Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen ja kosteuskartoitusraportin mukaan vakuutuksen kohteena olevan paritalorakennuksen huoneiston A2 vaatehuoneessa sijaitsevasta ilmanvaihtokoneesta (tulo-/poistoilmakone) oli vuotanut 11.3.2019 vettä lattialle. Vuoto oli putkessa, joka poistaa kondenssiveden koneesta.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan 26.3.2019 mukaan vahinko on korvattava vakuutusehtojen mukaisella omavastuulla ja ikävähennyksillä vähennettynä. Vaikka kyse on vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetun kondenssiveden aiheuttamasta vahingosta, vuoto on ollut poistoilmakoneen viemäröinnissä ja viemärin kautta poistuva kondenssivesi kuuluu laitteen normaaliin toimintaan. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei sovella tapauksessa kondenssivettä koskevaa rajoitusta.

Uudessa vahinkokartoituksessa ja korjaustöiden yhteydessä tehdyssä viemärikuvauksessa ilmeni, että vahinko oli johtunut siitä, että poistoputken liitos oli jäänyt asennuksessa avaamatta kaivon puolelta, jolloin vesi ei ollut päässyt poistoputkesta viemäriin tarkoitetulla tavalla. Kondenssivesi oli pysynyt viemäriputkessa ja alkanut padottaa putken täyttyessä.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään 7.4.2020, että vahinko ei ole aiemmasta päätöksestä poiketen korvattava. Kyse ei ole ollut vakuutusehtojen mukaisesta, äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneesta vahingosta. Vakuutusyhtiö tulee vaatimaan vahingosta maksetut korvaukset takaisin taloyhtiöltä.  

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa siitä, onko vakuutusyhtiön päätös vakuutusehtojen mukainen, vai pitäisikö vahinko korvata äkillisenä ja ennalta arvaamattoman vahinkona, joka on tullut rakennusvirheen seurannaisvahinkona, jotka ovat vakuutusehtojen mukaan korvattavia.

Vahingon syynä on ollut se, että kondenssivesiputki ei ole johtanut vesiä kaivoon. Asiakkaan mielestä se, että kondenssiputki on jätetty umpinaiseksi (putken liitos on jäänyt avaamatta kaivon puolelta), on rakennusvirhe. Tällöin virheellinen rakenneratkaisu sijoittuu LVI-järjestelmän sisäpuolelle. Lattiarakenne itsessään ei liity putkeen muutoin kuin siltä osin, että putki sijaitsee lattiassa ja kulkee siitä lattiakaivoon. Asiakas katsoo, että lattiarakenne voisi tulla virheelliseksi rakenteeksi vain tilanteessa, jossa rakenne liittyy saumattomasti lattiaan, esimerkiksi jos vedeneriste on asennettu virheellisesti lattiaan. Kondenssivesiputken virheellisyyden seurauksena vettä on päätynyt lattiaan ja seinään. Tällöin rakenteille tulleissa vaurioissa kyse on rakennusvirheen seurannaisvahingosta. 

Asiakas katsoo, että rakenteiden kastuminen tulisi korvata kiinteistövakuutuksesta ehtokohdan 3.2.3 (Valmistusviat ja työvirheet) perusteella. Ehtokohdan mukaan vakuutuksesta korvataan rakennus- tai asennusvirheen seurauksena aiheutunut vahinko sellaiselle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle, johon virhe ei kohdistu. Itse virheellisen putkiasennuksen korjaus ei ole vakuutuksesta korvattavaa. Asiakkaan mukaan kaikkien rakennusvirheen aiheuttamien vahinkojen kohdalla voidaan katsoa, ettei vahinko objektiivisesti ajatellen ole äkillinen ja ennalta arvaamaton. Jos ajatusmallina on, että ensin ajatellaan, onko vahinko äkillinen ja ennalta arvaamaton, ja vasta tämän jälkeen huomioidaan ehtokohta, jossa rakennusvirheen seurannaisvahinko luvataan korvata, ehtotulkinta muodostuu tiukaksi ja seurannaisvahingon korvaamista koskeva ehtokohta harhaanjohtavaksi ja merkityksettömäksi. Ehtokohtia 3.1.1 ja 3.2.3 tulee tulkita samanaikaisesti. On kiistatonta, että kyseessä on rakennusvirhe, jonka seurauksena rakennuksen rakenteisiin on tullut vahinkoa. Tällaiset vahingot luvataan vakuutusehtojen mukaan korvata.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta asiakas on lausunut, että jo ensimmäisen vahinkokartoituksen yhteydessä taloyhtiön taholta on esitetty arvelu asennusvirheestä, koska vahingon syy ei ole ollut heti havaittavissa. Yhteen toimimattomuus on havaittu vasta purkutöiden yhteydessä. Kyse ei ole ollut vakuutusyhtiön tahallisesta erehdyttämisestä.

Asiakas pitää riidattomana, että vahinko on havaittu vakuutuksen voimassaoloaikana. Veden aiheuttamia vaurioita ei ole havaittu ennen kuin asukas on ilmoittanut vahingosta 11.3.2020 taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle. Tämän perusteella vahingon on katsottava tapahtuneen vakuutuksen voimassaoloaikana.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset. Vahingon syy selvisi vakuutusyhtiölle vasta, kun se pyysi taloyhtiöltä korjaustyötä koskevan tarjouksen käsittelyn yhteydessä lisätietoa siitä, miten ilmalämpöpumpun poistoputken reiän timanttiporaus liittyy vahinkotapahtumaan. Vakuutusyhtiö kritisoi vastineessaan sitä, että tieto vahingon syystä on kerrottu yhtiölle vasta syksyllä 2019, vaikka taloyhtiö on saanut tiedon tästä seikasta viimeistään, kun kohteeseen on tehty täydentävä kosteuskartoitus 24.4.2019.

Kosteuskartoituksessa 24.4.2019 on havaittu, että poistoputken liitos on jäänyt avaamatta asennuksen yhteydessä kaivon puolelta, joten vesi ei ole päässyt putkesta viemäriin tarkoitetulla tavalla. Kondenssivesi on pysynyt viemäriputkessa ja alkanut padottaa putken täyttyessä. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että ilmanvaihtokoneesta poistuva kondenssivesi ei ole asennushetken jälkeen (2012) päässyt koskaan viemäriin, vaan vettä on päätynyt koko ajan rakenteisiin. Vakuutusyhtiö viittaa myös ilmanvaihtokoneen tuote-esitteeseen, jossa todetaan, että kondenssiveden muodostus saattaa olla uudisrakennuksissa runsasta. Tuote-esitteessä korostetaan kondenssiveden poiston esteettömän toiminnan tärkeyttä ja kehotetaan huoltotoimenpiteiden yhteydessä varmistamaan, että kondenssivesiyhde ei ole tukkeutunut. Jos valmistajan ohjeita olisi noudatettu, vahinkotapahtuma olisi vakuutusyhtiön mukaan voitu välttää.

Vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan korvattavan vahingon edellytyksenä on, että esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perustella. Vakuutusyhtiön saamien uusien tietojen valossa ehtokohdan mukaiset 3.1 edellytykset eivät täyty ja vahinko ei ole korvattava.

Se, että asunnon lattialla on havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä, ei vakuutusyhtiön käsityksen mukaan tee vahinkotapahtumaa äkilliseksi ja ennalta arvaamattomaksi. Veden pääseminen lattialle on ollut seurausta siitä, että ilmastointikoneen kondenssiveden kertyminen on ollut niin runsasta, että tukossa oleva poistoputki on täyttynyt. Kun myös koneen pohjalla oleva keruukaukalo on täyttynyt, vesi on valunut ulos laitteesta.

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset myös rakennusvirheen seurannaisvahingon osalta. Muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut vahinko korvataan ehtokohdan 3.2.3 mukaan vain, jos vahinko on vakuutusehtojen mukaan korvattava, toisin sanoen sellainen, että se täyttää ehtokohdan 3.1 mukaiset kriteerit. Tässä tapauksessa itse vahinkotapahtuma ei täytä ehtokohdan 3.1 mukaisia korvausedellytyksiä, mistä syystä korvausta ei voida maksaa myöskään rakennusvirheen seurannaisvahingon osalta. Vakuutusyhtiö huomauttaa vielä, että puheena oleva vakuutussopimus on alkanut tässä vakuutusyhtiössä 18.2.2019, eli hieman yli kolme viikkoa ennen vahingosta ilmoittamista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välillä ei ole erimielisyyttä siitä, että rakenteita kastellut vuotovahinko on aiheutunut rakennusvirheestä. Asiassa on kysymys siitä, onko vuotovahinkoa pidettävä korvattavana sen perusteella, että vahinko on kohdistunut sellaiseen omaisuuteen, joka ei ole ollut virheen kohteena. Tässä yhteydessä arvioitavaksi tulee myös, onko vahinko aiheutunut vakuutusehtojen mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Laajan kiinteistövakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2019 alkaen) kohdan 3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perustella.

Ehtokohdan 3.2.3 (Valmistusviat ja työvirheet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin näiden ehtojen mukaisesti korvattava vahinko, joka virheen seurauksena on aiheutunut sellaiselle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle, johon edellä mainittu virhe ei kohdistu.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vahingon kiinteistövakuutuksesta korvaamisen edellytyksenä on, että esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perustella. Rajoitusehtokohdan 3.2.3 ensimmäisen kappaleen mukaan vakuutuksesta ei korvata muun ohessa vahinkoa, joka on aiheutunut rakennus- tai asennusvirheestä. Ehtokohdan toisen kappaleen mukaan vakuutuksesta korvataan kuitenkin ”näiden ehtojen mukaisesti korvattava vahinko”, joka virheen seurauksena on aiheutunut sellaiselle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle, johon edellä mainittu virhe ei kohdistu.

Tässä tapauksessa kyseessä olevaan All risks – tasoiseen kiinteistövakuutukseen ei kuulu erillistä vuotovahinko-osaa, vaan vakuutuksesta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneita vahinkoja. Vakuutusehdoissa on kuitenkin muun vuotovahingoista tehtäviä ikävähennyksiä koskevat määräykset. Tämän johdosta lautakunta katsoo, että vakuutuksen on katsottava sisältävän turvan myös putkivuotojen varalta. Vakuutuslautakunnan vakiintuneen käytännön mukaan sitä, että putki alkaa äkillisesti vuotaa, on pidettävä lähtökohtaisesti korvattavana vuotovahinkona. 

Vakuutuslautakunnan vakiintuneessa käytännössä on katsottu, että asennus- tai rakennusvirheestä aiheutuneita vahinkoja ei yleensä voida pitää objektiivisesti arvioituna äkillisinä ja ennalta arvaamattomina, vaan virheen luonnollisina seurauksina. Esillä olevassa tapauksessa ehtokohdan 3.2.3 toisen kappaleen ilmaisu ”korvataan kuitenkin näiden ehtojen mukaisesti korvattava vahinko” muodostuu lautakunnan näkemyksen ristiriitaiseksi ehtokohdan 3.1 kanssa, koska asennus- tai rakennusvirheistä aiheutuneita vahinkoja ei lähtökohtaisesti voida pitää äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneina, eikä tässä mielessä myöskään vakuutuksesta korvattavina. Tästä seuraa, että asennus- tai rakennusvirheen seurauksena muulle kuin virheen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutuneet vahingot, jotka kuuluvat ehtokohdan 3.2.3 mukaisesta vakuutuksesta korvattaviksi, eivät yleensä voi olla vakuutusehdoissa tarkoitetussa mielessä ”näiden ehtojen mukaisesti korvattavia”.

Vakuutusyhtiö on vedonnut asiassa vain siihen, että muulle kuin virheen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutuneet seurannaisvahingot eivät ole korvattavia, jos vahinko ei ole aiheutunut ehtokohdan 3.1 mukaisesti äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Lautakunta katsoo, että yhtiön vetoamien seikkojen pohjalta seurannaisvahinkojen korvaamista koskevan ehtokohdan 3.2.3 toisella kappaleella ei olisi järkevää korvaussisältöä, jolloin se jäisi sisällöltään tyhjäksi ja merkityksettömäksi.

Esillä olevassa tapauksessa on kyse vakuutusyhtiön vakiosopimusehtojen soveltamisesta. Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan vakioehtojen ollessa sisällöltään ristiriitaiset niitä tulkitaan laatijansa vahingoksi. Vakuutusehtoja on lisäksi tulkittava kokonaisuutena.

Tässä tapauksessa vakuutusehdot muodostuvat ristiriitaisiksi asennus- tai rakennusvirheestä muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutuneiden vahinkojen korvattavuuden edellytysten osalta. Vakuutusehtoja voidaan perustellusti tulkita siten, että asennus- tai rakennusvirheestä muulle kuin virheen kohteena olevalla omaisuudelle aiheutuneet vuotovahingot ovat vakuutuksesta korvattavia, vaikka niitä ei voitaisikaan pitää vakuutusehtojen kohdassa 3.1 tarkoitetussa mielessä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneina.

Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt sitä, että virheellisesti asennetusta putkesta lattia- ja seinärakenteille aiheutuneet vahingot ovat aiheutuneet muulle kuin virheen kohteena olevalle omaisuudelle. Tämän johdosta Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko on muita osin kuin virheellisesti asennetun putken ja avaamattoman liitoksen korjauskulujen osalta lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvattava.

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että vakuutus on ennen vahingon havaitsemista ollut voimassa tässä vakuutusyhtiössä vain noin kolmen viikon ajan. Lautakunta katsoo, että toimimattomasta poistoputkesta on todennäköisesti aiheutunut rakenteiden kastumista jo ennen vakuutuksen alkamista, minkä johdosta vakuutusyhtiöllä ei ole tältä osin korvausvastuuta vahingosta. Muun selvityksen puuttuessa lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee korvata kyseessä olevan vahingon lukuun puolet (1/2) lattia- ja seinärakenteiden vaurioista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa aiheutuneesta vuotovahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen siten, että vahingosta korvataan puolet (1/2).

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho