Tapahtumatiedot

A haki oikeusturvaetua velkomusta koskevaan riita-asiaan. Vakuutusyhtiö antoi asiassa 4.2.2019 päätöksen, jolla se ilmoitti, että oikeusturvaetua ei voida myöntää, sillä asiassa ei ollut sattunut vakuutusehtojen mukaista vakuutustapahtumaa. Vakuutusyhtiö katsoi, että sille toimitetun selvityksen mukaan asiakas ei ollut kiistänyt vastapuolena olevan pankin vaatimusta eikä asia ollut siten riitautunut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla.

Asiakas haki asiamiehensä avustuksella korvauspäätökseen muutosta. Asiamiehen 28.6.2019 lähettämässä oikaisupyynnössä vahvistettiin, että velkomusasiassa ei ollut riitaa luottojen pääomasta. Vastapuolen vaatimus on sen sijaan kiistetty perintäprosessiin liittyvien korko- ja muiden lisäkulujen maksuvelvollisuuden osalta. Oikaisupyynnössä todettiin edelleen, että riitautus koskee oikeudellisesta perintäprosessista aiheutuneita kuluja ja sen kohtuullisuutta sekä viivästyskorkoja.

Vakuutusyhtiö myönsi asiaan oikeusturvaedun 6.8.2019 antamallaan korvauspäätöksellä. Päätöksen mukaan asiassa oli kyse kulutusluottosopimukseen perustuvasta velkomuskanteesta. Vastapuolena oleva pankki oli nostanut asiassa kanteen käräjäoikeudessa ja asiakas oli kiistänyt asian siltä osin kuin vaatimuksessa oli kyse normaalin luoton koron ylittävän viivästyskoron maksuvelvollisuudesta. Päätöksessä todettiin, että vakuutusyhtiö korvaa oikeusturvavakuutuksen perusteella asian hoidosta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut vakuutusehtojen mukaisesti. Lisäksi päätöksessä todettiin, että kulut korvataan siltä osin kuin asiassa on kyse perusteeltaan ja määrältään kiistettyjen vaatimusten käsittelemisestä.

Asiakas toimitti vakuutusyhtiölle asianajotoimeksiantoa koskevat laskut. Niiden mukaan asiakkaan asianajo- ja oikeudenkäyntikulut olivat yhteensä 6.927,47 euroa.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa 13.2.2020 päätöksen, jolla se korvasi A:lle 3.569,13 euroa sopimuksen mukaisella omavastuuosuudella vähennettynä. Maksettu korvaussumma oli siten 3.033,76 euroa. Päätöksen perustelujen mukaan laskujen mukaisia asianajokuluja ei korvattu kokonaisuudessaan sen vuoksi, että asia oli ollut riitainen vain osittain. Lisäksi vakuutusyhtiö perusteli ratkaisuaan sillä, ettei oikeudenkäyntikuluja ollut vaadittu vastapuolelta täysimääräisesti. Vakuutusyhtiö viittasi vakuutukseen sovellettaviin ehtoihin ja totesi, että vakuutusehtojen mukaan vakuutetun on vaadittava vastapuolelta täysimääräisesti korvausta asianajo- ja oikeudenkäyntikuluistaan. Muussa tapauksessa korvausta voidaan vakuutussopimuslain mukaan alentaa tai se voidaan evätä. Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaan asiamies oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle, että oikeudenkäyntikuluja on vaadittu vastapuolelta vain osittain siitä syystä, että asia oli ollut riitainen vain viivästyskorkojen osalta.

Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin katsoi 11.3.2020 antamallaan ratkaisulla, että 13.2.2020 annettu korvauspäätös oli vakuutusehtojen mukainen eikä sen muuttamiselle ollut perusteita.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakkaan valitus ja lisäkirjelmät

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa FINEn ratkaisusuositusta.

Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiö ei ole huomioinut asiaa arvioidessaan, että riita-asian yhteydessä on käsitelty sosiaalisen suoritusesteen ja viivästyskorkojen lisäksi myös esimerkiksi pankin ja perintätoimiston menettelyä ja hyvää pankki- ja perintätapaa. Nämä kaikki liittyvät olennaisesti myös saatavien pääoman perintään, ei pelkästään viivästyskorkoihin tai sosiaaliseen suoritusesteeseen. Asiakkaan mukaan tämä käy ilmi hänen asiamiehensä 28.6.2019 lähettämästä oikaisupyynnöstä sekä käräjäoikeuden tuomiosta.

Lisäksi asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö on 6.8.2019 antamassaan päätöksessä ilmoittanut selkeästi, että vakuutus korvaa kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja asianajajan palkkiot. Päätöksen perusteella asiakas on päättänyt jatkaa oikeusprosessia yksityisen asianajajan avulla. Päätökseen luottaen asiakas otti myös lainaa asianajajan palkkioiden maksamista varten. Jos vakuutusyhtiön päätöksessä olisi selkeästi ilmoitettu korvauksen mahdollisista rajoituksista, olisi asiakas todennäköisesti tehnyt toisenlaisen ratkaisun. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön 6.8.2019 antama päätös on ollut puutteellinen, harhaanjohtava ja ristiriitainen myöhempään päätökseen verrattuna. Päätöksessä ei myöskään viitata sellaisiin vakuutusehtoihin, joiden nojalla asianajokulut eivät olisi täysimääräisesti korvattavia.

Lisäksi asiakas viittaa helmikuussa 2020 vakuutusyhtiön edustajan kanssa käymiinsä puhelinkeskusteluihin, joissa keskusteltiin mm. korvauksen maksamiseen liittyvistä käytännönjärjestelyistä. Asiakkaalle annettiin ymmärtää, että kaikki on kunnossa.

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa oikeudenkäynti- ja asianajokulut täysimääräisesti. Jo suoritettu korvaus huomioon ottaen tämä tarkoittaa 3893,71 euron lisäkorvausta. Lisäksi asiakas vaatii, että myös omavastuuosuus korvataan, sillä hänelle on aiheutunut ylimääräisiä kuluja asian hoitamisesta.

Vakuutusyhtiön vastaus ja lisäkirjelmät

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset. Vakuutusyhtiö katsoo, että sen antama ratkaisu on oikea ja vakuutussopimuksen mukainen. Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista uutta tietoa, jonka perusteella ratkaisua olisi muutettava. Perustelujen osalta yhtiö viittaa asiassa aikaisemmin lausumaansa.

Lisäksi yhtiö toteaa, että vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan tai määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta. Asiakkaan tapauksessa riita on syntynyt viivästyskorkojen osalta 13.5.2019, kun asiakas on vastannut haasteeseen. Asia on ollut riidaton itse velkomuskanteen osalta, joten asia on ollut riitainen vain osittain.

6.8.2019 annetussa päätöksessä on todettu, että kulut korvataan siltä osin kuin asiassa on kyse perusteeltaan ja määrältään kiistettyjen vaatimusten käsittelemisestä. Päätöksessä on kerrottu, että vakuutetut ovat kiistäneet normaalin luoton koron ylittävän viivästyskoron maksuvelvollisuuden. Päätöksessä on tuotu siten esiin se, miltä osin asia on riitainen sekä se, että oikeusturvaetu on myönnetty asiaan kiistettyjen vaatimusten käsittelemistä koskevilta osin. Korvauspäätökseen on siten selkeästi liitetty edellytys, että kulut korvataan riitaiselta osin.

Päätöksestä ei vakuutusyhtiön käsityksen mukaan voi tehdä sellaista päätelmää, että kulut tultaisiin korvaamaan kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan siltä osin, kuin asia on riitainen. Päätös ei yhtiön näkemyksen mukaan ole harhaanjohtava, virheellinen tai puutteellinen siten, että kyseessä voitaisiin katsoa olevan vakuutussopimuslain 9 §:n mukainen tiedonantovirhe, jonka voisi katsoa vaikuttaneet vakuutuksenottajan menettelyyn siten, että vakuutussopimuksen katsottaisiin olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella aihetta käsittää.

Vakuutuksenantajalla on oikeus soveltaa kaikkia vakuutussopimuksen voimassaolevia vakuutusehtoja. Siten vakuutuksenantaja on voinut soveltaa myös vakuutussopimuksen mukaista ehtoa 6.3, jonka mukaan käräjäoikeuden pääkäsittelyyn edenneissä asioissa vastapuolelta on vaadittava täysimääräisesti korvausta asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista. Tässä tapauksessa korvausta on vaadittu vain osittain 2682,53 euron osalta, sillä tämän määrän on katsottu koskevan sosiaalista suoritusperustetta ja siihen liittyvää. Asiamieheltä saadun tiedon mukaan korvausta on vaadittu vain osittain juuri siitä syystä, ettei asia ole riitainen kuin osittain. Kun korvauspäätöksessä on nimenomaisesti etukäteen otettu kantaa siihen, että kulut korvataan vain riitaisilta osiltaan, oikeuttaa tämä korvaamaan kulut vain osittain. Vakuutusehdot antavat myös mahdollisuuden alentaa tai evätä korvaus kokonaan, jos asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja ei ole vaadittu täysimääräisesti.

A:n asianajokulut ovat olleet yhteensä 6927,47 euroa ja vastapuolelta on vaadittu korvausta 2682,53 euroa kuluista, joiden on katsottu kohdistuvan asiaan sen riitaisilta osin. Kun kokonaiskuluista on korvattu hieman yli puolet ja asian ollessa riitainen vain osittain ja lisäksi huomioiden sen, että kuluista on vaadittu vastapuolelta alle puolet, yhtiö katsoo, että korvattu osuus 3569,13 euroa omavastuuosuudella vähennettynä on ollut asian laatuun ja laajuuteen sekä suositetun työn määrään ja laatuun nähden kohtuullinen ja riittävä.

Vakuutettu on lisäksi vedonnut vakuutusyhtiön korvausneuvojan kanssa käytyyn puhelinkeskusteluun. Vakuutetun mukaan hän sai puhelusta käsityksen, että kaikki oli kunnossa ja tältä osin vakuutusyhtiö olisi toiminut harhaanjohtavasti.

Vakuutussopimuslain 9 § 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Puhelinkeskustelut, joihin vakuutettu todennäköisesti viittaa, on käyty helmikuussa 2020 eli noin puoli vuotta kirjallisen korvauspäätöksen antamisen jälkeen. Vakuutetun kanssa käydyissä puhelinkeskusteluissa ei yhtiön käsityksen mukaan ole annettu virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa. Puheluissa on käyty läpi vahingon tilannetietoja ja toimintaohjeita.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Sopimusehdot

Tapaukseen sovellettavien 1.1.2013 voimaan tulleiden vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Kohdan 6.3 mukaan vakuutetun on käräjäoikeudessa pääkäsittelyyn edenneissä asioissa vaadittava vastapuolelta täysimääräisesti korvausta asianajo- ja oikeudenkäyntikuluistaan. Jos vakuutettu jättää kuluvaatimuksen esittämättä tai aiheettomasti luopuu siitä, vakuutuksesta suoritettavaa korvausta voidaan vakuutussopimuslain mukaan alentaa tai evätä.

Kohdan 7.3 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutuneet vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut [siten kuin ehdoissa tarkemmin määritellään].

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on riitaa siitä, onko vakuutusyhtiön päätös vakuutusehtojen ja lain mukainen, kun se on korvannut asiakkaalle asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja vain siltä osin kuin kulut ovat aiheutuneet normaalin luoton koron ylittävän viivästyskoron maksuvelvollisuuden riitauttamisesta.

Asian arviointi

Sopimuksen sisältö

FINE toteaa, että vakuutuksen sisältö määräytyy lähtökohtaisesti sen mukaan mitä vakuutussopimuksessa eli vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa ja mahdollisissa muissa sopimusasiakirjoissa on sovittu. Näin ollen myös vakuutusyhtiön korvausvelvollisuus ja sen laajuus määrittyvät lähtökohtaisesti vakuutussopimuksen perusteella.

Nyt puheena olevassa tapauksessa vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta. Lisäksi kohdan 7.3 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutuneet vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut siten kuin vakuutusehdoissa tarkemmin määritellään.

FINE toteaa, että mainittujen ehtokohtien perusteella vakuutusyhtiö on velvollinen suorittamaan korvauksen vakuutetun välttämättömistä ja kohtuullisista asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista ainoastaan siltä osin kuin kulut ovat vahinkotapahtumasta eli tässä tapauksessa ehtojen tarkoittamasta riidasta johtuvia. Tämä tarkoittaa, että kuluja ei korvata siltä osin kuin asia mahdollisesti on riidaton.

Lisäksi FINE toteaa, että vakuutusehtojen 6.3 mukaan vakuutetun on käräjäoikeudessa pääkäsittelyyn edenneissä asioissa vaadittava vastapuolelta täysimääräisesti korvausta asianajo- ja oikeudenkäyntikuluistaan. Jos vakuutettu jättää kuluvaatimuksen esittämättä tai aiheettomasti luopuu siitä, vakuutuksesta suoritettavaa korvausta voidaan vakuutussopimuslain mukaan alentaa tai evätä.

Käytettävissä olevan selvityksen mukaan asiakkaan tapauksessa asia on riitautettu ainoastaan osittain. 17.1.2020 annetun tuomion mukaan A on vastustanut kannetta ja vaatinut sen hylkäämistä siltä osin kuin kantaja on vaatinut viivästyskorkoja ja kuluja. Asiakkaan asianajokulut ovat olleet yhteensä 6927,47 euroa. Tuomion mukaan vastapuolelta on vaadittu korvausta ainoastaan niistä kuluista, joiden on katsottu kohdistuvan asiaan sen riitaisilta osin. Vastapuolelle esitetty vaatimus on ollut 2682,53 euroa.

Ottaen huomioon tuomiossa mainitun sekä edellä selostetut ehtokohdat, FINE katsoo, että vakuutusyhtiön 13.2.2020 antama korvauspäätös ja sen perusteella maksettu oikeusturvaetu on ollut vakuutusehtojen mukainen.

Korvauspäätöksen sitovuus

Asiakkaan näkemyksen mukaan ensiksi annettu, 6.8.2019 päivätty korvauspäätös on ollut myöhemmin annettuun päätökseen nähden harhaanjohtava ja ristiriitainen. Asiakas kertoo olleensa päätöksestä ilmenneiden tietojen perusteella siinä käsityksessä, että asiaan liittyvät asianajokulut korvataan täysimääräisesti sopimuksen mukaisen enimmäiskorvausmäärän rajoissa. A piti korvauspäätöstä lupauksena kulujen korvaamisesta ja hän päätti sen perusteella jatkaa oikeusprosessia asianajajan avulla. Päätökseen luottaen asiakas otti myös lainaa asianajajan palkkioiden maksamista varten. Lisäksi asiakas on viitannut vakuutusyhtiön edustajan kanssa käymiinsä puhelinkeskusteluihin ja katsoo, että niidenkin perusteella hänellä oli aihetta käsittää, että kulut korvataan täysimääräisesti.

Vakuutusyhtiön 6.8.2019 antamassa päätöksessä on todettu seuraavaa:

”Olette kiistänyt normaalin luoton koron ylittävän viivästyskoron maksuvelvollisuuden”. ”Korvaamme oikeusturvavakuutuksen perusteella asianne hoidosta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut vakuutusehtojen mukaisesti. Korvaamme kulut siltä osin kuin asiassa on kyse perusteeltaan ja määrältään kiistettyjen vaatimusten käsittelemisestä.”

FINE katsoo, ettei vakuutusyhtiön 6.8.2019 antama oikeusturvapäätös ole sisältänyt varauksetonta ilmoitusta asiakkaan oikeudenkäyntikulujen täysimääräisestä korvaamisesta kyseessä olevassa velkomusasiassa. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut päätöksessä kulujen korvaamisesta vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa. Lisäksi päätöksessä on nimenomaisesti todettu, että kulut korvataan siltä osin kuin asiassa on kyse perusteeltaan ja määrältään kiistettyjen vaatimusten käsittelemisestä. Lisäksi päätöksessä on mainittu, että asiakas on kiistänyt normaalin luoton koron ylittävän viivästyskoron maksuvelvollisuuden.

FINE katsoo, että päätöksen perusteella A:n on tullut käsittää, että kulut ovat korvattavia siltä osin kuin vastapuolen vaatimus on riitautettu. Asiakkaan on pitänyt myös ymmärtää, että kulujen korvattavuudesta oli annettu tarkempia määräyksiä vakuutusehdoissa ja olla myös selvillä siitä yleisesti tunnetusta seikasta, että vakuutusehtoihin sisältyy korvausta rajoittavia määräyksiä. A ei ole edes väittänyt, ettei sille olisi vakuutussopimusta tehtäessä toimitettu vakuutukseen sovellettavia sopimusehtoja, joihin hänellä on ollut velvollisuus itsekin perehtyä.

Selostamillaan perusteilla FINE katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole A:lle 6.8.2019 antamallaan oikeusturvapäätöksellä sitoutunut vakuutusehdoista poiketen korvaamaan asianajokuluja täysimääräisesti tai asiakkaan esittämällä tavalla muilta osin kuin normaalin luoton koron ylittävän viivästyskoron maksuvelvollisuuden osalta.

FINE katsoo edellä lausumaansa viitaten, että asiassa jää osoittamatta virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antaminen. Vakuutusturvan on katsottava olevan voimassa vakuutussopimuksen mukaisena. 

Tulevasta korvauksesta annetut tiedot

Siltä osin kuin A on viitannut vakuutusyhtiön edustajan kanssa käymiinsä puhelinkeskusteluihin, FINE toteaa, että puhelinkeskustelut on käyty helmikuussa 2020 eli sen jälkeen, kun asiakkaalla on ollut tiedossaan 6.8.2019 annettu korvauspäätös. Puheluissa ei ole luvattu korvata asianajokuluja sopimusehdoista tai aikaisemmin annetusta päätöksestä poiketen täysimääräisesti. Lisäksi FINE toteaa, että tulevasta korvauksesta annetut ennakkotiedot eivät vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin perusteella muutoinkaan sido vakuutusyhtiötä siten, että vakuutuskorvaus tulisi suorittaa ennakkotietojen mukaisesti.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Sternhufvud