Tapahtumatiedot

Asiakas oli 10.3.2020 noin klo 19.30 havainnut 1958-1960 rakennetun omakotitalonsa kellarin lattialla olevan vettä. Vesi oli kastellut rakennuksen eristeitä ja betoniseinää. Samana iltana tekemässään vahinkoilmoituksessa asiakas oli ilmoittanut vahingon syyksi ”Äkilliset vesisateet ja lumen sulaminen”. 

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään katsonut, ettei rakennuksen vesivahinko ollut syntynyt äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti, vaan pidemmän ajan kuluessa johtuen lumen sulamisvesistä. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei korvannut vahingon korjauskuluja. Korvauspäätöksessä on viitattu vakuutusehtojen kohdan 5.1.5 mukaiseen särkymis- ja menetysturvaan, josta korvataan suoranainen, äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syytä tapahtunut omaisuuden rikkoutuminen tai menettäminen. Lisäksi vakuutusyhtiö on viitannut kohdan 6.4 rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas vaatii korvauksena rakenteiden purkamisesta, kuivaamisesta ja uusimisesta sekä talon seinustan kaivu-urakasta yhteensä 25.000 euroa. Kun asiakas oli havainnut kellarin lattian olleen märkä, hän oli irrottanut seinän jalkalistan ja huopamaton sekä pätkät paneeleista. Vesi oli kastellut eristeen ja betoniseinää. 

Vahingon havaitsemista edeltäneenä päivänä (9.3.2020) oli ollut rankkasade (luonnonilmiö), mikä on ollut paikkakunnalla ennalta arvaamaton tilanne keskellä talvea. Sadevedet olivat menneet jäisten rännien yli. Vesi oli valunut norona suoraan jäisen maan ja ikkunoitten välistä sisälle kellariin ja edennyt kapilaari-ilmiönä pitkin seinää. 

Asiakas viittaa siihen, että kevään 2020 sääolosuhteet olivat olleet normaalista poikkeavat ja että sää oli ollut tavanomaista lämpimämpi. Vahingon havaitsemisen jälkeen asiakas oli kertomansa mukaan poistanut talon vierustalta lunta noin 15 metrin matkalta, minkä lisäksi hän oli poistanut jääkannen talon seinustan vierestä.

Asiakas oli tyytymätön vakuutusyhtiön tapaan toimia, minkä vuoksi hän oli pyytänyt ammattikorkeakoulun talotekniikan yliopettajalta puolueetonta lausuntoa. Vastineen mukaan vahinkopäivää edeltäneenä päivänä maa oli vahinkopaikkakunnalla jäätynyt ja sen jälkeen oli tullut yhtäkkinen lämpöaalto sekä vesi-räntäsade, jotka olivat saaneet vesikuormituksen valtavaksi. Sulamisvedet ja vesisateet olivat tulleet sadevesirännien yli. Seurauksena oli ollut vesien pääsy rakennuksen kellaritiloihin. Aikaisemmin sade- tai sulamisvesiä ei ollut tullut kyseiseen kiinteistöön kertaakaan 60 vuoden aikana. Rakennus oli rakennettu rakentamisajan (1958-1960) vaatimusten ja rakentamismääräysten mukaisesti. Vakuutusyhtiön viivyttely tarkastuksessa oli myös edesauttanut veden kapilaari-ilmiötä betonirakenteisiin.  

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen, ja esittää, ettei korvauspäätöstä suositeta muutettavaksi.

Vakuutusyhtiö viittaa korvauspäätökseensä ja toteaa, että lumen sulamisvesien talon rakenteille aiheuttama kosteusvahinko talven sääolosuhteiden vuoksi on asiakkaan näkökulmasta ymmärrettävästi näyttäytynyt äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona. Vahingon syynä oleva, säävaihtelusta johtuva lumen sulaminen ja sulamisvesien valuminen katolta jääkerroksen vuoksi rakennusta vasten ja lopulta seinärakenteiden läpi kellariin, ei kuitenkaan ole ehtokohdassa 5.1.1 tarkoitetulla tavalla äkillinen tapahtuma vaan vähitellen tapahtuva ilmiö.

Vedeneristeiden puuttumisen vuoksi vahinko ei myöskään ole ollut objektiivisesti arvioiden ennalta arvaamaton, jos rakennuksessa ei ole ollut vedeneristeitä ja vesi on tämän vuoksi päässyt tunkeutumaan suoraan rakenteisiin.

Vahinkokartoitusraportin mukaan sulamisvesi oli päässyt kastelemaan kellarikerroksen seinä- ja lattiarakenteita, ja osa sulamisvesistä oli tulvinut sisälle mahdollisesti ikkuna-aukon ja seinärungon välistä. Vahingon syyksi raportissa mainitaan, että jää ja lumi oli paantanut sulamisvesiä rakennusta vasten. Kuluneen talven sääolosuhteet olivat vaihdelleet paljon. Vahinkoaikaan ulkolämpötila oli ollut plussalla ja oli ollut sateista. Katolta oli valunut sulamisvesiä seinustalle. Vedet olivat painuneet jääkerroksen vuoksi rakennusta vasten ja lopulta kellariin.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut valokuvia rakennuksen ulkopuolelta ja vahingoittuneista rakenteista talon sisältä sekä 20.3.2020 tehdystä vahinkokartoituksesta laadittu tarkastusraportti.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko rakennuksen rakenteiden kastumisvahinko vakuutuksesta korvattava äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama suoranainen esinevahinko. 

Jos vahingon katsotaan aiheutuneen korvattavasta vakuutustapahtumasta, kyse on siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut, että sillä on vakuutukseen sisältyvän rajoitusehdon perusteella oikeus evätä korvaus.

Sovellettavat vakuutusehdot

[…]-vakuutuksen ehtojen kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) 1. ja 2. alakohdan mukaan 
- vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. 
- Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan ehtojen kohdan 5.1.1. toisen alakohdan mukaan luonnonilmiövahinkona vahinko, joka on aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti
- myrskytuulesta, trombista, ukkospilven laskuvirtauksesta tai muusta vastaavasta poikkeuksellisen voimakkaasta tuulesta tai tuulenpuuskasta
- vesistö- tai merivesitulvasta rakennukselle tai huoneiston osille ja rakennuksen sisällä olevalle irtaimistolle
- jään liikkumisesta, joka johtuu vesistö- tai merivesitulvasta
- vakuutettuun omaisuuteen suoraan iskeneestä salamasta, joka on pirstonut mekaanisesti omaisuutta
- rankkasateesta rakennukselle tai huoneiston osille ja rakennuksen sisällä olevalle irtaimistolle, kun vesi on tunkeutunut suoraan maanpinnalta tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.
- poikkeuksellisen voimakkaasta raekuurosta. 

Ehtojen 5.1.1 kohdan (Palo- ja luonnonilmiöturva) 3 - 5 alakohtien mukaan
- vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, lammessa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista.
- merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista meren vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksista Tanskan salmissa.
- poikkeuksellisena vesistön tai meren vedenpinnan nousulla tarkoitetaan myrskytuulen aiheuttamaa vedenpinnan nousua sekä vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.

Ehtojen kohdan 5.1.5 mukaan särkymis- ja menetysturvasta 
- korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä tapahtunut omaisuuden vahingoittuminen tai menettäminen, mikäli kyseessä olevaa vahinkoa ei ole määritelty korvattavaksi palo- ja luonnonilmiö-, rikos-, laiterikko- tai putkistovuototurvasta. Sillä, onko tämä toinen turva ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa, ei ole merkitystä.
- ei koskaan korvata vahinkoja, jotka johtuvat palosta, luonnonilmiöstä, varkaudesta, ryöstöstä, murrosta, ilkivallasta taikka koneen, laitteen tai putkiston sisäisestä rikkoutumisesta taikka rakennuksen kiinteätä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta vuotaneesta nesteestä.

Korvauspiirin ulkopuolelle jääviä vahinkoja koskevien ehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata
- (kohta 6.1) vahinkoa, joka on aiheutunut esineelle itselleen kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, hajusta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä
- (kohta 6.2) vahinkoa, joka on aiheutunut routimisesta, maan painumisesta, maan liikkumisesta tai maakosteudesta
- (kohta 6.4) vahinkoa, joka on aiheutunut jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta. Tämä rajoitus ei koske jään liikkumista, joka johtuu ehtokohdassa 5.1.1 määritellystä merivesitulvasta tai vesistötulvasta
- (kohta 6.18) nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut rakenteiden vedeneristeiden läpi tai putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jonka syynä on hyväksymätön liitos.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvausta hakevalla asiakkaalla on näyttövelvollisuus siitä, että vahinko on aiheutunut vakuutusehdoissa korvattavaksi määritellystä vakuutustapahtumasta. Jos kyse on vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta, vakuutuksen rajoitusehtoihin vetoavalla vakuutusyhtiöllä on vastaavasti velvollisuus näyttää toteen, että vahinko on seurausta rajoitusehdon mukaisesta tapahtumasta.

Vakuutusehtojen mukaan korvattavan vahingon tulee olla äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman suoranainen seuraus. Asiakkaan puolesta esitetyn selvityksen mukaan äkillinen lämpöaalto ja vesi-räntäsade olivat saaneet vesikuormituksen valtavaksi. Sulamisvedet ja vesisateet olivat menneet jäisten sadevesirännien yli, ja vedenpaine oli tullut seinää pitkin talon kellarin. 

Vakuutusehtojen mukaan luonnonilmiövahinkona korvataan rankkasateesta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutunut vahinko, kun vesi on tunkeutunut suoraan maanpinnalta tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että vahinko olisi tässä tapauksessa ollut seurausta vakuutusehtojen tarkoittamasta rankkasateesta tai muusta luonnonilmiöstä.

Vahinkokartoitus oli tehty 20.3.2020, ja siitä laaditun raportin mukaan osa sulamisvesistä oli tulvinut sisälle mahdollisesti ikkuna-aukon ja seinärungon välistä. Vahingon syynä oli pidetty sitä, että jää ja lumi olivat paantaneet sulamisvesiä rakennusta vasten. Katolta oli valunut sulamisvesiä rakennuksen seinustalle, ja sulamisvedet olivat jääkerroksen vuoksi painuneet rakennusta vasten ja lopulta kellariin. Kylpyhuoneessa märin alue lattiassa oli sijainnut ikkunan kohdalla, mikä oli viitannut sulamisvesien päässeen vuotamaan ikkunan kohdalta sisätiloihin. Kosteusmittausten tulosten osalta raportissa on mainittu, että kellarin seinä- ja lattiarakenteiden kosteudet olivat osittain kohollaan sulamisvesistä johtuen, ja että kylmässä kellarissa kosteudet olivat osittain maakosteudesta johtuvia.

Esitetyn selvityksen mukaan vesisateen mukaan tuomaa sadevettä ja sulamisvettä oli valunut katolta alaspäin, koska katolla olleisiin ränneihin kertynyt vesi oli jäätynyt, ja runsas vesimäärä oli valunut rännien yli. Rakennuksen seinustalla olleen lumi- ja jääkerroksen vuoksi vesi oli tunkeutunut rakenteisiin. Rakennuksen kellarikerros on selvityksen mukaan osaksi maanpinnan alapuolella. Rakennuksesta otettujen valokuvien mukaan kellarikerroksen ikkuna-aukkojen alareunat ovat olleet jääkerroksen yläreunan kohdalla. Rakennuksen seinustalla on ennen vahingon havaitsemista ollut jääkerroksen lisäksi myös runsaasti lunta, joita asiakas on ilmoittanut siirtäneensä vahingon havaitsemisen jälkeen pois noin 15 metrin matkalta.

Tarkastusraportin perusteella Vakuutuslautakunta katsoo osoitetuksi, että ainakin osa vedestä oli tunkeutunut rakenteisiin ikkunoiden ja seinien välistä pihassa olleen lumi- ja jääkerroksen kautta.

Kuten edellä on todettu, vahinko ei ole luonnonilmiöturvasta korvattava. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei rakennuksen rakenteiden kastumisvahingon ole osoitettu aiheutuneen myöskään särkymis- ja menetysturvan piiriin kuuluvasta muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä tapahtuneesta vahingoittumisesta tai menettämisestä. Tältä osin lautakunta toteaa, että korvattavan vahingon tulee olla äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seuraus. Asiakkaan kuvailemien kevään 2020 sääolosuhteiden seurauksena kiinteistölle kertyneen lumimäärän ja vähitellen paantamalla tapahtuneen veden jäätymisen sekä katolla olevien räystäiden olosuhteiden vuoksi tapahtuneen jäätymisen sekä mahdollisesti myös välillä tapahtuneen lumen ja jään sulamisen sekä vesisateen aiheuttama vahinko ei ole sellainen äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, että vakuutusyhtiölle sen perusteella syntyisi vakuutussopimuksen mukainen velvollisuus korvata rakenteiden kastumisvahinko. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

puheenjohtaja Bygglin
sihteeri Pellikka

Jäsenet:

Maso
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen