Tapahtumatiedot

L Oy:n kylpylähotellia palvelleen aurinkovoimalan paneelikenttä oli romahtanut lumikuorman vaikutuksesta. Vahinko oli tapahtunut viikonlopun 15. - 17.2.2019 aikana. Vahinkotarkastuksessa 14.5.2019 romahtamisen syyksi todettiin aurinkopaneelien asennuskehikkojen virheellinen tuenta. Myös vakuutusyhtiön S Oy:ltä pyytämässä 23.7.2019 päivätyssä teknisessä lausunnossa vahingon syynä pidettiin asennuskehikkojen runkorakenteen virheellistä toteutusta. Vakuutusyhtiö kieltäytyi päätöksellä 26.7.2019 korvaamasta asennuskehikkojen vahinkoa L Oy:n kiinteistövakuutuksesta. Vakuutusyhtiö ilmoitti kuitenkin korvaavansa kehikkojen sortumisesta varsinaisille aurinkopaneeleille aiheutuneet vahingot, jos voimalan takuu ei kattanut niitä.

Päätöksen jälkeen L Oy tiedusteli vahingon korvattavuutta yrityksen keskeytysvakuutuksesta vaatien 13 427 euron korvausta menetetystä sähköntuotannosta. Vakuutusyhtiö ilmoitti päätöksillä 2.8.2019 ja 8.1.2020, että voimalan seisokki oli pääosin aiheutunut aurinkopaneelien telineiden sortumisesta, jota ei korvattu omaisuusvakuutuksesta. Keskeytysvahinkoa voitiin korvata vain siltä osin kuin se johtui korvattavasta omaisuusvahingosta eli aurinkopaneeleille aiheutuneen vahingon osalta. Keskeytysvakuutuksesta korvattiin vakuutusehtojen kohdan 5.3.5 mukaan kyseisen seurannaisvahingon korjausaika tehokkaita korjaustapoja käyttäen. Vakuutusyhtiö arvioi kohtuulliseksi korjausajaksi yhden kuukauden vahingon havaitsemispäivästä lukien.

Asiakkaan valitus

L Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien keskeytysvahingon korvaamista siihen saakka, kunnes voimala oli saatu kuntoon ja tuottamaan energiaa. Korjaustyössä ei ollut viivytelty, vaan noudatettu vakuutusyhtiön antamia ohjeita ja yleisiä sopimusehtoja. Selvitys vahingon syystä oli valmistunut 23.7.2019.

Vakuutusyhtiö oli päättänyt korvata keskeytysvahingon kuukauden ajalta vahingon havaitsemisesta lukien. L Oy:n mielestä vakuutusyhtiön tulkinta oli kohtuuton, koska ensimmäisen kuukauden aikana maaliskuussa 2019 vahingon selvittäminen oli kesken eikä sen syytä vielä tiedetty. Voimalaa ei voitu korjata maaliskuun 2019 aikana, koska korjaus olisi estänyt alustarakenteen tarkastamisen ja vahingon syyn määrittämisen. Vakuutusyhtiö oli itse ohjeistanut, että vahingon syytä selvittämään tilattaisiin ulkopuolinen asiantuntija ja korjaustoimenpiteet sai aloittaa vasta sen jälkeen, kun tarkastusraportti oli valmis. Jos voimalaa olisi ryhdytty ohjeen vastaisesti korjaamaan, olisi yleisiä sopimusehtoja vahingon selvittämisestä rikottu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on toistanut korvauspäätöksissään lausumansa seikat. Vakuutusyhtiö on vedonnut keskeytysvakuutuksen vakuutusehtoihin ja lausunut vahingon syyn selvittämisen olleen tärkeää, jotta voitiin arvioida, johtuiko vahinko työ- tai asennusvirheestä, kattoiko takuu vahingon, ja myös, oliko vahinko vakuutuksesta korvattava. Virheellisesti suunniteltujen ja asennettujen telineiden sortumisen seurauksena aurinkopaneeleille, johtosarjoille ja kytkennöille aiheutunut vahinko oli seurannaisvahinkoa, joka voitiin vakuutusehtojen nojalla katsoa korvattavaksi.

Keskeytysvakuutuksesta korvattiin kuitenkin vakuutusehtojen nojalla vain se keskeytysaika, joka kuluisi vakuutuksesta korvattavan esinevahingon korjaamiseen. Vakuutusyhtiön vahinkopäällikkö oli arvioinut, että pelkästään paneeleiden ja johtojen korjaamiseen riitti yksi viikko. Tähän nähden päätös maksaa keskeytysvakuutuksesta korvaus yhden kuukauden ajalta vahingon havaitsemisesta oli vakuutusehtojen mukainen.

Keskeytysvakuutuksesta ei voitu korvata menetettyä sähköntuotantoa yhtä kuukautta pitemmältä ajalta eikä ilman asiakkaan toimittamaa selvitystä aurinkovoimalan arvioidusta sähköntuotosta ja siis menetetystä sähköstä mainittuna keskeytysaikana. Selvityksen saamisen jälkeen vahingon käsittelyä jatketaan vahingon määrän osalta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, kuinka pitkältä ajalta vakuutusyhtiö on vakuutussopimuksen mukaan velvollinen korvaamaan vakuutuksenottajan aurinkovoimalan toiminnan keskeytymistä. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, kuinka kauan voimalan toimintaan palauttamisen on arvioitava kestäneen tehokkaita korjaustapoja käyttäen ja onko vakuutusyhtiön vahinkotarkastuksesta antamilla ohjeilla merkitystä vakuutuksenottajan käytettävissä olleen korjausajan pituutta määritettäessä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asiaan sovellettavien 1.1.2018 alkaen voimassa olleiden keskeytysvakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 1, Vakuutuksen tarkoitus, mukaan [vakuutusyhtiö] sitoutuu näiden ehtojen ja Yleisten sopimusehtojen (YL) mukaisesti korvaamaan kohdassa 4 mainituista vahingoista vakuutuksen kohteelle aiheutuneen taloudellisen vahingon sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset.

Vakuutusehtojen kohdan 2, Vakuutuksen kohde, mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuksenottajan harjoittaman, vakuutuskirjaan merkityn liiketoiminnan keskeytyskate. Keskeytyskate saadaan, kun vakuutuskauden alusta laskettavasta vuoden liikevaihdosta (12 kuukautta) vähennetään voimassaolevan kirjanpitoasetuksen mukaiset muuttuvat kulut. Jos vakuutusmäärä lasketaan muulle ajanjaksolle tai muulla perusteella, se merkitään vakuutuskirjaan.
Vakuutusmaksun perusteena on liikevaihto.

Vakuutusehtojen kohdan 3.1, Vastuuaika, mukaan vakuutuskirjaan merkitty vastuuaika on se yhtenäinen omavastuuajan päättymisestä alkava ajanjakso, jonka aikana syntynyt keskeytysvahinko korvataan vakuutuksesta.

Vakuutusehtojen kohdan 4.1, Korvattavat vahingot, alakohdan 4.1.1, Keskeytysvahingot, mukaan vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttama taloudellinen vahinko, joka on suoranainen seuraus voimassaoloalueella vakuutuskaudella sattuneesta
- [esinevakuutuksen] kohdassa 4 tarkoitetusta esinevakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta kohdanneesta korvaukseen oikeuttavasta vahingosta,
- vakuutuksenottajan liiketoiminnassaan hyödyksi käyttämää omaisuutta kohdanneesta vahingosta, joka esinevakuutuksen kohteelle sattuessaan olisi [esinevakuutuksen] kohdan 4 mukaan korvattava vahinko.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1, Vahingon määrä, mukaan vahingon määrä on keskeytyskatteen menetys.

Vakuutusehtojen kohdan 5.2, Keskeytysvahingon pienentämiseksi maksetut kulut, mukaan korvattavan vahingon määrään kuuluvat lisäksi vakuutuksenottajan keskeytysvahingon pienentämiseksi maksamat liiketaloudellisesti perustellut kiirehtimis- ja muut ylimääräiset kulut, joiden johdosta keskeytysvahinko on pienentynyt vähintään vastaavalla määrällä vastuuaikana.

Vakuutusehtojen kohdan 5.3.5, Muun kuin vakuutetun omaisuuden aiheuttama keskeytysvahinko, mukaan, jos keskeytysvahingon syynä on vakuutuksenottajan hyödyksi käyttämää rakennusta tai huoneistoa, tavaran tai palvelusten toimittajan omaisuutta tai asiakkaan omaisuutta kohdannut esinevahinko, korvataan keskeytysvahinko enintään siltä ajalta kuin esinevahingon korjaamiseen kuluisi tehokkaita korjaustapoja käyttäen. Tämä arvioidaan niillä perusteilla, joita noudatettaisiin, jos esinevahinko kuuluisi tästä vakuutuksesta korvattavaksi.

Esinevakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 4.3.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut työ-, laite- tai materiaalivirheestä, valmistusvirheestä, laskenta- tai piirustusvirheestä tai virheellisestä neuvosta korjattavana, huollettavana tai käsiteltävänä olevalle raaka-aineelle, puolivalmisteelle, valmisteelle tai asiakkaan omaisuudelle.

Vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet esineen tai sellaisen osan korjaamisesta, joka on tehty virheellisesti tai virheellisestä materiaalista, ei siinäkään tapauksessa, että syynä olisi ollut laskenta- tai piirustusvirhe, taikka virheellinen neuvo tai ohje.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin virheen seurauksena muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutunut vahinko.

Asian arviointi

Asiaan sovellettavien vakuutusehtojen mukaan keskeytysvakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttama taloudellinen vahinko, joka on suoranainen seuraus esinevakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta kohdanneesta korvaukseen oikeuttavasta vahingosta. Vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan keskeytysvahinko korvataan vakuutuskirjaan merkityltä vastuuajalta, joka on L Oy:n vakuutuksessa ollut 12 kuukautta.

Saadun selvityksen mukaan L Oy:n aurinkovoimala oli vahingoittunut 15.2. ja 17.2.2019 välisenä aikana. Ajankohta, jolloin voimala oli saatu korjausten jälkeen uudelleen toimintakuntoon, ei ilmene lautakunnalle toimitetuista asiakirjoista. L Oy:n sähköpostien ja kirjelmien perusteella se on ilmeisesti tapahtunut 23.7.2019 jälkeen vahingon syytä koskeneen teknisen selvityksen valmistuttua. 

Lautakunta toteaa, että kysymyksessä olevissa keskeytysvakuutuksen vakuutusehdoissa esinevahingosta seuraavan keskeytysvahingon korvattavuus on sidottu vain kyseisen yritysvakuutuskokonaisuuden sisältämän esinevakuutuksen puitteissa korvattaviksi määriteltyihin esinevahinkoihin. Vakuutusehtojen kohdan 5.3.5 määräykset taas soveltuvat keskeytysvakuutuksen ehdoissa määriteltyihin riippuvuuskeskeytysvahinkoihin. Vakuutusyhtiön L Oy:lle vakuutuskokonaisuudesta antaman vakuutuskirjan mukaan vahingon kohteena ollut aurinkovoimala on sen sijaan ollut vakuutettuna laajalla kiinteistövakuutuksella.

Asiakirjojen perusteella arvioiden vakuutusyhtiö on kuitenkin tarkoittanut myös keskeytysvakuutusturvan kattavan kyseisen aurinkovoimalan toiminnan ja vakuutusyhtiö on hyväksynyt aurinkovoimalalle aiheutuneen keskeytysvahingon vakuutuksen piiriin kuuluvaksi, vaikka voimalan esinevahinkoriski onkin vakuutettu erikseen vakuutuskirjalla mainitulla kiinteistövakuutuksella. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvaavansa L Oy:lle aiheutuneen keskeytysvahingon siltä ajalta, jonka voimala olisi ollut pois käytöstä sen vahingoittuneiden aurinkopaneelien, niiden johtosarjojen ja kytkentöjen korjaamiseksi. Vakuutusyhtiö on arvioinut näiden vaurioiden korjaamiseen tarvituksi ajaksi ja siten korvattavaksi keskeytysajaksi enintään yhden kuukauden ja perustellut korvausratkaisua edellä mainitulla keskeytysvakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 5.3.5 määräyksellä, jonka mukaan korvattavaksi katsotaan enintään se aika, joka esinevahingon korjaamiseen kuluisi tehokkaita korjaustapoja käyttäen.

Kun vakuutusehdoissa määritelty keskeytysvahinko on sattunut, vakuutusyhtiö on vakuutussopimuksen mukaan velvollinen korvaamaan sen koko vakuutussopimuksessa sovitulta vastuuajalta. Lähtökohtaisesti korvattava keskeytysaika on siten tässä tapauksessa se ajanjakso, jonka kuluessa L Oy ei ollut voinut käyttää aurinkovoimalaa ennen kuin sen rikkoutuneet aurinkopaneelit, johtosarjat ja kytkennät oli saatu korjatuksi. Lautakunta katsoo, että sanotun keskeytysajan määrittämiseen ei kuitenkaan voida L Oy:n vahingon osalta soveltaa vakuutusehtojen kohdan 5.3.5 määräyksiä, sillä kyseinen vakuutusehto ei sanamuotonsakaan perusteella sovellu nyt puheena olevaan vahinkoon.

Juuri lausutusta riippumatta korvattavaa keskeytysaikaa määritettäessä on kuitenkin otettava huomioon vakuutuksenottajan yleinen velvollisuus pyrkiä kykynsä mukaan rajoittamaan vahingon määrää. Puheena olevassa asiassa tämä merkitsee sitä, että L Oy:n on tullut pyrkiä vahingon jälkeen olosuhteiden ja kykynsä mukaan mahdollisimman pian palauttamaan vahingoittunut aurinkovoimala uudelleen toimintakuntoon. Arvioitaessa L Oy:n toimimisvelvollisuutta on tällöin kiinnitettävä huomiota myös vakuutusyhtiön vahingon johdosta antamiin menettelyohjeisiin.

Vakuutusyhtiön mukaan L Oy oli ilmoittanut sille vahingosta 14.3.2019. Vakuutusyhtiö oli seuraavana päivänä antanut kiinteistövakuutuksesta kielteisen korvauspäätöksen. Päätöksen jälkeen osapuolet olivat kuitenkin jatkaneet asiasta sähköpostikirjeenvaihtoa, jonka kuluessa L Oy:n edustaja oli 3.4.2019 tiedustellut vakuutusyhtiöltä, oliko vahinko tarpeen tarkastaa vai voitiinko korjaustoimet aloittaa. Vakuutusyhtiön vastaus L Oy:n tiedusteluun ei ilmene lautakunnalle toimitetuista asiakirjoista. Sähköpostien perusteella vahinkoasian selvittelyä oli kuitenkin jatkettu ja vakuutusyhtiö on tarkastanut vahingon 14.5.2019. Esinevahingon korvattavuuden selvittämiseksi vakuutusyhtiö on hankkinut asiasta vielä paikan päällä 13.6.2019 tapahtuneeseen tarkastukseen perustuneen teknillisen asiantuntijalausunnon. Tarkastusta varten vakuutusyhtiön vahinkopäällikkö oli sähköpostissaan 7.6.2019 kieltänyt L Oy:tä hävittämästä paneelikehikkojen perustuksiin kuuluneita osia.

Selostamiensa seikkojen perusteella lautakunta katsoo, että aurinkovoimalan kärsimän esinevahingon korvattavuutta koskenut kysymys oli kevään 2019 aikana ollut vakuutusyhtiön tieten epäselvä. Kyseisessä tilanteessa L Oy on ollut velvollinen varaamaan vakuutusyhtiölle tilaisuuden vahingon tarkastamiseen, mitä ei olisi voitu asianmukaisesti tehdä, mikäli aurinkovoimala olisi korjattu. Tämän vuoksi ja kun vakuutusyhtiö oli tarkastanut vahingon vasta 14.5.2019 ja antanut L Oy:lle korjaustyön aloittamiseksi tarpeellisen ohjeen vasta 7.6.2019, lautakunta katsoo, että L Oy oli voinut ryhtyä voimalan korjaamiseen myös vakuutusyhtiön etu huomioon ottaen aikaisintaan 8.6.2019. Näin ollen ja huomioiden vakuutusyhtiön arvioima paneelien kuukauden korjausaika vakuutusyhtiön tulee korvata voimalan aurinkopaneelien vahingoittumisesta aiheutunut keskeytysvahinko vakuutussopimuksen mukaisessa laajuudessa ajalta 17.2.2019 - 8.7.2019.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa L Oy:lle aurinkopaneelien vahingoittumisesta aiheutuneen keskeytysvahingon vakuutussopimuksen mukaisessa laajuudessa ajalta 17.2.2019 - 8.7.2019.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sjögren