Haku

FINE-029089

Tulosta

Asianumero: FINE-029089 (2020)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 03.09.2020

Lakipykälät: 32, 61, 69

Putkikanaalissa olevan vesijohdon rikkoutuminen. Ikävähennykset. Rikkoutumisvahinko vai vuotovahinko? Vahingon selvittelykulut. Pelastamisvelvollisuus. Oliko käsillä välitön vahingon uhka?

Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevien rakennusten asunnoissa oli ilmennyt käyttövesiongelmia, joita oli V Oy:n laskun mukaan kartoitettu 11.9.2017 asunnoissa kiertämällä. Rakennusten välillä maanalaisessa putkikanaalissa kulkevassa vesijohdossa oli epäilty vuotoa. Vuotokohdan paikallistamiseksi rakennusten vieressä oli tehty kaivuutöitä. K Oy:n laskun mukaan töiden yhteydessä oli avattu asfalttia ja putkistoa kuvattu kameralla. C Oy:n laskun mukaan 15.9.2017 kaivannosta avatusta haarakohdasta ei ollut löytynyt vuotokohtaa. Merkintöjen 18.9., 19.9. ja 20.9.2017 mukaan kaivannosta avatusta putkikanaalista ei ollut löytynyt vuotokohtaa. Merkinnän 21.9.2017 mukaan vuotokohta oli löytynyt avatusta putkikanaalista ja se oli korjattu. Merkinnän 22.9.2017 mukaan putkikanaali oli avattu alimmasta kohdasta ja poistettu vettä.

Vakuutusyhtiö maksoi korvauspäätöksellään 30.1.2018 korvauksen sille toimitetuista laskuista (mm. V Oy:n, K Oy:n ja C Oy:n laskuista) siten, että korvauksesta vähennettiin ehtokohdan 3.13 perusteella rikkoutuneen putken ikään perustuva 5 %:n vuosittainen ikävähennys viidennestä käyttövuodesta alkaen. Päätöksen mukaan laskeminen aloitetaan käyttöönottovuotta seuraavan kalenterivuoden alusta. Käyttöönottovuosi on tässä tapauksessa 1997, joten ikävähennyksen määrä on 80 %.

Asiakkaana olevaa osakeyhtiötä edustanut isännöitsijä pyysi useissa viesteissään vakuutusyhtiötä oikaisemaan päätöstään. Korvauspäätöksessä oli perusteettomasti sovellettu 80 %:n ikävähennystä kuluihin, jotka ovat koskeneet vahingon selvittämistä. Lisäksi kyse oli ollut putkivuodosta aiheutuneesta vahingosta, johon tulisi soveltaa vuotovahinkoja koskevaa pienempää ikävähennystä. Vuoto aiheutti vaurioita myös putkikanaaliin ja pihan asfalttirakenteisiin.

Sähköpostitse antamassaan vastauksessa vakuutusyhtiö kävi läpi vuotovahinkojen ikävähennystä koskevia ehtokohtia. Esillä olevassa tapauksessa kyse on vain putken korjauskustannuksista. Rakennukselle ei ole aiheutunut vesivahinkoa, vaan kaikki vesi on valunut maaperään. Tämän johdosta kaikista purku-, kuivaus- ja jälleenrakennustöistä tehdään ehtokohdan 3.13 mukaiset vähennykset. Ehtokohdan 3.9 rajoituksen mukaan vuotovakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut johtoverkolle, käyttölaitteille, tai näiden eristeille.

Uudessa oikaisupyynnössään asiakas toisti vaatimuksensa vahinkoon liittyvien tutkimus- ja selvittelykulujen korvaamisesta. Asiakkaan mielestä vakuutusyhtiö on tehnyt korvauspäätöksessään ikävähennyksen myös sellaisista tutkimus- ja selvittelykuluista, joista sitä ei ole tavanomaisesti tehty. Tutkimuksia on jouduttu tekemään vahingon syyn selvittämiseksi ja paikantamiseksi sekä lisävahingon rajoittamiseksi. Oikaisupyyntöön oli liitetty selvitys siitä, mikä osuus vakuutusyhtiölle toimitetuista laskuista oli johtunut vaurion ja sen syyn selvittämisestä. Oikaisupyynnön mukaan tutkimus- ja selvittelykulujen määrä oli yhteensä 10.474,24 euroa.

Vastauksessaan vakuutusyhtiö kävi läpi vakuutusehtojen määräyksiä suoranaisen esinevahingon korvaamisesta ja viittasi vuotovahinkojen sekä koneiden ja laitteiden rikkoutumisten korvaamista koskeviin ehtokohtiin, ja edelleen näihin liittyviin ikävähennysmääräyksiin. Vuotovahingon osalta vakuutusyhtiö totesi, että vakuutuksen kohteelle ei tässä tapauksessa ole aiheutunut vahinkoa putkesta vuotaneesta nesteestä. Neste on vuotanut maaperään, eikä se näin ollen ole aiheuttanut vahinkoa esim. vakuutuksen kohteena olevalle rakennukselle. Itse putken rikkoutuminen korvataan ehtokohdan 3.13 ”Koneen tai laitteen rikkoutuminen” mukaan.

Tässä tapauksessa putkirikko on ollut alkuperäisessä putkessa, joka on rakennettu vuonna 1997. Näin ollen siihen kohdistuvat ehtojen 3.13 kohdan mukaiset ikävähennykset, jotka ovat 80 %. Myös putken korjaamiseksi välttämättömät maan kaivu- ja täyttökustannukset kuuluvat ikävähennyksen piiriin.

Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuuden mukaisesti korvataan kohtuulliset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet jo sattuneen tai välittömästi uhkaavan, vakuutuksesta korvattavan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta. Vakuutusyhtiön mukaan vuoto ei ole uhannut vakuutettua rakennusta. Jos rakennuksen kastuminen vuodon johdosta olisi uhannut, vahingon rajoittamiseksi tarpeellisena toimenpiteenä korvattava olisi ollut esimerkiksi tonttivesijohdon sulkemisen aiheuttaman kustannus, koska tällä torjumistoimenpiteellä vakuutuksen kohdetta uhkaava vaara (kastuminen) olisi saatu poistettua.

Selvittelykulujen osalta vakuutusyhtiö lausui, että kyseessä olevasta vahingosta oli tehty vahinkoilmoitus vasta silloin, kun vahinko oli korjattu ja korjauksen viimeistelyjä tehtiin. Vakuutusyhtiölle ei ollut varattu tilaisuutta tarkastaa vahinkoa tai osallistua vahingon korjaamiseen. C Oy:n laskun nro 120168 mukaan vahinko oli paikallistettu käyttövesiputkien kanaaliin. Laskuista ei ilmene, millä toimenpiteillä paikannus kanaaliin oli tehty. Putkessa olleen vaurion korjaamiseksi putki oli tullut kaivaa esille. Vakuutusyhtiö katsoo, että laskuissa esitetyt kustannukset ovat aiheutuneet putkessa olleen rikon korjaamisesta. Tällöin ehtokohdan 3.13 mukaiset ikävähennykset koskevat myös putken välttämättömiä maan kaivu- ja täyttökustannuksia

Seuraavassa oikaisupyynnössään asiakas totesi, että vahingon selvittelyvaiheessa ei ollut vielä tietoa vauriomekanismista. Selvittelykulut ovat olleet hyvin kohtuulliset, joten vakuutusyhtiölle ei asiakkaan mielestä ole aiheutunut vahinkoa siitä, että sille ei ole varattu mahdollisuutta osallistua selvityksiin tai teettää niitä kustannuksellaan.

Asiakas viittasi Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön. Sen mukaan korvausvelvollisuus vakuutustapahtuman johdosta on olemassa, vaikkei asiassa ole tehty vakuutussopimuksen mukaista oikea-aikaista ilmoitusta, mikäli tämä ei johda vakuutusyhtiön kannalta kasvaneisiin kustannuksiin tai tilanteeseen, jossa vakuutustapahtumaa ei kyetä enää selvittämään. Tällaisesta tilanteesta ei asiakkaan mielestä ole kysymys. Koko kanaalia ei kaivettu auki, vaan vuotoa paikallistettiin pistokokein. Kaivantoja oli laskusta päätellen 5 kpl. Kanaalit viettävät alaspäin teknisen tilan suuntaan. Aluksi tehtyjen kaivantojen osalta putket olivat ehjät ja vesi valui jostakin ylempää.

Asiakkaan mukaan kaikki vahingon selvittelykustannukset ovat tarkennettuna olleet 6.679,77 euroa (sis. alv. 24 %). Tutkimuksia on jouduttu tekemään vahingon syyn selvittämiseksi ja paikantamiseksi sekä lisävahingon rajoittamiseksi, minkä vuoksi ne tulisi korvata vakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö tiedusteli asiakkaalta, miten vuotoa on osattu etsiä kanaalista (vakuutusyhtiölle on 13.10.2017 kerrottu, että kyseessä on vuoto talon ulkopuolisessa kanaalissa/kupariputkessa).

Asiakas pyysi urakoitsijoilta erikseen kirjallisesti tarkennetut erittelyt vahingon selvittelykuluista. C Oy:n laskusta ilmenee suoraan, miltä osin kyse on ollut putkikanaalielementin avaamisesta ja selvittelykustannuksista (toimenpiteet 15.9. – 20.9.2017). Asiakkaan mukaan V Oy alkoi selvittää ongelmia kiertäen ensin mm. asuntoja 11.9.2017. Vesien imuroinnista on maininta laskun kohdassa 12.9.2017, jolloin oli ilmeisesti havaittu lämmönjakohuoneen puolella syvällä kanaalissa vettä. Tällöin ei ollut tietoa, mistä vesi tulee. Asiakkaan mielestä vuodon syytä pitää lähteä tutkimaan kanaalin kohdalta, eikä kanaalin vierestä. Ensimmäinen kaivuu varmaankin osoitti, että vesi on siinä kohtaa kanaalin sisällä, jäljet johtivat lopulta B4:n edustalle ja sieltä löytyi rikko. Maavesikin voi päästä kanaaliin, jos siinä on epätiiviyttä. Asiakasta edustava isännöitsijä ei osaa sanoa, kenen toimesta ja millä tavoin lämmönjakohuoneessa ollutta kanaalia tutkittiin. Kyseessä oli mahdollisesti perustoimenpide.

Viimeinen kuoppa oli se, missä havaittiin vuotokohta, ja rikkinäinen putki korjattiin. Toki vuoto paljastui vasta, kun putkimies avasi kanaalin kuoret. Asiakkaan mielestä kaikki kaivuu on tähän asti ollut selvittelyä ja tutkimista. Vuotoveden aiheuttamaa varsinaista materiaalivahinkoa on kanaalin putkien mahdollinen ulkopuolinen korroosio. Mahdollisesti kastuneet eristeet todennäköisesti kuivuvat ajallaan. Veden imurointi oli vuodon aiheuttamaa työtä, samoin putkikanaalin avaaminen alimmasta kohdasta veden poisteamiseksi (tähän liittyen leikkauskohta on liimattu huovalla).

Vakuutusyhtiö toisti sähköpostitse antamassaan vastauksessa kantansa siitä, että vuotovahinkoa ei ole osoitettu. Vahingon alussa on ollut tiedossa, että vuoto on ollut kanaalissa. Vuotovahingon torjumiseksi riittää, että vedet katkaistaan ja veden tulo lakkaa. Vakuutusyhtiön mukaan on ollut selvää, että kyse on putkirikosta, eikä esim. maakosteudesta. Putken rikkoutumisen korjaaminen on edellyttänyt, että rikko paikannetaan. Näistä kustannuksista tehdään ehtokohdan 3.13 mukaiset ikävähennykset. Asiakas on vaatinut kulujen korvaamista vahingon ”selvittelynä” yksilöimättä sitä, mikä on ollut vuotovahingon selvittämistä ja mikä rikkovahingon selvittämistä. Vakuutusyhtiölle ei ole varattu tilaisuutta tarkastaa vahinkoa tai muutoinkaan osallistua vahingon hoitamiseen. Yhtiölle lähetettyjen laskujen ja niiden vahingon selvittelyyn liittyväksi ilmoittamisen perusteella korvattavaa vahinkoa ei voida pitää riittävästi näytettynä toteen. 

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vahingon selvittelykustannukset korvataan ilman ikävähennysten tekemistä. Vakuutusyhtiön ei olisi tullut tehdä avaamis- ja kaivutöistä maksettavasta korvauksesta vuotaneen putken ikään perustuvia vähennyksiä (80 %), koska kyse on ollut vahinkomekanismin selvittämiseksi ja edelleen lisävahingon estämiseksi välttämättömistä vahingon selvittelykuluista, jollaisista ei korvauskäytännön perusteella tule tehdä vähennyksiä. Vahingon selvittelykustannusten määrät ilmenevät asiakkaan toimittamista laskuista ja urakoitsijoiden sähköpostitse ilmoittamista tiedoista. Selvittelykustannusten määrä on yhteensä 6.679,77 euroa (sis. alv 24 %). Riidatonta on, että itse LVI-töistä ja -tarvikkeista tulee tehdä 80 %:n vähennys rikkovahinkoa koskevan ehtokohdan 3.13 mukaisesti.

Mikäli katsottaisiin, että edellisen kappaleen mukaisissa kustannuksissa ei ole kyse vahingon selvittelykustannuksista, asiakas katsoo, että avaamis-, kaivu- ja täyttötöiden sekä muiden kuin suoranaisten LVI-töiden ja -tarvikkeiden osalta kyse on joka tapauksessa ollut vuotovahingon korjaukseen liittyvistä kustannuksista. Muita kuin LVI-töitä ovat edellä mainittujen töiden lisäksi olleet muun muassa V Oy:n laskusta ilmenevät vesien imurointi 12.9.2017 ja vesi-imurivuokra sekä C Oy:n laskun kustannukset muilta osin kuin putkityö ja putkimateriaalit 22.9.2017. Edellä mainittujen kustannusten osalta ikävähennys tulisi laskea soveltaen vuotovahinkoa koskevaa ehtokohtaa 3.9. Asiakas vetoaa myös korvauspäätöksen otsikointiin, jonka mukaan kyseessä on ollut vuotovahinko.

Asiakkaan mielestä vakuutusyhtiön väite siitä, että vahingon torjumiseksi veden tulon katkaiseminen olisi ollut riittävä toimenpide, on virheellinen. Vahinkohetkellä vuotovahingon aiheuttama vaara ja laajuus eivät ole ollut tiedossa. Asiakas on vahingon torjumiseksi joutunut teettämään muun muassa maankaivutöitä ja veden imurointityötä.

Asiakas pitää ilmeisen virheellisenä myös vakuutusyhtiön väitettä siitä, että vuodosta ei olisi aiheutunut muulle omaisuudelle vahinkoa. Vuotovahinko on kastellut kanaalia, mistä on seurauksena ollut lisäksi muun muassa kylmän käyttöveden lämpeneminen elementissä alimmalla kohdalla. Asiakas toteaa edelleen, että kanaalia ja vuotanutta putkea ei voida samastaa, mikä ilmenee valokuvaliitteestä. Vakuutusyhtiö kantaa epäselvyyssäännön nojalla vakioehtojen laatijana riskin vakuutusehtoihin sisältyvistä mahdollisista epäselvyyksistä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset perusteettomina ja viittaa antamiinsa korvauspäätöksiin. Vuotovahinkona korvattaisiin putkesta vuotaneen veden aikaansaama vahinko. Tässä tapauksessa vesiputki on kuitenkin sijainnut talon ulkopuolella, eikä vuodosta ole aiheutunut muulle omaisuudelle vahinkoa, joten kysymys ei ole po. ehtokohdan tarkoittamasta vuotovahingosta. Näin ollen sellaista vahinkoa ei ole syntynyt, jonka korjauksiin sovellettaisiin tämän ehtokohdan mukaisia ikävähennyksiä.

Rakennuksen ulkopuolella oleva rikkoutunut vesiputki on ehtokohdassa 2.1.1 tarkoitettua vakuutettua omaisuutta. Vakuutusehtojen kohdassa 3.13 kerrottua 5 %:n vuosittaista ikävähennystä sovelletaan rikkoutuneen putken osalta kohdan 3.13 mukaisen rikkoutumisvahingon korjauskustannuksiin, kuten ehtokohdasta 3.13 käy ilmi (vähennystä ei sovelleta kohdissa 3.2 - 3.12 ja 3.14 määritellyissä vahingoissa, jollainen tämä vahinko ei ole).

Putken korjauskustannuksiin lukeutuvat myös maan kaivu- ja täyttökustannukset. Putkirikon korjaamiseksi rikkokohta tulee etsiä ja korjata ja tätä varten on tullut tehdä maankaivuutöitä. Heti alusta asti on ollut selvää, että vuoto on ollut kanaalissa. Vahingon torjumiseksi riittää, että vedentulo katkaistaan, muita toimenpiteitä ei tarvita.

Vuotovahingon aiheuttamaa kastumista korjataan kastuneiden rakenteiden avaamisella ja kuivaamisella. Vakuutusyhtiö huomauttaa, että vahingon korjaamisen yhteydessä ei ole korjattu mitään kastumisvahinkoa. Sen sijaan putkitöillä on korjattu putken rikkoutumisvahinkoa. Rikkoutunut putki on asennettu vuonna 1997 ja sen korjauskustannuksiin (mukaan lukien maan kaivu- ja täyttökustannukset) sovelletaan siten 80 %:n ikävähennystä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että asiakkaan korvattavaksi vaatimat kulut ovat vakuutuksesta korvattavia. Vakuutusyhtiö on katsonut kaikkien kulujen olevan rikkoutuneen vesiputken korjauskuluja. Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, voidaanko kulujen riidanalaista osuutta pitää sellaisina vahingon selvittelykuluina, joiden osalta korvauksesta ei tule vähentää vakuutusehdoissa mainittuja ikävähennyksiä. Kyse on toissijaisesti siitä, voidaanko kuluja pitää joiltakin osin vuotovahingosta aiheutuneina. Lisäksi kyse on siitä, voidaanko kuluja pitää välittömästi uhkaavan tai jo sattuneen vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta aiheutuneina pelastamiskustannuksina. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 32 §:n mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Lain 61 §:n mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan 32 §:ssä tarkoitetun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 1.1.2016 alkaen) kohdan ES 2 (Vakuutuksen kohde) mukaan vakuutuksen kohteena on jäljempänä mainittu omaisuus.

Ehtokohdan 2.1 (Rakennus) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus.

Ehtokohdan 2.1.1 (Rakennusta palvelevat koneet ja laitteet) mukaan vakuutuksen kohteena ovat rakennukseen kuuluvat, sen käyttöä palvelevat kiinteästi asennetut:
[…]

  • vakuutuksenottajan omistamat tai muutoin vakuutuksenottajan vahinkoriskillä olevat, rakennuksen käyttöä palvelevat rakennuksen ulkopuolella olevat kiinteät vesijohto-, jätevesi-, viemäri-, lämpö-, jäähdytys-, öljy-, kaasu- ja höyryputkistot, sähköjohdot, tiedonsiirtokaapelit sekä niihin liittyvät koneet ja laitteet yleiseen liittymään saakka.


Ehtokohdan 3.9 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta:

  • rakennusta palvelevasta vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, jäähdytys-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta tai näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tai
  • aineen säilytysastiasta. […]


Vakuutuksesta ei korvata
[…]

  • vahinkoa, joka on aiheutunut johtoverkolle, käyttölaitteille tai näiden eristeille (ks. kohta Koneen tai laitteen rikkoutuminen),


Ehtokohdan 3.9 alakohdan ”Vahingon määrä vuotovahingoissa” mukaan vuotovahingoissa tehdään vahingon aiheuttaneen johdon, putkiston tai muun laitteen iän perusteella kaikista korjaus- tai jälleenhankintakustannuksista ikävähennys seuraavan taulukon mukaisesti:

Johdon, putkiston tai muun laitteen ikä / v                    %

11 – 20                                                                          10

21 – 30                                                                          20

31 – 40                                                                          40

41 – 50                                                                          50

51 tai yli                                                                         60

Ikävähennys on kuitenkin enintään 20 000 euroa vahinkoa kohti.

Johdon, putkiston tai muun laitteen ikä lasketaan asennusvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta.

Ehtokohdan 3.13 (Koneen tai laitteen rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma kohdassa 2.1.1 (ES) mainitulle omaisuudelle.
[…]

Ehtokohdan 3.13 alakohdan ”Vahingon määrä koneen ja laitteen rikkoutumisvahingoissa” mukaan kohdassa 2.1.1 (ES) mainitulle omaisuudelle aiheutuneissa korvattavissa vahingoissa kaikista korjaus- tai jälleenhankintakustannuksista, mukaan lukien kohdassa 5.2 mainitut esinevahinkoon kuuluvat kustannukset, tehdään 5 % vähennys jokaiselta alkaneelta käyttövuodelta viidennestä käyttövuodesta alkaen. Käyttövuosien laskeminen aloitetaan käyttöönottovuotta seuraavan kalenterivuoden alusta. Vähennys lasketaan kertomalla poistoprosentti käyttövuosien lukumäärällä. Vähennystä ei kuitenkaan sovelleta kohdissa 3.2 - 3.12 ja 3.14 (ES) määritellyissä vahingoissa

Ehtokohdan 3.14 (Muut korvattavat kustannukset) alakohdan ”Uhkaavan vahingon torjunta) mukaan suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan Yleisten sopimusehtojen kohdan Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus eli pelastamisvelvollisuus mukaisesti kohtuulliset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet sattuneen tai välittömästi uhkaavan, vakuutuksesta korvattavan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta.

Ehtokohdan 5.2 (Korvauksen laajuus) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut suoranainen esinevahinko. Korvaus on enintään omaisuuden, kunkin esineen tai omaisuuserän sovittu vakuutusmäärä vahinkohetken mukaisesti indeksillä tarkistettuna (ks. kohta Indeksiehdot).

Lisäksi vakuutuksesta korvataan suoranaisen esinevahingon korjaamiseksi tai jälleenhankinnan suorittamiseksi välttämättömät vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen rakenteiden avaamis-ja sulkemiskustannukset ja maan kaivu- ja täyttökustannukset.

Asian arviointi

Onko kyse ollut vahingon korjauskuluista vai vahingon selvittämiseksi tarpeellisista kuluista?

Asiakas on vaatinut käyttövesiongelmien tutkimisesta ja vaurioituneen vesiputken esiin kaivamisesta aiheutuneista kuluista korvausta katsoen, että näiden kulujen osalta kyse on vahingon selvittämisestä aiheutuneista kuluista, joista ei Vakuutuslautakunnan käytännön mukaan tule tehdä ikävähennystä.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirja ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Korvauksen hakijan on hankittava nämä selvitykset omalla kustannuksellaan. Vakuutusyhtiö on kuitenkin velvollinen korvaamaan kulut sellaisista maksullisista selvityksistä, joita yhtiö itse on pyytänyt tai edellyttänyt. 

Vakuutuslautakunnan aiemmassa ratkaisukäytännössä käsitellyissä selvittelykulujen korvaamista koskevissa tapauksissa on käytännössä poikkeuksetta ollut kyse siitä, ovatko vahingon selvittämisestä, esimerkiksi kosteuskartoituksen teettämisestä tai lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuneet kulut ylipäänsä vakuutuksesta korvattavia. Esinevakuutusten korvauskäytännössä on yleisesti korvattu vakuutustapahtuman selvittämiseksi tarpeellisten tutkimusten ja lausuntojen hankkimisesta aiheutuneita kohtuullisia kustannuksia vahingon selvittelykuluina silloinkin, kun tutkimuksista ilmenee syitä olla korvaamatta itse vahinkotapahtumaa. Tässä tapauksessa vahinkotapahtumaan liittyvien kulujen korvattavuudesta ei kuitenkaan ole sinänsä erimielisyyttä, vaan kyse on siitä, että vakuutusyhtiö on katsonut kulut korvattaviksi putken rikkoutumisesta aiheutuneen suoranaisen esinevahinkoon liittyvinä korjauskuluina, minkä perusteella vakuutusyhtiö on vähentänyt korvauksesta 80 %:n ikävähennyksen.

Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella vakuutusyhtiö ei ole pyytänyt asiakasta hankkimaan vahinkotapahtumasta selvityksiä korvausvastuunsa selvittämiseksi. Veden tuloon liittyneiden ongelmien havaitsemisen jälkeen asiakas on itse ryhtynyt tutkimaan ongelmien syytä ja antanut muun muassa kaivutöihin ja korjauksiin liittyviä toimeksiantoja laskuista ilmeneville yrityksille.

Korvauskäsittelyn yhteydessä asiakasta edustanut isännöitsijä on kertonut, että 12.9.2017 lämmönjakohuoneessa oli havaittu vettä syvällä [putki]kanaalissa. Vakuutuslautakunta pitää vedentuloon liittyvien ongelmien ja veden kanaalista havaitsemisen johdosta ilmeisenä, että kyse on ollut maanalaisessa kanaalissa olevasta putkivuodosta, vaikka tarkka vuotopaikka ei olekaan ollut selvillä. Lautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella riidanalaiset laskut ovat pääosin liittyneet vauriokohdan paikallistamiseen ja vaurioituneen putken esiin kaivamiseen. Vakuutuslautakunta pitää näitä toimenpiteitä esinevahingon korjauskuluina. Tämän vuoksi vakuutusyhtiöllä on lähtökohtaisesti ollut oikeus tehdä kuluista vakuutusehtojen mukaiset ikävähennykset.

Onko kyse ollut putken rikkoutumisesta vai vuotovahingosta aiheutuneista korjauskuluista?

Asiakas on vedonnut siihen, että tapauksessa on aiheutunut myös vuotovahinkoa. Valituksessaan asiakas on katsonut, että putkikanaalin vaurioituminen, vesien imurointiin liittyvät kulut ja C Oy:n laskusta muut toimenpiteet kuin putkityö ja putkimateriaali tulisi korvata vuotovahinkona.

Vakuutusehtojen kohdan 2.1.1 mukaan putkikanaali ja sen sisällä ollut vesijohto ovat rakennusta palvelevia koneita ja laitteita, joiden rikkoutumisvahingot korvataan ehtokohdan 3.1.13 mukaisesti koneen tai laitteen rikkoutumisena. Valokuvan perusteella kanaali vesijohtoineen on kiinteä kokonaisuus. Vakuutuslautakunta katsoo, että vesijohto on sen korjaamiseksi tullut kaivaa esiin, minkä vuoksi asfalttipinnoitteen avaaminen ja maan kaivu- sekä täyttökustannukset ovat liittyneet rikkoutuneen johdon korjaamiseen.

Vuotovahinkojen korvaamista koskevan vakuutusehtojen kohdan 3.9 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto. Ehtokohdan mukaan korvauksen edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta, rakennusta palvelevasta vesijohdosta. Rajoitusehtokohdan mukaan vuotovakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut johtoverkolle, käyttölaitteille tai näiden eristeille

 Vakuutusehtojen kohdan 3.9 rajoitusehdon mukaan johtoverkon korjauskuluja ei korvata vuotovakuutuksesta vaan rikkovakuutuksesta. Lautakunta toteaa, että tämän ehtokohdan mukaan johtoverkkoon ja sen eristeisiin kuuluvaksi luettavan kanaalin mahdollista vaurioitumista ei korvata vakuutuksen vuoto-osasta, vaan ehtokohdan 3.13 mukaisena rikkoutumisena.

Rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannusten sekä maan kaivu- ja täyttökustannusten korvaaminen vuotovakuutuksesta edellyttää ehtojen mukaan sitä, että vuotovahinkoa, toisin sanoen nesteen vuotamisesta aiheutunutta esinevahinkoa, on aiheutunut vakuutuksen kohteelle. Esillä olevassa tapauksessa putkikanaalissa olevan vesiputken rikkoutuminen on aiheuttanut veden valumisen putkikanaaliin ja ilmeisesti myös maaperään. Selvitysten mukaan rakennusten rakenteille ei ole aiheutunut kastumisvaurioita. Vuotovettä on ollut lähinnä rikkoutuneessa kanaalissa, jonka mahdolliset vauriot rajautuvat rajoitusehtokohdan perusteella vuotovahinkokorvauksen ulkopuolelle. Osin epäselvien ja ristiriitaisten selvitysten mukaan myös V Oy:n laskussa mainittu veden imuroiminen 12.9. on todennäköisesti tapahtunut putkikanaalista (isännöitsijän sähköpostiviesti vakuutusyhtiölle 24.9.2019), eikä kyse tältäkään osin ole ollut siitä, että vuotovettä olisi päässyt rakennukseen. Veden maaperään valumisesta ei ole osoitettu aiheutuneen esinevahinkoa. Lautakunnan näkemyksen mukaan veden poistaminen kanaalista on liittynyt johtoverkon korjaamiseen, eikä tästä aiheutuneita kuluja voida pitää vuotovahingosta aiheutuneina.

 Vakuutuslautakunta katsoo, ettei esillä olevassa tapauksessa ole osoitettu aiheutuneen vuotovakuutuksesta korvattavaa vahinkoa. Vesiputken ja kanaalin vaurioihin liittyvät kustannukset ovat kaikilta osin olleet ehtokohdassa 3.13 perustella korvattavia. Tämän vuoksi vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus vähentää korvauksesta ehtokohdan 3.13 mukainen 80 %:n ikävähennys.

Onko kyse ollut pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneista kustannuksista?

Asiakas on vedonnut siihen, että vahinkohetkellä vuotovahingon aiheuttama ”vaara ja laajuus” eivät ole olleet tiedossa. Vahingon torjumiseksi on jouduttu teettämään muun muassa maankaivutöitä ja veden poisimurointitöitä, jotka tulisi korvata pelastamiskustannuksina ilman ikävähennysten tekemistä.

Vakuutussopimuslain 32 §:n mukaan vakuutetulla on velvollisuus torjua tai rajoittaa vahinkoa silloin, kun vakuutustapahtuma on sattunut tai sen sattumisen uhka on välitön. Lain 61 §:n mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen täyttämään pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.

Asiakirjojen mukaan rakennuksissa on havaittu vedentuloon liittyviä ongelmia, joiden selvittämiseksi asuntoja on kierretty 11.9.2019. Laskujen perusteella vettä on imuroitu kanaalista 12.9.2019 ja 15.9.2019 alkaen kanaalia on alettu kaivaa esiin. Selvityksistä ei ilmene, onko rikkoutunut vesijohto suljettu tai missä vaiheessa mahdollinen sulkeminen on tapahtunut. Kaikesta huolimatta lautakunta pitää ilmeisenä, että vuodon laajeneminen on voitu estää vesi sulkemalla. Tästä ei ole selvitetty aiheutuneen kustannuksia. Lautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella ei voida todeta, että vakuutettuja rakennuksia olisi tilanteessa uhannut välitön vuotovahingon vaara, jonka torjumiseksi lautakunnalle esitettyjen laskujen mukaiset toimenpiteet olisivat olleet tarpeen. Näistä syistä riidanalaisia kuluja ei voida pitää myöskään pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneina kuluina. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.


VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia