Haku

FINE-029890

Tulosta

Asianumero: FINE-029890 (2020)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 16.11.2020

Lakipykälät: 9

Kolarointivakuutus. Ajoneuvon eturenkaan osuminen kuoppaan. Alatukivarren helojen kuluminen. Iskunvaimentimen vuoto. Vääntynyt jarrulevy. Korvausmenettely. Korvauspäätöksen sitovuus.

Tapahtumatiedot

A:n puoliso B oli 14.1.2020 kuljettanut A:n omistamaa BMW – merkkistä henkilöautoa taajamassa, kun auton oikea eturengas oli erään risteyksen kohdalla osunut isoon monttuun, ja oli kuulunut kova kolahdus. B:n vahinkoilmoituksen mukaan iskunvaimentaja oli ilmeisesti rikkoutunut sekä varmasti myös pyörä / vanne.

Vakuutusyhtiön 24.1.2020 A:lle lähettämän sähköpostiviestin mukaan kolarointivakuutus korvaa ajoneuvon vauriot. Viestin mukaan ”…Koska sinulle on kertynyt bonusturva, korvattu vahinko ei alenna bonusta tämän vahingon osalta. Vahinkotarkastus hoituu korjaamolla.” Viestissä kerrottiin vakuutusyhtiön yhteistyökorjaamojen yhteystietoja. Tämän jälkeen viestissä todettiin: ”Korjaamo pyytää laskutusluvan korjaukselle suoraan [vakuutusyhtiöstä] ja perii sinulta vakuutuksesi omavastuun 200 euroa. Ajoneuvosi vauriot korvataan korjaamon lähettämän ja meidän hyväksymän korjauskustannuslaskelman mukaisesti. Jos haluat sopia rahallisesta kertakorvauksesta, olethan yhteydessä korvauspalveluumme korjaamolla tehdyn vahinkotarkastuksen jälkeen. Kaskovakuutuksessasi on Laaja sijaisautovakuutus. Mikäli sinulla on tarve sijaisautolle korjauksen ajaksi, olethan yhteydessä tästä puhelimitse korvauspalveluumme.” 

Korvauspäätöksessä 21.2.2020 vakuutusyhtiö ilmoitti vastaanottaneensa korjaamon lähettämät vahinkotarkastustiedot.  Vahinkotarkastuksessa oli havaittu, että iskunvaimentimessa on öljyvuoto, alatukivarren helojen repeytymä sekä jarrulevyn kieroutuma. Kuoppaan ajo ei ollut vaurioittanut rengasta tai vannetta, eivätkä tukivarret ollut vääntyneet. Ajoneuvossa ei ollut havaittu törmäysvaurioita. B oli ilmoittanut, että autoa on huollettu kattavasti. Vahinkotarkastaja oli käynyt vauriokorjaamon kanssa vaurioista keskustelua ja tehnyt lausunnon ajoneuvon vaurioiden korvattavuudesta.

Korvauspäätöksen mukaan riidatonta on, että ajoneuvon oikean etukulman iskunvaimennin, alatukivarren helat ja jarrulevy ovat rikki. Ajoneuvon oikea etuvanne tai eturengas eivät ole vaurioituneet eivätkä alatukivarret vääntyneet ulkoisen iskun johdosta. Vahinkotarkastuksessa saatujen kuvien ja vahinkotarkastajan lausunnon mukaan iskunvaimennin on vuotanut öljyä jo kauan ja helat ovat kuluneet loppuun, eikä jarrulevyyn kohdistu voimia vahinkoilmoituksen mukaisessa vahinkotapahtumassa. Ajoneuvon iskunvaimennin ja tukivarsien helat on tehty auton vakauttamiseen sekä ottamaan vastaan iskuja ja tien epätasaisuuksia. Näiden osien ollessa normaalissa käyttökunnossa, kyseisen vahinkotapahtuman aiheuttama voima ei vaurioita niitä. Täysin kunnossa olevat osat eivät voi vaurioitua vahinkokuvauksen mukaisessa törmäyksessä. Kyseiset osat ovat kulutusosia. Vakuutusyhtiö ei korvaa vahinkoa kolarointivakuutuksesta. 

Oikaisupyynnössään vakuutusyhtiölle A vaati vakuutusyhtiötä muuttamaan korvauspäätöstään. Hän vetosi Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön, joka mukaisesti vakuutusyhtiön sähköpostiviestillään 24.1.2020 antama myönteinen korvauspäätös sitoo vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on vastuu korvaustoimintansa järjestämisestä asianmukaisesti, eivätkä vasta myönteisen korvauspäätöksen antamisen jälkeen tehdyssä vahinkotarkastuksessa saadut tiedot muodosta perustetta korvauspäätöksen muuttamiselle kielteiseksi. Ajoneuvo oli viety korjaamolle luottaen vakuutusyhtiön ilmoitukseen vahingon korvattavuudesta. Erityisesti ilmoitukseen oli voitava luottaa, koska A ja B olivat saaneet käyttönsä sijaisauton. Jos A olisi tiennyt, että vahinko ei ole korvattava, hän olisi voinut harkita edullisemman korjaamon käyttämistä tai auton myymistä vaurioituneena. 

A katsoi myös, että vahinkotarkastajan näkemys pitkään jatkuneesta öljyvuodosta ei pidä paikkaansa. Öljyvuoto on ollut seurausta vahinkotapahtumasta. Autokorjaamo Y:n edustaja K on sähköpostiviestissään 26.2.2010 todennut olevan hyvinkin mahdollista, että oikean puolen iskunvaimennin on kerännyt hiekkaa noinkin paljon, koska kuoppaan ajosta on yli kuukausi ja autolla on säännöllisesti ajettu hiekkatiellä.

Vakuutusyhtiön viestin 13.5.2020 mukaan A:n saamassa päätöksessä on todettu selvästi, että ajoneuvon vauriot korvataan korjaamon lähettämän ja vakuutusyhtiön hyväksymän korjauskustannuslaskelman mukaisesti. Kyseinen korvattavuuteen jätetty varaus kertoo vakuutusyhtiön antaman päätöksen laajuuden: tässä tapauksessa lupaus korvattavuudesta on annettu vakuutusyhtiön hyväksymän korjauskustannuslaskelman mukaisesti.

Vakuutusyhtiö ei toimi korjaustyön tilaajana. A:lla on ollut niin halutessaan mahdollisuus valita edullisempi korjaamo tai myydä ajoneuvo. Vahinkotarkastajan mukaan iskunvaimennin on valokuvien perusteella vuotanut öljyä kauan, helat ovat kuluneet loppuun, eikä jarrulevyyn kohdistu voimia vahinkoilmoituksen mukaisessa tapahtumassa. Kuoppaan ajo ei ole vaurioittanut rengasta tai vannetta, eivätkä tukivarret ole vääntyneitä. Korjaamon selvitysten ja valokuvien perusteella vauriot ovat johtuneet normaalista kulumisesta. Ajoneuvossa ei ole havaittu törmäysvaurioita ja vaurioituneiden osien (pois lukien jarrulevy) tehtävä on normaalisti hallita tien epätasaisuuksia. Iskunvaimentimilla on ajettu arviolta jo noin 70.000 km ja ajoneuvon kokonaiskilometrimäärä on noin 294.000 km, jolloin osat luonnollisesti ovat jo kuluneita.  Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

A vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa ajoneuvon vauriot kaskovakuutuksesta. Lausuntopyynnössä toistetaan aiemmassa oikaisupyynnössä esitetyt seikat.  

A katsoo, että iskunvaimentimen vuoto on aiheutunut kuoppaan ajon seurauksena. Vuoto on voinut vaikuttaa pitkäaikaisemmalta kuin mitä se todellisuudessa on ollut, koska autolla on vahingon jälkeen ennen korjaamolle viemistä ajettu lähes kuukausi, myös hiekkateillä. Tämän johdosta hiekkainen iskunvaimennin on voinut antaa vahinkotarkastajalle kuvan siitä, että öljyvuoto olisi ollut pitkäaikainen. A:n mielestä 70.000 kilometriä ajettu iskunvaimennin ei ainakaan lähtökohtaisesti ole yleensä käyttöikänsä lopussa. Alatukivarsien helojen repeytyminen ja iskunvaimentimen rikkoutuminen ovat A:n mielestä tyypillisiä kuoppaan ajon seurauksia. A pitää erikoisena, että vakuutusyhtiö on perustellut kielteistä korvausratkaisuaan sillä, että katsastuksestakin on ollut aikaa jo yli puoli vuotta. Vakuutuskorvauksen saaminen ei voine edellyttää, että vakuutetun tulisi katsastaa autonsa vähintään kahdesti vuodessa.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä 24.1.2020 ilmoitettu korvaaminen ”vakuutusyhtiön hyväksymän korjauskustannuslaskelman mukaisesti” tarkoittaa A:n näkemyksen mukaan vain sitä, että vakuutusyhtiö voi ottaa kantaa korvattavan vahingon korjaamisesta syntyneiden kustannusten määrään. Sen sijaan korvauspäätöksen tekstin ei voida katsoa tarkoittavan sitä, että vakuutusyhtiö varaisi itselleen mahdollisuuden muuttaa korvauspäätöstään sen jälkeen, kun sen on perehtynyt vahinkoon lähemmin. Vakuutusyhtiöllä olisi ollut oikeus tarkastuttaa vahinko ennen korvauspäätöksen tekemistä, mutta nyt se on antanut myönteisen korvauspäätöksen tarkastamatta vahinkoa ensin. Koska vakuutusyhtiö on päättänyt korvata vahingon ennen vahinkotarkastusta, A katsoo, että myönteinen korvauspäätös sitoo vakuutusyhtiötä.

A vetoaa myös siihen, että mikäli päätös olisi vakuutusyhtiön väittämällä tavalla sisältänyt jonkin varauman, sen olisi tullut sisältää myös vakuutussopimuslain 8 §:n mukaiset tiedot oikeusturvakeinoista. Koska päätös on ollut varauksettoman myönteinen, päätös ei ole sisältänyt tietoja oikeusturvakeinoista, eli valitusosoitusta. Varauksettoman myönteiseen korvauspäätökseen on lainkohdassa tarkoitetulla tavalla ilmeisen tarpeetonta liittää valitusosoitusta. A viittaa tältä osin vakuutussopimuslain esitöissä (HE 114/1993 s. 29) esitettyyn. Valitusosoituksen puuttuminen on A:n mielestä itsessään vahva osoitus siitä, että vakuutusyhtiö itsekin on katsonut antaneensa asiassa varauksettoman myönteisen korvattavuuspäätöksen.

A kiistää myös vakuutusyhtiön vastineessa vakuutussopimuslain 9 §:n soveltamisesta esitetyt seikat. Lain esitöiden (HE 114/1993 s. 30) mukaan korvauksen hakijalle mahdollisesti annetut ennakkotiedot korvausmäärästä tai korvauksen suorittamistavasta eivät vaikuta vakuutuksenantajan suoritusvelvollisuuteen. Tässä tapauksessa ei ole kysymys siitä, että A olisi saamassa pienemmän korvauksen kuin mitä hänelle on etukäteen luvattu. Sen sijaan vakuutusyhtiö haluaisi kokonaan pyörtää myönteisen korvattavuuspäätöksensä. Vakuutussopimuslain 9 § soveltuu näin ollen tapaukseen ja sillä, miten A:lla on ollut aihetta käsittää 24.1.2020 vakuutusyhtiön lähettämän viestin sisältö, on oleellinen merkitys asian ratkaisemisen kannalta. A:n mielestä vakuutusyhtiön viesti 24.1.2020 on kenen hyvänsä kuluttajavakuutetun näkökulmasta ollut varauksettoman myönteinen korvattavuuspäätös. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset perusteettomina. Yhtiö toistaa aiemmin esittämänsä perustelut. Korvauspäätöksessä on todettu, että ajoneuvon vauriot korvataan korjaamon lähettämän ja vakuutusyhtiön hyväksymän korjauskustannuslaskelman mukaisesti. Tämä korvattavuuteen jätetty varauma kertoo vakuutusyhtiön antaman päätöksen laajuuden, jonka mukaisesti lupaus korvattavuudesta on annettu vakuutusyhtiön hyväksymän korjauskustannuslaskelman mukaisesti. Vahinkotarkastaja ei ole vakuutusyhtiön edustajana hyväksynyt korjauskustannuslaskelmaa. 

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan sen korvauspäätöksessä ollut rajaus on täysin mahdollinen. Vakuutusyhtiön mielestä A:n tulkinta vakuutusyhtiön hyväksymän korjauskustannuslaskelman merkityksestä on virheellinen. Korjauskustannuslaskelman hyväksyminen ei tarkoita vain kustannusten määrään puuttumista, vaan myös sitä, että korvauslupaukseen on jätetty varauma siitä, korvataanko kyseistä vahinkoa lainkaan. Vakuutusyhtiö voisi luvata korvata vahingon ilman varaumiakin, mutta ei ole tässä tapauksessa näin tehnyt.

Kolarointivakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle tieltä suistumisesta tai kaatumisesta taikka iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä. Hitaasti kehittyvät vauriot on rajattu kolarointivakuutuksen ulkopuolelle. Korvauksen hakijalla on näyttötaakka korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta ja vahingon laajuudesta. Korjaamo on pitänyt mahdollisena, että oikean puolen iskunvaimennin on kerännyt hiekkaa vahingon sattumisen jälkeen, mutta ei sano sitä, ettei hiekkaa olisi kerääntynyt jo ennen vahinkoa. Jos ajoneuvolla on ajettu ennen korjausta hiekkatiellä, on vuotaneeseen kohtaan luonnollisesti tarttunut hiekkaa, mutta tämä ei kerro vahinkoon kuuluvista vaurioista mitään. 

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan mukaan iskunvaimennin on vuotanut öljyä kauan, jolloin iskunvaimennin on ollut viallinen jo ennen vahinkoa. Korjaamo on tarkastuksessa todennut, että oikeassa eturenkaassa ja oikeassa etuvanteessa ei löydy vaurioita. Vakuutusyhtiön mukaan asiassa ei ole näytetty, että tukivarren helat olisivat rikkoutuneet kuoppaan ajon yhteydessä, vaan ne ovat todennäköisesti kuluneet loppuun. Jarrulevyyn ei kohdistu voimia ilmoitetun kaltaisessa tapahtumassa, jolloin sen vääntyminen ei ole voinut aiheutua ilmoittamalla tavalla. Teillä on jatkuvasti kaikenlaisia kuoppia ja painanteita ja ajoneuvo on tarkoitettu kestämään normaalia ajamista tällaisilla teillä. 

Jotta vakuutetun rikkoutuneiksi ilmoittamat osat olisivat voineet vaurioitua kerrotussa vahinkotapahtumassa, olisi voiman täytynyt välittyä rikkoutuneisiin osiin renkaan ja vanteen kautta. Tämän perusteella on hyvin epätodennäköistä, että osat olisivat vaurioituneet kerrotulla tavalla. Kuoppaan ajo ei ole vaurioittanut rengasta tai vannetta, eivätkä tukivarret ole vääntyneitä. Ajoneuvossa ei ole havaittu mitään tavallisesti kuoppaan ajon seurauksena aiheutuvia törmäysvaurioita. Vaurioituneiden osien, pois lukien jarrulevyn, tehtävä on normaalisti hallita tien epätasaisuuksia. Sillä seikalla, onko osa ollut käyttöikänsä lopussa, ei ole merkitystä asian lopputuloksen kannalta. Iskunvaimentimet on vakuutetun ilmoituksen mukaan vaihdettu 05/2017 ja katsastuksestakin (05/2018) on aikaa yli puoli vuotta. 

Alatukivarsien helojen repeytyminen tai iskunvaimentimien rikkoutuminen ei vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan mukaan ole tyypillinen kuoppaan ajon seuraus. Tyypillisenä kuoppaan ajon seurauksena voidaan pitää esimerkiksi renkaan tai vanteen rikkoutumista. Vakuutetun ajoneuvon rengas tai vanne eivät ole vaurioituneet. Iskunvaimentimen tehtävä on ottaa vastaan tiessä ja alustassa olevat epätasaisuudet. Mikäli iskunvaimennin rikkoutuu kuoppaan ajon yhteydessä, on tavallisesti syy loppuun kuluneessa tai muuten rikkoutuneessa osassa. Samoin alatukivarsien helat eivät sijaintinsa vuoksi tavallisesti vaurioidu kyseisenlaisessa vahingossa, vaan alatukivarsien helojen vaurio vaatisi alatukivarsien vaurioitumisen. Tällaisia vaurioita kyseisessä ajoneuvossa ei ole ollut. Teknisten vikojen korjaaminen ei ole vakuutuksesta korvattavaa.

Vakuutusyhtiö korostaa sitä, että se on lähettämässään tiedonannossa sitoutunut korvaamaan vahinkotarkastajan hyväksymät korjauskulut. Tällöin asiakas saa ratkaisun siitä, mitä kuluja korvataan, kun tarkastaja on arvioinut asiaa. Myös asiakkaan tulee ymmärtää, että vahinkotarkastaja arvioi, mitä korjauksesta voidaan korvata kaskovakuutuksesta. Yhtiö viittaa vastauksessaan Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön. A on vienyt ajoneuvon korjattavaksi, vaikka on tiennyt, että vauriot korvataan hyväksytyn korjauskustannuslaskelman mukaisesti, mitä hyväksyntää ei ollut vielä annettu.

Viestistä 24.1.2020 puuttuneen muutoksenhakuohjeen osalta vakuutusyhtiö on lausunut, että vasta vahinkotarkastustietojen saamisen jälkeen voidaan antaa sellainen päätös, johon vakuutettu voi hakea halutessaan muutosta, ja johon tulee liittää vakuutussopimuslain tarkoittama muutoksenhakuohjaus. Ennen tätä ei korvauspäätöksen tarkka sisältö ole ilmoitukseen jätetyn varauman johdosta tiedossa, jolloin tehty valitus olisi ennenaikainen. Tämä ilmenee myös A:n saamasta viestistä. Ennen vahinkotarkastustietoja vakuutetun ei ole edes mahdollista arvioida, onko hänellä intressiä tehdä valitusta. Kaikki vakuutusyhtiön lähettämät viestit eivät ole valituskelpoisia korvauspäätöksiä

Vakuutusyhtiö katsoo, että toisin kuin A esittää, korvausmäärästä annettava tieto voi olla myös 0 euroa. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos vahingosta ei ole aiheutunut vahinkoa vakuutuksen kohteelle. Viestien sisältöä arvioitaessa on annettava merkitystä asian objektiiviselle arvioimiselle. Sillä, miten vakuutettu asian subjektiivisesti ymmärtää, ei sitä vastoin ole oikeudellista merkitystä.

Vakuutuslautakunta on aikaisemmissa korvauspäätöksen sitovuutta koskevissa ratkaisusuosituksissaan lausunut, ettei vakuutussopimuslaissa ei ole sellaista säännöstä, joka vaikuttaisi tahdonilmaisun sitovuuteen. Voimassa olevan oikeuden mukaan sopimussuhteissa on lähtökohtana, että kumpikin osapuoli vastaa omista tahdonilmaisuistaan ja sitoumuksistaan (KKO 2012:1). Sopimusvapaus sisältää oikeuden päättää, minkä sisältöisiä sopimuksia tekee. Sopimusvapaus johtaa myös periaatteeseen, jonka mukaan osapuolten välinen sopimus on ensisijainen oikeuslähde heidän oikeussuhdettaan tarkasteltaessa. Myös Vakuutuslautakunta on katsonut korvauspäätösten sisällön arvioinnin koskevan nimenomaan osapuolten tahdonilmaisuja. Näin ollen vakuutusyhtiön ilmoitusta vahingon korvattavuudesta vahinkotarkastajan hyväksymän korjauskustannuslaskelman mukaisena on tarkasteltava sen sisältöisenä kuin vakuutusyhtiö on ilmoituksen antanut. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, ovatko A:n henkilöauton vauriot kolarointiturvasta korvattavia. Lähemmin tarkasteltuna kysymys on siitä, onko vakuutusyhtiön 24.1.2020 A:lle lähettämää sähköpostiviestiä pidettävä vakuutusyhtiötä sitovana myönteisenä korvauspäätöksenä.  

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 9 §:n (Vastuu puutteellisista ja virheellisistä tiedoista) 1 momentin mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Saman lainkohdan 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2019 alkaen) kohdan 3.1 (Kolarointivakuutus, Törmäysvakuutus) mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle
1. tieltä suistumisesta tai kaatumisesta
2. iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä
[…]

Kolarointivakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
[…]

16. hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten kulumisesta, kostumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä
[..]

Asian arviointi

Kolarointivakuutuksen vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä aiheutuneita vahinkoja. Rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten kulumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, aineen väsymisestä tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutuneita vahinkoja.

B:n vahinkoilmoituksessa 14.1.2020 on kerrottu, että henkilöauton oikea eturengas oli osunut isoon monttuun, jolloin oli kuulunut kova kolahdus. B:n vahinkoilmoituksen mukaan iskunvaimentaja oli ilmeisesti rikkoutunut. B on ilmoituksessaan arvellut pyörän ja vanteen rikkoutuneen. 

Vakuutusyhtiön 24.1.2020 A:lle lähettämässä sähköpostiviestissä on muun ohessa ilmoitettu, että kolarointivakuutus korvaa ajoneuvon vauriot ilman, että korvattu vahinko alentaa bonusta. Arvioitavana on, onko vakuutusyhtiön mainittua sähköpostiviestiä pidettävä yhtiötä sitovana myönteisenä korvauspäätöksenä. 

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että voimassa olevan oikeuden ja hyvän vakuutustavan perusteella vakuutusyhtiön antama myönteinen korvauspäätös sitoo lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä. Korvauspäätöksen lähtökohtainen sitovuus voi kuitenkin kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, oikeustoimilain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden tai mahdollisesti asiassa ratkaisun tekemisen jälkeen saadun uuden selvityksen perusteella. Tämä käytäntö käy ilmi esimerkiksi A:n valituksessakin mainituista lautakunnan ratkaisusuosituksista asioissa VKL 499/12, VKL 570/12 ja VKL 304/14. 

Vakuutussopimuslaissa ei ole määritelty sitä, minkälaista tahdonilmaisua pidetään vakuutusyhtiön korvauspäätöksenä. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiötä sitovasta korvauspäätöksestä on kysymys yleensä niissä tapauksissa, joissa vakuutusyhtiö nimenomaisesti ilmoittaa tiettyä vahinkotapausta koskevasta korvausratkaisustaan. Lautakunnan ratkaisukäytännössä korvauspäätöksen sitovuuden on katsottu edellyttävän, että vakuutusyhtiön viestissä tai muussa tiedonannossa oleva ilmoitus vahingon korvattavuudesta on ollut varaukseton.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiön sähköpostiviestin 24.1.2020 alussa on ilmoitettu, että kolarointivakuutus korvaa A:n ajoneuvon vauriot. Lisäksi viestissä on todettu, että kertyneen bonusturvan johdosta korvattu vahinko ei alenna bonusta tämän vahingon osalta. Viestiä laadittaessa vakuutusyhtiöllä on selvitysten mukaan ollut käytettävissään B:n vahinkoilmoitus. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan sähköpostiviestin sanamuoto viittaa siihen, että viesti on tarkoitettu B:n ilmoittamaa vahinkotapahtumaa koskevaksi myönteiseksi korvauspäätökseksi. 

Lautakunta toteaa, että vahingon korvaamista koskeviin viesteihin on sinänsä mahdollista ottaa myös vahingon korvattavuutta koskevia varaumia, jotka liittyvät esimerkiksi vahinkotarkastusta koskeviin havaintoihin. Sähköpostiviestin alkuosassa ollut ilmoitus vahingon korvattavuudesta on tässä tapauksessa kuitenkin ollut muotoilultaan varaukseton, eikä viestissä muutoinkaan ole ilmaistu vahingon korvattavuuden riippuvan vahinkotarkastuksen havainnoista. Myöhempänä sähköpostiviestissä olevaa mainintaa, jonka mukaan ajoneuvon vauriot korvataan korjaamon lähettämän ja vakuutusyhtiön hyväksymän korjauskustannuslaskelman mukaisesti, ei lautakunnan mielestä voida pitää vahinkotapahtuman korvattavuutta koskevana varaumana, jonka perusteella myönteinen korvauspäätös voitaisiin myöhemmän vahinkotarkastuksen havaintojen perusteella kokonaan perua. Sen sijaan hyväksyttyä korjauskustannuslaskelmaa koskevan maininnan on katsottava liittyvän korvattavan vahingon määrän arviointiin. Lautakunta huomauttaa, että vakuutusyhtiö ei myöskään ole kiistänyt A:n ilmoitusta siitä, että hänelle on vahinkotapahtuman johdosta myönnetty sijaisauto, mikä sekin on A:n näkökulmasta viitannut siihen, että vakuutusyhtiö on katsonut vahingon olevan korvattava. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön sähköpostiviestiä 24.1.2020 on pidettävä vakuutusyhtiötä sitovana korvauspäätöksenä. 

Henkilöautojen iskuvaimentimet ja tukivarsien helat ovat vakuutusyhtiön toteamin tavoin käytössä kuluvia osia. Vakuutusyhtiö ei ole kirjelmissään kiistänyt A:n vahinkoilmoituksen mukaisen tapahtumakuvauksen paikkansapitävyyttä.  Yhtiön korvauspäätöksessä 21.2.2020 on mainittu, että ”täysin kunnossa olevat” iskunvaimentimet ja tukivarsien helat eivät voi vaurioitua vahinkokuvauksen mukaisessa törmäyksessä, vaan kyse on kulutusosista. B:n vahinkoilmoituksesta ja vakuutuskirjasta ilmenevien ajoneuvoa koskevien tietojen perusteella vakuutusyhtiön on kuitenkin korvauspäätöstä 24.1.2020 antaessaan tullut tietää, että kyse on ollut käytetystä (käyttöönottovuosi 2009) henkilöautosta. 

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan lausunnon mukaan A:n henkilöauton iskunvaimentimen rikkoutumista ja alatukivarsien helojen repeämiset ovat vahinkotarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella olleet teknisiä vikoja. Vakuutuslautakunta kuitenkin katsoo, että A on vakuutusyhtiön 24.1.2020 lähettämän sähköpostiviestin sanamuodon perusteella voinut perustellusti käsittää vakuutusyhtiön korvaavan kolarointivahingon lukuun henkilöauton iskuvaimentimen ja oikean alatukivarren helan vauriot, jotka lautakunnan näkemyksen mukaan ovat sinänsä voineet syntyä kuvatun kaltaisessa vahinkotapahtumassa. Näiden vaurioiden osalta vakuutusyhtiö ei ole voinut muuttaa korvauspäätöstään vasta päätöksen antamisen jälkeen tehdyn vahinkotarkastuksen havaintojen perusteella. 

Lautakunta kuitenkin katsoo, että oikean puolen jarrulevyn kieroutuminen ei jarrulevyn sijainnin johdosta ole esitetyn selvityksen perusteella voinut aiheutua kuoppaan ajamisen seurauksena. Tältä osin vakuutusyhtiö on voinut hyväksyttyä korjauskustannuslaskelmaa koskevan varauman perusteella kieltäytyä korvaamasta jarrulevyn korjauskuluja 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa A:lle etuiskunvaimentimen ja tukivarren helojen korjauskulut ajoneuvon oikean puolen osalta. Muilta osin lautakunta ei suosita asiassa muutosta.
 
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

puheenjohtaja Bygglin
sihteeri Siirala

Jäsenet:

Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia