Tapahtumatiedot
Asiakas oli palattuaan lomalta 22.2.2020 havainnut vettä vuonna 1990 rakennetun omakotitalon kellarikerroksen lattialla. Kellarikerroksen lattia oli kastunut siten, että lattialla oli vettä isossa perhetilassa, portaiden alapäässä, varastossa ja pannuhuoneessa. Myös seinien alaosista mitattiin kohonneita kosteusarvoja. Tutkimuksien mukaan putkivuotoa ei löydetty. Vettä oli pyyhitty ja imuroitu pois, mutta vettä oli tullut asiakkaan mukaan rakennuksen kellariin edelleen lähes kahden vuorokauden ajan, jonka jälkeen veden tulo oli lakannut. Asiakkaan mukaan naapurin juomavesikaivon veden oli havaittu olleen korkealla vahingon tapahtumisen ajankohtana. Todennäköinen vahingon syy oli vahinkokartoituksien 24.2.2020 ja 3.3.2020 mukaan pohjaveden nousu rakenteisiin.
Vakuutusyhtiö on antanut asiassa 7.3.2020 kielteisen korvauspäätöksen. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vakuutuskohteelle aiheutunut esinevahinkotapahtuma. Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan vahingon syynä oli maakosteus, joka on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.
Asiaa on käsitelty vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Oikaisupyynnössään vakuutusyhtiölle asiakas on vedonnut siihen, että kysymyksessä ei ole maakosteus, vaan tutkimuksien mukaan vahingon on aiheuttanut pohjavesi, joka on noussut ennalta arvaamattoman korkeaksi. Asiakkaan mukaan maakosteus ja pohjavesi ovat eri asioita, ja vahingon on aiheuttanut ennätyskorkealla ollut pohjavesi. Asiakas on vaatinut, että pohjaveden nousu tulee korvata vakuutusehtojen mukaisena vesistötulvana. Asiakkaan mukaan vakuutusehdot ovat epäselvät. Asiakas on vaihtoehtoisesti vaatinut, että vakuutusyhtiön tulee palauttaa takautuvasti asiakkaan maksamat vakuutusmaksut. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiö on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, koska vakuutusyhtiö ei ole yksiselitteisesti ilmoittanut vakuutukseen liittyvistä rajoituksista.
Vakuutusyhtiön 16.4.2020 antaman korvauspäätöksen mukaan vakuutuksesta korvattavat äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahinkotapahtumat on vakuutusehdoissa lueteltu tyhjentävästi. Lisäksi tietynlaiset vahingot on nimenomaisilla rajoitusehdoilla suljettu pois vakuutuksen korvauspiiristä. Vakuutusyhtiön mukaan ei ole syytä epäillä, ettei pohjavesi olisi ollut vahinkoalueella poikkeuksellisen korkealla. Vakuutusyhtiön mukaan pohjaveden nousu osaltaan aiheuttaa maan vettymistä. Vakuutusyhtiön mukaan kysymyksessä ei ole kuitenkaan vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, koska rakennuksen ympärillä ei ole toimivaa salaojajärjestelmää (eikä talon ulkopuolisen vedeneristyksen kunnosta ole tietoa). Vakuutusyhtiön mukaan asiassa ei myöskään ole asiallisia perusteita palauttaa asiakkaalle hänen suorittamiaan vakuutusmaksuja.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii edelleen vakuutusyhtiötä korvaaman vahingon. Asiakkaan valituksen mukaan omakotitalo on rakennettu hiekkaperäiselle maalle ja rakennusajankohdan rakennusmääräysten mukaan salaojituksen rakentaminen on ollut vapaaehtoista. Asiakkaan mukaan ratkaisu jättää salaojitus rakentamatta on ollut perusteltu, koska aikaisempia vahinkoja ei ole ollut. Valituksen mukaan vahingon on aiheuttanut poikkeuksellisen syksyn ja talven johdosta korkealle nousseen pohjaveden tulo rakennukseen, joten asiakkaan mukaan kysymyksessä ei ole maakosteudesta aiheutunut vahinko. Asiakas on liittänyt valitukseensa myös Geologian tutkimuskeskukselta saamansa selostuksen maavedestä eli maakosteudesta ja pohjavedestä. Asiakkaan mukaan pohjavedestä aiheutunutta vahinkoa ei ole rajattu vakuutuksen vakuutusehdoissa korvattavuuden ulkopuolelle. Lisäksi asiakas toistaa vaatimuksensa pohjaveden aiheuttaman vahingon korvaamisesta vesistötulvana. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiö tulkitsee vakuutusehtoja kuluttajan kannalta epäoikeudenmukaisesti ja vakuutusehtoja tulisi tulkita sen osapuolen hyväksi, joka ei ole kirjoittanut sopimusehtoja.
Asiakas vaatii edelleen vaihtoehtoisesti vakuutusmaksujen palauttamista sillä perusteella, että asiakasta on johdettu harhaan ja vakuutusyhtiö on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa. Asiakas katsoo, että hänelle on annettu väärää tietoa vakuutuksen sisällöstä vakuutusta ostettaessa.
Asiakkaan lisäkirjelmien mukaan maakosteus ei voi aiheuttaa asiakkaan vahinkotapahtuman kaltaista runsasta vedentuloa rakenteisiin. Asiakas on esittänyt lisäselvityksenä vahinkopaikalla käyneen kosteuskartoittajan sähköpostin, jonka mukaan kosteuskartoittaja arvioi vahingon syyksi korkealla olleen pohjaveden. Lisäselvityksenä asiakas on esittänyt myös vahinkoa korjanneen urakoitsijan sähköpostin, jonka mukaan omakotitalon vanhat patolevyt ovat olleet ehjät. Asiakas kertoo, että nyttemmin asiakas on ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla estetään vastaavan vahingon syntyminen. Asiakkaan mukaan, että mikäli vastaava vahinko tapahtuisi uudestaan, ymmärtäisi asiakas, ettei vahinko olisi enää odottamaton. Tapahtunut vahinko on asiakkaan mukaan ollut odottamaton.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan kielteisen kantansa vahingon korvattavuuteen. Vakuutusyhtiö viittaa aikaisempiin korvauspäätöksiin ja vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhakuelimen päätöksen perusteluihin. Lisäksi vakuutusyhtiön mukaan, vaikka salaojajärjestelmää ei talon rakennusaikana edellytetty, edesauttaa toimiva salaojajärjestelmä ja perustusten asianmukainen patolevytys vedentulon estymistä talon rakenteisiin. Vakuutusyhtiön mukaan korvattavuuden kannalta ei ole merkityksellistä vahingon ilmenemisen äkillisyys vaan se, millaisen mekanismin seurauksena vahinko tapahtuu.
Asiakkaan lausuman johdosta antamassaan lisävastineessa vakuutusyhtiö toteaa, että asiakkaalle on vakuutusta myytäessä vuonna 2017 toimitettu tuoteseloste. Vakuutusyhtiön mukaan tuoteselosteessa mm. kerrotaan, ettei vakuutuksesta korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat nesteen vuotamisesta kosteuseristeiden läpi tai rakenteiden liittymäkohdasta. Lisäksi vakuutusyhtiön mukaan tuoteselosteesta ilmenee esimerkiksi, ettei vakuutuksesta korvata maakosteudesta aiheutunutta vahinkoa tai muuta sellaista vahinkoa, joka aiheutuu vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutusyhtiö on täyttänyt myyntitilanteessa vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa asiakasta kohtaan, ja korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen. Lisäksi vakuutusyhtiön mukaan, vaikka pohjaveden pinnan nousu ei määritelmällisesti täyttäisi maakosteuden tunnusmerkkejä, on kysymyksessä kuitenkin vakuutuksen rajoitusehdon tarkoittamasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä ja vesi on tullut rakenteiden kosteuseristeiden läpi.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten erimielisyydessä on kyse asiakkaan omakotitalon kellariin rakennuksen rakenteiden läpi ja rakenteiden välistä nousseen veden aiheuttamien vaurioiden korvattavuudesta. Asiassa on kyse myös siitä, ovatko vakuutusehdot asiakkaan esittämällä tavalla epäselvät. Lisäksi asiassa on kyse asiakkaalle vakuutuksen sisällöstä annetuista tiedoista vakuutuksen myyntitilanteessa sekä asiakkaan vaatimista vakuutusmaksujen palautuksesta vakuutuksen voimassaoloajalta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.
Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.
Asiakkaan vakuutukseen sisältyvät vakuutuskirjan mukaan palo- ja luonnonilmiöturva, rikosturva, laiterikkoturva, putkistovuototurva ja särkymis- ja menetysturva.
Sovellettavaksi tulevien vakuutusehtojen, voimassa 1.4.2019 alkaen, kohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]
Vakuutusehtojen kohdan 5.1.1 (palo- ja luonnonilmiöturva) mukaan palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan luonnonilmiövahinkona vahinko, joka on aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti
- myrskytuulesta, trombista, ukkospilven laskuvirtauksesta tai muusta vastaavasta poikkeuksellisen voimakkaasta tuulesta tai tuulenpuuskasta
- vesistö- tai merivesitulvasta rakennukselle tai huoneiston osille ja rakennuksen sisällä olevalle irtaimistolle
- jään liikkumisesta, joka johtuu vesistö- tai merivesitulvasta
- vakuutettuun omaisuuteen suoraan iskeneestä salamasta, joka on pirstonut mekaanisesti omaisuutta
- rankkasateesta rakennukselle tai huoneiston osille ja rakennuksen sisällä olevalle irtaimistolle, kun vesi on tunkeutunut suoraan maanpinnalta tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta
- poikkeuksellisen voimakkaasta raekuurosta.
Vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, lammessa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista.
Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista meren vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksista Tanskan salmissa.
Poikkeuksellisella vesistön tai meren vedenpinnan nousulla tarkoitetaan myrskytuulen aiheuttamaa vedenpinnan nousua sekä vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.
Ehtojen kohdan 5.1.5 (särkymis- ja menetysturva) mukaan särkymis- ja menetysturvasta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä tapahtunut omaisuuden vahingoittuminen tai menettäminen, mikäli kyseessä olevaa vahinkoa ei ole määritelty korvattavaksi palo- ja luonnonilmiö-, rikos-, laiterikko- tai putkistovuototurvasta. Sillä, onko tämä toinen turva ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa, ei ole merkitystä.
Särkymis- ja menetysturvasta ei koskaan korvata vahinkoja, jotka johtuvat palosta, luonnonilmiöstä, varkaudesta, ryöstöstä, murrosta, ilkivallasta taikka koneen, laitteen tai putkiston sisäisestä rikkoutumisesta taikka rakennuksen kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta vuotaneesta nesteestä.
Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 6 (korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) ehtokohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut esineelle itselleen kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, hajusta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.
Vakuutusehtojen rajoitusehtojen kohdan 6.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut maan routimisesta, painumisesta, maan liikkumisesta tai maakosteudesta.
Vakuutusehtojen rajoitusehtojen kohdan 6.18 mukaan vakuutuksesta ei korvata nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut rakenteiden vedeneristeiden läpi tai putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jonka syynä on hyväksymätön liitos.
Asian arviointi
Vahingon arviointi
Kyse on asiakkaan omakotitalon kellariin nousseen veden rakennukselle aiheuttamien vaurioiden korvattavuudesta. Korvauksen hakijan on yleisten näyttötaakkaa koskevien periaatteiden mukaan korvausta saadakseen osoitettava, että vakuutuksesta korvattava vahinko on sattunut. Mikäli vakuutusyhtiö puolestaan haluaa vastuunsa rajoittamiseksi vedota rajoitusehtoihin, vakuutusyhtiön on osoitettava, että kyse on rajoitusehdossa tarkoitetusta tapahtumasta.
Vakuutusyhtiö on vedonnut kielteisissä korvauspäätöksissä rajoitusehtokohtaan, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut maakosteudesta. Asiakkaan mukaan kellariin noussut vesi ei ole ollut maakosteutta, vaan pohjavettä. Asiakkaan mukaan maakosteudella viitataan maaperässä aina olevaan kosteuteen (mm. sadeveteen), ei varsinaiseen pohjaveteen.
Asiakkaan toimittaman Geologian tutkimuskeskuksen sähköpostin mukaan ”pohjavesi on vesi, joka kokonaan täyttää kokonaan maa- ja/tai kallioperänhuokostilaa. Sen päävirtaussuunta on lähes vaakasuora. Pohjavettä kutsutaan vapaaksi pohjavedeksi, jos sen yläpuolella on vettä johtavia maalajeja”. Sähköpostissa todetaan, että maavesi on maanpinnan ja pohjavedenpinnan välisessä vyöhykkeessä oleva vesi. Lisäksi kyseisessä sähköpostissa mainitaan, että ”käytännössä maavesi (maakosteus) on alaspäin vajoavaa sadevettä (vajovesi) ja ylöspäin (kapilaarisesti) nousevaa pohjavettä (kapilaarivesi). Ko. kerroksessa maa- tai kallioperän huokoset ovat vain osin veden kyllästämiä. Huokoisuus ja huokosissa olevan veden määrä ja liike (ml. kapilaarisuus) riippuvat maa- ja kallioperän ominaisuuksista (mm. raekoosta)”.
Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei ole tarkempaa selvitystä pohjaveden tasosta. Myöskään muun Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella ei ole pääteltävissä, onko rakenteisiin noussut vesi ollut maavettä eli maakosteutta vai pohjavettä. Tästä syystä johtuen Vakuutuslautakunta katsoo, että rakennukseen tunkeutuneen veden laatu jää epäselväksi.
Asiakas on vaatinut vakuutusyhtiön päätöksen muuttamista vedoten myös siihen, että pohjaveden poikkeuksellinen nousu tarkoittaa samaa kuin vesistötulva. Asiakkaan mukaan pohjavesi on määritelmällisesti osa vesistöä, ja vesistö määritellään jakautuvan pintavesistöksi ja pohjavesistöksi. Asiakas on vedonnut siihen, että vakuutusehdoissa mainitaan vesistötulvat, mutta ei erikseen mainita pinta- ja pohjavesistöä, jolloin asiakkaan mukaan on perusteltua olettaa vakuutuksen kattavan molempien tulvat. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiö ei voi keksiä sanoille omia merkityksiä, eikä pohjaveden nousu eroa mitenkään siitä, että jokin pintavesistö tulvii. Asiakkaan mukaan ehtoa tulee tulkita asiakkaan hyväksi. Asiakkaan mukaan kysymyksessä on siten korvattava vahinko.
Vakuutuslautakunta toteaa, kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n perusteella, jos vakuutusyhtiön laatiman ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, tulkitaan ehtoa kuluttajan hyväksi. Nyt käsiteltävänä olevien ehtojen kohdan 5.1.1 mukaan ”vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, lammessa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista”. Kysymyksessä olevien ehtojen mukaan korvattavaksi tulevat vesistötulvatapaukset on määritelty siten, että vesistötulvana korvataan joessa, järvessä, lammessa tai purossa aiheutunut poikkeuksellinen vedenpinnan nousu. Kyseinen määrittely ei siten sisällä muunlaisia mahdollisia tulvavahinkoja korvattaviksi vahingoiksi. Vakuutuslautakunta katsoo, että kyseessä olevan ehdon sisältö ei objektiivisesti katsoen ole epäselvä tai monimerkityksellinen siten, että asiakkaan esittämän mukaisesti pohjaveden nousu korkealle olisi katsottava ehtojen mukaiseksi vesistötulvaksi. Edellä esitetyin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, että kysymyksessä ei ole vesistötulvana luonnonilmiöturvasta korvattava vahinko.
Arvioitavaksi jää siten, onko rakennukselle aiheutunut vesivahinko katsottava aiheutuneen vakuutusehtojen kohdan 5.1.5 mukaisesta särkymis- ja menetysturvan piiriin kuuluvasta muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä tapahtuneesta vahingoittumisesta.
Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevien selvityksien mukaan vuonna 1990 rakennetun omakotitalon ympärillä oli patolevytys, mutta talon ympärillä ei ollut salaojajärjestelmää. Asiakkaan mukaan hiekkamaalle rakennettuun omakotitaloon ei ole vaadittu rakennusajankohtana salaojia. Asiakaan selvityksen mukaan talon patolevytys on kuitenkin ollut kunnossa. Asiakkaan mukaan pohjavesi oli vahinkohetkellä ollut ennätyksellisen korkealla, koska talvi oli ollut poikkeuksellisen lauha ja runsassateinen. Asiakkaan mukaan vahinko oli äkillinen ja raju, eikä mikään määrä vesieristeitä ei olisi estänyt pohjaveden pääsyä rakenteisiin. Asiakas on vedonnut myös siihen, että talo on pysynyt kuivana 30 vuoden ajan, eikä kuntotarkastaja ollut maininnut taloa ostettaessa, että talossa tulisi olla salaojat. Asiakas kertoo myös, että nyttemmin asiakas on ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla estetään vastaavan vahingon syntyminen. Siten asiakas katsoo, että mikäli vastaava vahinko tapahtuisi uudestaan, ymmärtäisi asiakas, ettei vahinko olisi enää odottamaton. Tapahtuneen vahingon osalta asiakas katsoo, että vahinko on ollut odottamaton.
Vahinkokartoituksien, jotka on suoritettu 24.2.2020 ja 3.3.2020, mukaan vahingon mahdolliseksi syyksi on arvioitu korkealla olleen pohjaveden nousu rakenteisiin ja kellariin. Vakuutusyhtiön ehtojen mukaan särkymis- ja menetysturvasta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä tapahtunut omaisuuden vahingoittuminen.
Vakuutuslautakunta toteaa, että kevättalvisin tapahtuva kosteuden kertyminen maaperään, joka johtaa osaltaan myös pohjaveden kohoamiseen, ei ole luonteeltaan äkillinen tai myöskään objektiivisesti arvioituna ennalta arvaamaton tapahtuma. Vakuutuslautakunta toteaa, että vaikka kyseisen rakennuksen rakentamisajankohtana salaojajärjestelmää ei ole rakennusmääräyksissä vaadittu, on toimivan salaojajärjestelmän tarkoituksena pitää rakennuspohja ja rakennuksen perustukset kuivina sekä estää veden ja kosteuden haitallinen pääsy rakenteisiin. Koska vahinko rakenteille on päässyt syntymään salaojajärjestelmän puuttumisen johdosta, katsoo Vakuutuslautakunta, ettei rakennuksen rakenteiden kastumisvahingon ole osoitettu aiheutuneen sellaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta, joka tulisi korvattavaksi särkymis- ja menetysturvan perusteella.
Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus ja vakuutuksen kattavuus
Asiakas vetoaa myös siihen, että hän on mielestään saanut väärää tietoa vakuutuksen sisällöstä vakuutusta etämyyntinä ostettaessa. Asiakkaan mukaan, mikäli vakuutusyhtiö olisi yksiselitteisesti ilmoittanut tapahtuneen vahingon kaltaisiin vahinkotapahtumiin liittyvistä rajoituksista, olisi asiakas valinnut toisen vakuutusyhtiön vakuutuksen. Asiakkaan mukaan vakuutuksen rajoitukset eivät selviä myöskään vakuutusehdoista. Asiakas vetoaa myös siihen, ettei häneltä ole tiedusteltu vakuutusta otettaessa, onko omakotitalossa salaojitus.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot ja vakuutusyhtiön tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Mikäli näin ei ole menetelty, on vakuutuksen katsottava vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan olleen voimassa sen sisältöisenä kuin asiakkaalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Vakuutusyhtiö on esittänyt asiakkaalle kotivakuutussopimuksen solmimisen 12.7.2017 yhteydessä toimitetun tuoteselosteen (voimassa 1.1.2016 alkaen). Asiakas ei kiistä saaneensa tuoteselostetta. Tuoteselosteessa selvitetään vakuutuksen keskeinen sisältö ja siinä kiinnitetään huomiota myös vakuutuksen rajoitusehtoihin. Tuoteselosteesta ilmenee, että vakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneita vahinkoja.
Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiassa ole sellaista selvitystä, jonka mukaan asiakkaalle olisi annettu vakuutuksesta sellaista virheellistä tai puutteellista tietoa, jonka perusteella asiakas olisi voinut perustellusti olettaa vakuutuksen korvaavan esimerkiksi maakosteudesta aiheutuneen vahingon tai muun kosteuden pääsemisen rakenteisiin, mikäli vahinko ei ole johtunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta ja vahinko pääsee syntymään puuttuvan salaojajärjestelmän johdosta. Asiassa ei myöskään ole selvitystä, jonka mukaan asiakkaalle olisi annettu sellaista tietoa, jonka perusteella asiakas olisi vakuutusta ostaessaan voinut perustellusti olettaa pohjaveden nousemisen tulevan korvattavaksi vesistötulvana.
Vakuutusmaksun palautusvaatimus
Asiakkaan vaatimukseen maksettujen vakuutusmaksujen palautuksesta Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakkaan kotivakuutus on ollut voimassa vakuutusehtojen mukaisesti korvattavaksi määriteltyjen vahinkojen varalta 12.1.2017 alkaen. Siten Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakaan esittämälle vakuutusmaksujen palautusvaatimukselle ei ole perusteita.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Varapuheenjohtaja Vaitomaa
Sihteeri Lappi
Jäsenet:
Maso
Vuori
Vyyryläinen