Tapahtumatiedot

A (s. 1960) teki 12.5.2015 lääkevahinkoilmoituksen hänelle 9.11.2004 määrätyn simvastatiinivalmiste Lipcutin haittavaikutuksista. Ilmoituksen mukaan Lipcut aiheutti A:lle tulehduskierteen, joka vaikeutti A:n työuraa, aiheutti masennusta, muistin huononemista ja pelkotiloja, unettomuutta ja keskittymisvaikeuksia. Korvaushakemuksen 6.11.2015 mukaan A:lla todettiin toistuvat haimatulehdukset ja häneltä poistettiin perna ja haiman häntä sekä osa paksusuolesta. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lla todetussa haimatulehduksessa ja siihen liittyvissä suolistovaivoissa oli kyse Lipcut-lääkkeen aiheuttamasta lääkevahingosta. Yhtiö maksoi A:lle korvausta muun muassa tilapäisestä haitasta 2.500 euroa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) mukaan, pysyvästä haitasta haittaluokan 1 mukaisen korvauksen 2.563,20 euroa, pysyvästä kosmeettisesta haitasta 452 euroa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 1 (lievä kosmeettinen haitta) mukaan sekä ansionmenetyksestä ajalta 26.7.2006 - 15.4.2007 7.322,79 euroa.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä hänelle lääkevahingon johdosta maksettujen korvausten määrään ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että hänelle maksettava kokonaiskorvaus tulee korottaa 200.000 euroon. Tapahtumasarja on vaikuttanut mittavasti A:n työuraan ja hänen keskeytyneeseen väitöskirjaansa sekä aiheuttanut psyykkisiä ja fyysisiä vaivoja.

A:n 200.000 euron korvausvaatimus perustuu siihen, miten A arvioi, että hänen työuransa olisi kehittynyt ilman lääkevahinkoa. Vahinko vaikutti ratkaisevasti A:n kykyyn jatkaa silloisen työnantajansa palveluksessa, tuhosi motivaation jatkaa väitöskirjatyötä ja aiheutti vakavaa kroonista masennusta ja altisti työuupumukselle. Lääkevahingosta aiheutuneet fyysiset vaivat lyhentävät todennäköisesti A:n elinikää sekä vaikeuttavat vahingon psyykkisten seurausten ohella jaksamista viimeisinä työvuosina.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää maksamiaan korvauksia asianmukaisina. A:n 200.000 euron korvausvaatimus ei perustu vakuutusehtoihin eikä vahingonkorvauslakiin.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 5.6.2001 - 1.12.2017.

Selvitysten mukaan A sairastaa tyypin I diabetesta, verenpainetautia ja veren kohonnutta kolesterolipitoisuutta. Sisätautien päivystyspoliklinikan tekstin 24.1.2007 mukaan A:lla on ollut lääkityksenä Lantus, Novorapid, Diformin retard, Lipcut ja Linatil Comp. A:lla on pariin kertaan ollut vatsakipua, kuumeilua ja CRP:n nousua, joita on hoidettu umpipussitulehduksena. Tehdyissä tutkimuksissa ei kuitenkaan ole havaittu umpipusseja. A on tullut päivystykseen työterveyslääkärin lähetteellä vatsaoireiden ja kuumeilun takia. Päivystyksessä CRP on ollut 207. A on otettu sairaalahoitoon ja hänelle on ohjelmoitu kiireellinen vatsan alueen tietokonekerroskuvaus, jossa on tekstin 26.1.2007 mukaan nähty mahdollisesti krooniseen haimatulehdukseen ja haiman ja paksusuolen väliseen fisteliin viittaavia muutoksia. Leikkauskertomuksen 14.2.2007 mukaan A:lle on tehty toimenpide, jossa on todettu krooninen tulehdusongelma ja poistettu perna, haiman häntä ja osa paksusuolta. Kirurgian klinikan hoitoaikaa 3. - 21.2.2007 koskevan epikriisin mukaan Lipcut-lääke on jätetty tauolle. Leikkaustoimenpiteen jälkeenkin A:lla on ollut vatsavaivoihin liittyviä käyntejä työterveyshuollossa ja yliopistollisessa sairaalassa. Ylävatsan kuvantamistutkimuksessa 3.6.2009 on todettu haiman pseudokystaksi sopiva nestekertymä.

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 27.7.2010 mukaan A on tullut vastaanotolle pidemmän aikaa jatkuneen unettomuuden ja ahdistuksen vuoksi. Jonkinlaista paniikkityyppistä oireiluakin on ollut välillä ja A on helposti unohdellut asioita. A on kertonut, että hänen työpaikallaan on melko kireä tunnelma: ilmapiiri on sinänsä ollut hyvä, mutta A:lle on annettu hoidettavaksi aivan liikaa töitä. Lääkäri on arvioinut, että anamneesitiedot täyttävät työuupumuksen kriteerit. A:lle on kirjoitettu sairauslomaa 10 vuorokautta ja aloitettu oirelääkkeeksi Diapam tarvittaessa käytettäväksi. Tekstin 7.3.2011 mukaan A:lla on masennusta taustalla ja Mirtazapin käytössä. A on ohjattu depressiohoitajalle tilannearvioon.

Psykiatriaan erikoistuvan lääkärin 1.12.2017 päivätyn lausunnon mukaan A on ollut kesäkuusta 2015 alkaen hoidossa mielenterveystoimistossa. A:n on todettu kärsivän toistuvasta masennuksesta, jossa on kaksoismasennustyyppistä kuvaa. Lausuntoa kirjoitettaessa masennusoireilu on kuvautunut keskivaikean tasoisena. A on sairastanut 2007 lääkeaineen aiheuttaman haimatulehduksen. Ennen haimatulehdukseen sairastumista A:lla ei ole terveyskeskuslääkärin käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella mainintoja merkittävästä psykiatrisesta problematiikasta. A:n oman kokemuksen perusteella haimatulehdus, siihen liittynyt kuolemanpelko ja pitkäkestoinen leikkaus- ja toipumisprosessi ovat jättäneet jatkuvaa huolta tilanteen uusiutumisesta. Itse prosessin A koki aikanaan raskaana ja kuormittavana. Edelleen A on kokenut, että se vaikutti heikentävästi silloiseen elämäntilanteeseen, työkykyyn ja kumulatiivisesti elämänlaatuun ja psyykkiseen vointiin sairastumistapahtumasta eteenpäin. Työhistoriaa tarkastellessa voidaan todeta A:n työsuhteiden rakenteiden muuttuneen sairastumisen jälkeen lyhyemmiksi ja niihin on sisältynyt alentunutta työkykyä, kognitiivisia ongelmia (muisti, keskittyminen) ja sairauslomatarvetta. Tämä tukee ajatusta, että haimatulehduksen laukaisema prosessi on vaikuttanut merkittävästi A:n työkykyyn. Lääkärin arvion mukaan on todennäköistä, että haimatulehdukseen sairastuminen, siihen liittyvä kuolemanpelko ja fyysinen toimintakyvyn aleneminen ovat laukaisseet masennusoireilun. Samoin lääkäri pitää todennäköisenä, että kyseinen prosessi ylläpitää psyykkistä oirekuvaa edelleen. Posttraumaattistyyppisesti esimerkiksi ylivalppautta omiin kehontuntemuksiin on nytkin todettavissa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys A:lle Lipcut-lääkkeestä aiheutuneesta haimatulehduksesta ja sen jälkiseurauksista lääkevahinkovakuutuksesta maksettavien korvausten määrästä.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2015 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a - 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…)

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 a §:n (16.6.2004/509) mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt vahinkotapahtumasta huolimatta on saanut tai olisi voinut saada taikka jonka hänen arvioidaan vastaisuudessa saavan ottaen huomioon hänen työkykynsä, koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, mahdollisuutensa uudelleen kouluttautumiseen, ikänsä, asumisolosuhteensa ja näihin verrattavat muut seikat.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 momentti) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 momentti)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutus on vapaaehtoinen vakuutus, josta maksettavat korvaukset on määritelty vakuutuksen ehdoissa. Lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa on viitattu korvauksen määrän osalta vahingonkorvauslain henkilövahinkojen korvaamista koskeviin kohtiin. Vakuutuslautakunta toteaa, että lääkevahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen vahingosta aiheutuneista tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista, ansionmenetyksestä, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta. Näyttötaakka vahingon määrän osalta on korvausta vaativalla.

Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan nyt käsillä olevassa asiassa ei ole riitaa vahingosta aiheutuneiden sairaanhoitokustannusten ja muiden tarpeellisten kulujen osalta. Riita koskee ansionmenetystä ja haittakorvauksia.

1. Fyysisestä vahingosta aiheutunut kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle haimatulehduksen ja sen jälkiseurausten johdosta 2.500 euron korvauksen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Korvaus sijoittuu liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 3 (lievää vaikeammat vammat).

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja, kuten henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia ja liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Liikennevahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat (korvausasteikko vuonna 2015 1.200 - 3.800 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että 

- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
- niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1-3 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3-7 kuukaudessa,
- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Luokkaan 4, vaikeat vammat (korvausasteikko vuonna 2015 3.800 - 9.000 euroa) kuuluville vammoille on ominaista mm., että
- niiden hoito saattaa vaatia tehohoito-osastolla lyhytkestoista hengityskonehoitoa,
- ne tarvitsevat sairaalahoitoa 3-8 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen vaatii yli 8 kuukautta ja
- niiden jättämä pysyvä toiminnallinen haitta on merkittävä.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten (3. painos 2014) kohdan 10.3.2 mukaan kohtalainen vatsaontelon sisäinen vamma, joka vaatii leikkaushoitoa ja sairaalahoitoa 1 - 2 viikon ajan ja aiheuttaa vamman laatuun nähden keskimääräistä tilapäistä haittaa 4 - 6 viikon ajan, mutta josta ei jää pysyvää haittaa, oikeuttaa 2.000 - 4.500 euron korvaukseen tilapäisestä haitasta. Kohdan 10.3.3 mukaan vaikea vatsaontelon sisäinen vamma, joka vaatii leikkaushoitoa verenvuodon tyrehdyttämiseksi ja mahdollisesti tehohoitoa, vaatii sairaalahoitoa usean viikon ajan ja mahdollisesti uusintaleikkauksia, aiheuttaa vamman laatuun nähden erittäin suurta tilapäistä haittaa 3 - 12 kuukauden ajan ja jonka seurauksena pysyvä haitta, kuten tulehdusherkkyys, toimintahäiriö tai tyrä, on mahdollinen, oikeuttaa 5.000 - 15.000 euron korvaukseen tilapäisestä haitasta.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan yleistä tilapäisen haitan korvaustasoa kuvaavan taulukon mukaan korvaustasolle 2.000 - 7.500 euroa asettuvat vammat, joista aiheutuu vakavaa haittaa 3 - 6 kuukauden ajan ja vammasta voi jäädä myös pysyvä haittaa. Suositusten kohtaa 10.3 koskevan soveltamisohjeen mukaan kohdassa 10.3.2 tarkoitettuja kohtalaisia vatsaontelon sisäisiä vammoja ovat esimerkiksi pernan puukonpisto- tai ruhjevammat ja kohdassa 10.3.3 tarkoitettuja vaikeita vatsaontelon sisäisiä vammoja ovat esimerkiksi pernan poistamista tai maksan osittaista poistamista edellyttävät vammat sekä haiman, sappiteiden ja suolen vammat.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lle on aiheutunut Lipcut-lääkkeen käytön seurauksena krooninen haimatulehdus, jonka hoito on edellyttänyt haiman hännän, pernan ja paksusuolen osan poistamista. Tämän jälkeenkin A:lla on ollut vatsavaivoihin liittyneitä käyntejä työterveyshuollossa ja yliopistollisen sairaalan päivystyksessä. Työkyvyttömyyttä oireilu on lautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan aiheuttanut ajalla 6.8.2006 - 10.9.2006, 25. - 29.9.2006 sekä 18.1. -15.4.2007. Vakuutuslautakunta katsoo vahingon laatu, sen edellyttämä hoito ja oireilun ja työkyvyttömyyden kesto sekä liikennevahinkolautakunnan normit ja ohjeet ja henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset huomioiden, että A:lle lääkevahingon seurauksena aiheutunut kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta vastaavat 6.000 euron korvausta. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle tämän mukaisen lisäkorvauksen.

2. Tilapäinen psyykkinen haitta

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti lääketieteellisesti todettu psyykkisen terveydentilan häiriö, joka on vaatinut terveydenhuollon toimenpiteitä, oikeuttaa tilapäisen haitan korvaukseen riippumatta siitä liittyykö henkilövahinkoon myös fyysisiä vammoja.

A on esittänyt, että hänelle on aiheutunut lääkevahingon seurauksena myös psyykkisiä seurauksia, kuten työuupumusta ja masennusta. Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitettujen selvitysten mukaan A on hakeutunut mielenterveysongelmien vuoksi terveyskeskuslääkärin vastaanotolle 27.7.2010, jolloin hän on kertonut jo pidemmän aikaa jatkuneesta unettomuudesta ja ahdistuksen tuntemuksesta sekä liian suureksi kokemastaan työmäärästä. Terveyskeskuslääkärin tekstin 7.3.2011 mukaan A on ohjattu depressiohoitajan tilannearvioon. Psykiatriaan erikoistuvan lääkärin 1.12.2017 päivätyn lausunnon mukaan A:lla on vuodesta 2015 alkaen ollut hoitokontakti mielenterveystoimistoon. A:n on todettu kärsivän toistuvasta masennuksesta. A on itse arvioinut ja lääkäri pitänyt todennäköisenä, että lääkevahinko on laukaissut masennusoireilun.

Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriötila. Se ei ole sairaus, mutta siihen liittyy riski sairastua muun muassa masennukseen. Masennus on monitekijäinen sairaus. Sen syntyyn vaikuttavat monet erilaiset perinnölliset ja hankinnaiset tekijät ja laukaisevina tekijöinä ovat usein ajankohtaiset elämäntapahtumat, erilaiset pettymykset ja menetykset.

Vakuutuslautakunta toteaa, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Lautakunta katsoo, ettei nyt käytettävissä olevien selvitysten perusteella voida pitää todennäköisenä, että A:lle olisi Lipcut-lääkkeen tai sen aiheuttaman lääkevahingon seurauksena aiheutunut sellaista psyykkistä oireilua, joka oikeuttaisi erilliseen korvaukseen.

3. Pysyvä kosmeettinen haitta

A:lle on haimatulehduksen vuoksi tehdyn leikkauksen takia jäänyt leikkausarpi vatsalle. Vakuutusyhtiö on katsonut, että arpi vastaa liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa tarkoitettua lievää pysyvää kosmeettista haittaa. Korvausta on maksettu 452 euroa.

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut. Pysyvä haitta arvioidaan erikseen toiminnallisen ja kosmeettisen haitan osalta.

Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden (2015) mukaan pysyvän kosmeettisen haitan luokkaan 1, lievä kosmeettinen haitta, (peruskorvausasteikko 800 - 2.200 euroa) kuuluvat

- näkyvä ja rumentava kasvoarpi (tai arvet), joka on lyhyt ja kapea, ihon värinen ja ihon tasossa ja joka sopeutuu ihon poimuihin, lyhyt, siisti henkitorven avauksen arpi, rumentava vartalon arpi, joka on kapea ja pehmeä eikä väriltään voimakkaasti ihosta poikkeava,
- rumentava muu arpi, joka sijaintinsa johdosta (kuten raajan sisäsivulla) on yleensä ainakin osin piilossa eikä laajuuden, kiristyksen tms. johdosta ole huomiota herättävä,
- raajan lievä epämuotoisuus, kuten ranteen seudun murtuman jälkeen,
- yhden tai kahden sormen menetys kärkinivelestä,
- lievää huomattavampi ryhtivirhe.

Pysyvän kosmeettisen haitan luokkaan 2, lievää suurempi kosmeettinen haitta (peruskorvausasteikko 2.200 - 6.000 euroa) kuuluvat

- kasvoarpi (tai arvet), joka on selvemmin näkyvä kuin kohdassa 4.2.1.1 kuvattu, mutta joka ei vääristä kasvonpiirteitä eikä ole erityisen laaja,
- päänahan laaja arpialue,
- karsastus,
- näkyvä sarveiskalvon samentuma,
- huomiota herättävät pakkoliikkeet pään ja kaulan alueella,
- henkitorven avauksen arpi, joka on huomiota herättävämpi kuin kohdassa 4.2.1.1,
- yhden tai useamman sormen menetys,
- vartalon tai raajojen arvet, jotka ovat selvemmin näkyvät kuin kohdassa 4.2.1.1 kuvatut tai monilukuiset,
- raajojen ääreisosien epämuotoisuutta aiheuttavat kutistumiskoukistumat,
- alaraajan menetys säärestä.

Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisesta pysyvän kosmeettisen haitan korvauksesta tehdään vahingonkärsineen ikään perustuva vähennys erillisen laskukaavan mukaan.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten (2014) pysyvää haittaa koskevan osan kohdan 3.2 mukaan erottuva vartalon arpi, joka erottuu muusta ihosta, mutta ei kuitenkaan sijaintinsa ja muotonsa vuoksi herätä huomiota, oikeuttaa 300 - 800 euron korvaukseen. Selvästi erottuva vartalon arpi, joka erottuu muusta ihosta ja on jossakin määrin huomiota herättävä, oikeuttaa 800 - 2.000 euron korvaukseen.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitettujen värivalokuvien perusteella A:lle on jäänyt leikkaustoimenpiteen seurauksena kylkikaaren alueelle kookkaahko vaalea arpi, joka ei aiheuta epämuotoisuutta. Lautakunta arvioi, että arpi vastaa liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa tarkoitettua lievää pysyvää kosmeettista haittaa ja asettuu asteikon puoliväliin, mitä vastaa 1.500 euron peruskorvaus. Korvauksesta voidaan tehdä A:n vahinkohetken mukaista ikää (leikkauspäivän 14.2.2007 ikä 46 vuotta) vastaava vähennys, jolloin kokonaiskorvaus on 847,50 euroa. Vakuutuslautakunta katsoo, että näin laskettu korvaus vastaa A:lle jäänyttä pysyvää kosmeettista haittaa myös henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten valossa. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle lisäkorvausta pysyvästä kosmeettisesta haitasta siten, että kokonaiskorvaus on 847,50 euroa.

4. Pysyvä toiminnallinen haitta

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle pysyvästä toiminnallisesta haitasta haittaluokkaa 1 vastaavan korvauksen.

Pysyvän toiminnallisen haitan korvauksen arvioinnissa käytetään vakiintuneesti tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa haittaluokitusta sekä liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita, joihin myös lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa viitataan. A:n lääkevahingon ilmetessä on ollut voimassa sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1649/2009 tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta. Sen liitteenä olevan haittaluokkataulukon kohdan 12 (Vatsaontelon ja lantionseudun elimet ja vatsanpeitteet) mukaan pernan menetys vastaa haittaluokkaa 1. Haittaluokkataulukon kohdan 15 (Yleinen toiminnanvajaus) mukaan kyseessä on lievä yleinen toiminnanvajaus ja haittaluokka 0 - 2, kun vahingoittunut joutuu välttämään tiettyjä aineita yliherkkyytensä vuoksi, joutuu käyttämään ruokajärjestystä sairauden hoitamiseksi ja sairaudesta ei aiheudu merkittävää haittaa tavanomaisessa elämässä, mutta sen aiheuttamat rajoitukset tulee muistaa erityistilanteissa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lle on pernan menetyksen lisäksi jäänyt pysyvää haittaa haimatulehduksesta jääneen haiman toiminnanvajauksen muodossa. Toiminnanvajauksesta aiheutuu pysyvä haimaentsyymin käytön tarve. Vakuutuslautakunta katsoo, että pernan menetys vastaa haittaluokkaa 1 ja haiman toiminnanvajaus samoin haittaluokkaa 1. Kokonaishaitta vastaa siten haittaluokkaa 2. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle lisäkorvauksen tämän mukaisesti.

5. Ansionmenetys

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle ansionmenetyskorvausta 15.4.2007 saakka A:n silloisen työnantajan laskelmien mukaisesti. A on esittänyt, että lääkevahinko on vaikuttanut ratkaisevasti hänen työuransa myöhempään kehitykseen. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei sille ole esitetty selvitystä työkyvyttömyydestä tai ansionalenemasta 15.4.2007 jälkeen. Korvausta hakevan tulee osoittaa kärsimänsä vahingon määrä. Lautakunta toteaa, ettei sen käytettävissä olevien selvitysten perusteella ole aihetta suosittaa ansionmenetyskorvauksen maksamista 15.4.2007 jälkeiseltä ajalta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle lisäkorvausta siten, että kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan kokonaiskorvaus on 6.000 euroa, pysyvän kosmeettisen haitan kokonaiskorvaus 847,50 euroa ja pysyvän toiminnallisen haitan korvaus vastaa haittaluokkaa 2. Muilta osin lautakunta ei suosita lisäkorvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila