Tapahtumatiedot

Pohjavesi oli noussut asiakkaan asuinrakennuksen (rakennettu 1930-luvulla) kellariin 18.2.2020 sekä uudestaan maaliskuussa 2020.

Kiinteistöllä tehtiin vahinkokartoitus 19.2.2020 sekä kuvattiin viemäreiden tilanne. Kartoituksen mukaan käyttövesiputkistossa ei havaittu vuotoja, eikä omistaja ollut havainnut vesimittarin liikkuvan silloin, kun vettä ei käytetä. Rakennuksessa ei ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää, joten vuotoa ei voi olla siinäkään. Jätevesiviemärin ja sadevesiviemärin kuvauksissa ei löydetty mitään vuotoon liittyvää. Raportissa mainitaan rakennuksen ulkopuolella olevan muutamien metrien etäisyydellä vanha talousvesikaivo, joka ei enää ole käytössä. Vedenpinta kaivossa oli tavanomaista ylempänä. Vedenpinnan korkeutta suhteessa kellarikerroksen lattiapinnan korkeuteen tarkastettiin tasolaserin avulla. Vahingon syynä on raportin mukaan se, että talousvesikaivon veden pinta on ollut n. 30 cm korkeammalla kuin kellarikerroksen lattiapinta, eli todennäköisesti rakennuksen kellarikerrokseen tuleva vesi on poikkeuksellisen korkealla olevaa pohjavettä.

Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoa kotivakuutuksesta. Yhtiö toteaa päätöksessään, että vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama välitön ja suoranainen esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasadetulva siten, että vesi tunkeutuu rakennukseen, sen rakenteisiin tai siinä olevaan irtaimistoon suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta. Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on vahinkopaikalla vähintään 30 millimetriä tunnissa tai 75 millimetriä vuorokaudessa. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen vesisateesta. 

 Yhtiön mukaan Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta löytyvien, vahinkopaikkaa lähimpien säähavaintoasemien säähavaintojen mukaan vahinkoalueella ei ole ollut havaittavissa poikkeuksellista rankkasadetta, joka olisi ylittänyt 30 millimetriä tunnissa tai 75 millimetriä vuorokaudessa. Vahinko on siten aiheutunut vähitellen normaaleista sääolosuhteista ja talven aikana tulleista vesisateista, jotka ovat nostaneet pohjavedenpinnan normaalia korkeammalle, eikä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta yksittäisen tunnin tai päivän sademäärän aiheuttamasta pohjavedenpinnan noususta. Kosteusvahingon syynä on ollut runsas veden sataminen pidemmän aikaa. Vettä on satanut koko syksyn ja talven ajan runsaasti, ja tämä on aiheuttanut pohjaveden nousun normaalia ylemmäs. Tämä pohjaveden nousu on aiheuttanut veden tulemisen kellariin ensin helmikuussa ja sitten vielä uudemman kerran maaliskuussa. Lisäksi vakuutusehdoissa on rajattu korvattavuuden ulkopuolelle vahingot jotka ovat aiheutuneet muualta virranneesta sade- tai sulamisvedestä. Tämä vahinko on aiheutunut sen vuoksi, että sadevesi on päässyt kastelemaan talon kellaritilaan.

Asiakkaan muutoksenhaun johdosta vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä annetussa ratkaisussa yhtiö totesi lisäksi, että vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, ojassa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu poikkeuksellisista sateista tai lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadosta. Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista merenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta (keskituulennopeus yli 15 m/s), ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksesta Tanskan salmissa. Poikkeuksellisena vedenpinnan tai merenpinnan nousuna pidetään vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.

Yhtiön mukaan asiassa on riidatonta se, että vahinko on aiheutunut rakennuksen ulkopuolisten vesien valumisesta talon rakenteisiin. Näin ollen vahinko ei tule korvattavaksi ehdon 5.2.10 Vuoto perusteella, sillä saaduilla selvityksillä kyseessä ei ole rakennuksen kiinteän putkiston, koneen tai käyttölaitteen aiheuttama vuotovahinko. Yhtiö lisää, että ehtokohtaa 5.2.5 on luettava kokonaisuutena, mikä tarkoittaa sitä, että ehtokohdan viimeisessä kappaleessa mainitulla vedenpinnan nousulla ei ole itsenäistä, ehtokohdan korvauspiiriä laajentavaa merkitystä. Kyseinen kappale tarkentaa ehtokohdassa aiemmin lausuttua määrittämällä, millainen sade, vedenpinnan nousu tai meriveden nousu katsotaan poikkeukselliseksi. Koko ehtokohdan sisältö ja sanamuodot huomioiden ehtokohdan tulkinnasta ei jää perusteltua epäselvyyttä, vaan maininta poikkeuksellisesta vedenpinnan noususta viittaa selkeästi vesistötulvaan.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas pyytää asiassa ratkaisusuositusta. Kyse ei ole ollut hetkittäisistä rankkasateista, vaan poikkeuksellisesta vakuutusehtojen 5.2.5 ehdon mukaisesta tulvasta, joksi katsotaan myös poikkeuksellinen vedenpinnan tai merenpinnan nousu ja jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Asiakas katsoo, että vakuutusehtojen mainitsema poikkeuksellinen vedenpinnan nousu koskee myös pohjavettä, eikä sitä ole millään tavoin rajattu pois vakuutusehtojen rajauksissa. Asiakas kertoo, että he ovat asuneet talossa noin 30 vuotta ja kyseessä on 1930-luvulla rakennettu talo, joka on rakennettu maaston kohoaman kohdalle, ja se on pysynyt kuivana kaikki nämä vuodet.

Asiakas viittaa Ympäristöhallinnon verkkopalvelusivustoon, jonka mukaan maan etelä- ja keskiosissa pohjaveden pinnat ovat helmi- maaliskuun aikaan yleisesti olleet 25–85 cm ajankohdan keskiarvoja korkeammalla, mutta paikoitellen pinnat ovat jopa mittaushistorian ajankohdan korkeimmissa lukemissa. Kyse ei ole ollut mistään virtaavasta vedestä, jonka syynä olisi ollut jokin rakennuksen ulkopuolinen tai rakennuksen sisäpuolinen viemärivahinko tms.  Vakuutuksen rajoitusehdoissa ei myöskään ole mainittu pohjavettä, eikä siksi pohjaveden poikkeuksellisesta nousua ole rajattu ulos vakuutusehtojen korvauspiiristä.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta antamassaan lisäkirjelmässä asiakas viittaa edelleen siihen, että vakuutusehtojen mukaan "poikkeuksellisena vedenpinnan tai merenpinnan nousuna pidetään vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin". Tämä maininta kuuluu pääotsikon "poikkeuksellinen tulva" alle. Vakuutusehdoissa mainittu poikkeuksellinen tulva ei siten johdu pelkästään tai ainoastaan rankkasateista, vaan mm. esimerkiksi ilmanpaineen vaihtelusta. Asiakas huomauttaa edelleen, että pohjaveden vedenpinnan nousua ei suljeta missään ehtojen kohdassa pois. Tässä tapauksessa kellarivesivahinko täyttää siksi vakuutusehdon kyseisen kohdan poikkeuksellisesta vedenpinnan noususta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Siksi korvaukselle on asiakkaan mielestä olemassa perusteet.

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan aiemman kantansa ja viittaa asiassa aiemmin antamiensa ratkaisuiden perusteluihin.

Sopimusehdot

Sovellettavien vakuutusehtojen (voimassa 1.1.2013 alkaen) kohdan 5.2 (Korvattavat vakuutustapahtumat ja niihin liittyvät rajoitukset) alakohdan 5.2.5 (Poikkeuksellinen tulva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama välitön ja suoranainen esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva siten, että vesi tunkeutuu rakennukseen, sen rakenteisiin tai siinä olevaan irtaimistoon suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.

Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen.

Vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, ojassa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu poikkeuksellisista sateista tai lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadosta.

Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista merenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta (keskituulennopeus yli 15 m/s), ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksesta Tanskan salmissa.

Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on lähimmän säähavaintoaseman mittausten mukaan 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Poikkeuksellisena vedenpinnan tai merenpinnan nousuna pidetään vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.

Ehtojen kohdan 5.2.10 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut arvaamattomasti ja suoraan vakuutuksen voimassaoloaikana
– rakennukseen asennetuista kiinteistä putkistoista, koneista ja käyttölaitteista
– hyväksytyllä letkuliitännällä ja sulkuventtiilillä johtoverkkoon liitetystä pesukoneesta tai astianpesukoneesta.
Vakuutuksesta korvataan lisäksi korvattavan vuotovahingon korjauksen yhteydessä tapahtuva vuotovahingon aiheuttaneen kiinteän putkiston vauriokohdan korjaus.

 Ehtojen kohdan 5.4 (Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset) alakohdan 5.4.10 (Vähitellen tapahtuva vahinko) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut tavanomaisesta käytöstä, kulumisesta, hankaantumisesta, naarmuuntumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta, routimisesta, maan liikkumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Ehtojen kohdan 5.4.11 (Tulvan, lumen tai jään aiheuttamat vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta, tulvasta, vedenpinnan noususta tai aallokosta.

Laajan ja perusturvatason vakuutuksista korvataan kuitenkin poikkeuksellisen rankkasade-, vesistö- tai merivesitulvan aiheuttama vahinko sekä vesistö- tai merivesitulvan seurauksena jään liikkumisesta aiheutunut vahinko.

Ehtojen kohdan 5.4.14 (Sade- ja sulamisvesien aiheuttamat vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai muualta virranneesta sade- tai sulamisvedestä. Rajoitus ei koske rakennuksen sisäpuolisen sadevesiviemärin äkillisen rikkoutumisen aiheuttamaa vuotovahinkoa.

Laajan ja perusturvatason vakuutuksista korvataan kuitenkin ehtokohdan 5.2.5 mukainen vahinko, joka on aiheutunut poikkeuksellisen rankkasateen aiheuttamasta veden pinnan noususta.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse siitä, ovatko asiakkaan rakennuksen vauriot aiheutuneet vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta.

Suomen voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen vakuutusyhtiöllä.

Tässä tapauksessa vahingon syyksi oli 19.2.2020 päivätyn vahinkoraportin mukaan todettu se, että talousvesikaivon veden pinta on n. 30 cm korkeammalla kuin kellarikerroksen lattiapinta. Rakennuksen kellarikerrokseen tullut vesi on todennäköisesti ollut poikkeuksellisen korkealla olevaa pohjavettä.

Nyt kyseessä olevasta perustason kotivakuutuksesta maksetaan korvausta vakuutukseen sovellettavien sopimusehtojen mukaisessa laajuudessa. Korvauksen saaminen edellyttää, että vahinko on aiheutunut jonkin vakuutusehdoissa korvaukseen oikeuttavaksi määritellyn syyn seurauksena tilanteessa.

Vakuutusehtojen kohdan 5.2.5 (Poikkeuksellinen tulva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama välitön ja suoranainen esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva siten, että vesi tunkeutuu rakennukseen, sen rakenteisiin tai siinä olevaan irtaimistoon suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.

Asiakas on vaatinut vakuutusyhtiön päätöksen muuttamista vedoten siihen, että pohjaveden pinnan nousua poikkeuksellisen korkealle tulee pitää poikkeuksellisena tulvana. FINE toteaa, että vakuutusehtojen mukaan poikkeuksellinen vedenpinnan nousu voi muodostaa korvausperusteen ehtokohdan 5.2.5 mukaisen vesistötulvan osalta. Ehtojen mukaan vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, ojassa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu poikkeuksellisista sateista tai lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadosta. Tässä tapauksessa vahingon syynä ei esitetyn selvityksen mukaan kuitenkaan ole ollut poikkeuksellinen vedenpinnan nousu joessa, järvessä, ojassa tai purossa. Tämän vuoksi vahinko ei ole vesistötulvana korvattava.

Vakuutusehtojen mukaan rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on lähimmän säähavaintoaseman mittausten mukaan 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Vaikka asiakkaan kuvaamat helmi-maaliskuun sateet ovat olleet epäilyksittä runsaita, niiden ei ole kuitenkaan osoitettu yltäneen vakuutusehtojen mukaisiin sademääriin, minkä vuoksi vahinko ei ole myöskään rankkasadetulvana korvattava.

Vakuutusehtojen mukaan vuotovahinkona korvataan arvaamattomasti ja suoraan rakennukseen asennetuista kiinteistä putkistoista, koneista ja käyttölaitteista vuotaneesta nesteestä aiheutuneita vahinkoja. Tässä tapauksessa kyse ei ole ollut myöskään tällaisesta vahingosta, vaan maaperään kertyneen veden tunkeutumisesta rakennukseen sen rakenteiden läpi. 

FINE toteaa, että asiakkaan kotivakuutuksen minkään turvan mukaisen korvattavan vahingon tunnusmerkistöön ei sellaisenaan kuulu pohjaveden pinnan noususta aiheutunut veden tunkeutuminen maaperän kautta rakennuksen rakenteisiin. Siltä osin kuin pohjaveden nouseminen ja veden tunkeutuminen maaperän kautta rakennukseen on aiheutunut sadevedestä, vahingon ei kuitenkaan ole osoitettu aiheutuneen sademäärien puolesta poikkeuksellisena ja siten vakuutusehdoissa tarkoitettuna rankkasateena pidettävän sateen seurauksena. Näin ollen vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Siirala
Esittelijä Pulkki