Tapahtumatiedot

A (s. 1968) ja B sopivat vuonna 2015 vakuutusyhtiön kanssa lainaturvavakuutuksesta, joka sisälsi A:n osalta vakuutusturvan kuoleman ja vakavan sairauden varalta. Vakuutussopimuksen tekemisen yhteydessä A allekirjoitti 27.5.2015 terveysselvityksen, jossa hän muun muassa ilmoitti, että hänellä ei ole ollut viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana sydän- tai verenkiertoelinten sairautta, verenpainetautia, syöpää tai muuta pahanlaatuista kasvainta tai HIV-tartuntaa. Lisäksi A ilmoitti terveysselvityksessä, että hän ei ole käynyt vastaanotolla mielenterveydellisten ongelmien, alkoholin tai muun huumaavan aineen käytön tai siitä johtuvan sairauden vuoksi viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana.  

A:lla todettiin kesäkuussa 2018 aivoverenvuoto. Hän haki lainaturvavakuutuksesta korvausta vakavan sairauden korvauslajista 20.1.2019 päivätyllä korvaushakemuksella. Vakuutusyhtiön antaman selvityksen mukaan A:n korvaushakemus saapui vakuutusyhtiöön 24.1.2019. Vakuutusyhtiö kertoo lähettäneensä 28.1.2019 H:n kaupungin terveyskeskukselle pyynnön saada A:ta koskevan sairauskertomuksen vuosilta 2009–2015. Tiedot saapuivat H:n kaupungin terveyskeskuksesta vakuutusyhtiölle 7.2.2019. Sairauskertomuksesta ilmenneiden tietojen perusteella vakuutusyhtiö kertoo toimittaneensa seuraavaksi selvityspyynnön H:n kaupungin A-klinikalle 12.2.2019. Sieltä tiedot saapuivat 27.2.2019. Samana päivänä vakuutusyhtiö lähetti tiedustelun H:n kaupungissa toimivaan hoito- ja kuntoutuskeskukseen, josta tietoja pyydettiin vuosilta 2018–2019. Tietoja ei saatu ja vakuutusyhtiö uudisti pyyntönsä 20.5.2019. Tämänkään pyynnön perusteella tietoja ei saatu.

Selvityksen mukaan vakuutusyhtiö lähetti 19.3.2019 K:n kaupungin terveyskeskukselle pyynnön saada A:ta koskevan sairauskertomuksen vuosilta 2009–2015. Tietoja ei saatu ja vakuutusyhtiö uudisti pyyntönsä 20.5.2019. Sairauskertomustiedot saapuivat K:n kaupungin terveyskeskuksesta vakuutusyhtiöön 29.5.2019. Lisäksi vakuutusyhtiö lähetti 19.3.2019 K:n kaupungin A-klinikalle pyynnön saada A:ta koskevat tiedot. K:n kaupungin A-klinikka ilmoitti vakuutusyhtiölle 26.3.2019, että tietoja ei löydy. Lisäksi vakuutusyhtiö lähetti erääseen keskussairaalaan A:n sairauskertomuksia koskevan kyselyn 19.3.2019 ja vastaanotti sieltä tiedot 9.4.2019.

Vakuutusyhtiö antoi A:lle 25.6.2019 päivätyn päätöksen. Päätöksen mukaan A:lla oli ennen terveysselvityksen antamista ollut runsaasti alkoholinkäyttöä ja siihen liittyviä hoitojaksoja sekä mielenterveyden häiriöitä. A oli vakuutusyhtiön mukaan laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Päätöksen mukaan A oli lokakuussa 2010 lähetetty mielenterveyden arvioon terveysasemalle. Joulukuussa 2010 A oli hakeutunut itse katkaisuhoitoon 10 vuorokautta kestäneen runsaan alkoholinkäytön vuoksi. Tammikuussa 2012 A:lla oli ollut työuupumusta sekä runsasta alkoholinkäyttöä. A:lla oli ollut masennusta ja itsetuhoisuutta. Hän oli hakeutunut A-klinikalle katkaisuhoitoon joulun [2011] jälkeen. Sairauskertomuksessa on myös maininta pitkään kestäneestä Cipralexin käytöstä masennuksen ja ahdistuksen hoitoon. Lisäksi A:lla oli ollut joitain vuosia aikaisemmin flimmeri, jonka vuoksi hänellä oli käytössä estolääkkeenä Bisoprolol. A oli [tammikuussa 2012] A-klinikan seurannassa sekä sairauslomalla masennuksen vuoksi helmikuulle [2012] saakka.

Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan A:lla oli heinäkuussa 2012 nukahtamisvaikeuksia ja hän on saanut siihen lääkityksen. Marraskuussa 2012 A hakeutui jälleen univaikeuksien vuoksi lääkärin vastaanotolle ja hänelle vaihdettiin lääkitystä. Joulukuussa 2012 A hakeutui rintatuntemuksien vuoksi lääkäriin. Lääkityksenä hänelle määrättiin muun muassa nitraatti-lääkevalmiste. Tammikuussa 2014 A:lle tehtiin rasituskoe. Tammikuussa 2015 A oli keskussairaalan sisätautien poliklinikalla tutkimuksissa rasituksessa ilmaantuneen tajunnanmenetystilanteen vuoksi.

Vakuutusyhtiö viittaa päätöksessään vakuutetun henkilövakuutussopimuksen tekemistä edeltävää tiedonnatovelvollisuutta laiminlyöntiä koskeviin säännöksiin. Jos A olisi terveysselvityksessä antanut oikeat tiedot, vakuutusyhtiö ei olisi lainkaan myöntänyt lainaturvavakuutusta. A:n tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa. Vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön ratkaisuun. Hän vaatii vakuutusyhtiötä maksamaan vakuutussopimuksen mukaisen vakavan sairauden perusteella maksettavan kertakorvauksen, 145 000 euron korvauksen A:lle aiheutuneesta henkilövahingosta ja taloudellisesta vahingosta sekä 5 000 euron korvauksen asian tahallisesta pitkittämisestä keväällä 2019.

A kertoo, että lainaturvavakuutuksen ottaminen oli lainan saamisen ehtona.  Lainanottotilanne oli A:n mukaan painostava takaajien ollessa läsnä. Asiakkaalla ei anneta muuta mahdollisuutta kuin allekirjoittaa terveysselvitys. On ymmärrettävää, että terveysselvitykseen annetut vastukset eivät tällaisessa tilanteessa ole täydellisiä. Vakuutusyhtiön tulisi selvittää terveystiedot ennen vakuutuksen myöntämistä. A:n mukaan hän ei päässyt keväällä 2019 kotiin toipumaan sairaudestaan, vaan joutui myymään kotinsa. Hänelle on puhjennut epilepsia ja hän on menettänyt luottotietonsa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Vakuutusyhtiöllä ei ole vakuutussopimuksen mukaista korvausvastuuta A:n sopimusta edeltävän tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin johdosta. Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan korvauspäätöksessä esitetyt perusteet. Vakuutusyhtiö on antanut asiassa korvauspäätöksen heti, kun se on saanut tarvittavat selvitykset A:n terveydentilasta ja asia on voitu käsitellä. A:n muut vaatimukset ovat lakiin sekä vakuutussopimukseen perustumattomia. 

Vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksen hakijan terveystietoja ei tarkasteta vakuutusta otettaessa. Vakuutusyhtiön kertoo saaneensa selvityksen toimihenkilöltä, joka oli läsnä lainaan liittyviä asiakirjoja allekirjoitettaessa. Lainaturvavakuutukseen ja sen terveysselvitykseen liittyvät asiat on käyty läpi aikaisemmin toisen sittemmin eläkkeelle jääneen toimihenkilön kanssa. Myös asiamiehenä toimineen pankin järjestelmän merkintöjen mukaan lainaturvavakuutus ja sen terveysselvitys on käyty läpi erillisessä tapaamisessa ennen asiakirjojen allekirjoittamista.

Lääketieteelliset selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään lääketieteellisenä selvityksenä H:n kaupungin terveyskeskuksen potilaskertomusmerkintä 17.12.2009, K:n kaupungin terveydenhuollon potilaskertomusmerkintöjä 3.10.2010–16.1.2014, keskussairaalan potilaskertomusmerkinnät 24.8.2010–10.11.2015, neurokirurgian hoitopalaute 25.6.2018, kuvantamislausunnot 27.2018 ja 3.9.2018, B1-lääkärinlausunto 4.7.2018, kuntoutusosaston potilaskertomusmerkinnät 4.7.2018–30.8.2018, A-lääkärintodistus 11.7.2018 ja neurologian potilaskertomusmerkintä 19.8.2020.

Potilaskertomusmerkinnän 3.10.2010 mukaan A oli lähetty poliisilaitokselta mielenterveyden arvioon. Hän oli ollut yöllä putkassa humalatilan takia. Merkinnän mukaan A oli asiallinen ja aikaan orientoitunut. Hän ei halunnut katkolle tai psykiatriseen sairaalaan. Merkinnän mukaan tahdosta riippumattomat psykiatrisen hoidon kriteerit eivät täyttyneet.

Potilaskertomusmerkinnän 3.12.2010 mukaan A:lla oli ollut 10 vuorokauden ajan reilumpaa alkoholinkäyttöä. Hän oli 2.12.2010 päättänyt lopettaa putken ja hakeutunut katkaisuhoitoasemalle. 

Potilaskertomusmerkinnän 4.1.2012 mukaan A oli kertonut ajautuneensa uupumukseen. Alkoholinkäyttö oli ollut runsasta. Merkinnän mukaan A oli ollut katkolla joulun [2011] jälkeen. Merkinnässä mainitaan, että A oli jo pitkään käyttänyt Cipralex-lääkevalmistetta masennuksen ja ahdistuksen hoitoon. Potilaskertomusmerkinnän 23.1.2012 A:lla on ollut masennusta ja itsetuhoisia ajatuksia. Hän oli merkinnän mukaa hakeutunut itse A-klinikalle hoitoon.

Potilaskertomusmerkinnän 11.7.2012 mukaan A:lla oli useamman kuukauden ajan ollut nukahtamisvaikeuksia. Silloin tällöin käytössä ollutta Zopinox-lääkevalmistetta koskeva lääkemääräys uusittiin. Potilaskertomusmerkinnän 27.11.2012 mukaan A hakeutui uudelleen vastaanotolle uniongelmien vuoksi. Zopinox-lääkevalmiste, josta ei ollut tullut tarvittavaa apua, vaihdettiin tarvittaessa käytettävään Tenox-lääkevalmisteeseen.

Potilaskertomusmerkinnän 26.12.2013 mukaan A:lle, jolla oli aikaisemmin ollut flimmeri ja siihen estolääkkeenä bisoprololi, oli tullut ahdistava ja puristava tunne rintakehälle. Sydäninfarktin mahdollisuus sulkeutui pois ja suunnitelmana oli rasituskokeen tekeminen. A:lle tehtiin 16.1.2014 rasitus-EKG-tutkimus, jossa havaittiin yksittäinen lisälyönti. Merkinnän mukaan A oli erinomaisen hyväkuntoinen ja hänelle oli edelleen käytössä estolääkkeenä bisoprololi.

Potilaskertomusmerkinnän 22.1.2015 mukaan A oli EKG-tutkimuksessa loppuvuodesta 2014 rasituksessa ilmenneen tajunnanmenetystilanteen vuoksi. Tutkimuksissa ei tehty poikkeavia löydöksiä.

B1-lääkärinlausunnon 4.7.2018 mukaan A:lla oli todettu 23.6.2018 laajahko aivoverenvuoto.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

A on vaatinut vakavan sairauden perusteella maksettavaa vakuutuskorvausta. Lisäksi hän on esittänyt korvausvaatimuksen vakuutusyhtiön menettelyyn viitaten.  Tapauksen arvioinnissa on kysymys erityisesti A:n tiedonantovelvollisuudesta ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Jos A on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan, arvioidaan laiminlyönnin vaikutusta vakuutusyhtiön vastuuseen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 17.1 § (Vakuutuksenantajan oikeus irtisanoa henkilövakuutus) mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa henkilövakuutus, jos:

1) vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuutuksen myöntämistä antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, ja vakuutuksenantaja oikean asianlaidan tuntien ei olisi myöntänyt vakuutusta;--

Vakuutussopimuslain 17.3 §:n mukaan vakuutuksenantajan on irtisanottava vakuutus kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta perusteesta. Irtisanomista koskevassa ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste. Jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, vakuutuksenantaja menettää irtisanomisoikeutensa. Vakuutus päättyy kuukauden kuluttua siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle ilmoituksen irtisanomisesta.

Vakuutussopimuslain 22 §:n (Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus) mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.

Vakuutussopimuslain 24.2 §:n (Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti henkilövakuutuksessa) mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu. Jos vakuutuksenantaja tosin olisi myöntänyt vakuutuksen mutta ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla, kuin oli sovittu, vakuutuksenantajan vastuu rajoittuu siihen, mikä vastaa sovittua vakuutusmaksua tai niitä ehtoja, joilla vakuutus olisi myönnetty.

Vakuutusehtojen kohdan 3.2 (Turva vakavan sairauden varalta) mukaan vakuutussumma korvataan, jos vakuutetulla turvan voimassa ollessa todetaan [muun muassa]:

3.2.5 (aivohalvaus)

Aivohalvauksella tarkoitetaan aivokudoksen kuoliota tai aivoverenvuotoa, josta aiheutuu pysyvä, vähintään keskivaikea (STM:n asetuksen 1649/2009 mukainen haittaluokka vähintään 6) neurologinen muutos, kuten toispuoleinen halvaus tai laaja tuntohäiriö. Alle vuorokauden kestävät aivoverenkierron häiriöt (TIA-kohtaukset) eivät oikeuta korvaukseen.

Asian arviointi

Myyntitilannetta koskeva selvitys

A kertoo valituksessaan, että lainaturvavakuutuksen ottaminen oli lainan saamisen ehtona. A kuvaa lainanottotilanteen olleen painostava ja kertoo, että tilanteessa ei annettu muuta mahdollisuutta kuin allekirjoittaa terveysselvitys. Vakuutusyhtiön mukaan lainaturvavakuutukseen ja sen terveysselvitykseen liittyvät asiat oli käyty läpi aikaisemmassa, ennen allekirjoitustilausuutta olleessa tapaamisessa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että osapuolten kertomukset myyntitilanteen asetelmasta eroavat toisistaan. Vakuutuslautakunta arvioi tapausta sille esitetyn kirjallisen selvityksen perusteella. Käytettävissä olevasta kirjallisesta selvityksestä ei ilmene seikkoja, joiden perusteella lautakunta olisi voinut todeta tai päätellä, että A:ta olisi jollakin tapaa painostettu antamaan terveysselvitys vastoin hänen todellista terveydentilaansa. Lautakunta arvioi tilannetta vakuutuksenottajan sopimuksen tekemistä edeltävää tiedonantovelvollisuutta koskevien säännösten perusteella.

Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuus

A on valituksessaan tuonut esille, että vakuutusyhtiön tulisi selvittää terveystiedot ennen vakuutuksen myöntämistä. Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n 27.5.2015 allekirjoittaman terveysselvityksen mukaan vakuutussopimus perustuu tässä terveysselvityksessä annettuihin tietoihin. Terveysselvityksen tekstin mukaan on ehdottoman tärkeää, että tiedot ovat oikeat. Terveysselvitys sisältää lisäksi vakuutuksenottajan antaman suostumuksen siihen, että vakuutusyhtiö voi hankkia hänen terveydentilaansa koskevia tietoja muun muassa terveydenhoitoalalla toimivilta henkilöiltä ja terveydenhoitoalan laitoksista.

Vakuutusyhtiöllä ei ole lakiin tai vakuutussopimukseen perustuvaa velvollisuutta selvittää vakuutuksen hakijan terveydentilaa koskevia tietoja vakuutusta myönnettäessä kolmansilta tahoilta, vaan arvio vakuutuksen myöntämisestä voidaan ja tulee tehdä terveysselvityksen perusteella. Kun otetaan huomioon terveysselvityksen pyytämiseen liittyvä menettely ja terveysselvityksessä itsessään sen merkityksestä kerrottu, vakuutuksenottaja tai vakuutettu ei voi jäädä perustellusti siihen käsitykseen, että näin toimittaisiin tai että terveysselvitys olisi merkityksetön vakuutuksen myöntämisessä. Vakuutuksenottaja tai vakuutettu ei voi myöskään yleensä perustellusti olettaa, että vakuutuksenantaja voisi selvittää vakuutetun makuutetun terveydentilatiedot kaikista terveydenhoitoalan laitoksista.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksen hakija on velvollinen antamaan oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan terveysselvityksessä esittämiin kysymyksiin. Ellei hän ole täyttänyt tätä laissa asetettua velvollisuuttaan, on laiminlyönnin seuraukset arvioitava henkilövakuutuksessa vakuutusyhtiön vastuun osalta vakuutussopimuslain 24 §:n mukaisesti.

Arvioitaessa, onko vakuutuksenottaja syyllistynyt tiedonantovelvollisuuden laiminlyömiseen, ja arvioitaessa hänen mahdollisen huolimattomuutensa laatua on muun muassa otettava huomioon hänellä vakuutusta otettaessa käytettävissä olleet tiedot ja vallinneet olosuhteet. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota vakuutuksenantajan esittämien kysymysten laatuun ja selkeyteen. Huolimattomuuden voidaan katsoa puuttuvan tai olevan vähäistä esimerkiksi, jos vakuutuksenantajan kysymys on ollut niin yleisluontoinen tai tulkinnanvarainen, että täsmällisen ja täydellisen vastauksen antaminen on vaikeaa.

A on 27.5.2015 allekirjoittamassaan terveysselvityksessä ilmoittanut, että hän ei ole käynyt vastaanotolla mielenterveydellisten ongelmien, alkoholin tai muun huumaavan aineen käytön tai siitä johtuvan sairauden vuoksi viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Lisäksi hän on ilmoittanut, että hänellä ei ole ollut viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana sydän- tai verenkiertoelinten sairautta, verenpainetautia, syöpää tai muuta pahanlaatuista kasvainta tai HIV-tartuntaa.

Käytettävissä olevan lääketieteellisen selvityksen perusteella A on ollut sekä loppuvuodesta 2010 että loppuvuodesta 2011 katkaisuhoidossa alkoholinkäytön takia. Tilanteisiin on liittynyt myös lääkärin vastaanotolla käyminen. Alkuvuodesta 2012 tehdyn merkinnän mukaan hänellä on ollut pitkään käytössä Cipralex-lääkevalmiste masennuksen ja ahdistuksen hoitamiseksi.  

Edellä todetut seikat huomioiden A ei ole voinut terveysselvityksessä ilmoittaa, että hän ei ole käynyt vastaanotolla mielenterveydellisten ongelmien tai alkoholinkäytön vuoksi viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kun A on allekirjoittanut terveysselvityksen, hän on laiminlyönyt sopimuksen tekoa edeltävää tiedonantovelvollisuuttaan. Laiminlyönti on liittynyt katkaisuhoitoa edellyttäneeseen alkoholinkäyttöön. Tällaista tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiä ei voida pitää vähäisenä, missä tapauksessa vakuutusyhtiön vastuuta arvioidaan vakuutussopimuslain 24.2 §:n mukaisesti

Vakuutussopimuslain 24.2 §:n mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa, jos vakuutuksenottaja on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa. Tällaisessa tilanteessa vakuutusyhtiöllä on myös oikeus irtisanoa vakuutus vakuutussopimuslain 17 §:n mukaisesti.

A:n 27.5.2015 allekirjoittama terveysselvitys on sen muoto, terveysselvityksen merkinnät ja vakuutuksen tuoteselosteen tiedot huomioiden ollut lyhyt terveysselvitys. Jos vakuutuksen hakija ei voi allekirjoittaa lyhyttä terveysselvitystä, voidaan vakuutuksen myöntämistä Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan arvioida laajan terveysselvityksen perusteella.

Vakuutuslautakunta pitää selvänä, että A:lle ei olisi myönnetty lainaturvavakuutusta tilanteessa, jossa hän ei olisi allekirjoittanut lyhyttä terveysselvitystä. Vakuutuslautakunta pitää ilmeisenä, että jos A olisi lyhyen terveysselvityksenallekirjoittamatta jättämisen jälkeen antanut laajan terveysselvityksen, olisi siinä tullut esille edellä kerrotut mielenterveyteen sekä alkoholinkäyttöön liittyneet hoidontarpeet. Vakuutuslautakunta pitää uskottavana, että vakuutusyhtiö ei olisi noudattamillaan vastuunvalintakäytännöillä myöntänyt A:lle vakavan sairauden turvaa sisältävää lainaturvavakuutusta laajankaan terveysselvityksen antamisen perusteella.

A on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan tavalla, jonka perustella vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa A:n 23.6.2018 ilmenneen vakavan sairauden osalta. Vakuutusyhtiölle on myös muodostunut oikeus irtisanoa lainaturvavakuutus. Kun kysymys A:n vakuutussopimusta edeltävää tiedonantovelvollisuutta koskevasta laiminlyönnistä ratkeaa edellä kerrotulla perusteella, ei lautakunta arvioi lähemmin muita vakuutusyhtiön asiassa esittämiä A:n tiedonnatovelvollisuutta koskevia väitteitä.

Vakuutussopimuslain 17.3 §:n mukaan vakuutusyhtiön on irtisanottava vakuutus kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta perusteesta, kuten irtisanomiseen oikeuttavasta tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä. Jos irtisanomista ei tehdä tällä tavalla, vakuutusyhtiö menettää lain mukaan irtisanomisoikeutensa. Tällaisessa tilanteessa vakuutusyhtiön ei voida myöskään katsoa olevan vastuusta vapaa. Kyseistä säännöstä koskevissa vakuutussopimuslain alkuperäisissä esitöissä (HE 114/1993, s. 41) on todettu, että ilmoituksen lähettämiseen tarvittavaa aikaa arvioitaessa otetaan huomioon, kuinka pitkä aika huolellisesti toimivalta vakuutuksenantajalta yleensä kuluu päätöksentekoon vastaavissa tapauksissa. Vakuutussopimuslain 69 ja 70 §:n perusteella vakuutusyhtiön tulee suorittaa korvaus kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut vastuunsa arvioimiseksi tarvittavat asiakirjat ja tiedot.

Tässä tapauksessa A:n korvaushakemus on saapunut vakuutusyhtiöön 24.1.2019 ja vakuutusyhtiö on ilmoittanut tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä ja antanut asiassa korvausratkaisun 26.6.2019.  Saadun selvityksen perusteella asian käsittelyn pitkittymisen syynä on ollut A:n aikaisempaa sairaushistoriaa koskevien tietojen hankkiminen A:ta hoitaneista eri terveydenhoitoalanlaitoksista. Näiden tietojen hankkimisessa ei ole ollut kuukauden pituista vakuutusyhtiöstä johtunutta viivästystä. Vakuutusyhtiö on toiminut asiassa vakuutussopimuslain 17.3 §:n mukaisesti ja irtisanonut vakuutuksen ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedot irtisanomiseen oikeuttavasta perusteesta. Tällaisessa tilanteessa vakuutusyhtiö voi myös tehokkaasti vedota siihen, että se on vastuusta vapaa vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi.

Vakuutusyhtiö on vapaa vakuutussopimuksen mukaisesta korvausvastuusta A:n 23.6.2018 ilmenneen vakavan sairauden perusteella. A:n muut korvausvaatimukset eivät perustu vakuutussopimuksen sisältöön.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön ratkaisuun.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Korkeamäki

Jäsenet:
Kummoinen
Niklander
Rahijärvi
Sibakov