Tapahtumatiedot

Vuonna 2001 rakennetun rivitalon asunnossa F5 oli 23.8.2019 havaittu kosteusvahinko. Vahinkoilmoituksen mukaan kovalla vesisateella puitten oksista oli tullut roskaa, joka oli tukkinut kattosihdin. Vahingon tarkastusraportin mukaan vahinko oli ollut seurausta tukossa olleesta kattokaivosta, josta vesi oli todennäköisesti päässyt ilmanvaihtoputkien läpivientien kohdalta yläpohjaan.

Vakuutusyhtiö on ensimmäisessä korvauspäätöksessään viitannut luonnonilmiöturvan ehtoihin ja katsonut, että vahinko oli aiheutunut sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta. Vahinkoa ei rajoitusehdon vuoksi korvattu kiinteistövakuutuksesta.

Taloyhtiö on sen jälkeen pyytänyt vakuutusyhtiötä antamaan uuden korvausratkaisun sillä perusteella, että vahinko oli aiheutunut huippuimurin rikkoutuneesta suojakuoresta, josta vettä oli päässyt rakenteisiin.

Marraskuussa 2019 tekemässään toisessa korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on perustellut epäävää korvauspäätöstään sillä, että vahinko oli aiheutunut ilmanvaihtokanavan liian alhaisesta nostosta ja siitä, että sadevesijärjestelmä oli tukkeutunut. Vakuutusyhtiö viittasi ehtokohtaan Muu vahinkotapahtuma.

Taloyhtiö on pyytänyt vakuutusyhtiötä käsittelemään asian vielä uudelleen, koska vahingon oli havaittu johtuneen siitä, että huippuimurin muovikuori oli haljennut ja huippuimurin juuri oli ollut matala. Vakuutusyhtiö on sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään toukokuussa 2020 katsonut, ettei korvausratkaisun muuttamiselle ollut esitetty aihetta.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö pyytää Vakuutuslautakuntaa lausumaan, tuleeko vahinko korvata kiinteistövakuutuksesta. Erimielisyttä on siitä, onko vahinko aiheutunut huippuimurin suojakuoren halkeamasta vai vajaaksi jätetystä ilmanvaihtokanavan nostosta.

Taloyhtiö ei kiistä sitä, että vesi oli sateen vuoksi padottanut katolla, eikä myöskään sitä, että yhden huippuimurin nosto oli jäänyt vajaaksi. Se ei kuitenkaan ole ollut vahingon syynä. Vesi oli päässyt sisään yhden läpiviennin kautta, ja vain tuon yhden läpiviennin korkeus oli ollut alhainen.

Taloyhtiö on todennut, että huippuimurien läpivienti oli ollut viallinen kahdesta eri syystä. Läpiviennin suojana oleva muovikuori oli haljennut korkealle ja muovikuoren alla oleva noste oli ollut niin matala, että sadevettä oli päässyt halkeamasta nosteen sisään ja siitä ilmanvaihtokanavan kautta asuntoon. Vahinko oli siis johtunut sekä haljenneesta muovikuoresta että liian matalasta läpiviennistä. Suojakuoren halkeama ei ehkä ole ollut vahingon ainoa syy, mutta se on ehdottomasti ollut oleellinen. Muovikuoren halkeaman syy ei ole tiedossa. Jos muovikuori olisi ollut ehjä, vesi ei olisi päässyt läpivientiin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö pyytää, että Vakuutuslautakunta hylkää taloyhtiön vaatimuksen perusteettomana.

Vahinkotapahtuman osalta vakuutusyhtiö toteaa, että kattokaivo oli mennyt tukkoon vesisateella katolla olevista oksista ja muusta sellaisesta. Tämän seurauksena vesi oli padottanut katolla ja päässyt sisään kahden läpiviennin kautta. Läpivientien korkeudet olivat olleet liian alhaisia (padotuskorkeuden alapuolella). Vaurioita ei olisi syntynyt, jos läpivientien nostot olisivat olleet oikealla tasolla. Kyse oli sadeveden tunkeutumisesta rakenteisiin vesikaton läpivientien puutteellisen tiiveyden takia. Vesikatto ei ollut rikkoutunut. Taloyhtiössä ei enää ole tällaista ongelmaa, koska läpiviennit on korotettu oikealle tasolle.

Vahingon syynä oli yksiselitteisesti ollut ilmanvaihtokanavan noston puutteellinen ja liian lyhyt läpivienti eli toisin sanoen vesikaton epätiiviys. On huomattava, että ilmanvaihdon hatun muovikuoren kiinnitys ei ole vesitiivis, eli kuoressa olleella halkeamalla ei ole merkitystä asiassa, koska vesi pääsee joka tapauksessa muovikuoren ja läpiviennin noston välistä putkeen.

Tässä tapauksessa oli ollut kyse sadevedestä, joka on päässyt rakenteisiin vesikatteen läpiviennin liian matalan noston takia. Jos läpiviennin nosto olisi asennettu ja tehty oikein, eli se olisi ollut padotuskorkeuden yläpuolella, mitään vahinkoa ei olisi tapahtunut. Kyseisessä tapahtumassa vesikate ei ole myöskään mennyt rikki mistään ulkoisesta mekaanisesta syystä johtuen. Koska katon läpivientien padotuskorkeudet ovat olleet liian matalat, vesi on päässyt läpivientiputkien yläpuolelle ja siten sisälle huoneistoon.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun ohessa

• W. Oy:n raportti 29.8.2019 tehdystä vahinkokartoituksesta. Raportin mukaan todennäköinen vuotokohta on ollut putkien läpiviennit. Tarkastajalle oli kerrottu, että kattokaivon suodatinkansi oli ollut tukossa ja että katolla oli ollut vettä noin 10 cm. Veden valuminen oli loppunut asunnossa sen jälkeen, kun kaivot oli saatu vetämään.
• Huoltoyhtiön teknisen asiantuntijan sähköpostiviesti (25.9.2019), jonka mukaan vuotokohdaksi oli epäilty katon ilmanvaihdon läpivientejä asunnon F5 kohdalla. Läpivientien suojamuovikuoret tulisi irrottaa ja tarkastaa läpivientien tiiviys sekä uusia läpiviennit ja huonokuntoiset suojakuoret.
• Huoltotilausvahvistus (25.9.2019) ja P. Oy:n 4.3.2020 päivätty raportti 8.-10.10.2019 tehdystä korjaustyöstä, jossa oli kartoitettu kattovuotoa ja korjattu huippuimurien läpivientejä.
• Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan sähköpostiviestit 4.11.2019 ja 26.11.2019.
• Vakuutusyhtiön asiantuntijan sähköpostiviestejä (28.11.2019 ja 6.2.2020), joissa todetaan muun muassa, että noston tulee olla padotuskorkeuden yläpuolella. Vettä ei saa mennä putkeen, jos kattokaivot ovat tukossa (vesikatteen ja läpivientien tulee olla tiiviitä). Vain noston korkeus vaikuttaa vahingon syntyyn. Jos läpiviennin nosto olisi oikealla tasolla, vesi ei ikinä pääsisi padotustilanteessa putkeen. Ilmanvaihdon hatun muovikuoren kiinnitys ei ole vesitiivis, joten halkeama ei vaikuta veden pääsyyn millään tavalla, koska vesi pääsee joka tapauksessa muovikuoren ja läpiviennin noston välistä putkeen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vahinko aiheutunut huippuimurin suojakuoren halkeamasta vai vajaaksi jätetystä ilmanvaihtokanavan nostosta sekä siitä, onko vahinko kiinteistövakuutuksesta korvattava.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kiinteistövakuutuksen yleisten sopimusehtojen mukaan (2.1 Vakuutustapahtuma) vakuutustapahtumalla tarkoitetaan tuotealuekohtaisissa vakuutusehdoissa tarkemmin määriteltyä tapahtumaa, jonka toteutuminen ja ajankohta on äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Asuinrakennusten ehtojen kohdan 5 (Vakuutusturva) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavassa esitetyllä tavalla.

Asuinrakennusten ehtojen kohdan 5.7 (Muu vahinkotapahtuma) mukaan korvattavia vahinkoja ovat muut äkilliset ja ennalta arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle.

Korvattavia vahinkoja ovat myös seuraavat tapahtumat, vaikka ovatkin aikaisemmin tässä luvussa rajattu korvauksen ulkopuolelle

• altaan tai ammeen poistoputken ja pohjaventtiilin vuoto
• vuotovahinko, joka aiheutuu veden pääsyn estymisestä viemäriin
• tuulen aiheuttama vakuutetun omaisuuden äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen, vaikkei luonnonilmiöturvan tuuliraja ylittyisikään.

Muualla 5. luvussa korvattavuuden ulkopuolelle rajattujen vahinkojen lisäksi Muun vahinkotapahtuman turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• maanjäristyksestä
• valmistus- tai aineviasta
• kulumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, pölystä, noesta, hajusta, lämpötilan tai ilman kosteuden muutoksista, kutistumisesta, haihtumisesta tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä
• maaperän tai täyttömaan painumisesta, perustuksen liikkumisesta tai rakennuksen halkeilusta
• katolle kertyneen lumen tai jään vaatimien huoltotoimenpiteiden laiminlyönnistä
• lumen tai jään liikkumisesta
• tapahtumasta, jota ei voida määritellä
• virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle.

Muun vahinkotapahtuman turvasta ei myöskään korvata

• ulkona olevaa omaisuutta, ellei sitä ole tarkoitettu ulkona käytettäväksi tai säilytettäväksi
• salaojitus- tai muuta maaperän kuivanapitojärjestelmää
• tavanomaista naarmuuntumista ja kolhiintumista.

Ehtojen kohdan 5.3 (Vuoto ja LVI -turva) mukaan Vuoto- ja LVI -turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• kulumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta syystä
• […]
• virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle
• […]
• sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta jäätymisen, lehtien tms. johdosta
• katolle kertyneen lumen tai jään vaatimien huoltotoimenpiteiden laiminlyönnistä
• […].

Ehtojen kohdan 5.6 (Luonnonilmiö) mukaan Luonnonilmiöturvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• myrskytuulesta tai sadeveden tulvimisesta ulkona olevalle irtaimelle omaisuudelle, ellei kyse ole omaisuudesta, jota on tarkoitettu ulkona käytettäväksi
• sulamis- tai pintavesien tunkeutumisesta rakenteisiin, ellei kyse ole yllä määritellystä poikkeuksellisesta rankkasateesta, merivesi- tai vesistötulvasta
• kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemäriputken vaurioitumisesta tai toimimattomuudesta
• sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta jäätymisen, lehtien tms. johdosta
• virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle
• omaisuudelle, kun sitä käytetään sellaiseen tarkoitukseen, johon sitä ei ole suunniteltu
• myrskytuulesta rakennuksen sisäosille tai rakennuksessa olevalle irtaimelle omaisuudelle, ellei se ole seurausta rakennusta kohdanneesta myrskytuulen aiheuttamasta rikkoutumisesta
• […].

Ehtojen kohdan 5.6 (Luonnonilmiö) alkuosan mukaan korvattavia vahinkoja ovat

• myrskytuulen aiheuttama rikkoutuminen. Myrskytuulella tarkoitetaan tuulta, jonka nopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa
• raesateen aiheuttama rikkoutuminen
• rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta paikallista sadetta. Korvattavia vahinkoja ovat rankkasateen aiheuttama veden tunkeutuminen rakennukseen maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalla tulvien. Korvattavuus edellyttää, että sadevesiviemärit, vesieristykset ja kallistukset on tehty rakennusmääräysten mukaisesti eivätkä ne ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnin aikana sataa yli 30 mm tai vuorokaudessa yli 75 mm.
• […].

Asian arviointi

Osapuolten kesken ei ole kiistaa siitä, että rakennuksen katolle oli voimakkaan sateen aikana patoutunut vettä, jota oli ollut noin 10 cm kerros. Kiistaa ei ole myöskään siitä, että ainakin yhden ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvan huippuimurin nosto oli jäänyt vajaaksi eli se oli ollut liian matala, ja että ainakin yhden huippuimurin muovisessa suojakuoressa oli ollut halkeama. Taloyhtiö ei ole kiistänyt sitä, että liian alhainen nosto oli osaltaan vaikuttanut siihen, että vettä oli päässyt ilmanvaihtokanavan kautta rakenteisiin.

Heti vuotovahingon havaitsemisen jälkeen ja vielä 29.8.2019 tehdyn vahinkokartoituksen aikana vahingon syynä oli pidetty kattokaivon suodatinkannen tukkeutumisesta aiheutunutta veden patoutumista katolle. Tämän seurauksena vettä oli päässyt välipohjarakenteisiin ilmanvaihtoputkien läpivientien kohdalta. Veden tippuminen asunnon katosta oli loppunut sen jälkeen, kun kaivot oli saatu vetämään ja veden pinta katolla oli laskenut.

Osapuolet ovat eri mieltä siitä, olisiko katolle noin 10 cm korkeudelle padottanutta vettä mennyt ilmanvaihtokanavaan, jos kaikkien huippuimureiden nostot olisivat olleet riittävän korkeat ja jos kaikkien huippuimureiden muovikuoret olisivat olleet ehjät. Taloyhtiön puolesta on esitetty, että muovikuoret ovat olleet vesitiiviit, minkä seikan vakuutusyhtiö on kiistänyt.

P. Oy:n raportin mukaan ”on mahdollista, että huippuimurien numerot 364 ja 362 muovikuoret ovat haljenneet, ja että rikkinäisten juurien padotuskorkeudet olleet liian matalat”. Taloyhtiön puolesta OL on sähköpostiviestissään maininnut, että hän voi usein katolla käyneenä vahvistaa, että vuotokohta on erityisesti huippuimurin 362 kohdalla ja että muovikuoren halkeamasta vesi on valunut suoraan juuren sisään. 1.6.2020 päivätyssä lausuntopyynnössä taloyhtiö on viitannut huoltotilausvahvistukseen, jonka mukaan huippuimurin 364 läpiviennin muovikuori oli halki ja halkeamasta näkyy, että ilmanvaihtokanavan nosto oli jätetty vajaaksi.

Taloyhtiö on katsonut, ettei noston korkeudella ole ollut merkitystä. Jos muovikuori olisi ollut ehjä, vuotoa ei olisi tullut.  Vakuutusyhtiön mielestä kuoressa olleella halkeamalla ei ollut merkitystä, koska vesi oli joka tapauksessa päässyt muovikuoren ja läpiviennin noston välistä ilmanvaihtoputkeen.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei esitetystä selvityksestä ristiriitaisten tietojen vuoksi käy yksiselitteisesti ilmi se, oliko liian matalia huippuimureiden nostoja ollut yksi vai useampia ja oliko rikkoutunut kuori ollut vain numerolla 364 merkityssä huippuimurissa. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan katolle patoutunutta vettä oli kuitenkin valunut ilmanvaihtokanavaan sen vuoksi, että ainakin yhden huippuimurin nosto oli ollut liian matala.

Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että asiakirjoihin sisältyvässä valokuvassa näkyvästä huippuimurin kuoren halkeamasta on jossain määrin voinut mennä sadevettä myös ylhäältä päin. Ilmanvaihtokanavaan näin menneen veden määrää lautakunta kuitenkin pitää huomattavasti vähäisempänä kuin katolta suoraan liian alhaisen noston vuoksi ilmanvaihtokanavaan valuneen veden määrää.

Vaikka halkeama taloyhtiön ilmoituksen mukaan on ollut korkea ja useita millimetrejä leveä, halkeamasta valuneen veden määrä ei Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan kuitenkaan ole ollut kovin merkittävä tekijä rakenteiden kastumisen aiheuttajana. Tätä käsitystä puoltaa se asiakirjoihin sisältyvä tieto, että veden valuminen asunnossa oli loppunut heti, kun kattokaivot oli saatu vetämään ja veden pinta siis laskenut nostojen yläreunaa alemmalle tasolle.

Vakuutuslautakunta katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen, että rakennuksen katolle patoutunut sadevesi on valunut huoneiston F5 rakenteisiin katolla olleen ilmanvaihtokanavan huippuimurin noston liian alhaisen korkeuden vuoksi. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan huippuimurin oikean korkuinen nosto olisi estänyt katolle patoutuneen veden valumisen ilmanvaihtokanavaan. Vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus evätä korvaus vetoamalla virheellisesti suunniteltua, rakennettua, asennettua tai käyttöohjeen vastaisesti käytettyä omaisuutta koskevaan rajoitusehtoon.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vuori
Vyyryläinen
Yrttiaho