Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan rivitalorakennuksen (rv. 1993) erään asunnon alakerrassa WC:n pesualtaan hana oli jäänyt auki. H Oy:n vahinkokartoitusraportin 10.12.2019 mukaan vettä oli tulvinut altaan reunojen yli WC:n lattialle ja edelleen alakerran lattialle. Asunnon alakerran lattiapinta (WC, eteinen, olohuone ja keittiö) oli kastunut lähes kauttaaltaan. Vahinkotapahtuma oli sattunut 27.11.2019.

Korvauspäätöksessään 11.12.2019 vakuutusyhtiö katsoi, että vahinko on saadun selvityksen mukaan aiheutunut avoimesta hanasta, eikä mitään rakennuksen toimintaa palvelevan LVI-tekniikan tai käyttölaitteen rikkoutumista ole todettu. Koska vakuutusehtojen mukaista korvattavaa vahinkoa ei ole tapahtunut, vahinko ei ole korvattava. 

Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään vahingon uudelleen vedoten huoltoyhtiön työtilauslomakkeeseen, jonka mukaan huoltoyhtiön edustaja oli käynyt asunnossa 28.11.2019. Molempien WC-tilojen (ylä- ja alakerta) viemärit oli tuolloin tarkastettu ja hajulukot puhdistettu. Molempien WC-tilojen hajulukot olivat olleet tukossa. 

Uudessa korvauspäätöksessään 17.12.2019 vakuutusyhtiö totesi, että kyseessä on ollut WC:n auki jääneen hanan lisäksi pesualtaan poistoputkeen liittyvän hajulukon tukkeuma. Pesualtaan poistoputken tukkeuma tai toimimattomuus ei ole vakuutusehdoissa korvattavaksi tarkoitettu viemärin tukkeuma- tai toimimattomuustapahtuma. Lisäksi vakuutusturva ei kata auki jääneen hanan aiheuttamaa vesivahinkoa. Päätöksessä viitattiin muun ohessa vakuutusehtojen rajoitukseen, jonka mukaan vuotovahinkoturvasta ei korvata altaan tai ammeen poistoputkesta aiheutunutta vahinkoa. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään. 

Uusissa oikaisupyynnöissään asiakas vetosi siihen, että altaalta lähtevä poistoputki on osa viemäriä. Tältä osin viitattiin FINEn ratkaisusuositukseen FINE-003426. Tukos on ollut viemärissä ja vahinko tulee käsitellä viemäritukoksena. Rajoitusehtokohdassa puhutaan vain poistoputken vuodoista, mutta siinä ei sanota, että poistoputken tukoksia ei korvattaisi. Tässä tapauksessa poistoputki ei ole vuotanut, vaan vesi on tullut altaan reunojen yli tukoksen johdosta.  

Oikaisupyyntöihin antamissaan vastauksissa vakuutusyhtiö lausui, että vakuutusehdoissa tarkoitettu altaan poistoputki on eri asia kuin kiinteä viemäri. Vakuutusehdoissa ei ole mainintoja siitä, mistä syystä vuotovahingon on aiheuduttava, jos vahinkokohta on poistoputkessa. Tukos on ollut altaan poistoputken kohdalla ja poistoputki on rajattu perustason vakuutuksen vakuutusehdoissa korvauksen ulkopuolelle. Korvauksen ulkopuolelle on rajattu myös auki jääneen hanan seurauksena aiheutunut vahinko. Jos tukos olisi ollut vakuutusehdoissa tarkoitetun kiinteän viemärin kohdalla, vahinko olisi korvattu viemärin iän mukainen ikävähennys vähentäen. 

Vakuutusyhtiö katsoo, että allaskaapissa oleva poistoputki ei ole osa rakennuksen kiinteää viemäriä. Rakenteissa kulkevaa viemäriä koskevat vaatimukset kannakoinnista, rengasjäykkyydestä ym. Asiakkaan vetoama Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus on tehty erilaisten ehtojen perusteella erilaisesta tapahtumasta, eikä se vakuutusyhtiön mukaan sovellu käsiteltävänä olevaan tapaukseen. Koska vahingon syy on ollut poistoputkessa, vahinko on aiheutunut veden pääsyn estymisestä viemäriin. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiaa käsiteltiin vielä vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Uudessa korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö katsoi, että kyse on ollut vesikalustevuodosta, eikä viemärin tukkeutumisvahingosta. Poistoputkien hajulukot ovat tukkeutuneet. Vahingon syy on poistoputkessa, ja näin ollen kyse on veden pääsyn estymisestä viemäriin. Poistoputki allaskaapissa ei ole osa rakennuksen kiinteää viemäriä. Poistoputki on helposti vaihdettavissa ja huollettavissa oleva osa, joka johtaa veden altaista viemäriin. Koska poistoputki ei ole osa rakennuksen kiinteää viemäriä, ei sen osalta vakuutusehtojen mukaan sovelleta samoja korvattavuusedellytyksiä (perusturvan vakuutuksessa altaan poistoputken vuodoille on oma rajoitusehto ja laajan turvan vakuutuksessa erityisomavastuu). Vakuutusyhtiön näkemystä tukee myös Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus asiassa FINE-023191. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään. 

Asiakkaan valitus

Vakuutuslautakuntaa pyydetään tutkimaan, onko vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös vakuutusehtojen mukainen, vai tulisiko vahinko korvata kiinteistövakuutuksesta. Asiakas katsoo, että kyseessä ei ole vakuutusehtojen rajoitusehdon mukainen altaan poistoputken vuoto, vaan kiinteistövakuutuksesta korvattava viemärin tukkeutumisvahinko. Altaan poistoputki on osa rakennuksen viemäröintijärjestelmää/-laitteistoa. Muun muassa Rakennusmääräyskokoelman osassa D1 (2007) on määritelty viemärilaitteisto seuraavasti: ”viemärilaitteistolla (tarkoitetaan) laitteistoa jäte-, sade-, tai perustusten kuivatusvesien johtamiseksi.” 

Asiakas viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 19/16, jossa lautakunta on katsonut, että altaan poistoputki liitoksineen on rakentamismääräyskokoelman D1 1987 kohdan 3.4.4 mukainen jätevesilaitteiston vaihdettavissa oleva osa. Poistoputki on siis osa rakennuksen viemärijärjestelmää, joka voidaan jakaa pienempiin teknisiin osiin, ja jonka tarkoituksena on johtaa jätevedet hallitusti pois. 

Asiakkaan näkemyksen mukaan poistoputkeen päässyt vesi on jo viemärissä olevaa vettä ja kyse ei siten ole veden pääsyn estymisestä viemäriin. Edelleen korostetaan, että altaan poistoputki tai sen liitokset eivät ole vuotaneet, kuten vakuutusyhtiön viittaaman rajoitusehdon sanamuoto edellyttää.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset. Vakuutusyhtiön mukaan tapahtumainkulku on riidaton: huoneiston kylpyhuoneen pesualtaan hana on jäänyt asukkaalta auki ja altaan poistoputken hajulukossa olleesta tukoksesta johtuen vesi on tulvinut pesualtaan yli kastellen huoneistoa. Tukos on syntynyt hajulukkoon pidemmän ajan kuluessa.

Vakuutusehtojen mukaan Vuoto- ja LVI-turvasta korvataan vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta. Rajoitusehtojen mukaan turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu veden pääsyn estymisestä viemäriin, eikä altaan tai ammeen poistoputken tai pohjaventtiilin vuodosta aiheutuvaa vahinkoa. 

Koska altaan poistoputki ei ole osa rakennuksen kiinteää LVI-putkistoa, ei vahinko vakuutusyhtiön mukaan kuulu vakuutuksen korvauspiiriin. Tätä tukevat vakuutuksen edellä mainitut rajoitusehdot, jotka molemmat soveltuvat vahinkotapahtumaan. Hana on ollut auki ja altaan poistoputki ei ole vetänyt ja se on vuotanut pesualtaan kautta. Vesi ei ole päässyt kiinteään viemäriin asti, vaan se on tulvinut altaasta huoneistoon. Kyseessä ei ole ollut kiinteästä viemäristä virranneen veden aiheuttama vahinko, vaan vesikalusteesta ja poistoputkesta vuotaneesta vedestä aiheutunut vahinko. Vakuutusehdoissa on selkeästi erotettu altaan ja ammeen poistoputki pohjaventtiileineen rakennuksen kiinteästä viemärijärjestelmästä. Niitä käsitellään ehdoissa lähinnä altaaseen tai ammeeseen kuuluvana erillisenä osana järjestelmää.

Tässä tapauksessa kiinteä viemäri ei ole tukkeutunut vakuutusehdoissa edellytetyllä tavalla, vaan tukos on ollut rajoitusehdon mukaisesti altaan poistoputkessa. Altaiden poistoputkia hajulukkoineen ei liitetä kiinteistön viemärijärjestelmään sellaisella kiinteällä liitännällä, kuten lattiakaivojen liitännät varsinaiseen viemäriin. Poistoputken liitoksena viemäriin on kumirengas viemärin ja poistoputken välissä. Tämän renkaan tarkoitus on lähinnä pitää viemärin hajut viemärin puolella eikä sitä ole suunniteltu viemärin sisäpuolelta kohdistuvaa paineellista vettä vastaan, kuten lattiakaivon ja viemärin välisessä kiinteässä liitoksessa. Altaan poistoputkea ei vakuutusyhtiön mielestä voi pitää kiinteän viemärin osana samalla tavalla kuten esimerkiksi pesuhuoneen lattiakaivoa.

Vakuutusyhtiön mukaan vähittäismyynnissä myytävien pesualtaiden mukana seuraa normaalisti mukana myös pesualtaan poistoputki, joka asennetaan altaan asennuksen yhteydessä. Tämäkin osaltaan osoittaa, ettei poistoputken osalta kyse ole rakennuksen kiinteästä viemäristä, vaan kiinteästä viemäristä erillisestä, helposti vaihdettavissa ja huollettavissa olevasta osasta.

Asiakkaan viittaamassa ratkaisussa FINE-003426 ei ole nimenomaisesti otettu kantaa siihen, onko hajulukko osa rakennuksen kiinteää viemäriä. Lisäksi tapauksessa on ollut kyse toisen vakuutusyhtiön ehtojen arvioinnista. Vakuutusyhtiön mukaan kyseessä oleva vahinkotapaus ei sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen mukaan kuulu perusturvalaajuisen vakuutuksen korvauspiiriin. Laajasta kiinteistövakuutuksesta vahinko olisi korvattu. Jos tukos olisi ollut ehdoissa tarkoitetun kiinteän viemärin puolella, vahinko olisi ollut korvattavissa noudattaen putkiston iän mukaisia ikävähennyksiä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko veden tulvimista WC:n pesualtaasta lattialle pidettävä Vuoto- ja LVI-turvasta korvattavana vahinkona. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko poistoputken hajulukon tukoksesta aiheutunutta vuotovahinkoa pidettävä vakuutusehtojen mukaan korvattavana vahinkotapahtumana, vai onko kyse ollut rajoitusehdoissa tarkoitetusta altaan poistoputken vuodosta tai vahingosta, joka on aiheutunut veden pääsyn estymisestä viemäriin. Arvioitavana on, voidaanko altaan poistoputkea pitää vakuutusehdoissa tarkoitettuna viemärinä. 

Sovellettavat vakuutusehdot

Omaisuusvakuutusehtojen 2.10.2019 kohdan 5.3 (Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto, Vuoto ja LVI – turva) mukaan korvattavia vahinkoja ovat:
- vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
- vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai – laitteesta
- vuotovahinko, joka aiheutuu käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä. Käyttölaitteella tarkoitetaan esimerkiksi pyykin- tai astianpesukonetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä. 

Vuoto- ja LVI -turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
[…]
- veden pääsyn estymisestä viemäriin
[…]
- altaan tai ammeen poistoputken tai pohjaventtiilin vuodosta
[…]

Ehtokohdan 5.7 (Muu vahinkotapahtuma) mukaan korvattavia vahinkoja ovat
- muut äkilliset ja ennalta-arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle.

Korvattavia vahinkoja ovat myös seuraavat tapahtumat, vaikka ovatkin aikaisemmin tässä luvussa rajattu korvauksen ulkopuolelle
- altaan ja ammeen poistoputken ja pohjaventtiilin vuoto
- vuotovahinko, joka aiheutuu veden pääsyn estymisestä viemäriin
[…]

Ehtokohdan 7.1 (Ikävähennykset) mukaan seuraavat ikävähennykset tehdään kaikista jälleenhankinnan tai korjauksen aiheuttamista kustannuksista mukaan lukien vian etsintä, kosteuskartoitus, rakenteiden avaaminen ja ennalleen saattaminen, maankaivuu- ja täyttötyöt.
[…]

Vuodon ja vesikaton rikkoutumiseen liittyvät ikävähennykset
Vuotovahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan, sprinkleriputken tai vesikaton rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta, tehdään vahingonkorvausta laskettaessa vuotaneen laitteen, putkiston tai vesikaton ikään perustuva 3 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien kahdenkymmenen kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä. Ikävähennys on kuitenkin korkeintaan 60 prosenttia. Vuotovahingossa ikävähennyksen enimmäismäärä on enintään 20 000 euroa.
[…]

Ehtokohdan 7.3 (Erityisomavastuut) alakohdan Käyttölaite- ja vesikalustevuodot mukaan käyttölaitteen rakennukselle aiheuttaman vuotovahingon omavastuu on 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, kuitenkin enintään 10 000 euroa, ellei kohteelle valittu omavastuu ole tätä korkeampi.

Vesikalusteen rakennukselle aiheuttaman vuotovahingon omavastuu on 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, ellei kohteelle valittu omavastuu ole tätä korkeampi. Altaan ja ammeen poistoputken rikkoutuessa ja sen johdosta vuotaessa sovelletaan samaa erityisomavastuuta.

Käyttölaitteella tarkoitetaan erillistä laitetta, kuten astianpesukonetta, pesukonetta, jääpalakoneella varustettua pakastinta, kahviautomaattia tai muuta vastaavaa laitetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja/tai viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.

Vesikalusteella tarkoitetaan hanaa, sulkuventtiiliä, suihkulaitetta, wc:n vesisäiliötä tms., joka on liitetty vesijohtoverkostoon kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnalle toimitetun huoltoyhtiön työtilauslomakkeen mukaan puheena olevassa asunnossa vahingon sattumisen jälkeen käynyt huoltomies oli tarkastanut molempien WC-tilojen (ylä- ja alakerta) viemärit ja puhdistanut hajulukot, jotka olivat molemmissa WC-tiloissa olleet tukossa. Vakuutusyhtiön vastauksen perusteella asiassa on riidatonta, että vahingon syynä on ollut alakerran WC:n hajulukon tukos, jonka seurauksena auki jääneestä hanasta pesualtaaseen valunut vesi ei ole päässyt poistumaan viemäriputkiston kautta, vaan vettä on poistoputken täytyttyä alkanut kertyä pesualtaaseen. Altaan täytyttyä vettä on valunut altaan reunojen yli vahinkoseurauksin. 

Vakuutusyhtiö on perustanut kielteisen korvauspäätöksensä siihen, että vahingon syynä ollutta altaan poistoputken hajulukon tukkeutumista ei voida pitää vakuutusehdoissa tarkoitettuna viemärin tukkeutumisena. Vakuutusyhtiö on esittänyt, että poistoputki on viemärin sijaan vakuutusehdoissa tarkoitettu vesikaluste, jonka tukkeutumisen seurauksena veden pääsy kiinteään viemäriin on estynyt. Vakuutusyhtiön mielestä vahinkotapahtuma on aiheutunut vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetusta poistoputken vuodosta ja toisaalta veden pääsyn estymisestä viemäriin. 

H Oy:n vahinkokartoitusraportista ei ilmene, minkälainen pesualtaan poistoputki ja hajulukko kyseessä olevassa WC:ssä on tarkalleen ottaen ollut. Asiakkaan viestien ja huoltoyhtiön kuvauksen perusteella kyse on kuitenkin todennäköisesti ollut altaan poistoputkeen kuuluvasta vesilukosta, eikä esimerkiksi lattiakaivoon kuuluvasta vesilukosta.  

Kysymys on siitä, onko pesualtaan poistoputkea pidettävä vakuutusehdoissa tarkoitetun viemärin osana ja toisaalta siitä, onko poistoputkea pidettävä vakuutusehdoissa tarkoitettuna vesikalusteena. 

Toisin kuin vakuutusyhtiön vastineissa on esitetty, vakuutusehtojen ilmaisua ”viemäri” ei ole vakuutusehdoissa määritelty niin, että se tarkoittaisi yksinomaan rakennuksen rakenteissa olevaan ns. kiinteistöviemäriin tai kiinteään viemäriin kuuluvia putkiston osia. Sen sijaan vakuutusehdoissa on puhuttu yleisesti ”viemäristä” ja toisaalta altaan tai ammeen poistoputkesta.  

Vakuutusehtojen kohdan 7.3 neljännen kappaleen määritelmän mukaan vesikalusteita ovat hana, sulkuventtiili, suihkulaite, WC:n vesisäiliö tms., joka on liitetty vesijohtoverkostoon kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä. Ehtokohdan toisen kappaleen mukaan poistoputken rikkoutuessa ja vuotaessa vuotovahinkoon sovelletaan samaa erityisomavastuuta kuin vesikalusteen vuodosta rakennukselle aiheutuneisiin vuotovahinkoihin. Lautakunta katsoo, että pesualtaalta kiinteään viemäriin johtavaa poistoputkea ei ainakaan näiden määritelmien perusteella voida pitää vakuutusehdoissa tarkoitettuna vesikalusteena. 

Pesualtaalta rakennuksen seinä- tai lattiarakenteissa olevaan ns. kiinteään viemäriin johtavaa altaan poistoputkea, joka sinänsä on kiinteästä viemäriputkistosta erillinen ja vaihdettavissa oleva osa, voidaan yleisessä kielenkäytössä toisinaan kutsua viemäriputkeksi tai ainakin viemäriputkiston osaksi. Lautakunnan havaintojen mukaan esimerkiksi keittiökaapistojen altaalta kiinteään viemäriin johtavassa putkistossa käytetään toisinaan osia, jotka ovat tuotenimiltään viemäriputkea. Viemäröintiin liittyvän terminologian osalta lautakunta viittaa myös ympäristöministeriön asetukseen rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017), jonka 2 §:n kohdan 37 mukaan viemärikalusteella tarkoitetaan viemäröintiin tarkoitettua laitetta, kuten pesuallas, lattiakaivo, WC-istuin tai muu vastaava. Kohdan 38 mukaan viemärilaitteistolla tarkoitetaan laitteistoa jätevesien, hulevesien tai perustusten kuivatusvesien poistamiseksi, ja kohdan 39 mukaan viemäripisteellä tarkoitetaan viemärikalusteella varustettua viemäröintipaikkaa. 

Vakuutuslautakunnan käytännössä (esimeriksi VKL 19/16) on katsottu, että altaan poistoputki vesilukkoineen on osa jätevesilaitteistoa, jota osaltaan koskevat eräät tarkemmin rakennusmääräyksissä määritellyt, varsinaista kiinteistöviemäriä osin lievemmät kestävyys- ja tiiviysvaatimukset. Lautakunnan ratkaisukäytännössä myös lattiakaivoja, jotka sinänsä ovat kiinteästä viemäriputkesta erillisiä, joskin poistoputkea kiinteämmin viemäriputkeen kiinnitettyjä osia, on pidetty osana viemäriputkistoa ja lattiakaivon tukkeutumisesta aiheutuneita vahinkoja lähtökohtaisesti vuotovahinkoina korvattavina vahinkotapahtumina. 

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on käsitelty useita altaan tai ammeen poistoputken vuotoihin liittyviä asioita. Näissä tapauksissa kyse on ollut pääosin siitä, onko vuotanutta putkiston osaa ollut pidettävä rajoitusehdoissa tarkoitettuna poistoputkena. Näiden ratkaisusuositusten perusteluissa olevat lausumat, joiden mukaisesti tapausten lopputulos on riippunut siitä, onko vuoto tapahtunut kiinteästä viemäristä vai poistoputkesta, ovat liittyneet sen arvioimiseen, onko vuoto tapahtunut rajoitusehdossa tarkoitetusta poistoputkesta vai kiinteään viemäriin kuuluvaksi luettavasta viemäri- tai jätevesiputkiston osasta. 

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan kiinteään viemäriin liitettävää altaan poistoputkea, joka on viemäröintiin kuuluva, jäteveden poistoon tarkoitettu laite, voidaan edellä lausutun perusteella perustellusti kutsua viemäriputkeksi siitä huolimatta, että poistoputki ei ole rakennuksen kiinteistöviemärin tai nk. kiinteän viemäriputkiston osa. Tämän perusteella lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa altaan poistoputken vesilukossa ollutta tukosta voidaan vakuutusehtojen perusteella pitää viemäriksi katsottavan putkiston osan tukkeutumisena. 

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinkotapahtuman määräävänä syynä on tässä tapauksessa ollut viemäriputkiston osana pidettävän poistoputken tukos. Kyse on näin ollen vakuutuksen vuotovahinko-osasta lähtökohtaisesti korvaukseen oikeuttavasta vahinkotapahtumasta. 

Koska avoimesta hanasta valunutta vettä on ensi vaiheessa valunut pesualtaasta viemäriputkiston osaksi katsottavaan altaan poistoputkeen, lautakunta katsoo, että vahinko ei ole aiheutunut rajoitusehdossa tarkoitetusta tilanteesta, jossa veden pääsy viemäriin on estynyt. Kun vahingon syynä ei myöskään ole ollut välittömästi poistoputkesta tapahtunut vuoto, vaan poistoputkeen kuuluvan vesilukon tukkeutuminen on johtanut veden tulvimiseen pois pesualtaasta, vahingon ei voida katsoa aiheutuneen myöskään rajoitusehtokohdassa tarkoitetusta poistoputken vuodosta. Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinkotapahtuma on vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa asiakkaalle vahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

puheenjohtaja Bygglin
sihteeri Siirala

Jäsenet:

Maso
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho