Haku

FINE-030488

Tulosta

Asianumero: FINE-030488 (2020)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 26.11.2020

Todennäköinen syy-yhteys Avelox-lääkkeen käytön ja asiakkaalla ilmenneiden moninaisten oireiden välillä. Tuliko oireet korvata Aveloxin aiheuttamana lääkevahinkona?

Tapahtumatiedot

A (s. 1960) haki lääkevahinkoilmoituksella 20.11.2018 korvausta keuhkokuumeeseen määrätyn Avelox-lääkkeen käytön aikana ilmenneestä akillesjänteen tulehduksesta. A käytti Aveloxia 10 vuorokauden kuurin ajan 30.4.2018 alkaen. Kirjeessään 13.5.2019 A haki lääkevahinkovakuutuksesta korvausta myös lääkkeen käytön jälkeen ilmenneistä muista oireista. A kertoi kärsineensä koko kesän, syksyn ja talven ajan unettomuudesta, mielialan apeudesta, pään soimisesta, näkökyvyn heikkenemisestä, silmien vetistämisestä, kaksoiskuvista, näön sumenemisesta ja muistiongelmista. A:lla oli keskittymisvaikeuksia ja hän väsyi todella helposti. Kehon vasen puoli ja selkä kipeytyivät. Tammikuun (2019) lopussa A:n vasempaan rintaan ilmestyi outo, punainen näppylä, josta tuli outoa tummaa nestettä. A katsoi oireiden johtuneen Aveloxista. 

Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lla todettu akillesjänteen tulehdus oli aiheutunut Avelox-lääkkeestä ja maksoi A:lle vakuutusehtojen mukaiset korvaukset tästä vahingosta. Muiden A:n ilmoittamien oireiden osalta yhtiö katsoi, etteivät oireet olleet todennäköisessä syy-yhteydessä Aveloxin käyttöön. A:n yhtiölle toimittamassa, 5.12.2019 päivätyssä B-lääkärinlausunnossa oli merkitty diagnooseiksi keskivaikea masennus, ei-elimellinen unettomuus ja itseään kohtaan vaativa persoonallisuus. Yhtiö katsoi, ettei Aveloxin osuutta masennuksen osatekijänä voitu täysin poissulkea, mutta pidempikestoinen masennus ei todennäköisesti ole lääkkeen aiheuttama. A:lla oli asiakirjojen mukaan ollut lievempää unettomuutta ennen lääkitystäkin. Ei-elimellinen unettomuus on yleisin unettomuuden diagnoosi, eikä sitä yhtiön kannan mukaan voitu pitää todennäköisenä lääkityksen sivuvaikutuksena. Itseään kohtaan vaativa persoonallisuus -diagnoosi sinänsä voi edesauttaa oireherkkyyttä, mutta kyseinen persoonallisuus ei mitä todennäköisimmin ole lääkityksen aiheuttamaa. Korvausta ei tällä perusteella maksettu muiden oireiden kuin akillesjänteen tulehduksen osalta. 

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A vaatii, että myös hänen jatkohakemuksessaan 13.5.2019 kuvatut oireet hyväksytään lääkevahingoksi. A vaatii korvausta vahingosta aiheutuneista kustannuksista, haitasta sekä ansionmenetyksestä. A:n oireet ja työkyvyttömyys ovat alkaneet Avelox-kuurin jälkeen ja jatkuvat edelleen. A on menettänyt työnsä. Hänen olonsa ei ole missään vaiheessa helpottunut tai normalisoitunut, vaan hän jatkaa edelleen tutkimuksissa käyntiä ja kärsii todella vaikeista Aveloxin haittavaikutuksista, jotka heikentävät elämänlaatua oleellisesti ja rajoittavat elämää vaikealla tavalla. On todennäköistä, ettei A tule saamaan uutta työpaikkaa ottaen huomioon vaikeat haittavaikutukset ja A:n ikä. 

A sairastui keväällä 2018 ensimmäistä kertaa elämässään kuumeettomaan keuhkokuumeeseen ja hänelle määrättiin 30.4.2018 10 vuorokauden kuuri Aveloxia (400 mg). Lääkäri varoitti, ettei kuurin aikana saa olla auringossa, mutta muuta varoitusta tai tietoja mahdollisista sivuvaikutuksista A:lle ei annettu. A oli kolme viikkoa sairauslomalla, minkä jälkeen hän jäi vuosilomalle ja sen jälkeen uudestaan sairauslomalle, koska olo ei ollut helpottunut. A nukkui huonosti, hän oli väsynyt ja häntä heikotti, hänen jäsenensä puutuivat, korvat tinnittivät, lihakset olivat kipeät ja silmät hämärtyivät ja vuotivat vettä. Kesäkuussa A palasi töihin, mutta ei ollut vieläkään toipunut. A luuli keuhkokuumeen vain ottavan koville, eikä osannut yhdistää oireita antibioottiin. Kesäkuussa 2018 alkoivat jalkakivut, jotka yltyivät niin pahaksi, ettei A pystynyt enää liikkumaan. Elokuussa diagnosoitiin akillesjänteen laaja-alainen tulehdus. Elo- ja syyskuun A oli sairauslomalla. Tänä aikana hän kärsi huonounisuudesta ja painajaisunista. Päivisin A oli voimaton, väsynyt, itkuinen sekä masentunut. Myös näköongelmat, silmien vetistäminen, muisti- ja keskittymisongelmat, sekavuus, tinnitus, raajojen puutuminen ja lihaskivut jatkuivat. Oireiden edelleen jatkuttua niiden syytä on eri erikoisaloilla pyritty tuloksetta selvittämään. A on oireiden vuoksi työkyvytön ja hänelle on myönnetty kuntoutustuki 31.1.2021 saakka. Työkyvyttömyys saattaa muodostua pysyväksi. 

A on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja hänellä on pitkä työhistoria. A:lla ei ole mitään perussairauksia eikä hänellä ole ollut käytössä mitään jatkuvaa lääkitystä ennen keuhkokuumeeseen sairastumista keväällä 2018. A:lla ei myöskään ole ollut mitään nyt korvattavaksi haettuja sivuvaikutuksia tai niitä vastaavia oireita tai tuntemuksia ennen Avelox-kuuria. Lääketieteellisten tutkimusten mukaan fluorokinolonihoito voi aiheuttaa pitkäkestoisia tai jopa pysyviä, etenevästi kehittyviä sivuvaikutuksia ja vammoja, mukaan lukien jännetulehdus, unihäiriöt, kognitiiviset häiriöt, väsymys ja lihasten heikkous. Tutkimusten mukaan oireet ovat vaikeasti hoidettavia tai joissakin tapauksissa niitä ei voida hoitaa lainkaan. Sekä Yhdysvaltain ruoka- ja lääkevirasto FDA että Euroopan lääkevirasto EMA ovat antaneet omat ohjeistuksensa ja varoituksensa fluorokinolonien haittavaikutuksista. A katsoo, että hänen oireensa vastaavat EMA:n 16.10.2018 päivätyssä vaikutuksenarviointiraportissa kuvattuja oireita. Haittavaikutukset voivat olla vakavia, vammauttavia ja pitkäaikaisia tai jopa pysyviä. Muita selityksiä A:n oireille ei tehdyissä tutkimuksissa ole löydetty. A katsoo, että hänen oireensa ovat todennäköisesti aiheutuneet Avelox-lääkkeen käytöstä, ja vaatii korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa päätöksissään esitetyn kannan. Yhtiö pitää akillesjännetulehduksen johdosta maksamiaan korvauksia asianmukaisina ja riittävinä. Muut A:n korvattaviksi vaatimat oireet eivät yhtiön kannan mukaan ole todennäköisessä syy-yhteydessä lääkkeen käyttöön. 

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 30.4.2018 - 5.12.2019. 

Lääkemääräyksen 30.4.2018 mukaan A:lle on määrätty Avelox 400 mg -lääke käytettäväksi 10 päivän kuurina keuhkokuumeen hoitoon. Sairauskertomustekstin 12.5.2018 mukaan A on edelleen kärsinyt yskästä ja hengenahdistuksesta. Olo on ollut voipunut ja A on kertonut nukkuvansa heikosti. Vastaanotolla A:lla on ollut runsaasti kuivaa ärsytysyskää. Lääkäri on arvioinut, että kyse on edelleen ollut keuhkokuumeen toipumisvaiheesta. A:lle on määrätty keuhkoputkia avaavaksi lääkitykseksi Symbicort kuurina ja jatkettu sairauslomaa. Vastaanottokäynnillä 27.5.2018 A on kertonut yskän pahentuneen. Lisäksi A on kärsinyt poskipäiden paineesta ja poikkeavasta väsymyksestä. Sairauslomaa on edelleen jatkettu ja A:lle on määrätty Codesan Comp tarvittaessa ärsytysyskän hoitoon sekä Roxitromycin-antibiootti 10 päivän kuurina. 

Työterveyslääkärin tekstin 5.9.2018 mukaan A on hakeutunut vastaanotolle oikean akillesjänteen kivun vuoksi. Akillesjänne on ollut kipeä pitkin kesää. Vastaanotolla on todettu tunnustellen voimakas, koko jänteen pituudelta tuntuva ja lihakseenkin ulottuva kipu. Kantaluun pinsettiote on aristanut. A:lle on ohjelmoitu kuvantamistutkimuksia ja kirjoitettu 21 päivän sairausloma. Merkinnän 13.9.2018 mukaan akillesjänteen ultraäänitutkimuksessa ei ole todettu oiretta selittävää. Röntgentutkimuksessa on todettu plantaarifaskiittiin (kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvon rappeumaan) viittaava löydös. Tekstin 24.1.2019 mukaan A:n akillesjänne on edelleen ollut kipeä. Vastaanotolla on todettu jänteessä tunnusteluarkuutta. A on ohjattu fysioterapeutille. Tekstin mukaan akillesjännekipu on hyväksytty Aveloxin haittavaikutukseksi. 

Yleislääkärin tekstin 13.2.2019 mukaan A on tullut vastaanotolle vasemman rinnan ihomuutoksen vuoksi. A on huomannut noin kolmea viikkoa aiemmin vasemman nännin alla punoittavan ja hilseilevän ihomuutoksen. Vastaanotolla on todettu vasemman nännin alla iholla noin pikkusormen pään kokoinen tarkkarajainen hentoinen punoitus ja alla pinnallinen resistenssi aterooman (sarveisontelon) tai pienen lipooman (rasvakudoksen hyvälaatuisen kasvaimen) tapaan. A:lle on määrätty Kefexin-kuuri ja paikallishoidoksi Sibicort. Rintarauhasten laajaa natiiviröntgentutkimusta koskevan lausunnon 8.3.2019 mukaan tutkimuksessa on nähty ihomuutoksen kohdalla ihonalaiskerroksessa niukkakaikuinen, 0,6 x 0,2 cm kokoinen, lähes nestemäinen pesäke, joka on erillään rintarauhaskudoksesta. Kyseisen löydöksen on arvioitu sopivan esimerkiksi ihohuokosen tulehdukseen. Pahalaatuisuuteen viittaavaa rinnassa ei ole nähty. 

Unihäiriöihin erikoistuneen yksityisen lääkäriaseman neurologin tekstin 3.6.2019 mukaan A on herkkäuninen ja hän on jaksoittain kärsinyt stressistä johtuvista univaikeuksista. Unettomuus on kehittynyt selvästi hankalaksi vasta keväällä 2018 infektion jälkeen. A on saanut Avelox-kuurin infektioon keväällä 2018, mitä on seurannut tulehdus jalassa. Unitilanne on huonontunut. Samassa aikataulussa A:n äiti on kuollut ja A on irtisanottu työstään. A nukahtaa helposti, mutta herää pian, minkä jälkeen uni on katkonaista ja yöllä esiintyy valvetta ja uni jää vähäiseksi. A arvioi nukkuvansa vain 5 tuntia yössä. Päiväunet eivät enää onnistu. A kärsii myös tinnituksesta. Päiväsaikaan A on väsynyt ja kognitiivinen toiminta, erityisesti muisti, on heikentynyt. A:lla on näköongelmia. Zopinox-lääkkeellä on ollut vain heikko vaste. Jos A on käyttänyt sen rinnalla Ataraxia, hän on ollut tokkurainen päiväsaikaan. Alkuvuodesta 2019 A:lla on todettu masennus. A:lle on tehty lähete laboratoriotutkimuksiin ja sovittu tämän jälkeen uusintakäynti hoitosuunnitelmaa varten. Kontrollikäyntiä 19.6.2019 koskevan tekstin mukaan A:n unen rakenne on todettu poikkeavaksi myös lääkkeitä käyttäessä. Elimellisiä unihäiriöitä unettomuuden taustalla ei ole todettu. Atarax-lääkitys on lopetettu ja Zopinoxia alettu asteittain purkaa. Uutena lääkityksenä on aloitettu Doxepin. Tekstin 11.9.2019 mukaan A on jättänyt Doxepinin pois haittavaikutusten takia. Unitilanne on ollut edelleen huono. 

Psykiatrin laatiman B-lääkärinlausunnon 8.8.2019 mukaan A on ollut psykiatrin potilaana 28.2.2019 alkaen ja käynyt vastaanotolla kuusi kertaa. Aiemmin A ei ole tarvinnut psykiatrisia hoitoja. A on toiminut pitkään taksimiesten matkojen järjestäjänä. Hänellä on alkanut ilmaantua ongelmia esimiehensä kanssa. Esimies on kritisoinut A:ta jonkinlaisten ristiriitojen johdosta ja A on irtisanottu tuotannollis-taloudellisista syistä asiaa tarkemmin perustelematta. Asiasta on oikeusprosessi vireillä. A:lla on todettu työuupumus, joka on nyt todennäköisesti korjaantunut. A:n masennus on ollut jo pitkään keskivaikea-asteista. A:lla on myös muita ongelmia, kuten esimerkiksi korvien soiminen, silmien vetistely ja akillesjänteen katkeaminen. Mahdollisesti myös uniongelmat ja masennus liittyvät Avelox-lääkkeeseen. Masennuksen on edelleen arvioitu olevan keskivaikea-asteista. A on kokenut itsensä enimmäkseen alakuloiseksi, mutta voinut ajoittain piristyä. Hän on kuvannut päivittäistä ahdistuneisuutta ja hänen yöunensa ovat muuttuneet varsin lyhyiksi, jopa muutaman tunnin pituisiksi. Hänen ruokahalunsa on hieman vähentynyt ja hänellä on esiintynyt päivittäisiä vaikeuksia pitää ajatuksiaan koossa. Hänellä on ollut vaikeuksia ryhtyä yksinkertaisiinkin rutiinitehtäviin ja ne ovat vaatineet häneltä suuria ponnistuksia. Hänellä on ollut taipumus olla tavanomaista enemmän asunnossaan eikä hänellä ole ollut halua tavata tuttuja, koska omat asiat ovat olleet koko ajan mielessä. A:lla on esiintynyt päivittäin ajatuksia epäonnistumisesta, itsesyytöksistä ja itsensä aliarvioimisesta, ja hän on ollut elämäänsä kyllästynyt. Unettomuuteen on aloitettu Ketipinor-lääke. Psykiatri on arvioinut, että A on edelleen työkyvytön keskivaikea-asteisen masennuksen johdosta. Työuupumus on ollut väistymässä, mutta somaattinen oiremuodostus toisaalta lisääntymässä. Lausunnon mukaan vaikuttaa siltä, että somaattiset oireet saattavat hyvinkin olla antibioottilääkityksen seurausta. Työkykyyn vaikeuttaviksi sairauksiksi on lausuntoon merkitty keskivaikea-asteinen masennustila, ei-elimellinen unettomuus sekä vaativa persoonallisuus itseään kohtaan. 

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin tekstin 9.9.2019 mukaan A on tullut tutkittavaksi takaraivolla soivan tinnituksen takia.  A:n mielestä tinnitus on alkanut Avelox-kuurista toukokuussa 2018. Vastaanotolla on keskusteltu unihygieniasta ja tinnitukseen sopeutumisesta. A:lle on suositeltu White Noise -sovelluksen kokeilemista sekä lääkityksiä. Lääkkeiksi on määrätty Betaserc annoksella 1 tabletti 1 - 3 kertaa päivässä sekä Klotriptyl Mite annoksella 1 tabletti yöksi. 

Psykiatrin laatiman B-lausunnon 5.12.2019 mukaan A:n on arvioitu olevan oireiston vuoksi työkyvytön 28.2.2020 saakka. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n masennus, kognitiiviset ongelmat ja erilaiset somaattiset oireet korvata Avelox-lääkkeen aiheuttamana lääkevahinkona. 

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…) 

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A on keväällä 2018 sairastanut keuhkokuumeen, jota on hoidettu muun muassa 30.4.2018 määrätyllä Avelox-kuurilla. A on sittemmin hakeutunut hoitoon työuupumuksen, masennuksen ja unihäiriöiden vuoksi. Lisäksi A on kärsinyt erilaisista somaattisista oireista, kuten tinnituksesta, näköhäiriöistä ja silmien vetistämisestä. Alkuvuodesta 2019 A:n vasemmassa rinnassa on todettu hyvälaatuiseksi tulkittu ihomuutos. A on hakenut näistä sairauksista ja oireista korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n on lautakunnalle toimitetuissa lääketieteellisissä selvityksissä kuvattu olleen jo pitkään kuormittunut. Lautakunta katsoo, etteivät A:n mieliala- ja unettomuusoireet ole todennäköisessä syy-yhteydessä Avelox-lääkkeen käyttöön. Samoin myöskään A:n kuvaamat muut pitkäaikaisoireet ja vasemmassa rinnassa todettu ihomuutos eivät lautakunnan näkemyksen mukaan ole todennäköisesti johtuneet Avelox-lääkkeen käytöstä. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

puheenjohtaja Norio
sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia