Tapahtumatiedot

A:n uroskoiralla (s. 14.10.2017, rottweiler) oli ollut 25.3.2020 poissaolokohtaus, jonka aikana koira oli tuijotellut tyhjyyttä. Koiralla oli aamulla 26.3.2020 ollut vastaavanlainen kohtaus. A oli koskettanut koiraa, jolloin se oli purrut voimakkaasti A:ta käsivarteen, eikä ollut päästänyt irti. Koira ei ollut reagoinut ympäristöönsä, eikä siihen ollut saatu minkäänlaista kontaktia. A:n oli täytynyt kuristaa koira tajuttomaksi sen irrottamiseksi. Koira oli laitettu autoon, ja A oli soittanut itselleen ambulanssin. A:n palattua myöhemmin samana päivänä hoidosta koira oli edelleen ollut aggressiivinen ja käyttäytynyt sekavasti.

Eläinlääkärin vastaanotolla koira käveli jäykästi, eikä vaikuttanut huomaavan ympärillään olevia ihmisiä. Diagnoosiksi asetettiin neurologinen häiriö, mahdollisesti osittainen epilepsia tai aivokalvontulehdus. Koira lopetettiin samana iltana ympäristölleen vaarallisena ja sen ruumis pakastettiin. A haki korvausta koiran menettämisestä koiravakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 9.4.2020 mukaan korvauksen saaminen henkivakuutuksesta edellyttää ruumiinavausta, jos koira on kuollut tai lopetettu ilman, että taustalla olevan sairauden tai tapaturman syytä on voitu selvittää. Ruumiinavaus tarkoittaa patologin tekemää kuolleen eläimen ruumiin makroskooppista ja mikroskooppista tutkimusta. Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiö ei hyväksy ruumiinavausta, joka on tehty jäädytetylle tai haudatulle koiralle, tai koiralle, jonka tutkiminen on jollakin muulla tavalla sopimatonta. Koska vakuutusyhtiö ei ole saanut tietoja patologin tekemästä ruumiinavauksesta ja vahvistetusta diagnoosista, korvausta koiran menettämisestä ei voida maksaa.

Uudelleenkäsittelypyynnössään A vetosi siihen, että koiran säilyttäminen mädäntymättä oli lopettamisen jälkeisessä tilanteessa mahdotonta (myöhäinen kellonaika ja koronapandemiaan liittyvät liikkumisrajoitteet). Eläinlääkärin mukaan neurologinen häiriö (esim. epilepsia) ei näkyisi ruumiinavauksessa. A:lle 9.4.2020 puhelimitse annetussa korvauspäätöksessä korvauksen maksamisesta oli kieltäydytty, koska lopettamiseen ei ollut riittäviä perusteita. Eläinlääkärin todistuksen mukaan koira oli kuitenkin ollut ympäristölleen erittäin vaarallinen.

Korvauspäätöksessään 28.4.2020 vakuutusyhtiö totesi, että koiran ruumis oli lopetuksen jälkeen pakastettu, eikä sitä ollut toimitettu ruumiinavaukseen, minkä johdosta lopetukseen johtanutta syytä ole patologisin tutkimuksin voitu vahvistaa. Koska lopetukseen johtanutta syytä ei ole voitu vahvistaa ja vakuutusyhtiö edellyttää, että kaikissa epäselvissä lopetus- ja kuolintapauksissa ruumiinavaus suoritetaan patologin toimesta jäädyttämättömälle eläimelle, vahinkoa ei voida korvata.

Asiakkaan valitus

A vaatii, että vakuutusyhtiö maksaa hänelle 1.500 euron summakorvauksen koiran henkivakuutuksesta. Vakuutusyhtiöstä ilmoitettiin ensin puhelimitse, ettei korvausta makseta, sillä koiran lopettamiseksi ei ollut syytä. Oikaisupyynnön jälkeinen kielteinen päätös perustui kuitenkin siihen, ettei koiraa lähetetty tutkittavaksi.

A:n päästyä kotiin päivystyksestä 7 tunnin kuluttua koira vietiin välittömästi eläinlääkäriin tarkastettavaksi, ja se lopetettiin ympäristölleen vaarallisena. Koiran lähettäminen patologille oli tilanteessa logistisesti mahdotonta myöhäisen kellonajan, koronaepidemiaan liittyneen Uudenmaan sulun ja A:n liikkumisrajoitteiden johdosta. A:lle aiheutui tilanteessa vakavahkot vammat, ja hänelle määrättiin kahden viikon sairasloma, jota jatkettiin lisätutkimusten jälkeen kahdella viikolla. Vielä 28.4.2020 hoito on ollut kesken ja sairasloma todennäköisesti jatkuu.

A viittaa eläinlääkärin diagnoosiin neurologisesta häiriöstä. Esimerkiksi epilepsia tai aivokalvontulehdus eivät näkyisi obduktiossa. Koska koiran toimittaminen patologille oli po. tilanteessa mahdotonta, koira siirrettiin eläinlääkäriaseman pakastimeen (koira on edelleen pakastimessa).

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset ja toistaa korvauspäätöksissään esitetyt seikat. Koiran lopetusta seuravana päivänä A oli vahingosta ilmoittamisen yhteydessä kertonut, että koira on pakastimessa eläinlääkäriklinikalla ja tiedustellut, miten asiassa tulisi edetä.

Vakuutusehtojen kohdan C.8 mukaan koiralle on tehtävä ruumiinavaus, jos se on kuollut tai lopetettu ilman että taustalla olevaa sairauden tai tapaturman syytä on voitu selvittää. Vakuutusyhtiö ei hyväksy ruumiinavausta, joka on tehty jäädytetylle koiralle. Yhtiö toteaa, että se voi myöntää poikkeuksen ruumiinavausvaatimukseen, mikäli kuolinsyy on ilmeinen. A:n kertoman perusteella kyseessä on ollut eläinlääkärin epäily aivoperäisestä/neurologisesta ongelmasta, minkä vakuutusyhtiö katsoo merkitsevän sitä, että sairauden syytä ei ole voitu ehtokohdan mukaisesti selvittää.

Vakuutusyhtiö olisi tässä tapauksessa edellyttänyt, että koiralle tehdään ruumiinavaus, mikäli koiran ruumis ei olisi ollut pakasteessa. Koska A:n antamien tietojen mukaan koiran ruumis oli jo jäädytetty, vakuutusyhtiö on hylännyt korvaushakemuksen tällä perusteella.

A:n on esittänyt, että ruumiinavauksessa ei olisi voitu määrittää koiran neurologisen/aivoperäisen ongelman syytä. Vakuutusyhtiön mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska neurologisten/aivoperäisten ongelmien (näin laajana käsitteenä jo itsessään hankala määre) taustalla voi olla useita eri neurologisia sairauksia aivotulehduksista kasvaimiin. Eläinlääketieteellisestä näkökulmasta hermokudos on yksi herkimmistä kudoksista vaurioutumaan pakastamisen seurauksena. Se voi estää mm. erilaisten etenevien kroonisten rappeumasairauksien toteamisen. Näihin kuuluu mm. myelopatia.

A on vedonnut eläinlääkärin lausuntoon, jossa lopetuksen syyksi on todettu koiran vaarallisuus ympäristölleen. Vakuutusyhtiö pitää tätä seikkaa riidattomana, eikä ole lopetuksen tarpeellisuudesta A:n tai eläinlääkärin kanssa eri mieltä. Yhtiö kuvaa vastineessaan henkivakuutuksen rajoitusehtoa, jonka mukaan korvattavuuden piiriin ei kuulu lopettaminen käytösongelman, luonnevian tai huonojen tapojen johdosta. Koska kyseessä ei asiakkaan kertoman perusteella ollut koira jolla olisi ollut käytöshäiriöön tai luonnevikaan viittaavia tapoja, vakuutusyhtiö ei ole hylännyt vahinkoa tällä nimikkeellä. Vakuutusyhtiö viittaa A:n kertomukseen, jonka mukaan kyseessä on ollut normaali perheessä elävä koira. Tästä syystä A:n koiralla kuvatut oireet viittaavat vakuutusyhtiön mielestä neuro- tai aivoperäiseen häiriöön, jota vakuutusyhtiö ei kuitenkaan voi korvata aiemmin mainitsemastaan syystä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko koiran menettäminen esillä olevassa tapauksessa koiravakuutuksen henkivakuutusosan perusteella korvattava vahinko. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko vakuutusyhtiö voinut evätä korvauksen muun ohessa velvollisuutta ruumiinavauksen suorittamiseen koskevan ehtokohdan C.8 laiminlyönnin perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 3 §:n mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä muun vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kuin vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön.

Sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön kuluttajaa kohtaan sekä sellaista muuta luonnollista henkilöä taikka oikeushenkilöä kohtaan, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa tai muun toimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske ryhmävakuutusta.

Vakuutussopimuslain 31 §:n (Suojeluohjeiden noudattaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 32 §:n (Pelastamisvelvollisuus vahinkovakuutuksessa) mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Koiravakuutusehtojen (voimassa 1.1.2019 alkaen) ehtokohdan C.7.1 (Vakuutuksen kattavuus, Henkivakuutus) mukaan korvausta voidaan maksaa vakuutusmäärään saakka, jos koira vahingoittuu tapaturman vuoksi, tai sairastuu niin pahasti, että se kuolee tai sitä ei eläinlääketieteellisen arvion perusteella enää pystytä hoitamaan ja se joudutaan lopettamaan.

Ehtokohdan C.8 (Vahingon sattuessa) mukaan jos et ole noudattanut vakuutusehdoissa mainittuja turvallisuusmääräyksiä, pelastusvelvollisuutta tai ohjeita vahingon sattuessa tai ennen sitä, voidaan korvausta alentaa vakuutussopimuslain mukaisesti. Katso kohta N.5.1 Yleiset Sopimusehdot.

Jos koira kuolee tai se joudutaan lopettamaan, sovelletaan seuraavia ehtoja:
a) Ruumiinavaus
Koiralle on tehtävä ruumiinavaus, jos:
· koira on kuollut tai lopetettu ilman että taustalla olevaa sairauden tai tapaturman syytä on voitu selvittää
[…]

Voimme sallia poikkeuksen, jos eläinlääkärin arvion mukaan koiran kuolinsyy on ilmeinen, jolloin koiralle ei tarvitse tehdä ruumiinavausta. Sinun tulee pyytää tästä arvio. Vakuutus korvaa ruumiinavauksen kulut, matkakulut ja tuhkauksen kulut vakuutusmäärän lisäksi 500 euroon saakka, jos ruumiinavaus on tehty [vakuutusyhtiön] vaatimuksesta.

Ruumiinavaus tarkoittaa patologin tekemää kuolleen eläimen ruumiin makroskooppista ja mikroskooppista tutkimusta. Emme hyväksy ruumiinavausta, joka on tehty jäädytetylle tai haudatulle koiralle, tai koiralle, jonka tutkiminen on jollakin muulla tavalla sopimatonta.

Ehtokohdan N.5.1.1 (Vahingonkorvauksen pienentäminen, Turvallisuusmääräysten, pelastamisvelvollisuuden ja ohjeiden laiminlyönti vahingon yhteydessä) mukaan jos laiminlyöt tahallisesti tai osoittamalla huolimattomuutta, jota ei voida katsoa vähäiseksi, velvollisuutesi noudattaa turvallisuusmääräyksiä tai täyttää pelastamisvelvollisuus, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä kokonaan. Korvauksen alentamisen tai eväämisen arvioinnissa otetaan huomioon laiminlyönnin merkitys vahingoittumiselle. Lisäksi otetaan huomioon laiminlyönnin mahdollinen tahallisuus tai huolimattomuuden törkeys sekä muut olosuhteet. Perusteena voi olla, ettei vakuutuksenottaja ole tehnyt yhteistyötä vahinkoasian tutkinnassa tai täyttänyt ehtojen, lainsäädännön tai viranomaisohjeiden mukaisia velvoitteitaan. Selvitämme muun muassa, mitä mahdollisuuksia koiralla olisi eläinlääketieteellisen asiantuntemuksen perusteella ollut pysyä terveenä, parantua tai pysyä elossa, jos turvallisuusmääräyksiä olisi noudatettu tai pelastamisvelvollisuus olisi täytetty.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen kohdan C.7.1 mukaan henkivakuutuskorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että koira sairastuu niin pahasti, että se kuolee tai sitä ei eläinlääketieteellisen arvion perusteella enää pystytä hoitamaan ja se joudutaan lopettamaan.

Vakuutusyhtiö on Vakuutuslautakunnalle antamassaan vastauksessaan lausunut, että koiralla kuvatut oireet viittaavat myös yhtiön mielestä ”neuro- tai aivoperäiseen” häiriöön. Lisäksi vakuutusyhtiö on todennut, että koiran lopettaminen ei yhtiön käsityksen mukaan ole johtunut vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetuista käytösongelmista, luonneviasta tai huonoista tavoista. Yhtiö on ilmoittanut pitävänsä esillä olevassa tapauksessa koiran lopettamista perusteltuna koiran vaarallisuuden johdosta.

A:n koiraa tutkineen ja hoitaneen eläinlääkärin 3.4.2020 antaman lausunnon mukaan koiran diagnoosiksi on asetettu neurologinen häiriö. Lausunnon mukaan kyse on mahdollisesti ollut osittaisesta epilepsiasta tai aivokalvontulehduksesta. Vakuutusyhtiö ei ole yllä kuvatussa vastauksessaan kiistänyt sitä, että koiran käytöksen syynä on todennäköisesti ollut neurologinen häiriö. Vakuutuslautakunta tulkitsee asiassa olevan osapuolten välillä riidatonta, että koiran lopettaminen on tässä tapauksessa ollut aiheellista koiralla todennäköisesti olleen neurologisen sairauden tai häiriön, ja mainitusta sairaudesta johtuneen koiran aggressiivisen käytöksen johdosta. Koiran käytös on ollut omiaan aiheuttamaan ihmisille konkreettista vaaraa, ja johtanut myös A:n osalta ruumiinvammojen aiheutumiseen. Eläinlääkäri on päätynyt koiran oirekuvan perusteella suosittamaan koiran lopettamista ilman enempien tutkimusten tekemistä.

Ottaen huomioon, että koira on esitettyjen selvitysten perusteella sairastunut niin vakavasti, että sitä ei ole enää ollut mahdollista hoitaa, ja koira on sairaudesta johtuvaan arvaamattomaan käytökseen liittyvistä turvallisuussyistä jouduttu lopettamaan, vahinko on lautakunnan näkemyksen mukaan ehtokohdan C.7.1 perusteella lähtökohtaisesti korvattava. Kyse on näin ollen siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus ehtokohdan C.8 perusteella evätä korvaus sen perusteella, että koiralle ei ole tehty ruumiinavausta, tai sen perusteella, että vakuutusyhtiö ei mainitun ehtokohdan mukaan hyväksy jäädytetylle kohdalle tehtyä ruumiinavausta.

Ehtokohdan C.8 alakohdan a) mukaan koiralle on tehtävä ruumiinavaus muun muassa silloin, jos koira on kuollut tai lopetettu ilman, että taustalla olevaa sairauden syytä on voitu selvittää. Vakuutusyhtiö voi sallia tästä poikkeuksen, jos eläinlääkärin arvion mukaan koiran kuolinsyy on ilmeinen. [Korvauksen hakijan] tulee pyytää tästä arvio. [Vakuutusyhtiö] ei hyväksy muun muassa jäädytetylle koiralle tehtyä ruumiinavausta. Koiravakuutuksen ehtotekstissä on ehtokohdan C.8 kohdalla lisäksi keltainen koiran kuva/symboli. Vakuutusehtojen alussa olevan selitetekstin mukaan ”keltainen koira” kertoo huolellisuusvaatimuksista ja mahdollisista erityismääräyksistä. Jos huolellisuusvaatimuksia ei noudateta, korvausta voidaan alentaa kokonaan tai osittain.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen kohdan C.8 mukaan koiralle olisi nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa lähtökohtaisesti tullut tehdä ruumiinavaus. Kun koiran ruumis on jäädytetty, vakuutusyhtiö ei myöskään ehtokohdan mukaan enää ”hyväksy” mahdollisesti myöhemmin koiralle tehtävää ruumiinavausta. Ehtokohdan C.8 ensimmäisen kappaleen mukaan korvausta voidaan alentaa, ”jos et ole noudattanut vakuutusehdoissa mainittuja turvallisuusmääräyksiä, pelastusvelvollisuutta tai ohjeita vahingon sattuessa tai ennen sitä”. Tältä osin ehtokohdassa C.8 viitataan vakuutuksen yleisten sopimusehtojen kohtaan N.5.1.

Ehtokohdassa N.5.1.1 on vakuutussopimuslain 31 §:ssä suojeluohjeiden laiminlyönnin seuraamuksista ja 32 §:ssä pelastamisvelvollisuuden laiminlyönnin seuraamuksia vastaavia määräyksiä. Näiden lisäksi ehtokohta N.5.1.1 koskee otsikkonsa mukaisesti myös ”ohjeiden” laiminlyöntiä vahingon yhteydessä. Ehtokohdassa N.5.1.1 korvauksen alentamisen ja epäämisen perusteena mainitaan muun muassa se, ”…ettei vakuutuksenottaja ole tehnyt yhteistyötä vahinkoasian tutkinnassa tai täyttänyt ehtojen, lainsäädännön tai viranomaisohjeiden mukaisia velvoitteitaan.” Tähän liittyen vakuutusyhtiö ehtokohdan mukaan muun muassa selvittää ”…mitä mahdollisuuksia koiralla olisi eläinlääketieteellisen asiantuntemuksen perusteella ollut pysyä terveenä, parantua tai pysyä elossa, jos turvallisuusmääräyksiä olisi noudatettu tai pelastamisvelvollisuus olisi täytetty.”

Vakuutuslautakunta toteaa, että ehtokohdan C.8 määräystä siitä, että ruumiinavaus on tietyissä tilanteissa aina tehtävä koiralle, ei voida pitää vakuutussopimuslain 31 §:ssä tarkoitettuna suojeluohjeena, koska kysymys ruumiinavauksen tarpeellisuudesta aktualisoituu vasta koiran kuoltua, ja tarkasteltavana olevan vakuutuksen (koiran henkivakuutus) luonne huomioon ottaen vakuutustapahtuma on tällöin aina jo sattunut. Samasta syystä ehtojen mukaista velvollisuutta ruumiinavauksen tekemiseen ei voida pitää myöskään välittömästi uhkaavan tai jo sattuneen vahingon rajoittamista koskevana vakuutuksenantajan ohjeena, eikä ruumiinavauksen tekemättä jättämistä vakuutussopimuslain 32 §:ssä tarkoitettuna pelastamisvelvollisuuden laiminlyöntinä. Myöskään määräystä siitä, että jäädytetylle koiralle tehtyä ruumiinavausta ei hyväksytä, ei voida pitää suojeluohjeena tai vahingon rajoittamista koskevana ohjeena.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan ehtokohdan C.8 ruumiinavausta koskevien määräysten on katsottava liittyvän lähinnä vakuutussopimuslain 69 §:n mukaisen korvauksen hakijan selvitysvelvollisuuden konkretisoimiseen. Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaisten velvoitteiden laiminlyönnistä ei ole vakuutussopimuslaissa asetettu seuraukseksi korvauksen alentamista. Ehtokohtien C.7 ja N.5.1.1 mukaan ehtokohdan C.7 mukaisten velvollisuuksien, muun muassa ehtokohdassa edellytetyn ruumiinavauksen laiminlyönnin seuraamuksena, on kuitenkin ehtokohdan C.7 mukaan korvauksen alentaminen ja ehtokohdan N.5.1.1. mukaan korvauksen alentaminen tai kokonaan epääminen. Kyse on tältä osin sopimusehdoista, jotka poikkeavat vakuutussopimuslain säännöksistä kuluttajavakuutuksenottajan vahingoksi. Tällaiset sopimusehdot ovat vakuutussopimuslain 3 §:n mukaan kuluttajaa kohtaan mitättömiä.

Kuten yllä on todettu, koiran neurologisen sairauden johdosta lopettamisessa on ollut kyse ehtokohdan C.7 mukaisesti korvattavasta vahingosta. Koska ruumiinavausta ei ole tehty, eikä vakuutusyhtiö myöskään ehtojensa mukaan hyväksy jäädytetylle koiralle tehtyä ruumiinavausta, A on esillä olevassa tapauksessa sinänsä menetellyt ehtokohdan C.8 määräysten vastaisesti. Kun ehtokohdan C.8 mukaisten määräysten noudattamatta jättämisessä on kuitenkin ollut kyse lähinnä vakuutussopimuslain 69 §:n mukaiseen korvauksen hakijan selvitysvelvollisuuteen liittyvästä laiminlyönnistä, vakuutusyhtiö ei ole voinut ehtokohtien C.8 ja N.5.1.1 perusteella alentaa saatikka ehtokohdan C.8 sanamuodon vastaisesti kokonaan evätä korvausta.

Selvyyden vuoksi Vakuutuslautakunta vielä toteaa, että esillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiön korvausvastuun on kaikesta huolimatta katsottava tulleen asiakkaan vahinkotapahtumasta antaman selvityksen ja eläinlääkärin lausunnon 3.4.2020 perusteella vakuutussopimuslain 69 §:ssä tarkoitetussa mielessä riittävästi selvitetyksi.

Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt A:n vaatimusta 30.10.2019 päivätyn vakuutuskirjan mukaista henkivakuutuksen vakuutusmäärää vastaavan 1.500 euron korvauksen maksamisesta. Koska vahinko on korvattava ja korvauksen alentamiselle ei edellä lausutuista syistä ole perusteita, Vakuutuslautakunta katsoo, että yhtiön tulee maksaa A:lle hänen vaatimuksensa mukainen korvaus.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle hänen koiransa menettämisen johdosta 1.500 euron korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho