Tapahtumatiedot

A:lle (syntynyt 1958) oli myönnetty eläkesäätiön 29.5.2019 antamalla päätöksellä lisäeläketurvan mukainen varhennettu vanhuuseläke 1.1.2016 alkaen. Eläkepäätöksen mukaan mahdollinen myöhemmin myönnettävä muu eläke tai korvaus saattoi vaikuttaa lisäeläkkeen määrään, joten siitä kehotettiin ilmoittamaan eläkesäätiölle lisäeläkkeen uudelleen laskemista varten. Päätöksessä ilmoitettiin myös, että mahdollisesti liikaa maksettu eläke perittäisiin takaisin.

Työeläkevakuutusyhtiö myönsi A:lle osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen 1.2.2020 alkaen. Kyseisen lakisääteisen eläkkeen johdosta eläkesäätiö laski A:lle myöntämänsä lisäeläkkeen määrän uudelleen. Eläkesäätiön 12.2.2020 antaman päätöksen mukaan lisäeläkettä ei jäänyt maksettavaksi, sillä saman – eli eläkesäätiön piiriin kuluneen työsuhteen – perusteella karttuneen lakisääteisen eläkkeen määrä ylitti lisäeläkkeen määrän. Eläkesäätiö peri myös A:lle ajalta 1.2. – 29.2.2020 maksamansa lisäeläkkeen takaisin.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutuslaitoksen kanta

A on tyytymätön eläkesäätiön lisäeläkepäätökseen. A tuo esille, että missään ei ollut kerrottu, ettei lisäeläkettä maksettu, jos hän saisi muuta eläkettä tai korvausta. Oli puhuttu vain eläkkeen yhteensovittamisesta. Tässä tapauksessa se tarkoitti lisäeläkkeen mitätöimistä. A:n mielestä oli erikoista, että hän olisi saanut lisäeläkettä, jos hän olisi saanut palkkaa muulta kuin lisäeläkkeen järjestäneeltä työnantajalta. Eläkesäätiön piiriin kuuluvat henkilöt eivät voineet olla keskenään eriarvoisessa asemassa.

Eläkesäätiö on lausunut, että lisäeläke on lakisääteistä eläkettä täydentävä eläkejärjestely. Eläkesäätiön eläketurva määräytyy Finanssivalvonnan vahvistamien sääntöjen mukaisesti. Eläkesäätiön sääntöjen mukaan lisäeläke lasketaan uudelleen ja yhteensovitetaan lakisääteisen eläkkeen kanssa siitä ajankohdasta, kun lakisääteinen eläke alkaa. Yhteensovituksella tarkoitetaan sääntöjen mukaista rajoittamista. Käsite on vakiintunut myös lisäeläkkeen laskentaan työntekijäin eläkelaista. Eläkesäätiössä rajoitus on määritelty siten, että kokonaiskarttumisprosentti saa olla enintään 60 prosenttia eläkepalkasta.

Eläkesäätiö on vedonnut siihen, että lisäeläkettä koskeneessa päätöksessä 29.5.2019 A:ta oli kehotettu ilmoittamaan muun eläkkeen tai korvauksen myöntämisestä, ja kerrottu, että lisäeläkkeen määrä laskettaisiin silloin uudelleen. A:lle oli lähetetty myös 13.9.2018 tiedote vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksesta eläkesäätiön lisäeläkkeeseen. Tiedotteessa mainittiin osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä seuraavasti: "Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ei ole lisätty eläkesäätiön etuuslajiksi ja työntekijäin eläkelain mukaiselle osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle jääminen voi pienentää pysyvästi kokonaiseläketurvaasi. Eläkesäätiö vähentää maksussa olevasta lisäeläkkeestäsi heti osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen sen alkaessa. Lisäeläkkeessäsi ei hyvitetä mahdollista varhennusvähennystä, joka sisältyy työeläkkeeseen".

Eläkesäätiön sääntöjen mukaan lisäeläkkeen rinnalla saattoi tehdä töitä, jos henkilö ei palannut eläkesäätiöön kuuluvan työnantajan palvelukseen. Eläkesäätiö on katsonut A:n valituksen aiheettomaksi.

Säännöt ja lainsäädäntö

Eläkesäätiön 31.12.2019 sääntöjen 16 §:n (Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen rajoittaminen) 1 momentin mukaan näiden sääntöjen mukaan määräytyvästä vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeestä vähennetään edellä 10 §:ssä tarkoitettua palvelusaikaa vastaavaan työsuhteeseen perustuva
- työntekijäin eläkelain (jäljempänä TEL)
- TyEL:n
- TyELVpL:n (396/2006) ja
-TyEL:n muuttamisesta annetun lain voimaanpanolain (71/2016, jäljempänä TyELmuutVpl) mukainen eläke.
 (…)

16 §:n 2 momentin mukaan edellä 1 momentin mukaisesti vähennettyä eläkkeen määrää rajoitetaan lisäksi siten, että se yhdessä
1) vanhuus-, osittaisen varhennetun vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työuraeläkkeen, joka perustuu
- TyEL:in
- TyELVpL:in (…),
kanssa on enintään 60 prosenttia 11 §:n mukaisesta eläkepalkasta.

16 §:n 5 momentin mukaan edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut eläkkeet ja korvaukset otetaan huomioon siitä ajankohdasta lähtien, kun työntekijä saa tai hänellä on ikänsä perusteella oikeus saada mainittuja etuuksia, kuitenkin aikaisintaan näiden sääntöjen mukaisen eläkkeen myöntämisestä lukien ja viimeistään 63 vuoden iän täyttämisestä lukien. (…)

Eläkesäätiön sääntöjen 29 §:n (Eläkkeen ja avustusten maksaminen) 1 momentin mukaan oikeus vanhuuseläkkeeseen alkaa eläkeiän saavuttamispäivää lähinnä seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

29 §:n 2 momentin mukaan vanhuuseläkettä ei makseta ennen kuin työntekijä on eläkeiän täytettyään eronnut eläkesäätiöön kuuluvan työnantajan palveluksesta. Jos vanhuuseläkkeen saaja solmii uuden työsuhteen eläkesäätiöön kuuluvan työnantajan kanssa, vanhuuseläkkeen maksaminen keskeytetään, ellei eläkkeensaaja ole täyttänyt 63 vuotta ja saa lakisääteistä eläkettä eläkesäätiön eläkkeeseen oikeuttavan palvelusajan perusteella. Vanhuuseläke keskeytetään työsuhteen alkamiskuukauden alusta lukien. Vanhuuseläkkeen maksaminen aloitetaan uudestaan eläkkeensaajan ilmoituksesta työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden alusta.

Eläkesäätiölain 52 §:n 1 momentin mukaan eläkkeensaaja on velvollinen ilmoittamaan eläkesäätiölle sellaisista muutoksista, jotka vaikuttavat hänen oikeuteensa saada eläkettä tai eläkkeen määrään.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse siitä, onko eläkesäätiöllä oikeus muuttaa A:n lisäeläketurvan perusteella myöntämäänsä vanhuuseläkettä A:n saatua työeläkelain perusteella osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ja oliko eläkesäätiö laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan lisäeläkkeen määrään vaikuttavista seikoista. Osapuolet eivät ole erimieltä lisäeläkkeen laskennan perusteena olevien eläkkeiden määristä, joten FINE ei arvioi asiaa siltä osin.

FINE toteaa, että työntekijän oikeus saada lisäeläkettä eläkesäätiöstä perustuu aina eläkesäätiön sääntöihin. Sääntöjen mukaan vanhuuseläkettä ei esimerkiksi makseta, jos eläkkeensaaja eläkeiän täytettyään jatkaa eläkesäätiöön kuuluvan työnantajan palveluksessa tai palaa työnantajan palvelukseen. Lisäeläkejärjestelyssä on kyse siitä, että työnantaja on eläkesäätiön kautta järjestänyt työntekijöilleen lakisääteisen työeläkejärjestelmän tuottamaa laajempia eläke-etuja eli täydentänyt työntekijöidensä lakisääteistä vähimmäiseläketurvaa. Eläkesäätiön sääntöjen perusteella lisäeläkkeellä pyritään siihen, että työntekijöiden lakisääteinen eläke ja siihen liittyvä lisäeläketurva yhdessä muodostavat eläkesäätiön säännöissä erikseen määritellyn suuruisen kokonaiseläketurvan.

Lisäeläkkeen luonne täydentävänä eläkkeenä ilmenee eläkkeen rajoittamista koskevasta eläkesäätiön sääntöjen 16 §:stä. Sen mukaan lisäeläke yhdessä muiden kohdassa lueteltujen työntekijälle maksettavien eläkkeiden ja korvausten kanssa voi olla enintään 60 prosenttia säännöissä määritellystä eläkepalkasta. Näin ollen, jos eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluva työntekijä saavuttaa säännöissä määritellyn kokonaiseläketurvan tason jo lakisääteisen työeläkejärjestelmän kautta eikä kokonaiseläketurvan täydentämistä siten tarvita, hänelle ei jää suoritettavaksi eläkesäätiön lisäeläkettä. Vapaakirjaan perustuvassa lisäeläkkeessä eläkettä maksetaan toteutuneiden eläkkeeseen oikeuttavien palveluskuukausien ja niiden palveluskuukausien suhteessa, jotka olisivat kertyneet, mikäli työntekijä olisi jatkanut eläkesäätiöön kuuluvan työnantajan palveluksessa eläkeikään saakka.

Tässä tapauksessa työeläkevakuutusyhtiö on myöntänyt A:lle soveltuvan työeläkelainsäädännön mukaisen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen 1.2.2020 alkaen. Eläkesäätiön sääntöjen 16 §:n mukaan mainittu eläke otetaan huomioon lisäeläkettä laskettaessa siitä ajankohdasta lähtien, kun työntekijä alkaa sitä saada. Tämän johdosta eläkesäätiö on laskenut A:n lisäeläkkeen määrän uudelleen ja antanut 12.2.2020 päätöksen, jonka mukaan lisäeläkettä ei ole enää jäänyt maksettavaksi. Laskelman mukaan A:n eläkesäätiöön kuuluneen työnantajan työsuhteeseen perustuneen lisäeläkkeen määrä on ollut 533,54 euroa/kk ja saman työsuhteen perusteella karttunut lakisääteinen eläke 603,25 euroa/kk. Koska A:n eläketurvaa täydentäväksi tarkoitetun lisäeläkkeen määrästä on eläkesäätiön sääntöjen 16 §:n mukaan vähennettävä mainittua lakisääteistä työeläkettä vastaava määrä, lisäeläkettä ei ole jäänyt maksettavaksi. Selostamillaan perusteilla FINE katsoo, että eläkesäätiöllä on sääntöjensä 16 §:n perusteella ollut oikeus rajoittaa A:lle maksamansa lisäeläkkeen määrä siten, että eläkettä vähentävänä tekijänä on otettu huomioon A:lle 1.2.2020 alkaen myönnetty osittainen varhennettu vanhuuseläke. Sanotun vähennyksen johdosta lisäeläkettä ei enää jää A:lle maksettavaksi.

Eläkesäätiön A:lle antamien tietojen osalta FINE toteaa, että eläkesäätiö on eläkepäätöksessä 29.5.2019 kehottanut A:ta ilmoittamaan, jos hänelle myönnetään jokin muu eläke tai korvaus. Päätöksessä on kerrottu, että myönnettävä muu eläke tai korvaus vaikuttaa lisäeläkkeen määrään, joten eläke lasketaan tuolloin uudelleen, ja mahdollisesti liikaa maksettu eläke perittäisiin takaisin. Myös eläkesäätiölain 52 §:n mukaan eläkkeensaajan on tullut ilmoittaa eläkesäätiölle muutoksista, jotka vaikuttavat oikeuteen saada eläkettä tai eläkkeen määrään.

Eläkesäätiön selvityksen mukaan A:lle oli toimitettu myös 13.9.2018 päivätty tiedote eläkesäätiön sääntöjen mukauttamisesta vuoden 2017 eläkeuudistukseen. Tiedotteessa on kerrottu, että osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ei ollut lisätty eläkesäätiön etuuslajiksi ja että työntekijäin eläkelain mukaiselle osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle jääminen voi pienentää pysyvästi kokonaiseläketurvaa. Varhennettu osittainen vanhuuseläke vähennettäisiin heti sen alkaessa maksussa olevasta lisäeläkkeestä. Lisäeläkkeessä ei hyvitettäisi työeläkkeeseen sisältyvää mahdollista varhennusvähennystä.

Käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella FINE katsoo eläkesäätiön tiedottaneen A:lle asianmukaisesti siitä, että myöhemmin alkava mahdollinen muu eläke tai korvaus tulisi vaikuttamaan myönnetyn lisäeläkkeen määrään vähentävästi. A ei ole edes väittänyt, että hän olisi ennen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeensä hakemista tiedustellut eläkesäätiöltä kyseisen eläkkeen vaikutusta jo maksussa olleen lisäeläkkeensä määrään.

Lopputulos

FINE pitää eläkesäätiön päätöstä eläkesäätiön sääntöjen mukaisena. 

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Ylönen