Tapahtumatiedot

A:lle (s. 1962) määrättiin 30.11.2017 Otezla-lääke psoriaasin hoitoon. A aloitti lääkkeen käytön tammikuussa 2018. Lääkkeen käytön aikana A:lla ilmeni jännityspäänsärkyä, nenäverenvuotoa, isoja mustelmia, pahoinvointia, kuumetta ja keltaisuutta. Vakuutuslautakunta on 9.9.2019 antamassaan ratkaisusuosituksessa (FINE-019734) katsonut, että maksatulehdus on todennäköisesti aiheutunut Otezla-lääkkeen käytöstä ja suosittanut vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon.

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle korvausta sairaanhoito- ja matkakuluista sekä ansionmenetyksestä ajalta 21.5. - 19.11.2018. Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta yhtiö on korvannut 1.000 euroa, mikä vastaa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden tarkoittaman luokan 2 (lievät vammat) yläosaa. A on hakenut korvausta myös vasemman käden ja ranteen kipuilusta. Tältä osin vakuutusyhtiö on katsonut, etteivät oireet johdu Otezla-lääkkeestä tai maksatulehduksen hoitoon käytetystä kortisonista, vaan kyse on A:n sairastaman nivelpsoriaasin pahenemisesta. Yhtiön kannan mukaan lääkevahingosta ei ole aiheutunut korvattavaa pysyvää haittaa.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön maksamaan tilapäisen haitan korvaukseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A toteaa olleensa lääkevahingon vuoksi kolme viikkoa sairaalassa huonossa kunnossa. A oksensi lähes kaiken mitä söi, hänellä oli ripuli, kuumetta oli yli 40 astetta ja A laihtui yli 10 kiloa, vaikka on muutenkin hoikka. Kuolemanpelko oli todellista. Toipuminen kesti pitkään ja kortisoni lopetettiin vasta helmikuussa [2019], kun maksa-arvot olivat lähes normaalit. A lihoi suurten kortisoniannosten vuoksi ja joutui uusimaan vaatevarastoaan. A:n kädet, nivelet ja psoriaasi alkoivat todella vaivata kesäkuussa 2018. Kukaan ei uskaltanut lääkitä A:ta maksa-arvojen vuoksi, kunnes syksyllä 2019 magneettikuvassa todettiin paha niveltulehdus. Lääkitys aloitettiin, mutta käsi on edelleen turvonnut ja kivulias. A on ollut sairauslomalla syksystä lähtien ja se jatkuu edelleen. A katsoo, että hänelle maksettava tilapäisen haitan korvaus tulee korottaa vähintään 10.000 euroon.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää maksamaansa tilapäisen haitan korvausta asianmukaisena ja katsoo, ettei A:lle ole aiheutunut lääkevahingosta pysyvää haittaa.

Lääketieteellinen selvitys

Asiaa FINE-019734 käsiteltäessä käytössä olleiden lääketieteellisten selvitysten lisäksi Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 30.5.2018 - 23.12.2019.

A:lla on tammikuussa 2018 tapahtuneen Otezla-lääkkeen käytön aloittamisen jälkeen ilmennyt muun muassa vatsakipua, laihtumista ja keltaisuutta. Päivystyksessä 16.4.2018 on tehty tietokonekerroskuvaus ja todettu maksatulehdukseen sopiva löydös, jonka johdosta A on mm. ollut sairaalahoidossa 19.4. - 3.5.2018.  Sisätautien poliklinikan tekstien 25.9.2018 - 14.11.2019 mukaan A:lla on ollut maksatulehduksen hoitoon kortisoni (Prednisolon) asteittain laskevalla annoksella käytössä helmikuuhun 2019 saakka. Ihotautien poliklinikan tekstin 28.2.2019 mukaan ihopsoriaasi on pahentunut ja nivelkipuja ilmennyt Prednisolonin lopettamisen myötä. Tekstin 3.6.2019 mukaan ihotilanne on pysynyt kohtalaisen hyvänä, mutta nivelet erityisesti vasemman käden osalta ovat olleet hankalat. Vastaanotolla on todettu voimakas turvotus vasemmassa kädessä. A:sta on tehty lähete reumatologille mahdollisen nivelpsoriaasin selvittelyyn.

Reumasairauksien poliklinikan tekstin 10.6.2019 mukaan reumalääkäri on arvioinut, että A:lle voidaan aloittaa systeemiset psorireumahoidot maksakokeita seuraten. Vastaanottokäyntiä 19.8.2019 koskevan tekstin mukaan A:lla esiintyy nivelkipuja enemmän talviaikaan. Vasen ranne, rystyset ja sorminivelet ovat ongelmallisimmat, myös päkiäkipuja esiintyy. Kesän ajan oirekuva on ollut helpompaa. Vasen polvi oireilee rasituksen jälkeen kipuna ja lievänä turvotuksena. Tässä polvessa on vammatausta, takaristisiteen repeämä. Magneettikuvassa 2017 ei ole ollut tulehduksellisia löydöksiä. Vasemman käden kipuja on ollut jo vuodesta 2010 alkaen. Vasemmassa ranteessa on aikanaan ollut värttinäluun murtuma. Vastaanotolla ei ole todettu selkeästi turvonneita niveliä, vasen ranne on ollut kyynärluun puolelta turpeampi kuin oikea ranne. Ranteessa on todettu liikearkuutta ja mahdollisesti hieman nestettä jännetupessa. Sormien koukistus on ollut hieman kankeaa ja osa nivelistä on aristanut. A:lle tehdyissä tutkimuksissa ei ole todettu varmoja tulehduksellisia löydöksiä. Käden tilanne on päädytty varmistamaan vielä magneettitutkimuksella. Tekstin 3.10.2019 mukaan A:n vasemmassa kädessä on magneettitutkimuksessa todettu nivelkalvotulehdus ranteessa ja neljännen sormen keskinivelessä. Merkinnän 8.10.2019 mukaan A:lle on päädytty aloittamaan Remicade-lääkitys nivelpsoriaasin hoitoon.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys A:lle Otezla-lääkkeen aiheuttaman maksatulehduksen johdosta maksettavan kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan määrästä sekä siitä, tuleeko A:n vasemman yläraajan oireet korvata ao. lääkevahinkoon liittyvinä.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a - 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…)

Asian arviointi

1. Lääkevahinkoon syy-yhteydessä olevat oireet

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että A:lla huhtikuussa 2018 todettu maksatulehdus on Otezla-lääkkeestä aiheutunut, korvattava lääkevahinko. Riitaa on siitä, kuuluuko myös A:n vasemman käden ja ranteen kipuoireisto korvata lääkevahinkona.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lla on syksyllä 2019 diagnosoitu nivelpsoriaasi, johon on aloitettu Remicade-lääkitys. Selvitysten mukaan A:lla on alkanut ilmetä nivelkipuja, kun kortisonilääkitys maksatulehduksen hoitoon on lopetettu helmikuussa 2019. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei sen käyttöön toimitettujen sairauskertomustekstien perusteella voida todeta nivelpsoriaasin hoidon merkittävästi viivästyneen maksatulehduksen vuoksi. Näin ollen lautakunta katsoo, etteivät nivelpsoriaasin oireet oikeuta korvaukseen lääkevahinkovakuutuksesta.

2. Kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvaus

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Liikennevahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2, lievät vammat (korvausasteikko maksuvuonna 300 - 1.200 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että ne
- eivät vaadi elvytys- tai tehohoitoa,
- eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, esimerkiksi luunmurtumien kiinnitysleikkausta,
- tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon,
- toiminnallinen toipuminen vaatii enintään 2 kuukautta,
- vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset.

Luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat (korvausasteikko 1.200 - 3.900 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että
- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
- niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1 - 3 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3 - 7 kuukaudessa,
- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen määrittämisessä otetaan huomioon A:lle aiheutunut maksatulehdus. Maksatulehdus on lautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan vaatinut sairaalahoitoa 15 päivän ajan ja siitä on aiheutunut noin 7 kuukauden työkyvyttömyysaika. Kortisonilääkitys A:lla on ollut käytössä helmikuuhun 2019 saakka. Pysyvää haittaa maksatulehduksesta ei ole kuvattu jääneen. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle lääkevahingosta aiheutunut tilapäinen haitta asettuu liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokkaan 3 (lievää vaikeammat vammat). Lautakunta pitää asianmukaisena korvauksena A:n lääkevahingosta aiheutuneesta tilapäisestä haitasta 2.000 euroa ja suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle tämän mukaisen lisäkorvauksen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle lisäkorvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta siten, että kokonaiskorvaus on 2.000 euroa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila