Tapahtumatiedot
Asiakas on kertonut vahinkoilmoituksessa, että hänen poikansa ajoi 13.4.2020 mopoautolla tavaratalon piha-alueella irrallaan olleen kaivonkannen päältä, jolloin ajoneuvolle aiheutui vahinkoa. Kaivonkansi oli noussut ylös edellä ajaneen auton jälkeen.
Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan 20.4.2020 päivätyn lausunnon mukaan taka-akselin oli tukipalkki murtunut ja väsynyt useasta kohtaa ja erityisesti hitsaussaumojen vierestä. Akseli oli lopulta katkennut ja repeytynyt irti. Ajoneuvosta ei löytynyt mitään selkeitä ulkoisen iskun tai törmäyksen jälkiä kaivonkannesta. Kyseessä on materiaalin heikkeneminen ja väsyminen. Vahinkotarkastaja oli käynyt vahinkopaikalla ottamassa kuvia kaivonkannesta. Vahinkotarkastajan mukaan hinausyrityksen edustaja oli kertonut, että mopoauto oli rikkoutunut keskelle tielle kesken ajon risteyksessä, eikä tämän selvityksessä mainittu mitään ulkoista tekijää kuten kaivon kantta tai kiveä. Hinausyritys ei ollut myöskään maininnut, että auto olisi hinattu tavaratalon pihasta.
Asiakas on vaatinut korvausta mopoauton vahingoista kiinteistönomistajalta, joka on tehnyt vahinkoilmoituksen vastuuvakuutusyhtiöönsä.
Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksessä, ettei ehjä mopoauton taka-akseli rikkoudu kuvatulla tavalla, ellei taka-akselissa ole esimerkiksi vahinkotarkastajankin mainitsemia aikaisempia haurastumia. Mopoauton taka-akselista ei tässä tapauksessa ole löytynyt tarkastuksessa mitään selkeää ulkoisen iskun jälkeä esimerkiksi kaivonkannesta. Vakuutusyhtiön saaman selvityksen mukaan kaivonkansi oli ollut irrallaan ja siihen oli tilattu korjaustyö joulukuussa 2019. Routimisen takia korjaustyötä on siirretty eteenpäin, eikä kaivonkantta ollut korjattu. Vakuutuksenottaja on vahinkoa edeltävänä päivänä varmistanut, että kaivonkannen päällä on varoituskartio. Piha-alueen kuntoa seurataan päivittäin. Saadun selvityksen mukaan muita valituksia kaivonkannesta ei ollut tullut aiemmin. Mopoautoa ei ollut myöskään hinattu kaupan pihasta, vaan risteyksestä, jossa se oli rikkoutunut. Vahingosta saatavan videotallenteen mukaan mopoauto ajaa ongelmitta videotallenteen kuvaaman hetken, eikä tallenteelta voida nähdä, että mopoauto vaurioituisi. Myös perässä tulevat mopoautot ajavat ongelmitta samaa ajorataa mopoauton perässä.
Asiakas on vaatinut vahingon uudelleenkäsittelyä 23.4.2020 päivätyllä kirjelmällä. Asiakas on kertonut, että rikkoutumisen jälkeen hänen poikansa ajoi mopoautolla noin 10 metriä, kunnes tunsi renkaan rikkoutuneen ja tukivarren hajonneen, jolloin hän pysähtyi tavaratalon parkkipaikalla tien reunaan, ja lähetti vahingosta viestin äidilleen.
Asiakkaan mies yritti siirtää mopoautoa lähellä olevaan korjaamoon, jossa hänen veljensä on töissä, ja jossa olisi saatavilla kärryt. Maanantai 13.4. oli toinen pääsiäispäivä, jolloin kärryä ei saanut haettua korjaamolta ilman avaimia. Ajatuksena oli siirtää mopoauto korjaamolle ja tiistaina korjaamolle. Mopoautoa yritettiin ajaa hiljaa pyörätietä pitkin, jolloin taka-akseli antoi periksi ja katkesi. Monen silminnäkijän vahvistamana taka-akseli oli saanut kovan iskun kaivonkannesta ja hajosi siirron aikana.
Asiakas on kertonut, että mopoauto oli katsastettu 24.1.2020 ja huollettu asianmukaisesti. Asiakkaan poika oli ottanut mopon käyttöön 11.2.2020 ja vahinko tapahtui kaksi kuukautta myöhemmin. Asiakas kyseenalaistaa, oliko mopoauton voinut olla kunnoltaan vahinkotarkastajan kuvaileman mukainen. Asiakas on toimittanut kuvan mopoauton apukuskin puoleisesta takarenkaasta, jossa on terävän esineen viiltämä jälki. Kuvat on otettu 3.6.2020 mopoauton purkamisen yhteydessä. Vahinkotarkastajan lausunnossa ei ollut mainintaa renkaassa olleesta jäljestä. Lisäksi vahinkotarkastaja ei ole haastatellut silminnäkijöitä. Silminnäkijöiden tiedot oli annettu vakuutusyhtiölle ja itse vahinkotapahtuma oli tallentunut tavaratalon videovalvontanauhalle. Asiasta on tehty myös rikosilmoitus. Asiakas on vaatinut korvausta taka-akselin ja pyörän korjauskulujen lisäksi hinauskuluista, kilometrikuluista, liikenne- ja kaskovakuutuksen kuluista, siitä, että ajoneuvo ei ole ollut käytettävissä, ajoneuvon liikennekäytöstä poistamisesta aiheutuneista kuluista, ajoneuvon hankintahinnasta, huoltoliikkeen laskusta, peräkärryvuokrasta ja asian hoitamiseen käytetystä ajasta yhteensä 5207,31 euroa. Asiakas on lähettänyt valituksensa liitteenä huoltoliike Y Oy:n antaman lausunnon sekä katsastusyrityksen 24.1.2020 hyväksymän katsastustodistuksen. Y Oy on lausunnossaan katsonut, että ajoneuvon vetäminen hinausauton kyytiin on voinut pahentaa rungossa olevia repeämiä, koska takarenkaat ovat tällöin vääntyneet eri suuntiin taka-akselin olleessa poikki.
Asiakas on kertonut, että vahinkotarkastaja soitti hänelle 20.4.2020 ja kertoi korjaamolla käynnin jälkeen kyseessä olevan selvä tapaus. Vahinkotarkastajan mukaan mopoauton lunastus oli ainoa vaihtoehto, ja hän ehdotti soittavansa asiakkaalle tiistaina ja ilmoittavansa, paljonko mopoautosta tarjottaisiin.
Vakuutusyhtiö on pyytänyt vahinkotarkastajaa ottamaan kantaa asiakkaan selvitykseen ajoneuvon kunnosta ennen vahinkoa. Vakuutusyhtiö on tiedustellut, oliko vahinkotarkastaja muuttanut mielipiteensä vahingon korvattavuudesta korvauskäsittelyn aikana.
Vahinkotarkastajan mukaan tyhjällä renkaalla ajaminen on voinut edesauttaa ja nopeuttaa taka-akselin repeytymistä ja katkeamista. Vahinkotarkastaja on eri mieltä Y Oy:n kanssa vahingon aiheutumisesta. Vahinkotarkastaja vetoaa ottamaansa valokuvaan, jossa näkyy hyvin selkeä vanha vika ja haurastuminen. Kun hinausta on pyydetty, taka-akseli oli jo siinä kunnossa, ettei ajoa ole voitu jatkaa taka-akselin kunnosta johtuen. Vahinkotarkastaja toteaa, ettei hän tiedä, mitä hinauksessa on mahdollisesti tapahtunut.
Vahinkotarkastaja on 16.6.2020 lähettämässään viestissä ilmoittanut, että korjauksia tekevän korjaamon mukaan alumiininen taka-akseli on tyyppivika kyseisessä mopoautomallissa, ja sen korjauskustannus on noin 2 000 euroa. Vahinkotarkastaja on lähettänyt kuvan mopo-autosta, jossa ei ole osumia, mutta taka-akseli pettänyt ja katkennut samalla tavalla.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut uudessa korvauspäätöksessään, ettei korvauspäätös muutu taka-akselin vahingon osalta. Vahinkotarkastajalta puhelimitse saatujen tietojen perusteella voidaan pitää uskottavana, että mopoauton rengas puhkeaa vahinkotapauksessa esitetyllä tavalla mopoauton ajaessa irrallaan olevan kaivonkannen yli. Näin ollen mopoauton renkaan osalta vakuutusyhtiö korvaa vahingon kärsineelle vahinkotarkastajan arvioiman 100 euron korvauksen.
Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei Y Oy:n veloittama 70 euron kustannus kuulu korvauksen piiriin, koska tarkempaa selvitystä kustannuksen sisällöstä ei ole saatu. Vakuutusyhtiö ei suorita korvausta sellaisista asiantuntijalausunnoista korvausta, joita vakuutusyhtiö ei ole pyytänyt korvauskäsittelyä varten. Mopoauton siirtämisestä aiheutuvia kustannuksia ei myöskään tulla vastuuvakuutuksen perusteella korvaamaan, koska kyseinen kustannus on vakuutusyhtiön mukaan aiheutunut siitä, että mopoauton taka-akseli on rikkoutunut. Koska mopoauton taka-akselin osalta vahinko ei ole korvattavissa vastuuvakuutuksen perusteella, ei mopoauton siirtämisestä aiheutuvia kustannuksia korvata siltä osin kuin kustannukset aiheutuvat siitä, ettei mopoautoa ole voitu siirtää normaalisti ajaen taka-akselin rikkoutumisen vuoksi.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas on vaatinut korvausta 5 207 euroa. Asiakas on todennut valituksessaan, että mopoauto oli katsastettu tammikuussa 2020. Asiakas on toimittanut myös Y Oy:n edustajan lisäkirjelmän, jossa tämä on todennut, että rungon vahingot ovat pahentuneet autoa siirrettäessä.
Vakuutusyhtiö on katsonut vastineessaan, että korvausratkaisu on oikea ja vakuutusehtojen ja vakuutussopimuksen mukainen. Vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa irrallaan olleen kaivonkannen aiheuttamista vahingosta, eli takarenkaan rikkoutumisesta. Ajoneuvon taka-akselin vauriot eivät kuitenkaan ole syy-yhteydessä vakuutuksenottajan tuottamukseen. Vakuutuksenottaja ei näin ollen ole korvausvastuussa taka-akselille aiheutuneesta vahingosta. Korvausperusteen puuttuessa vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta toiminnan vastuuvakuutuksen perusteella.
Se, että taka-akseli on rikkoutunut jonkin aikaa kaivonkannen ylitse ajamisen jälkeen, ei riitä perusteeksi sen toteamiseksi, että taka-akselin vaurio johtuisi törmäyksestä kaivonkanteen. Vakuutusyhtiöön toimitetusta huonolaatuisesta valvontakameran videotallenteesta törmäystä ei ole nähtävissä, eikä muuta videotallennetta vahinkotapahtumasta ole ollut saatavilla. Vakuutusyhtiölle toimitetuista valokuvista ei myöskään ole nähtävissä törmäysjälkiä kaivonkannessa tai ajoneuvon taka-akselissa.
Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan lausunnon mukaan taka-akseli on ollut valmiiksi haurastunut ja tyhjällä renkaalla ajaminen on voinut johtaa sen pettämiseen. Vahinkotarkastajan lausunnon mukaan taka-akselin pettäminen on tyyppivika kyseisissä ajoneuvoissa, eivätkä ajoneuvon taka-akselin vauriot vastaa sitä, mitä kaivonkanteen törmääminen voisi aiheuttaa. Vahinkotarkastajan lausunnon mukaan taka-akselin katkeaminen ei siis ole johtunut törmäyksestä kaivonkanteen.
Vakuutusyhtiö toteaa, että asiakas on vedonnut aiemmassa kirjeenvaihdossaan Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 270/11. Kyseisessä tapauksessa on kuitenkin ollut pääosin kyse kiinteistönomistajan tuottamuksesta ja vahingonkärsineen myötävaikutuksen arvioinnista. Kyseinen ratkaisu ei ole näiltä osin merkittävä tämän asian käsittelyssä, sillä riita ei koske vakuutuksenottajan tuottamusta, vaan tuottamuksen ja vahingon välistä syy-yhteyttä. Ratkaisuosituksessa on kuitenkin seisonta-ajan korvaukseen liittyen tuotu esiin se seikka, että yleisen vahingonkorvausoikeudellisen periaatteen mukaan vahingon kärsineen tulee toimia niin, että vahingon määrä jää mahdollisimman pieneksi.
Vakuutusyhtiö toteaa, että FINE on arvioinut tuottamuksen ja vahingon syy-yhteyttä esimerkiksi ratkaisusuosituksissaan FINE-023014 ja VKL 114/13. Näissä ratkaisusuosituksissaan FINE on tuonut esiin sen, että näyttötaakka vahinkotapahtuman ja vahingon välisestä syy-yhteydessä on korvausta hakevalla. Tapauksessa VKL 114/13 Vakuutuslautakunta katsoi ajoneuvon vahinkojen aiheutuneen hinauksesta, eikä parkkipaikan kunnossapidosta vastannut vakuutuksenottaja ollut siten vahingosta korvausvastuussa. FINE on ratkaisusuosituksessaan FINE-023014 todennut, että riippumatta siitä, onko vakuutuksenottaja laiminlyönyt kunnossapitovelvoitteensa, vahingon korvattavuuden edellytyksenä on joka tapauksessa se, että vahingon tulee olla riittävän läheisessä ja kiinteässä syy-yhteydessä vakuutuksenottajan toimintaan.
Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakkaan esittämät korvausvaatimukset johtuvat pääosin ajoneuvon taka-akselin vahingosta. Lisäksi vaateeseen sisältyy kuluja, jotka eivät suoraan johdu myöskään taka-akselin vahingosta, kuten liikenne- ja kaskovakuutuksesta aiheutuneet kulut. Myöskään asian selvittämiseen käytettyä aikaa ei voitaisi ylipäätään katsoa korvattavaksi, sillä vahingonkärsineen velvollisuus on muutenkin toimittaa vakuutusyhtiön käyttöön sen tarvitsemat selvitykset. Asiakas ei ole myöskään osoittanut, mitä vahinkoa mahdollisesti käytetyn ajan osalta on aiheutunut. Vahingonkorvausoikeuden periaatteiden mukaan vahingonkärsineen tulee näyttää toteen kärsimänsä vahinko ja toimia niin, että vahingon määrä jäisi mahdollisimman pieneksi.
Vakuutusyhtiö katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että ajoneuvon taka-akseli olisi osunut irrallaan olleeseen kaivonkanteen aiheuttaen siihen tulleet vauriot. Epäselväksi jää se seikka, missä vaiheessa auton taka-akseli on pettänyt. Taka-akseli on kuitenkin ollut haurastunut, eikä siitä ole ollut todettavissa jälkiä tömäyksestä. Lisäksi taka-akselin katkeaminen on tyypillinen vika kyseisissä ajoneuvoissa. Vakuutusyhtiö katsoo, etteivät taka-akselin vauriot ole syy-yhteydessä vakuutuksenottajan tuottamukseen, eikä vahinkoa siten voida korvata vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksesta.
Asiakas on lausunut 16.7.2020 päivätyssä lisäkirjelmässään, että autokorjaaja on yhdessä vakuutustarkastajan kanssa todennut mopoauton korjauskelvottomaksi. Vakuutusyhtiön lausunnoissa vakuutustarkastaja esitti kuitenkin mopoauton korjausarvioksi 2 000 euroa. Vakuutustarkastaja ei mainitse, kuka on antanut korjausarvion mopoautolle, jota hän ei ole edes nähnyt. Asiakas katsoo, ettei korjausarviolla tulisi olla painoarvoa tässä asiassa.
Asiakas toteaa 15.7.2020 lähettämässään lisäkirjelmässä, että vahinkoasian hoitoon on mennyt paljon aikaa ja energiaa. Asiakas katsoo, ettei hinausfirmalla voinut olla käsitystä vahingonkulusta, ja katsoo, että vahingon nähneitä silminnäkijöitä olisi kannattanut haastatella hinausfirman sijaan. Asiakas pohtii, onko kauppakeskuksella esittää asiakirjaselvitystä kaivonkannen tarkistuksesta ja ihmettelee, miksi kaivonkannen päälle ei ollut rakennettu riittävää varoitusta, joka myös pysyisi paikoillaan. Asiakas ihmettelee, miksi vakuutusyhtiön asiakirjoissa ei ollut lainkaan kuvia autolle aiheutuneista vahingoista. Asiakas katsoo, että kaikki mopoautolle aiheutuneet vahingot ja muut vaaditut kustannukset ovat aiheutuneet rikkinäisestä kaivonkannesta.
Vakuutusyhtiö on lausunut 20.8.2020 päivätyssä lisävastineessaan, että sen käytössä on ollut valokuvia vahingoittuneesta autosta sekä muista samanlaisista ajoneuvoista, joissa on sama taka-akselin tyyppivika. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut käyttävänsä Yksityisten vahinkotarkastajien liittoon kuuluvan vahinkotarkastajan palveluita. Vakuutusyhtiöllä ei ole aihetta epäillä, ettei vahinkotarkastaja olisi antanut lausuntojaan ja hankkinut selvityksiä asiasta puolueettomasti. Asiassa on riidatonta, että ajoneuvo hinattiin risteyksestä.
Vakuutusyhtiö katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että auton taka-akseli olisi osunut irrallaan olleeseen kaivonkanteen aiheuttaen siihen tulleet vauriot. Epäselväksi jää, missä vaiheessa auton taka-akseli on pettänyt. Taka-akseli on kuitenkin ollut haurastunut, eikä siinä ole ollut todettavissa jälkiä tömäyksestä, ja lisäksi taka-akselin katkeaminen on tyypillinen vika kyseisissä ajoneuvoissa. Taka-akselin vauriot eivät ole syy-yhteydessä vakuutuksenottajan tuottamukseen, eikä vahinkoa siten voida korvata vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö on toimittanut lisävastineen liitteenä vahinkotarkastajan 18.8.2020 lähettämän sähköpostiviestin, jossa on todettu, että vahinkotarkastaja totesi huoltoliike Y Oy:n kanssa 20.4.202 mopoauton korjauskelvottomaksi. Tarkastaja ei tuolloin tiennyt, että kyseisen kaltaisia vahinkoja on korjattu. Asia selvisi vahinkotarkastajalle 16.6.2020, jolloin hän sai tietää, että eräs korjaamo tekee kyseisten vahinkojen korjauksia noin 2 000 euron hinnalla. Vahinkotarkastaja on kertonut, että hinausyrityksen edustajan mukaan mopoauto oli ”levinnyt” kesken ajon 13.4.2020 risteyksessä. Hinausyrityksen edustaja ei maininnut kaivonkantta, kiveä tai muuta ulkoista seikkaa.
FINE on pyytänyt vakuutusyhtiötä täydentämään vastinettaan, ja ottamaan kantaa siihen, oliko vakuutustarkastaja ilmoittanut asiakkaalle puhelimitse, ettei vahinkoa kannata korjata, ja että vakuutusyhtiö suorittaisi korvauksen lunastusarvon mukaan.
Vakuutusyhtiö on tiedustellut asiaa vahinkotarkastajalta, joka on ilmoittanut, ettei muista tarkasti puhelun sisältöä. Hän kuitenkin muistaa maininneensa, ettei mopoautoa kannata korjata.
Asiakas on ilmoittanut 3.11.2020 päivätyssä lisävastineessaan, että puhelu käytiin 14.4.2020, ja tiedustelee, onko vakuutusyhtiöllä tallennetta kyseisestä puhelusta. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut 9.11.2020, ettei vakuutusyhtiöllä tai vahinkotarkastajalla ole tallennetta asiakkaan kanssa käydystä puhelinkeskustelusta.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Nyt puheena olevaan vakuutukseen sovellettavien, 1.1.2016 voimaan tulleiden vastuuvakuutusehtojen kohdan 1 (Korvattavat vahingot) mukaan toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, kun
·vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta
·vahinko on todettu vakuutuskauden aikana ja
·vahinko koskee voimassaoloalueella siihen kuuluvissa maissa voimassa olevan oikeuden mukaan käsiteltäviä korvausvaatimuksia.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, olivatko mopoauton taka-akselin vahingot syy-yhteydessä irrallaan olleen kaivonkannen yli ajamiseen. Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että kaivonkansi oli irti aiheuttaen turvallisuuspuutteen, ja että asiakkaan poika oli ajanut kaivonkannen yli. Vakuutusyhtiö on katsonut olevan uskottavaa, että mopoauton rengas puhkeaa vahinkotapauksessa esitetyllä tavalla mopoauton ajaessa irrallaan olevan kaivonkannen yli. Vakuutusyhtiö on suorittanut renkaan puhkeamisen osalta asiakkaalle 100 euron korvauksen.
FINE toteaa, että yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää syy-yhteyttä laiminlyönnin ja aiheutuneen vahingon välillä.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan taka-akselin rikkoutuminen on tyyppivika nyt kyseisen kaltaisissa ajoneuvoissa, eikä kyseisen akselin rikkoutuminen välttämättä vaadi ulkoista osumaa. Vahinkotarkastajan mukaan kuvissa on nähtävissä kyseisen akselin haurastumista. FINElle on toimitettu videotallenne vahinkopaikalta. Tallenteesta käy ilmi, että ajoneuvot ajavat jonossa kaivonkannen yli, eikä mikään ajoneuvoista pysähdy ylityksen jälkeen. Asiassa on riidatonta, että ajoneuvo oli lopulta rikkoutunut risteykseen, josta se myöhemmin hinattiin korjaamolle. Y Oy:n lausuman mukaan on mahdollista, että rungon vauriot ovat pahentuneet, kun autoa siirrettiin hinausautoon. FINE katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella jäävän näyttämättä, että taka-akselin vahingot olisivat aiheutuneet kaivonkannen yli ajamisesta. FINE pitää näin ollen vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.
Väite vahinkotarkastajan tekemästä suullisesta korvauslupauksesta
FINE on pyytänyt vakuutusyhtiöltä selvitystä siitä, oliko vahinkotarkastaja antanut asiakkaalle lupauksen korvauksesta ennen vakuutusyhtiön tekemää kirjallista korvauspäätöstä. Vahinkotarkastaja ei muista käytyä keskustelua, mutta on kertonut, ettei hänen mukaansa ajoneuvoa ollut järkevää korjata. FINE katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että asiakkaalle olisi annettu suullinen korvauslupaus. FINE ei edellä mainituin perustein suosita muutosta asiassa.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Nikunlassi