käyttää vuotovesikaukaloita. Tapaukseen ei suoranaisesti vaikuta, että myös altaiden hajulukko lattiaputkineen näyttäisi olevan kiinnittämättä rakenteisiin. N on katsonut, ettei asennustyön toteutus vahinkokohteessa ole ollut määräysten ja ohjeiden sekä hyvän asennustavan mukaista.

Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksessään, että vahinko oli aiheutunut vakuutukseen sisältyvän rajoitusehdon mukaisesti asennusvirheestä. Lisäksi vahinko ei ollut äkillinen, vaan se oli aiheutunut pitkän ajan kuluessa ja vahingon syntymiseen oli lisäksi vaikuttanut puutteellinen vedeneristys.

Asiakkaan valitus

Asiakas on vaatinut, että vakuutusyhtiö suorittaisi korvauksen vahingosta. Asiakkaalle oli jäänyt epäselväksi, millä perusteella vahinko oli evätty, koska vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä oli esitetty useampia epäysperusteita. Asiakas toteaa, että ensimmäisessä korvauspäätöksessä asennusvirhettä oli perusteltu virheellisesti asennusajankohtana jo kumotuilla vuoden 1987 rakennusmääräyksillä.

Asiakas on todennut, että toisin kuin L Oy:n raportissa ja vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä oli kerrottu, poistoputkea ei ollut kiinnitetty astianpesukoneen tuloletkuun allaskaapissa. Poistoputki oli kiinnitetty keittiön hanasta tulevaan kupariseen veden tuloliitännän putkeen, joka ei liiku koneen ottaessa vettä, koska putki on kuparia ja kiinteästi kiinni hanassa.

Asiakkaan mukaan putki ei ollut hankautunut puhki. Putki oli sen sijaan leikkautunut verrattain siististi yhdestä letkun ”haitarista” poikki. Asiakas on toimittanut kuvan putkesta ja katsoo, ettei putken katkeaminen ole tapahtunut vakuutukseen sisältyvän rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla hitaasti. Letkun poikkeamiskohdasta voidaan todeta, että vahinko on ollut äkillinen ja putki on mennyt nopeasti ja ennalta arvaamattomasti poikki nippusiteen kohdalta putken äkillisen liikkeen seurauksena. Näin ollen kysymys ei ole myöskään aineen väsymisestä tai vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. Asiakas katsoo, ettei kyse ole ollut myöskään asennusvirheestä.

Asiakas on kiistänyt, että vahinko olisi aiheutunut vesieristeen läpi virranneesta vedestä. Vesieriste on asennettu koko allaskaapin alueelle lattialaatoituksen alle sekä nostettu seinälle ylös altaan korkeudelle yli 50 senttimetriin saakka yhtenäisenä sekä myös viemärin vartta pitkin noin 10 senttimetrin matkan ylöspäin katkeamattomana. Vahinkokartoitusraportissa ei missään kohdassa todeta vesieristeen olevan rikki, vaan viemäriputken ja lattialaatan välissä on ollut pieni rako. Itse vesieriste on viemärin läpiviennin ja lattian ja seinän liitoskohdalta täysin virheetön, tiivis ja saumaton. Putken juurella on rako lattialaatan ja viemäriputken liitoskohdassa. Lattialaatan tai saumauslaastinkaan ei ole tarkoitus olla vedeneriste. Näin ollen saumauslaastin puuttuminen kyseisestä kohdasta ei ole merkityksellinen vuotovahingon kannalta. Vuoto on putken nopeasta rikkoutumisesta huolimatta ollut alkuun niin vähäistä, ettei sen havaitseminen olisi ollut missään tapauksessa mahdollista. Asiakas toteaa, ettei keittiö ole märkätila, eikä siellä ole lattiakaivoa, joten tilalta ei voida edellyttää märkätiloilta vaadittavaa vedeneristystä.

Asiakas toteaa, että L Oy:n lausunnosta poiketen astianpesukoneen alla on vuotokaukalo, joka estää koneen alla tapahtuvat vahingot. Lisäksi kyseisessä astianpesukoneessa on ominaisuus, joka pysäyttää veden tulon, jos järjestelmä havaitsee vuodon tulopuolen letkuissa. Asiakas korostaa, että rakennusmääräysten mukaan vuotokaukalo ei edes ole pakollinen, vaan kyseessä on lisävaruste.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut vastineessaan, että vahinko on aiheutunut asennusvirheestä, ja asennushetkellä sovellettiin sekä vuoden 1998 että vuoden 2007 rakennusmääräyksiä. Korvauspäätöksissä oli mainittu myös vesieristyksen puute, mutta vakuutusyhtiö katsoo, ettei kyseinen puute ole korvauksen epäämisen peruste.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vahinko aiheutunut vakuutukseen sisältyvän rajoitusehdon mukaisesti asennusvirheestä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Nyt puheena olevaan vakuutukseen sovellettavien, 1.5.2019 voimaan tulleiden vakuutusehtojen kohdan F21.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Vakuutusehtojen kohdan F21.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus-tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä.

Vakuutusehtojen kohdan F21.2.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka irtaimistolle tai itse rakennukselle aiheutuu kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä ellei tämä välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Suomen Rakentamismääräyskokoelman (D1, Kiinteistöjen vesi-ja viemärilaitteistot: määräykset ja ohjeet 2007) kohdan 4.1.1 (Määräys) mukaan kiinteistön jätevesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava siten, että siitä ei aiheudu terveydellistä vaaraa, epämiellyttäviä hajuja, viemäritulvia, melua tai muita haittoja. Jätevesilaitteisto on sijoitettava kiinteistöön tarkoituksenmukaisesti. Sen on oltava riittävän kestävä ja käyttövarma.

Kohdan 4.2.6.1 (Ohje) mukaan pesu- ja astianpesukone hyväksytään viemäröitäväksi vesilukollisen viemärikalusteen kautta siten, että koneen poistoputki päättyy vesilukon vedenpinnan yläpuolelle. Pesukoneen poistoletku liitetään lattiakaivoon johtavaan kytkentäviemäriin. Pesu- tai astianpesukoneen poistoletku liitetään astianpesualtaan tms. ja vesilukon väliin erityisellä kiinteällä liitoksella. Poistoputken pään on oltava 20 mm vedenpinnan yläpuolella ja letku on kiinnitettävä tukevasti pesualtaan yläpinnan tasolle esimerkiksi astianpesualtaan kansilevyn alapintaan.

Kohdan 4.5.3 (Määräys) mukaan jätevesilaitteisto on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin, että varmistetaan sen riittävä kestävyys ja toimintavarmuus suunnitellun käyttöiän aikana. Jätevesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi.

Asian arviointi

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan astianpesukoneen poistoputki oli kiinnitetty yhdellä nippusiteellä hanan kupariseen tuloletkuun. Poistoputki oli täysin poikki nippusiteen kohdalta. Asennus oli tehty 25.7.2017, ja vahinko havaittiin 3.1.2020.

Asiakas on kertonut, että hänen haastattelemiensa LVI-alan toimijoiden mukaan nippusiteen käyttäminen on normaali asennustapa. Vakuutusyhtiön hankkimassa L Oy:n lausunnossa LVI-insinööri N on katsonut, että kyseessä on asennusvirhe.

Asennushetkellä voimassa olleiden rakennusmääräysten (D1 vuodelta 2007) kohdan 4.2.6.1 mukaan astianpesukoneen poistoletku liitetään astianpesualtaan ja vesilukon väliin erityisellä kiinteällä liitoksella. Poistoputken pään on oltava 20 millimetriä vedenpinnan yläpuolella ja letku on kiinnitettävä tukevasti pesualtaan yläpinnan tasolle esimerkiksi astianpesualtaan kansilevyn alapintaan. Tässä tapauksessa putken kiinnityskohta ei ollut pesualtaan yläpinnan tasolla, eikä kiinnitys ollut tukeva, koska putki pääsi liikkumaan ja lopulta hankautumaan katki käyttökertojen myötä. Edellä mainitun rakennusmääräyksen kohdan 4.5.3 mukaan jätevesilaitteisto on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin, että varmistetaan sen riittävä kestävyys ja toimintavarmuus suunnitellun käyttöiän aikana. Tässä tapauksessa poistoputki oli katkennut noin kahden ja puolen vuoden sisällä asennuksesta, eikä asiassa ole esitetty selvitystä vakuutusehtojen mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, joka olisi voinut aiheuttaa putken katkeamisen. Vakuutuslautakunta katsoo edellä mainituin perustein, että kyseessä oli vakuutuksen rajoitusehdon mukainen asennusvirhe, eikä vakuutusyhtiöllä näin ollen ole korvausvastuuta vahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Rusanen
Sarpakunnas